1955-08-27-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JA
ISET
aio poltet-anpakoon.
Bre.:ht oli
jokaoles-taaa
'Vai-unoja
ker-riinojensa
runoaan
^'astaainas-
"ntaa tut-
»^ys ''Opin
öitiamaan-lenlaisia
vaij
johtajari poij
»tieteitii. EnI
in tR'simmäif
rina erääsji
a ''Rummuj
mousten \-aij
'ästä# näytti j
redit Chica
tukset, jotki
anelle antoi
elostamiseen
?n aipittanu
yös kaiitsain
ettiin Berlii
iäÄn esitett
/'äii fcehtäviä
rinkäytöksfi
liottavana,
ä s s ä natsiei
joka sisältää
;sim näytel
oliva^t vangi
Jt.
5tää.n kirjoi
linkertaisesi
lat — lyyri-a
dramatiir
i ja kjTVStä
sa opettaja'
ipiskelevana,
kehittävänä,
telee nautifl'
tucustiinuti
ta". Hän eij
•aferiharjoi-
:ia .iiciojaaa
o:::aa. Hä-
\ai'akoh!ai
1 e;e;n..Hä-
.•iii mml
nen opetuk-|
pifnuu oppif
in taitavanj
lar. runoja,
.mollijasta.
luonaan op-isren
taipu-yhtä
opi>
ikuta tutui
rechtillä o:
leidän työs
tikysv-niyk
1 iäretöntä
A
miljoonat
yli kaksi-elenään
jo-
5uoritetun
isestaväes-tkin
nw«^
n v3^n^•aJ•
tiueella pu-
MARY A. VUORIO:
C ä as - Ld
KUUsLIN otsikoksi painetut sanat ,
ensimmäistä kertaa italialaisessa
tahiurheilukeskuksessa, jossa iltapuhteena
olin tutustunut caprilaiseen suurperheeseen.
Perhe oli tyypillinen sesonkiperhe:
kesäpuolen vuotta he ahertavat Caprin
torin laidassa sijaitsevassa vaatetusliikkeessään,
ja tänä aikana he käärivät
kokoon niin paljon liiroja, että talvella
matkustetaan oopperasesongiksi Milanoon
ja myöhemmin vielä Dolomiiteille
hiihtelemään. Isoäiti tyytyi tosin istuskelemaan
hotellin lämpiössä, mutta
tyttäret ja vävyt ja lastenlapset olivat
ahkerassa, liikkeessä. Heiltä minä kumminkin,
kuten sanottu, kuulin Maria
. .Meneghini Callasista.
Kuului olleen sensaatio.
Kotiin palattuani tuli tietoja ja tari-namateriaalia
milanolaiselta ystävättäreltäni.
Lyhyesti Maria Meneghini Callas on
dramaattinen sopraano, . synnyltään
(kreikkalainen, nähnyt päivänvalon Yhdysvalloissa
ja saanut kansalaispaperit
samassa -maassa 31 vuotta sitten. Hänen
alkuperäinen nimensä on "Maria Ca-logerqx)
ulos.
hutuista \'ieraista kielistä on hyvin vaikea
tehtävä. Likimääräisen arvion mukaan
kuitenkin valkoihoinen väestö puhuu
eniten seuraavia 'kieliä: saksa (lähes
5 miljoonaa), Italia (lähes 4 miljoonaa),
puola, e^anja, juutalaisten ^
kieli, ranska, ruotsi, venäjä ja ukraina,
norja tshekkien kieli, Slovakian kieli,
serbiä, kroatian ja Slovenian kielet, unkari,
kreikka, liettua, hollanti, suomi,
tanska ja portugali. Kiinaa ja japania
puhutaan monilla alueilla, varsinkin länsirannikolla.
