1945-01-27-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
" ~ t-^l?-WTAINA, TAMMIKUUN :27PÄIVÄNrX
lleen yhtyneet
ierge Niemi
imbia
rhainta onnea ja yhteisien
tuulta purjeisiin nim
rmisissäkin^
•^iitä suurenmoisesta yl-
^teiselämämme alkamisen
3ista ja erikoisen herkul-
Vatungille ja kaikille
järjestivät. Monet kiilu.
n antoi haaUn vapaasti
lista, soitoista Ja xjiuusta
»saa lahjoihin, vaan eivät
ime.
emi
VANCOUVEE, B. C.
, Otto Bohn
-Otto Sironen
Lea» Aira. ja A.'Kanfco '
Alleen, Esteri ja Väinö
-Heikkilä . >
Margaret Kangas
Wm. Motturi
Gust Johnson ja perhe
Elleen Randall ja Bemie
Alice ja Joycie Pitkänen _
A., H. ja Y. Laakso
IM. Huhtala
<^tti, Vera ja: Aili Ranta
ft. Honka
lEllen ja Hmi Stenberg
Mary ja John Hämäläinen
Mamie ja Jenny Luoma
Laina ja Vili Uusitalo
Aili ja Harold Malm
WiÄred, EUen ja Barry
Gustason
Helen ja Andy Kero
Minnie ja Kalle JVainio -
Lempi Mäki
Inga ja ViU Salo
Taimi ja Margaret Söderlund
Hannes Koskela
M. Varila ja perhe
John Sato
A. Kiiskinen
Elsie jä Keijo
H ; Kielinen
Harriet ja Hilja Malm
Anna Kinnimen
Ida Ström
H. Kippo
E. Kumpulainen
Helen ja A. Pudas
Mary ja Vick Banta>
7Ö3 Ei Pender St.
Mrja Mrs. a. Wepsala
Eva Oja
C. Niemi
Mr. ja Mrs. E. Vainio
Fanny ja Ernest Järvi -
A- Ilmonen ja perhe
Elmer ja Ivy Kaila
Wmiam E. Hill
John Höyhä
Hilma ja Albert Salo
Eino, Hilda ja V. Suonperä
Mary ja Yrjö Niemi
M. Hägglund^-
T. Bohn
Allaii; Lyyli ja Tölvo Kois .
Alina Helin
Piina Isaacson
Ch. Raunio
Helen ja Ed. Jarvis ja pojat
Siiri Puttonen jä pojat^
Sylvia, Anne ja Kustt Tyback
I. Niomelä
Theodor Anderson
JottlahuunlOp.1944
Kekoitus vilpittömään naapuruuteen
S u o m i—Neuvostoliitto-seura on
julkaissut seuraavan vetoomuksen
Suomen kansalle:.
' Siitä alkaen, kun Suomi oU Venäjän
vallankumouksen kukistettua tsaari-vallan
saanut valtiollisen itsenäisyyden,
on kansamme*kaukonäköiiien osa
tajvnnut7 että ystävällisten ja luottamuksellisten
suhteiden luominen Suomen
ja Neuvostoliiton välille on kansallemme
seka historiallinen velvollisuus
etä välttämätön elinehto. Varsinkin
sen jälkeen^ kun Suomi oli käynyt
onnettoman- talvisodan, "alkoi
kansamme keskuudessa lujittua vakaumus,
että epäystävällinen suhAe
Neuvostoliittoon saattaa vain johtaa
kansamme onnettomuuksiin' ja kärsimyksiin
sekä että Suomen kansa voi
selvitä ahdinkotilanteestaan ainoastaan
parantamalla suhteitaan mahtavaan
naapurimaahan.
Mutta kun tämä vakaumus ei päässyt
julkisuudessa ilmenemään niin-voimakkaasti
kuin sen kannatus olisi
edellyttänyt, ei se saanut riittävää
vaikutusvaltaa siellä, missä maan asiat
ratkaistiin. Vilpittömän naapuruussuhteen
kehittäminen estettiin.
