1952-09-13-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
im Pk
1» 1 1
U E K B l . the ozdy PUmish literary weÄly In Canada
Piibllshed and printed by the Vapaiis Publishing Companyn
Ltmlted,-100^102 E lm Street West. Sudbury. Ontaxio.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
8ec(ind Clas? matter.
Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
s i e t ä e n parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TnLAUSOINNAT: rHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3^0 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50
6 kuukautta 2.00 6 kuukautta
8 kuukatttta . . — 1-25
SirOMEEN J A »lUUÄLLE ULKOMAILLE
1 vttoäkerta . . . . . . . . . .$5.00 6 k u u k a u t t a - . . . . . . . . . . 2.75
I L M O l t U S H I N N A T t
75 s e n t t i ä palatatuumalta. Halvin kUtositmoitusJ^.OO. Kuo-lemaxillmoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä jul£aktava muisto-
•vftrsy $1.00 ta kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ihnbituksista. Tilapäisihnolttajien
o n lähetettflvä maksu etukäteen.
AäEainlehälei my palkkio.
K a l k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettavia
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Gompany Limited.
Kustantaja j a pahiaja: Vapaus Publishing Gompany L i m i ted;
100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J . W i Saari.
Liekklfai aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
Ne lapset, jotka eivät vielä tänä
syksynä menneet kotthnin;
saivat kuitenkin takaisi» mieluisen
phjeltnänsa; nmeliääh-
"Kinäergarten of the Air", mika
alkoi tJt. 2 p, Canadan Yleisradiossa:
Kiiiiassa kaksi ofijel-mastd
pitävää lasta kuuntelee
pienestä kannettavasta radios-taan
ohjelmaa, joka tulee-joka
aamu.
99
'71 n, •
Terveisiä sairaslomalta! Tulikin tässä pidetyksi vähän pitempi
loma, jona aikaifa meni kesälomakih aivan ihan itses-tääh.
Mutta minkäs teit, kun ori pakko niin on. ^ .
Tänä aikana on ehkä tapahtunut yhtä ja tpist^ pientä
koirinielliista, jonkin kirjoittajan kirje opt ehkä viiyästyn3rt
— voi olla kokonaan hukkunutkin, sillä Liekin julkaisemisesta
ovat pitäneet Vapauden toimittajat huolen ja hifillä pn
ollut kesälomia ja muita kiireitä riiin^ että hekäänvCirät ole
mahdollisesti voineet pitää Liekin asioista niin tarkkaa, lukua
kmri sellainen henkilö, jonka tehtävänä on Liekin asiajii valvominen;
Toivomme kuitenkin^ että jos jotain tällaista on
tapahtunut, käsittäisi jokainen kohdaltaan, ne väikeudeit,
jotka ovat olleet yaiicuttamassa niihin epäkol^tiin, joita on
parin kuukauden aikana ilmennyt Liekin suhteena
me parhaamme mukaan selvittää kaikki asiat, mitö^
tavissa on ja aikaa voittaen kaikki sujuu taas entisiin uomiin^.;
• •
Yksi kommellus, mirikä näin ensi päivinä t3^hön tuloniine
jatkeen olemme havainnut, on Liekin viime numerossa julkaistu
Dimnrierkki Jayn" kirjoitus, '^Matkam^istdinia Suomesta-
Canadäan 1913". Siinä säilöttiin, ettäfcse on jatkoa
aikaisemmin julkaistuun. Mutta jutun alkua lei ote kuitenkaan
Julkais;tu, vaan se pn vielä julkaisemattai Seuraavassa
numeipssa selviää sekin asia, sillä sillom julkaisemme alkuosan,
ja kun jutun \6ppu on Vielä tuoreessa muistissa, niin tus-
Junpa. se tuottaa suuremi^ haittaa, vaikka jokainen onkin.
lukeniditjuttiri. lopun eniien alkua.. Monethan fuldj^t lukevat,
kirjpistakin^lopuri ensiksi, nähdäks^n, "saavatib^ he loisia-1
sa^J.; Valitamme,, etta^ näin kävi, mutta tehtyä ei ^enää saada
tekemättfunäksi.