Eri kansallisuusryhmillä näyttää olevan
yhteisenä piirteenä omien asuma-alueiden
muodostaminen, joissa kansallinen
kieli säilyy parin sukupolven ajan
pääkielenä, jonka jälkeen englannin kieli
vaihtuu pääkieleksi. Muutamilla seuduilla
kaksikielisyys säilyy. Näin on tapahtunut
esim. New -Hampshiressä, jossa
noin puolet kouluikäisistä lapsista
puhuu ranskaa kotonaan ja noin 22
pros. väestöstä ymmärtää ja puhuu
ranskaa. .Louisianan osavaltio on toi-^
nen ranskaa puhuvien keskuspaikka,
'iun taas Meksikon rajan 'vierusvaltiois-sa,
Texasissa, Uudessa Meksil^ossa, Arizonassa
ja Californian eteläosissa puhutaan
yleisesti espanjaa. Suurkaupunkialueet
voidaan tavallisesti j^aa seWiin
'kielialueisiin kuten esim. Chicago, jossa
puhutaan -neljääkymmentä eri kieltä.
Englannin kieli ön luonnollisesti tärkein
kieli puhujan kansalliseen synt3rpe-rään
katsomatta. Muutan^iin muihin
Tnaihin verrattuna Yhdysvallat on tässä
Ahteessa onnellisessa asemassa.
^Im. Etelä-Amerikassa voidaan väestö
jaoitella 94 kielitieteelliseen ryhmään
ja suunnilleen 558 kieliryhmään; Intiassa
luetellaan 179 eri kieltä ja 544 murretta,
joista neljätoista on virallisen kielen
asemassa eri seuduista riippuen. Euroopassa
— Neuvostoliittoa lukuunottamatta
— puhutaan noin viittäkym-rn^
ntä pääkieltä ja Neuvostoliitossa noin
JOO eri kieltä. Niissä osissa Afrikkaa,
jotka kuuluvat Britannialle, puhutaan
vähintään 369 eri kieltä. Koko maa-
»Imassa puhuttujen kielten lukumääräksi
arvioidaan 2,796. (U9IS)
A mericdnd
Tarkemmin: Kölmentoistavuotiaana
Maria matkusti äitinsä kanssa Kreikkaan,
jossa hän sai Ateenan kuninkaallisen
konservatorion stipendin, ja aloitti
sitten laulunopintonsa kuuluisan espanjattaren
Elvira de Hi,dalgon oppilaana.
Neljäntoista ikäisenä hän esiintyi
ensi kertaa oopperassa Mascagnin
Cavalleria Rusticanassa. Tämän esiintymisen
jälkeen hänet kiinnitettiin tuhkatiheään
sekä oopperoiden että operettien
pääosiin, mutta taiteilijat eivät olisi
kaltaisiaan, ellei kateus olisi alkanut
rehottaa tuossa tuokiossa. Mikäpä oikeastaan
oli tämä nuori tyttö, joka riisti
parhaat osat vanhoilta kyvyiltä. Ja
sitten oltiin parin vuoden päästä niin
pitkällä, että oopperan johtaja kertoi
•Marialle koko henkilökunnan olevan
t>^töä vastaan. Sopimus purkautui ja
Maria matkusti isänsä luokse Valtoihin.
Isä oli tällä välin päässyt erään New
Yorkin sairaalan apteekkariksi, ja vihdoinkin
— niinkuin sanotaan — jaloilleen.
Sotavuodet Kreikassa olivat olleet
kapean leivän päiviä Marialle, ja
kun hän vihdoinkin pääsi maittavan
murkinan ääreen, kilot alkoivat kertyä
huimaavalla vauhdilla. Metr<^lita-uin
silloinen pääjohtaja Edward Johnson
tarjosi Marialle esiintymistä joko
Madame Butterfyssa tai 'Fideliossa,
mutta nuori laulajatar epäsi: hän uskoi
olevansa liian lihava.
Vuonna 1947 Maria niatkusti Italiaan
ja hänestä tuli Maria Meneghini,
parikymmentä vuotta vaimoaan vanhemman
räkennustarviketehtailijan
puoliso. Ja koska leveän leivän päivät
jatkuivat, Marian vartalo yhä vain
eneni. Yhdeksärikymmenen kilon raja
oli sivuutettu. Laulajatar itse väitti,
että hänellä oli lapamatoja, jotka lihottivat
häntä. (Jos lukijaa ihmetyttää
että tämmöisistä asioista kerrotaan
julkisesti, niin voin huomauttaa, että
etelässä keskustellaan erittäin julkisesti
ja mielihyvää tuntien myös esim. peräruiskeista).