Jatkuva virheellinen politiikka johti
Suomen sotaan yhteiseen rintamaan
Saksan kanssa koko demokraattista
maailmaa, vastaan. Nain. Suomen
femsa saatettiin suuriin/kärsimyksiin.
Mutta nämä kärsimykset ovat yhä
enemmän avanneet Jsansamme silmät
näkemään, että suhtautumisemme
Neuvostoliittoon täytyy täydellisesti
muuttua ja kehittyä niin luottamukselliseksi,
että: mitään epäsoihtuja ei
enää synny. Neuvostoliiton sotavoimien
loistavien voittojen johdosta on
maamme pelastunut natsismm vallan
uhasta. Sen tähden demokraatian
luominen ja välirauhan sopimuksen
täydellinen toteuttaniinen on nyt
Suomen kansan tärkein tehtävä.
Näiden ajatusten tulkiksi on nyt/,
-perustettu Suomi — Neuvostoliitto- :
Seura (SNS) — Samfundet Finland-
Sovjetunionen (SFSy jatkamaan ai-'
kaisemmin aloitettua työtä Suomen
ja^ Neuvostoliiton suhteiden kehittämiseksi
niin Suomen kuin Neuvostoliitonkin
kansojen edun mukaisesti.
Seuran pyrkimyksenä on kokousten,
juhlatilaisuuksien, julkaisutoiminnan
sekä välittömän Kanssakäymisen
avulla ja toisaalta vastustamalla
seuran ohjelmaa vahingoittavia pyrkimyksiä,
kehittää Suomen ja Neuvostoliiton
suhteet kaikilla aloilla sellaiselle
vilpittömän luottamuksen asteelle,
että se takaa pysyvän ystävyyden
näiden naapurimaiden kesken .
molempien oniielvsi. /
Kaik^ci kansalaiset, joille kansamme
menestys on kallis — tukekaa seuran
toimintaa, liittykää sen jäseniksi, levittäkää
sen perusajatukset paikallisosastoja
muodostamalla maamme jokaiseen
kolkkaan.
Väärä suhtautuminen Neuvostoliittoon
on vienyt Suomen kansan suuriin
kärsimj^ksiin. Muutoksen aika on tullut
Turvatkoon-vilpitön Ja pysyvä
j^stävyys Suomen ja 'Neuvostoliiton
välillä myös Suomen kansan onnellisen
tulevaisuuden!
(Jatkoa 2:lta shrulta)
tuojniolta ja hän päätti mielessään,
että hän ei jää. Hän teki suunnitelman,
että antaa vanhempain lähteä
ajamaan ja sitten kun ne ovat etem-pänä,
hän lähtee juoksemaan perässä.
Sen suunnitelmansa hän toteutti-kin.
Mutta talon isäntä sattui huomaamaan
ja lähti juoksemaan perässä.
Ja menijätkin huomasivat mitä
on tekeillä ja seisottivat hevosen. Matille
luettiin lakia jä ei muu auttanut
kun piti isännän mukana lähteä takaisin.
: • *
Kyllä näytti maailma mustalta Matin
mielestä, mutta alistua täytyi. Ensi
yönsä hän kulutti itkemällä.^ Mutta
sitten hän ajatteli, ettei tässä nyt
taida muu auttaa kuin opetella lukemaan.
' '
Kiertokoulua pidettiin kaksi viikkoa,
jolloin sen opettaJja: sairastui ja
koulu olisi pitänyt keskeyttää, mutta
talon isäntä jatkoi opetusta. Kuukauden
kuluttua Matti oli aivan lukutaitoinen
ja sai lähteä kotiin. Ja kun
äiti sitten kuulusteli Mattia, niin hän
siunaili:
"Ihan on kuin olisi suomukset pudonneet
tuon pojan silmistä, kun;oppi
noin.: äkkiä Jukemaant"
Jä aika hyvä lukija Matista tulikin.