Ori inuuten ilahduttavaa todeta, että niin lyk^is^ X i ^ i ^
ystävät Jähettiyät allekirjoittaneen sairauden aikana monia
kirjeitäj kortteja -ja terwhtymisen toivomuksia, paikkakun- —
talaiset — ja virfä pitm kävivät teryeh- Kalaverkot heitetään
tiniassä sjuradässa kuivaUe maalle
neen. Ystäi^^en osoiius ja ilmaisu onkin v^^^
kityksellinen sainiaile. Suurenmoista luonnollisesti ystaV}^-
den jajoveruuden osoitus on aina, mutta sairaalle; se on kuin
parantavaa lääkettä, joka ei unohdu koskaan.; Timnen suurta
halua kirjoittaa persooriakohtaise^ kiitoskirjeen jokaiselle,
joka muisti minua sairauteni aikana, mutta tiedän, että he
saavat jokainen kiitokseni tämän palstan väUtyksellä yhteisesti^
Siis sydämellinen kiitokseni kaikille!
Oman ehkoisen osansa kiitoksestani saakoon CSJ:n paikallisen
osaston sairaskomitea, jonka jäsenet ovat vuodesta vuoteen
käyneet paikkakuntamme sairaaloissa vakituisesti ilahduttamassa
suomalaisia sairaita. Jokainen ihminen voi käsittää,
miten suurimerkityksellistä tämä työ on, mutta silloin
sen vasta tuntee täydellisesti, kun joutuu itse olemaan sairaalassa.
Se on kuin tuulahdus, järjestynyt tuulahdus siitä
toveripiiristä, jossa itse on ahertanut silloin, kun on kyennyt
jotain yhteiseksi hyväksi tekemään. Ja tuo tuulahdus on
sydäntä länunittävä seka parantava.
Kuten sanottu, selvitään t ä s ^ kaikbta niistä vaikeuksista,
joita ön Umäantuntitparnrkuukauden aikana, kunhan tässä
taas päästään asioista täydellä kädellä kiinni. Liekin ystävät
voivat huomattavasti auttaa "asioihin kiinnipääsemisessä
kun muistavat vain ahkerasti kirjoittaaV 'Kesäloltnista, kala-nnatkpista
ja mtiista kesän touhuista ori paljon aiheita, joita
voi panna {»perille. Syysillat tarjoavat itsekullekin parem-
Joseph Davra .touzier Los Angelesissa
väitCaä olevansa 121-vuotias. Senikäisille
eivät vakuutusyhtiöt varmaankaan
ole kovin halukkaita myöntämään ya-kuutuksia,
mutta Josephimme, jokk
tuntuu olevan oikea teräsvaari, sai kuitenkin
äskettäin järjestetyksi itselleeri
10,000 dollarin henkrvakuuttlksen.
Joseph on terve jäpirieä, eikä kuulemma
nä3rtä olevan 90-vuötiästa vanhempi.
Hän on vanhenmiistaan kertonut
isän pUeen mohikaani-intiaanin ja äi-tiBsä
puoleksi ranskalaisen, puoleksi
mbhikaaom.
Pitkän elämänsä varrella Joseph on
kohd£uinut yhtä ja toistakin sekä mieluisaa
että vähemmän mieluisaa muisteltavaa.
Hän kertoilee mielellään, miten
häii kerran keskusteli presidentti
Abrahärii Lincolnin kanssa jä miten hän
ensimmäisen kerran nukkui oikeassa
vuPt^issa* käydessään Washingtpnissa.
Mukan ennen kuin hän täytti kolme-kyinmentä
vuotta.
— Olen nyt leski, mutta en ole menettänyt
toivoani vielä, kertoo Joseph.
Koetan pitää silmäni auki löytääkseni
tukevan- tytön, jonka varjossa voisin
kulkea silloin, kun aurinko paahtaa hiu-kito"
liiäm kuumasti.-
Josephih "nettvp k<*rkeääri ikään pyr-kivflle
öri seuraava:'
— Ja&äkäa herigittäm jatkakaa
heiigittäniista . . .
Monin paikoin maailmassa heitetään
kalaverkot kuivalle maalle. I^ten se
on mahdollista?