No, vika ei kuitenkaan
voinut olla madoissa, koska ne pikemminkin
laihduttavat uhriaan. Joka tapauksessa
sattui kaksi vuotta sitten ihme:
Maria alkoi laihtua. Hänen painonsa
putosi lähelle viittäkymmentä kiloa
ja Meneghini uskoi, että vain Madonna
oli pystynyt auttamaan hänen
vaimoaan. Parasta asiassa oli tietysti
se, että äkillinen laihtuminen ei vaikuttanut
Maria Callasin ääneen. Sen sijaan
se vaikutti kylläkin hänen mielentilaansa:
synkkämielisestä ja nyreästä
nuoresta naisesta tuli iloinen ja vilkas.
Ja vartalonmuutos antoi tietysti uusia
mahdollisuuksia oopperalavalla. Ensimmäisiin
kuului Cherubinin Medea
•Milanon La Scalassa toista vuotta sitten
jolloin amerikkalainen Leonard
:^rnstein toimi kapellimestarina.
Viime marraskuussa Maria Callas
esiintyi ensimäistä kertaa Yhdysvalloissa,
mutta ei (Metropolitanissa niinkuin
olisi saatttanut odottaa, vaan Chicagon
Lyric Theaterissa. Toistaiseksi eivät
Callas ja Metropolitanin uusi pääjohtaja
Rudolf Bing ole tavanneet toisiaan,
mutta neuvotteluja heidän keskensä on
kyllä käyty. Viimeksi silloin, kun Callas
hy\'äksyikin Chicagon tarjouksen.
Metropolitan oli tarjonnut tuhat dollaria
esiintymisestä ja se olisi muuten ty>--
dyttänyt Callasia, mutta hän halusi lisäksi
m.m. ilmaiset matkat itselleen ja
2i
Keith Russell, CBC:n maatalouskysymysten apulaiskommcn-taattori
Ontario—Quebcc^piirissä, keskustelemassa maataloutta
koskevista kysymyksistä kansallisen hedelmä- ja kasvistuotan-non
inspehtorin kanssa. Samalla ke tarkastelevat omenia Toronton
ru€)katarvik€varastoUa. Syyskuun 14. pnä tulee Russell kertoman
omenien säilytyksestä ja käytöstä.
puolisolleen ensinnäkin Euroopasta .-Vt-lantin
yli ja sitten vielä rengasmatkoja
Yhdysvalloissa. Kun Met ei maksanut,
mutta Chicago maksoi, asia oli sillä
selvä. Mutta Giovanni BatUsta
Meneghini purki pettymystään sanomalla,
että johtaja Bing saattaa vielä
laitoksensa perikatoon.
Chicagosta tuli joka tapauksessa loistava
menestys, taloudellisestikin, sillä
laulajatar sai 12,000 dollaria kuudesta
esiintymisestään — verovapaasti. Uusi
sukupolvi sai samalla ankaran ooppera-kuumeen,
sillä Maria Callasin Lucia di
Lammermoor oli kertakaikkiaan riipaiseva.
Yleisö osoitti suosiotaan niin raivokkaasti,
että Chicagon Tribunen pakinoitsija
kysAd Kukahan mahtoi olla
mielipuolisempi — Callasin Lucia vai
hänen innostunut kuuntelijakuntansa?