Ei 'Mätin päässä vikaa ollut, vään
opetusmenetelmässä.- Yksinkertaisesti
äiti ei töiltään joutanut kunnolleen
opettamaan ^ eikä JVlattikaan silloin
3rmmär tany tlukö taido» tarpeelBsuut»
ta. Ja senaikuiset oppikii^jat olivat
myös sellaisia Jottei lapsi niistä mitään
käsittänyt ja siksi ne eivät kiin^
nostaneet hänen mieltään,
En muista kuinka itse opm lukemaan,
mutta hyvin nuorena opin ja
vannaan hyvin yähälE vaivalla, koska
ei se kerran jäänyt nueleenL !&j(utta
sen muisjarij että katkismusta en olisi
millään halunnut opetella ulkoa, bib-lianhistorian
opin heti, kun se oli
enempi kuin romaania; Opetella
vaan täytyi, se mikä määrättiin, ei
sitä lusikkaansa pappilan kaapista
muuten saanut pois.
Oli niistä lukukinkereistä Ja rippikouluista
kuitenkin se hyöty, että
Suomen kansa jo ammoisista ajoista
oli lukutaitoista. ^ ^
. ISÖ-^lTI.
Aletaan alusta
Aamun sarastaissa farmari istuu
iloisesti vihellellen perunasäkkiensä
päälle ja ajaa kaupunkiin myydäk-seen
hqita kättensä töitä elääkseen.
"Hoputia, hopuftia Polle, yhtä jalkaa
ruunan kanssa, ei nyt ole aikaa
lenkot^la . . . Hoputia, hoputia!
. . . että päästään taas kotiakin töihin."
Hevoset höristävät korviaan ja tekevät
parhaansa. Ymmärtäväthän
ne isäntäänsä.
Farmari vetää ohjaksista ja kiel-tää,
vhevoset pysähtyvät. Ollaan kaupungissa.
Itse hän h3^ää alas ja
menee kauppiaaseen. Hj-vänpäivän
sanottuaan hän kysyy:
"Tarvitaanko perunoita?"
"Ikävä kyllä ei nyt tällä "kertaa"^-
sanoo kauppias.
"Täyty3rpä kysyä toisestakin pai^
kasta", sanoo+ farmari;ja-painuu ovesta
ulos. "Seisokaapa siinä sievästi",
sanoo hevosilleen ja taputtaa lautasille.
Ja menee toiseen kauppaan.
"Sieltähän tulee farmarikin kaupunkiin",
ehättää sanomaan kauppias.
"Hyvää päivää, niin tulee — perunoita
kaupalle."
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 27, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-01-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450127 |
Description
| Title | 1945-01-27-07 |
| OCR text | " ~ t-^l?-WTAINA, TAMMIKUUN :27PÄIVÄNrX lleen yhtyneet ierge Niemi imbia rhainta onnea ja yhteisien tuulta purjeisiin nim rmisissäkin^ •^iitä suurenmoisesta yl- ^teiselämämme alkamisen 3ista ja erikoisen herkul- Vatungille ja kaikille järjestivät. Monet kiilu. n antoi haaUn vapaasti lista, soitoista Ja xjiuusta »saa lahjoihin, vaan eivät ime. emi VANCOUVEE, B. C. , Otto Bohn -Otto Sironen Lea» Aira. ja A.'Kanfco ' Alleen, Esteri ja Väinö -Heikkilä . > Margaret Kangas Wm. Motturi Gust Johnson ja perhe Elleen Randall ja Bemie Alice ja Joycie Pitkänen _ A., H. ja Y. Laakso IM. Huhtala <^tti, Vera ja: Aili Ranta ft. Honka lEllen ja Hmi Stenberg Mary ja John Hämäläinen Mamie ja Jenny Luoma Laina ja Vili Uusitalo Aili ja Harold Malm WiÄred, EUen ja Barry Gustason Helen ja Andy Kero Minnie ja Kalle JVainio - Lempi Mäki Inga ja ViU Salo Taimi ja Margaret Söderlund Hannes Koskela M. Varila ja perhe John Sato A. Kiiskinen Elsie jä Keijo H ; Kielinen Harriet ja Hilja Malm Anna Kinnimen Ida Ström H. Kippo E. Kumpulainen Helen ja A. Pudas Mary ja