Niin menetellään sellaisissa paikoissa^
joissa vuoroveden vaihtumisella on hyvin
suuri ero. Laskuveden aikana asetetaan
verkot kuivalle maalle ja nousuveden
aikana ne sitten jäävät' veden alle.
Nousuveden mentyä ja kalojen käytyä
verkkoihin, kalat ja verkot otetaan
pois.
Yhdessä nyytissä niinkuin köyhän terveiset.
^
Mikä pahan tappaa, jumala ei huoli
ja piru ei pidä kiirettä.
mat mahdollisuudet kiinnittää ajatuksensa
kirjoittamiseen. Koetetaan siis,
mitä saadaan aikaan.
Parhaat syyskesän tervaiset kaikille
Liekin ystäville ja hyrää tarmoa käymään
käsiksi taas tahrikauden työskentelyyn
kaikilla aloilla. — JWS.
Kirj. CHARLES FINE
William Lyon Mackenzie valittim Toronton
seksi pormestariksi V. 1834. Neljä kertaa vuosien js.
välisenä aikana hänet häädettiin oikeutetusta paikastS
lamentista kun hän peräänantamattomasti vastusti
vallassa olevaa luokkaa, perheyhtymää (Family
Vuoden i837:ri vallankumouksen sotilaallisen tanTI
•keen hän eli mäsmpaköiaisenä 11 "vuotta YhdysvaUoSI
lattuaan Canadaan hänet uudelleen valittiin parlan
Vuonna 1858 häiien ystävänsä ja valitsijansa
Mackenzie HoriiesteaH rahaston' muistobi häien- <
mastaan. historiallisesta palveluksestaan Canadalle"
kenzie asui perheineen "homesteadilla" kuolemaansa
elokuun 28 p.," 1861. "Hcraiestead", joka sijaitsee 82I
St., Toronto, on avattu historiallisena museona, ollen 1
auki aamusta kello 9.30—5,30 päivittäin.
"Tervehdin . . . onnellisen ajan tuloa . . . kun raula,
tenäisyys ja yksunielisyys tulee vallitsemaan maailmas
julnlille, luonnottomille ja hävittäville sodille tulee
. . Näin kirjoitti Wimam LyPn «Mackenzie, Canada'
kj^ndemokraattisea hallitusmuodon isä, Colonial A
tehdessään heinäkuun ensiriimäinen päivä, 1824. Täi|
punaini^ lanka tMa^dcenzien elämässä ja taisteluissa-^ti
kennoissaan valitsemansa: imah kansan onnen,
ja kut^ hänellä oli tapana sanoa "kotimaisen taidon'
tyksen puolesta.
Hänen elämänsä hartaus tehdä Canadasta runsauda
saavutti huippunsa itsenäisyyden vaatimuksessa jav.l
' vallankumouksessa^ Tarpeellisuus valmistautua
nousuuri pakoitettiiri Mäckeriizielle kun demokraattista)
distuksien esitaistelijan pytkimykset epäonnistuivat
missä maakunnissa jn-ittaessään saada deniokraattisia
tuksia rauhallisin ja parlämenttisin keinoin.
Navy Island julistuksessaan vuonna 1837 Mackenzie
joitti:
"Olemme pystyttäneet vapauden lipun Canadassa
vieri päämäärien saavuttamiseksi:
"Ikuinen rauha, perustuen hallitukseen, joka pitää
tasä-arvoisina, ja mikä turvataan perustuslailla, jonka
tajiemnie kautta itse laadimme niin pian kuin tilaisuus
"SiviSi- ja uskonnonvapaus täydellisemmässä mielessä,!
ta käSkki.voimassa- tai tekeillä olevat lait yajj^uttayat
kiin ihmisiin samaillalailla.
*^yapaa kauppa, että jokainen on oikeutettu ostamaan
vemiriiltä markkinoilta ja myymään, mistä saa korkeii
hinnat.
"Ketään ei pakoiteta sotHaspalvelukseen vastoin omaa
toaah.
"Riittävät varat maamme valtavista luonnonrikkai
tullaan varaamaan opin mahdollisuuksille kaikille
sille.