Mutta-ei Maria Callasiltakaan temp-peramenttia
puutu. Joitakin aikoja sitten
sattui, että hänelle vihellettiin La
Scalan Macbethissä. Kimmastunut laulajatar
intti, että viheltäjät ja mielenosoittajat
olivat hänen vihollistensa
palkkaamia. Hiukan myöhenunin hän
istui katsomossa, kun signorina Tebaldi
esiintyi Kohtalon voimassa. Näytännön
päätteeksi Callas aloitti aitiossaan
mielenosoituksellisen pitkän ja äänekkään
käsienpaukutuksen vaikkei aihetta
juuri olisi ollutkaan. (Tätä nyt voisi
vielä ^noa jokseenkin tahdikkaaksi
kostoksi, sillä \Vienissä tapahtui muun
muassa kerran, että Maria 01szewska
sylkäisi kilpailijaansa Maria Jeritzaa
suoraan silmille.)
- 'Maria Callasin sanakirjassa kuuluu
olevan yksi sana joka kirjoitetaan isoin
kirjaimin: kunnioitus.
— Pidän kunnioituksesta. Kunnioitan
toisia ihmisiä, ja heidän on kunnioitettava
minua. Elleivät he sitä tee —
vvell, silloin sisuni kuohahtaa.
Callasilla on myös. tapana sanoa:
"kukaan ei tee mitään pelkästään hyvän
työn vuoksi", mutta paradoksaalista
kylläkin, hän ei milloinkaan^ unohda
niitä, ovat tehneet palveluksen hänelle.
Ja hän tunnustaa suoraan, että hän saa
kiittää menestyksestään kapellimestari
TulHo Serafinia, joka vuonna 1947 otti
hänet suojatikseen VeronassaT
.— Ilman Serafinia uranrolisi loppunut
aikoja sitten, alkuunsa. Kukaan
ei tahtonut antaa minulle osia, mutta
hän otti vastuun.
Maria Callasin luonteen vastakohtaisuuksia
kuvaa muuten sekin, että
Yhdysvalloissa -vieraillessaan hän selitti
näyttämön ulkopuolella olevansa ""aivan
tavallinen ihminen''. Yhdysvalloissa se
ehkä pitikin paikkansa, mutta Milanossa
hän on diiva sormenpitään myöten.
Hänen puolisonsa on ostanut komean
palatsin ja pariskunta aterioi päivittäin
La Scalan hienossa ravintolassa, jolla
meidän mielestämme on sopiva nimikin
— Biffi.
Nyt kulumassa oleva näytäntäkausi
on lopullisesti nostanut tMaria Meneghini
Callasin La Scalan kuningatara-semaan.
Kausi alkoi Spontinin soljuvalla,
mutta toivottomasti vanhentuneella
oopperalla Vestan papitar, jonka näyttämölle
pano oli maksanut noin 30 miljoonaa
markkaa. Mutta yrityksen katsottiin
joka tapauksessa kannattavan.
Jokainen silmäntekevä sielu Milanossa
oli varannut itselleen paikan ensiesitykseen.
Mukana oli muun muassa .^rturo
Toscanini, joka itse oli Le Scalan taiteellisena
johtajana vuosina 1921 — 29,
Ja läsnä oli tietysti myös oopperan nykyinen
johtaja Victor de Sabata.
Italian oopperamaailman kärkimies-ten
suhteet ovat jokseenkin mutkalliset.
Vehkeilyt kukoistavat*"ja kateus on valloillaan.