Vick Banta> 7Ö3 Ei Pender St. Mrja Mrs. a. Wepsala Eva Oja C. Niemi Mr. ja Mrs. E. Vainio Fanny ja Ernest Järvi - A- Ilmonen ja perhe Elmer ja Ivy Kaila Wmiam E. Hill John Höyhä Hilma ja Albert Salo Eino, Hilda ja V. Suonperä Mary ja Yrjö Niemi M. Hägglund^- T. Bohn Allaii; Lyyli ja Tölvo Kois . Alina Helin Piina Isaacson Ch. Raunio Helen ja Ed. Jarvis ja pojat Siiri Puttonen jä pojat^ Sylvia, Anne ja Kustt Tyback I. Niomelä Theodor Anderson JottlahuunlOp.1944 Kekoitus vilpittömään naapuruuteen S u o m i—Neuvostoliitto-seura on julkaissut seuraavan vetoomuksen Suomen kansalle:. ' Siitä alkaen, kun Suomi oU Venäjän vallankumouksen kukistettua tsaari-vallan saanut valtiollisen itsenäisyyden, on kansamme*kaukonäköiiien osa tajvnnut7 että ystävällisten ja luottamuksellisten suhteiden luominen Suomen ja Neuvostoliiton välille on kansallemme seka historiallinen velvollisuus etä välttämätön elinehto. Varsinkin sen jälkeen^ kun Suomi oli käynyt onnettoman- talvisodan, "alkoi kansamme keskuudessa lujittua vakaumus, että epäystävällinen suhAe Neuvostoliittoon saattaa vain johtaa kansamme onnettomuuksiin' ja kärsimyksiin sekä että Suomen kansa voi selvitä ahdinkotilanteestaan ainoastaan parantamalla suhteitaan mahtavaan naapurimaahan. Mutta kun tämä vakaumus ei päässyt julkisuudessa ilmenemään niin-voimakkaasti kuin sen kannatus olisi edellyttänyt, ei se saanut riittävää vaikutusvaltaa siellä, missä maan asiat ratkaistiin. Vilpittömän naapuruussuhteen kehittäminen estettiin. Jatkuva virheellinen politiikka johti Suomen sotaan yhteiseen rintamaan Saksan kanssa koko demokraattista maailmaa, vastaan. Nain. Suomen femsa saatettiin suuriin/kärsimyksiin. Mutta nämä kärsimykset ovat yhä enemmän avanneet Jsansamme silmät näkemään, että suhtautumisemme Neuvostoliittoon täytyy täydellisesti muuttua ja kehittyä niin luottamukselliseksi, että: mitään epäsoihtuja ei enää synny. Neuvostoliiton sotavoimien loistavien voittojen johdosta on maamme pelastunut natsismm vallan uhasta. Sen tähden demokraatian luominen ja välirauhan sopimuksen täydellinen toteuttaniinen on nyt Suomen kansan tärkein tehtävä. Näiden ajatusten tulkiksi on nyt/, -perustettu Suomi — Neuvostoliitto- : Seura (SNS) — Samfundet Finland- Sovjetunionen (SFSy jatkamaan ai-' kaisemmin aloitettua työtä Suomen ja^ Neuvostoliiton suhteiden kehittämiseksi niin Suomen kuin Neuvostoliitonkin kansojen edun mukaisesti. Seuran pyrkimyksenä on kokousten, juhlatilaisuuksien, julkaisutoiminnan sekä välittömän Kanssakäymisen avulla ja toisaalta vastustamalla seuran ohjelmaa vahingoittavia pyrkimyksiä, kehittää Suomen ja Neuvostoliiton suhteet kaikilla aloilla sellaiselle vilpittömän luottamuksen asteelle, että se takaa pysyvän ystävyyden näiden naapurimaiden kesken . molempien oniielvsi. / Kaik^ci kansalaiset, joille kansamme menestys on kallis — tukekaa seuran toimintaa, liittykää sen jäseniksi, levittäkää sen perusajatukset paikallisosastoja muodostamalla maamme jokaiseen kolkkaan. Väärä suhtautuminen Neuvostoliittoon on vienyt Suomen kansan suuriin