"St. Lawrence-joen avaaminen maailman kaupalle,
suuremoiiatkin laivat pääsevät Superior-järvelle saakka j
maan kehittymättömien maitten jakaminen ja a
kakkieri maitten kurinori miesten teollisuudelle, kapii
taidolle ja tarmolle. _
"ONKO TÄMÄ MAANPETOS"
Vuorina 1824 Mackenzie kirjoitti:
"Ollakseen kansan oikeuksieri taistelijana merkitsee i
mistä vihollinen hallitsev^le luokalle . . . edut, joitten]
oUa samat, ovat ristiriidassa . . . johtuen maakunt
sieri riienettelytavoista ja toimenpiteistä." Koska Mö
"taisteli kansan oikeuksien puolesta" häntä syytettiin
nallisuudestä ja epäisanmaallisuudesta. Näihin
Mackenzie vastasi:
"Olen osoittanut sen huolimattomuuden, johon kt
rit epätietoisina tarpeistamme, toinen toisensa jälkeen
olleet syyllisiä maamme sisäiseen kehitykseen nähden ja 1^
esittänyt mielipiteeni riiihkuin vapaa brittiläinen Britan^
sa. Onko tämä maanpetos? Sitten olen kapinallinen
salainen:"
NOUSEVA TEOLLISUUSKAPITALISMI
Mackenzie edusti nousevien teoUisuuskapitalistien
ja mielipiteitä, joitten päämäärät siihen aikaan edustij-^tj
ko kansan etuja. Hän kirjoitti Colonial Advocate
"On ainoastaan yksi keino millä voidaan kehittää koum^
ta teollisuutta, ja se on kehoittamalla kapitaalia omis^
ihmisiä siirtymään tänne ja omaamaan maamme heidän^
maakseen, antamalla siirtomaille oikeuden itse laatia ^
tuslain . . . " ,^
Kirjeessään Englannin ulkoministerille vuonna 18^4
kenzie kannatti "näitten siirtomaitten vaatimukseni
täydestä, vapaasta ja rajoittamattomasta kaupasta in J
Kiinan kanssa". Hän lisäsi: "Ei muu kuin ^"^P^^^
Cantonista Quebeciin asti voi antaa tälle maalle teöos*!
huojennusta."
NÄKI LIITTOVALTION TARPEEN^
Mackenzie oli suuri kaukonakijä. Neljäk^mii^^
vuotta ennenkuin liittovaltio muodostettiin hän k«"J i
un irptiÄ^ 19S2
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 13, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-09-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520913 |
Description
| Title | 1952-09-13-02 |
| OCR text | im Pk 1» 1 1 U E K B l . the ozdy PUmish literary weÄly In Canada Piibllshed and printed by the Vapaiis Publishing Companyn Ltmlted,-100^102 E lm Street West. Sudbury. Ontaxio. Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as 8ec(ind Clas? matter. Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, s i e t ä e n parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TnLAUSOINNAT: rHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3^0 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.50 6 kuukautta 2.00 6 kuukautta 8 kuukatttta . . — 1-25 SirOMEEN J A »lUUÄLLE ULKOMAILLE 1 vttoäkerta . . . . . . . . . .$5.00 6 k u u k a u t t a - . . . . . . . . . . 2.75 I L M O l t U S H I N N A T t 75 s e n t t i ä palatatuumalta. Halvin kUtositmoitusJ^.OO. Kuo-lemaxillmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä jul£aktava muisto- •vftrsy $1.00 ta kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysyvistä ihnbituksista. Tilapäisihnolttajien o n lähetettflvä maksu etukäteen. AäEainlehälei my palkkio. K a l k k i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettavia kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Gompany Limited. Kustantaja j a pahiaja: Vapaus Publishing Gompany L i m i ted; 100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J . W i Saari. Liekklfai aiotut kirjoitukset osoitettava: L I E K K I Ne lapset, jotka eivät vielä tänä syksynä menneet kotthnin; saivat kuitenkin takaisi» mieluisen phjeltnänsa; nmeliääh- "Kinäergarten of the Air", mika alkoi tJt. 2 p, Canadan Yleisradiossa: Kiiiiassa kaksi ofijel-mastd pitävää lasta kuuntelee pienestä kannettavasta radios-taan ohjelmaa, joka tulee-joka aamu. 99 '71 n, • Terveisiä sairaslomalta! Tulikin tässä pidetyksi vähän pitempi loma, jona aikaifa meni kesälomakih aivan ihan itses-tääh. Mutta minkäs teit, kun ori pakko niin on. ^ . Tänä aikana on ehkä tapahtunut yhtä ja tpist^ pientä koirinielliista, jonkin kirjoittajan kirje opt ehkä viiyästyn3rt — voi olla kokonaan hukkunutkin, sillä Liekin julkaisemisesta ovat pitäneet Vapauden toimittajat huolen ja hifillä pn ollut kesälomia ja muita kiireitä riiin^ että hekäänvCirät ole mahdollisesti voineet pitää Liekin asioista niin tarkkaa, lukua kmri sellainen henkilö, jonka tehtävänä on Liekin asiajii valvominen; Toivomme kuitenkin^ että jos jotain tällaista on tapahtunut, käsittäisi jokainen kohdaltaan, ne väikeudeit, jotka ovat olleet yaiicuttamassa niihin epäkol^tiin, joita on parin kuukauden aikana ilmennyt Liekin suhteena me parhaamme mukaan selvittää kaikki asiat, mitö^ tavissa on ja aikaa voittaen kaikki sujuu taas entisiin uomiin^.; • • Yksi kommellus, mirikä näin ensi päivinä t3^hön tuloniine jatkeen olemme havainnut, on Liekin viime numerossa julkaistu Dimnrierkki Jayn" kirjoitus, '^Matkam^istdinia Suomesta- Canadäan 1913". Siinä säilöttiin, ettäfcse on jatkoa aikaisemmin julkaistuun. Mutta jutun alkua lei ote kuitenkaan Julkais;tu, vaan se pn vielä julkaisemattai Seuraavassa numeipssa selviää sekin asia, sillä sillom julkaisemme alkuosan, ja kun jutun \6ppu on Vielä tuoreessa muistissa, niin tus- Junpa. se tuottaa suuremi^ haittaa, vaikka jokainen onkin. lukeniditjuttiri. lopun eniien alkua.. Monethan fuldj^t lukevat, kirjpistakin^lopuri ensiksi, nähdäks^n, "saavatib^ he loisia-1 sa^J.; Valitamme,, etta^ näin kävi, mutta tehtyä ei ^enää saada tekemättfunäksi. Ori inuuten ilahduttavaa todeta, että niin lyk^is^ X i ^ i ^ ystävät Jähettiyät allekirjoittaneen sairauden aikana monia kirjeitäj kortteja -ja terwhtymisen toivomuksia, paikkakun- — talaiset — ja virfä pitm kävivät teryeh- Kalaverkot heitetään tiniassä sjuradässa kuivaUe maalle neen. Ystäi^^en osoiius ja ilmaisu onkin v^^^ kityksellinen sainiaile. Suurenmoista luonnollisesti ystaV}^- den jajoveruuden osoitus on aina, mutta sairaalle; se on kuin parantavaa lääkettä, joka ei unohdu koskaan.; Timnen suurta halua kirjoittaa persooriakohtaise^ kiitoskirjeen jokaiselle, joka muisti minua sairauteni aikana, mutta tiedän, että he saavat jokainen kiitokseni tämän palstan väUtyksellä yhteisesti^ Siis sydämellinen kiitokseni kaikille! Oman ehkoisen osansa kiitoksestani saakoon CSJ:n paikallisen osaston sairaskomitea, jonka jäsenet ovat vuodesta vuoteen käyneet paikkakuntamme sairaaloissa vakituisesti ilahduttamassa suomalaisia sairaita. Jokainen ihminen voi käsittää, miten suurimerkityksellistä tämä työ on, mutta silloin sen vasta tuntee täydellisesti, kun joutuu itse olemaan sairaalassa. Se on kuin tuulahdus, järjestynyt tuulahdus siitä toveripiiristä, jossa itse on ahertanut silloin, kun on kyennyt jotain