Sylinpä herrat Toscaninj ja
Sabatakin ovat jo vuosikausia olleet vähemmän
ystävällisissä väleissä keskenään,
mutta Callas onnistui tässä ensi-illassa
toimimaan välittäjänä jopa niin
h>'vänä menestyksellä, että molemmat
herrat suostuivat tulemaan samaan valokuvaan
diivan kanssa. Toscaninilla
on näihin saakka ollut oma suosikkinsa,
Renata Rebaldi, Scalan taiteilijoiden
. • V i
4'
. 'V-
4'
1*'
Lauantaina, elokuun 27 päivänä. 1955 Sivu 3
V
5
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 27, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-08-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550827 |
Description
| Title | 1955-08-27-03 |
| OCR text | JA ISET aio poltet-anpakoon. Bre.:ht oli jokaoles-taaa 'Vai-unoja ker-riinojensa runoaan ^'astaainas- "ntaa tut- »^ys ''Opin öitiamaan-lenlaisia vaij johtajari poij »tieteitii. EnI in tR'simmäif rina erääsji a ''Rummuj mousten \-aij 'ästä# näytti j redit Chica tukset, jotki anelle antoi elostamiseen ?n aipittanu yös kaiitsain ettiin Berlii iäÄn esitett /'äii fcehtäviä rinkäytöksfi liottavana, ä s s ä natsiei joka sisältää ;sim näytel oliva^t vangi Jt. 5tää.n kirjoi linkertaisesi lat — lyyri-a dramatiir i ja kjTVStä sa opettaja' ipiskelevana, kehittävänä, telee nautifl' tucustiinuti ta". Hän eij •aferiharjoi- :ia .iiciojaaa o:::aa. Hä- \ai'akoh!ai 1 e;e;n..Hä- .•iii mml nen opetuk-| pifnuu oppif in taitavanj lar. runoja, .mollijasta. luonaan op-isren taipu-yhtä opi> ikuta tutui rechtillä o: leidän työs tikysv-niyk 1 iäretöntä A miljoonat yli kaksi-elenään jo- 5uoritetun isestaväes-tkin nw«^ n v3^n^•aJ• tiueella pu- MARY A. VUORIO: C ä as - Ld KUUsLIN otsikoksi painetut sanat , ensimmäistä kertaa italialaisessa tahiurheilukeskuksessa, jossa iltapuhteena olin tutustunut caprilaiseen suurperheeseen. Perhe oli tyypillinen sesonkiperhe: kesäpuolen vuotta he ahertavat Caprin torin laidassa sijaitsevassa vaatetusliikkeessään, ja tänä aikana he käärivät kokoon niin paljon liiroja, että talvella matkustetaan oopperasesongiksi Milanoon ja myöhemmin vielä Dolomiiteille hiihtelemään. Isoäiti tyytyi tosin istuskelemaan hotellin lämpiössä, mutta tyttäret ja vävyt ja lastenlapset olivat ahkerassa, liikkeessä. Heiltä minä kumminkin, kuten sanottu, kuulin Maria . .Meneghini Callasista. Kuului olleen sensaatio. Kotiin palattuani tuli tietoja ja tari-namateriaalia milanolaiselta ystävättäreltäni. Lyhyesti Maria Meneghini Callas on dramaattinen sopraano, . synnyltään (kreikkalainen, nähnyt päivänvalon Yhdysvalloissa ja saanut kansalaispaperit samassa -maassa 31 vuotta sitten. Hänen alkuperäinen nimensä on "Maria Ca-logerqx) ulos. hutuista \'ieraista kielistä on hyvin vaikea tehtävä. Likimääräisen arvion mukaan kuitenkin valkoihoinen väestö puhuu eniten seuraavia 'kieliä: saksa (lähes 5 miljoonaa), Italia (lähes 4 miljoonaa), puola, e^anja, juutalaisten ^ kieli, ranska, ruotsi, venäjä ja ukraina, norja tshekkien kieli, Slovakian kieli, serbiä, kroatian ja Slovenian kielet, unkari, kreikka, liettua, hollanti, suomi, tanska ja portugali. Kiinaa ja japania puhutaan monilla alueilla, varsinkin länsirannikolla. Eri kansallisuusryhmillä näyttää olevan yhteisenä piirteenä omien asuma-alueiden muodostaminen, joissa