kärsimj^ksiin. Muutoksen aika on tullut Turvatkoon-vilpitön Ja pysyvä j^stävyys Suomen ja 'Neuvostoliiton välillä myös Suomen kansan onnellisen tulevaisuuden! (Jatkoa 2:lta shrulta) tuojniolta ja hän päätti mielessään, että hän ei jää. Hän teki suunnitelman, että antaa vanhempain lähteä ajamaan ja sitten kun ne ovat etem-pänä, hän lähtee juoksemaan perässä. Sen suunnitelmansa hän toteutti-kin. Mutta talon isäntä sattui huomaamaan ja lähti juoksemaan perässä. Ja menijätkin huomasivat mitä on tekeillä ja seisottivat hevosen. Matille luettiin lakia jä ei muu auttanut kun piti isännän mukana lähteä takaisin. : • * Kyllä näytti maailma mustalta Matin mielestä, mutta alistua täytyi. Ensi yönsä hän kulutti itkemällä.^ Mutta sitten hän ajatteli, ettei tässä nyt taida muu auttaa kuin opetella lukemaan. ' ' Kiertokoulua pidettiin kaksi viikkoa, jolloin sen opettaJja: sairastui ja koulu olisi pitänyt keskeyttää, mutta talon isäntä jatkoi opetusta. Kuukauden kuluttua Matti oli aivan lukutaitoinen ja sai lähteä kotiin. Ja kun äiti sitten kuulusteli Mattia, niin hän siunaili: "Ihan on kuin olisi suomukset pudonneet tuon pojan silmistä, kun;oppi noin.: äkkiä Jukemaant" Jä aika hyvä lukija Matista tulikin. Ei 'Mätin päässä vikaa ollut, vään opetusmenetelmässä.- Yksinkertaisesti äiti ei töiltään joutanut kunnolleen opettamaan ^ eikä JVlattikaan silloin 3rmmär tany tlukö taido» tarpeelBsuut» ta. Ja senaikuiset oppikii^jat olivat myös sellaisia Jottei lapsi niistä mitään käsittänyt ja siksi ne eivät kiin^ nostaneet hänen mieltään, En muista kuinka itse opm lukemaan, mutta hyvin nuorena opin ja vannaan hyvin yähälE vaivalla, koska ei se kerran jäänyt nueleenL !&j(utta sen muisjarij että katkismusta en olisi millään halunnut opetella ulkoa, bib-lianhistorian opin heti, kun se oli enempi kuin romaania; Opetella vaan täytyi, se mikä määrättiin, ei sitä lusikkaansa pappilan kaapista muuten saanut pois. Oli niistä lukukinkereistä Ja rippikouluista kuitenkin se hyöty, että Suomen kansa jo ammoisista ajoista oli lukutaitoista. ^ ^ . ISÖ-^lTI. Aletaan alusta Aamun sarastaissa farmari istuu iloisesti vihellellen perunasäkkiensä päälle ja ajaa kaupunkiin myydäk-seen hqita kättensä töitä elääkseen. "Hoputia, hopuftia Polle, yhtä jalkaa ruunan kanssa, ei nyt ole aikaa lenkot^la . . . Hoputia, hoputia! . . . että päästään taas kotiakin töihin." Hevoset höristävät korviaan ja tekevät parhaansa. Ymmärtäväthän ne isäntäänsä. Farmari vetää ohjaksista ja kiel-tää, vhevoset pysähtyvät. Ollaan kaupungissa. Itse hän h3^ää alas ja menee kauppiaaseen. Hj-vänpäivän sanottuaan hän kysyy: "Tarvitaanko perunoita?" "Ikävä kyllä ei nyt tällä "kertaa"^- sanoo kauppias. "Täyty3rpä kysyä toisestakin pai^ kasta", sanoo+ farmari;ja-painuu ovesta ulos. "Seisokaapa siinä sievästi", sanoo hevosilleen ja taputtaa lautasille. Ja menee toiseen kauppaan. "Sieltähän tulee farmarikin kaupunkiin", ehättää sanomaan kauppias. "Hyvää päivää, niin tulee — perunoita kaupalle." |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-01-27-07