yhteiseksi hyväksi tekemään. Ja tuo tuulahdus on sydäntä länunittävä seka parantava. Kuten sanottu, selvitään t ä s ^ kaikbta niistä vaikeuksista, joita ön Umäantuntitparnrkuukauden aikana, kunhan tässä taas päästään asioista täydellä kädellä kiinni. Liekin ystävät voivat huomattavasti auttaa "asioihin kiinnipääsemisessä kun muistavat vain ahkerasti kirjoittaaV 'Kesäloltnista, kala-nnatkpista ja mtiista kesän touhuista ori paljon aiheita, joita voi panna {»perille. Syysillat tarjoavat itsekullekin parem- Joseph Davra .touzier Los Angelesissa väitCaä olevansa 121-vuotias. Senikäisille eivät vakuutusyhtiöt varmaankaan ole kovin halukkaita myöntämään ya-kuutuksia, mutta Josephimme, jokk tuntuu olevan oikea teräsvaari, sai kuitenkin äskettäin järjestetyksi itselleeri 10,000 dollarin henkrvakuuttlksen. Joseph on terve jäpirieä, eikä kuulemma nä3rtä olevan 90-vuötiästa vanhempi. Hän on vanhenmiistaan kertonut isän pUeen mohikaani-intiaanin ja äi-tiBsä puoleksi ranskalaisen, puoleksi mbhikaaom. Pitkän elämänsä varrella Joseph on kohd£uinut yhtä ja toistakin sekä mieluisaa että vähemmän mieluisaa muisteltavaa. Hän kertoilee mielellään, miten häii kerran keskusteli presidentti Abrahärii Lincolnin kanssa jä miten hän ensimmäisen kerran nukkui oikeassa vuPt^issa* käydessään Washingtpnissa. Mukan ennen kuin hän täytti kolme-kyinmentä vuotta. — Olen nyt leski, mutta en ole menettänyt toivoani vielä, kertoo Joseph. Koetan pitää silmäni auki löytääkseni tukevan- tytön, jonka varjossa voisin kulkea silloin, kun aurinko paahtaa hiu-kito" liiäm kuumasti.- Josephih "nettvp k<*rkeääri ikään pyr-kivflle öri seuraava:' — Ja&äkäa herigittäm jatkakaa heiigittäniista . . . Monin paikoin maailmassa heitetään kalaverkot kuivalle maalle. I^ten se on mahdollista? Niin menetellään sellaisissa paikoissa^ joissa vuoroveden vaihtumisella on hyvin suuri ero. Laskuveden aikana asetetaan verkot kuivalle maalle ja nousuveden aikana ne sitten jäävät' veden alle. Nousuveden mentyä ja kalojen käytyä verkkoihin, kalat ja verkot otetaan pois. Yhdessä nyytissä niinkuin köyhän terveiset. ^ Mikä pahan tappaa, jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirettä. mat mahdollisuudet kiinnittää ajatuksensa kirjoittamiseen. Koetetaan siis, mitä saadaan aikaan. Parhaat syyskesän tervaiset kaikille Liekin ystäville ja hyrää tarmoa käymään käsiksi taas tahrikauden työskentelyyn kaikilla aloilla. — JWS. Kirj. CHARLES FINE William Lyon Mackenzie valittim Toronton seksi pormestariksi V. 1834. Neljä kertaa vuosien js. välisenä aikana hänet häädettiin oikeutetusta paikastS lamentista kun hän peräänantamattomasti vastusti vallassa olevaa luokkaa, perheyhtymää (Family Vuoden i837:ri vallankumouksen sotilaallisen tanTI •keen hän eli mäsmpaköiaisenä 11 "vuotta YhdysvaUoSI lattuaan Canadaan hänet uudelleen valittiin parlan Vuonna 1858 häiien ystävänsä ja valitsijansa Mackenzie HoriiesteaH rahaston' muistobi häien- < mastaan. historiallisesta palveluksestaan Canadalle" kenzie asui perheineen "homesteadilla" kuolemaansa elokuun 28 p.," 1861. "Hcraiestead", joka sijaitsee 82I St., Toronto, on avattu historiallisena museona, ollen 1 auki aamusta kello 9.30—5,30 päivittäin. "Tervehdin . . . onnellisen ajan tuloa . . . kun raula, tenäisyys ja yksunielisyys tulee vallitsemaan maailmas