kansallinen kieli säilyy parin sukupolven ajan pääkielenä, jonka jälkeen englannin kieli vaihtuu pääkieleksi. Muutamilla seuduilla kaksikielisyys säilyy. Näin on tapahtunut esim. New -Hampshiressä, jossa noin puolet kouluikäisistä lapsista puhuu ranskaa kotonaan ja noin 22 pros. väestöstä ymmärtää ja puhuu ranskaa. .Louisianan osavaltio on toi-^ nen ranskaa puhuvien keskuspaikka, 'iun taas Meksikon rajan 'vierusvaltiois-sa, Texasissa, Uudessa Meksil^ossa, Arizonassa ja Californian eteläosissa puhutaan yleisesti espanjaa. Suurkaupunkialueet voidaan tavallisesti j^aa seWiin 'kielialueisiin kuten esim. Chicago, jossa puhutaan -neljääkymmentä eri kieltä. Englannin kieli ön luonnollisesti tärkein kieli puhujan kansalliseen synt3rpe-rään katsomatta. Muutan^iin muihin Tnaihin verrattuna Yhdysvallat on tässä Ahteessa onnellisessa asemassa. ^Im. Etelä-Amerikassa voidaan väestö jaoitella 94 kielitieteelliseen ryhmään ja suunnilleen 558 kieliryhmään; Intiassa luetellaan 179 eri kieltä ja 544 murretta, joista neljätoista on virallisen kielen asemassa eri seuduista riippuen. Euroopassa — Neuvostoliittoa lukuunottamatta — puhutaan noin viittäkym-rn^ ntä pääkieltä ja Neuvostoliitossa noin JOO eri kieltä. Niissä osissa Afrikkaa, jotka kuuluvat Britannialle, puhutaan vähintään 369 eri kieltä. Koko maa- »Imassa puhuttujen kielten lukumääräksi arvioidaan 2,796. (U9IS) A mericdnd Tarkemmin: Kölmentoistavuotiaana Maria matkusti äitinsä kanssa Kreikkaan, jossa hän sai Ateenan kuninkaallisen konservatorion stipendin, ja aloitti sitten laulunopintonsa kuuluisan espanjattaren Elvira de Hi,dalgon oppilaana. Neljäntoista ikäisenä hän esiintyi ensi kertaa oopperassa Mascagnin Cavalleria Rusticanassa. Tämän esiintymisen jälkeen hänet kiinnitettiin tuhkatiheään sekä oopperoiden että operettien pääosiin, mutta taiteilijat eivät olisi kaltaisiaan, ellei kateus olisi alkanut rehottaa tuossa tuokiossa. Mikäpä oikeastaan oli tämä nuori tyttö, joka riisti parhaat osat vanhoilta kyvyiltä. Ja sitten oltiin parin vuoden päästä niin pitkällä, että oopperan johtaja kertoi •Marialle koko henkilökunnan olevan t>^töä vastaan. Sopimus purkautui ja Maria matkusti isänsä luokse Valtoihin. Isä oli tällä välin päässyt erään New Yorkin sairaalan apteekkariksi, ja vihdoinkin — niinkuin sanotaan — jaloilleen. Sotavuodet Kreikassa olivat olleet kapean leivän päiviä Marialle, ja kun hän vihdoinkin pääsi maittavan murkinan ääreen, kilot alkoivat kertyä huimaavalla vauhdilla. Metr<^lita-uin silloinen pääjohtaja Edward Johnson tarjosi Marialle esiintymistä joko Madame Butterfyssa tai 'Fideliossa, mutta nuori laulajatar epäsi: hän uskoi olevansa liian lihava. Vuonna 1947 Maria niatkusti Italiaan ja hänestä tuli Maria Meneghini, parikymmentä vuotta vaimoaan vanhemman räkennustarviketehtailijan puoliso. Ja koska leveän leivän päivät jatkuivat, Marian vartalo yhä vain eneni. Yhdeksärikymmenen kilon raja oli sivuutettu. Laulajatar itse väitti, että hänellä oli lapamatoja, jotka lihottivat häntä. (Jos lukijaa ihmetyttää että tämmöisistä asioista kerrotaan julkisesti, niin voin huomauttaa, että etelässä keskustellaan erittäin julkisesti ja mielihyvää tuntien myös esim. peräruiskeista). No, vika ei kuitenkaan