julnlille, luonnottomille ja hävittäville sodille tulee . . Näin kirjoitti Wimam LyPn «Mackenzie, Canada' kj^ndemokraattisea hallitusmuodon isä, Colonial A tehdessään heinäkuun ensiriimäinen päivä, 1824. Täi| punaini^ lanka tMa^dcenzien elämässä ja taisteluissa-^ti kennoissaan valitsemansa: imah kansan onnen, ja kut^ hänellä oli tapana sanoa "kotimaisen taidon' tyksen puolesta. Hänen elämänsä hartaus tehdä Canadasta runsauda saavutti huippunsa itsenäisyyden vaatimuksessa jav.l ' vallankumouksessa^ Tarpeellisuus valmistautua nousuuri pakoitettiiri Mäckeriizielle kun demokraattista) distuksien esitaistelijan pytkimykset epäonnistuivat missä maakunnissa jn-ittaessään saada deniokraattisia tuksia rauhallisin ja parlämenttisin keinoin. Navy Island julistuksessaan vuonna 1837 Mackenzie joitti: "Olemme pystyttäneet vapauden lipun Canadassa vieri päämäärien saavuttamiseksi: "Ikuinen rauha, perustuen hallitukseen, joka pitää tasä-arvoisina, ja mikä turvataan perustuslailla, jonka tajiemnie kautta itse laadimme niin pian kuin tilaisuus "SiviSi- ja uskonnonvapaus täydellisemmässä mielessä,! ta käSkki.voimassa- tai tekeillä olevat lait yajj^uttayat kiin ihmisiin samaillalailla. *^yapaa kauppa, että jokainen on oikeutettu ostamaan vemiriiltä markkinoilta ja myymään, mistä saa korkeii hinnat. "Ketään ei pakoiteta sotHaspalvelukseen vastoin omaa toaah. "Riittävät varat maamme valtavista luonnonrikkai tullaan varaamaan opin mahdollisuuksille kaikille sille. "St. Lawrence-joen avaaminen maailman kaupalle, suuremoiiatkin laivat pääsevät Superior-järvelle saakka j maan kehittymättömien maitten jakaminen ja a kakkieri maitten kurinori miesten teollisuudelle, kapii taidolle ja tarmolle. _ "ONKO TÄMÄ MAANPETOS" Vuorina 1824 Mackenzie kirjoitti: "Ollakseen kansan oikeuksieri taistelijana merkitsee i mistä vihollinen hallitsev^le luokalle . . . edut, joitten] oUa samat, ovat ristiriidassa . . . johtuen maakunt sieri riienettelytavoista ja toimenpiteistä." Koska Mö "taisteli kansan oikeuksien puolesta" häntä syytettiin nallisuudestä ja epäisanmaallisuudesta. Näihin Mackenzie vastasi: "Olen osoittanut sen huolimattomuuden, johon kt rit epätietoisina tarpeistamme, toinen toisensa jälkeen olleet syyllisiä maamme sisäiseen kehitykseen nähden ja 1^ esittänyt mielipiteeni riiihkuin vapaa brittiläinen Britan^ sa. Onko tämä maanpetos? Sitten olen kapinallinen salainen:" NOUSEVA TEOLLISUUSKAPITALISMI Mackenzie edusti nousevien teoUisuuskapitalistien ja mielipiteitä, joitten päämäärät siihen aikaan edustij-^tj ko kansan etuja. Hän kirjoitti Colonial Advocate "On ainoastaan yksi keino millä voidaan kehittää koum^ ta teollisuutta, ja se on kehoittamalla kapitaalia omis^ ihmisiä siirtymään tänne ja omaamaan maamme heidän^ maakseen, antamalla siirtomaille oikeuden itse laatia ^ tuslain . . . " ,^ Kirjeessään Englannin ulkoministerille vuonna 18^4 kenzie kannatti "näitten siirtomaitten vaatimukseni täydestä, vapaasta ja rajoittamattomasta kaupasta in J Kiinan kanssa". Hän lisäsi: "Ei muu kuin ^"^P^^^ Cantonista Quebeciin asti voi antaa tälle maalle teöos*! huojennusta." NÄKI LIITTOVALTION TARPEEN^ Mackenzie oli suuri kaukonakijä. Neljäk^mii^^ vuotta ennenkuin liittovaltio muodostettiin hän k«"J i un irptiÄ^ 19S2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-09-13-02