voinut olla madoissa, koska ne pikemminkin laihduttavat uhriaan. Joka tapauksessa sattui kaksi vuotta sitten ihme: Maria alkoi laihtua. Hänen painonsa putosi lähelle viittäkymmentä kiloa ja Meneghini uskoi, että vain Madonna oli pystynyt auttamaan hänen vaimoaan. Parasta asiassa oli tietysti se, että äkillinen laihtuminen ei vaikuttanut Maria Callasin ääneen. Sen sijaan se vaikutti kylläkin hänen mielentilaansa: synkkämielisestä ja nyreästä nuoresta naisesta tuli iloinen ja vilkas. Ja vartalonmuutos antoi tietysti uusia mahdollisuuksia oopperalavalla. Ensimmäisiin kuului Cherubinin Medea •Milanon La Scalassa toista vuotta sitten jolloin amerikkalainen Leonard :^rnstein toimi kapellimestarina. Viime marraskuussa Maria Callas esiintyi ensimäistä kertaa Yhdysvalloissa, mutta ei (Metropolitanissa niinkuin olisi saatttanut odottaa, vaan Chicagon Lyric Theaterissa. Toistaiseksi eivät Callas ja Metropolitanin uusi pääjohtaja Rudolf Bing ole tavanneet toisiaan, mutta neuvotteluja heidän keskensä on kyllä käyty. Viimeksi silloin, kun Callas hy\'äksyikin Chicagon tarjouksen. Metropolitan oli tarjonnut tuhat dollaria esiintymisestä ja se olisi muuten ty>-- dyttänyt Callasia, mutta hän halusi lisäksi m.m. ilmaiset matkat itselleen ja 2i Keith Russell, CBC:n maatalouskysymysten apulaiskommcn-taattori Ontario—Quebcc^piirissä, keskustelemassa maataloutta koskevista kysymyksistä kansallisen hedelmä- ja kasvistuotan-non inspehtorin kanssa. Samalla ke tarkastelevat omenia Toronton ru€)katarvik€varastoUa. Syyskuun 14. pnä tulee Russell kertoman omenien säilytyksestä ja käytöstä. puolisolleen ensinnäkin Euroopasta .-Vt-lantin yli ja sitten vielä rengasmatkoja Yhdysvalloissa. Kun Met ei maksanut, mutta Chicago maksoi, asia oli sillä selvä. Mutta Giovanni BatUsta Meneghini purki pettymystään sanomalla, että johtaja Bing saattaa vielä laitoksensa perikatoon. Chicagosta tuli joka tapauksessa loistava menestys, taloudellisestikin, sillä laulajatar sai 12,000 dollaria kuudesta esiintymisestään — verovapaasti. Uusi sukupolvi sai samalla ankaran ooppera-kuumeen, sillä Maria Callasin Lucia di Lammermoor oli kertakaikkiaan riipaiseva. Yleisö osoitti suosiotaan niin raivokkaasti, että Chicagon Tribunen pakinoitsija kysAd Kukahan mahtoi olla mielipuolisempi — Callasin Lucia vai hänen innostunut kuuntelijakuntansa? Mutta-ei Maria Callasiltakaan temp-peramenttia puutu. Joitakin aikoja sitten sattui, että hänelle vihellettiin La Scalan Macbethissä. Kimmastunut laulajatar intti, että viheltäjät ja mielenosoittajat olivat hänen vihollistensa palkkaamia. Hiukan myöhenunin hän istui katsomossa, kun signorina Tebaldi esiintyi Kohtalon voimassa. Näytännön päätteeksi Callas aloitti aitiossaan mielenosoituksellisen pitkän ja äänekkään käsienpaukutuksen vaikkei aihetta juuri olisi ollutkaan. (Tätä nyt voisi vielä ^noa jokseenkin tahdikkaaksi kostoksi, sillä \Vienissä tapahtui muun muassa kerran, että Maria 01szewska sylkäisi kilpailijaansa Maria Jeritzaa suoraan silmille.) - 'Maria Callasin sanakirjassa kuuluu olevan yksi sana joka kirjoitetaan isoin kirjaimin: kunnioitus. — Pidän kunnioituksesta. Kunnioitan toisia ihmisiä, ja heidän on kunnioitettava minua. Elleivät he sitä tee — vvell, silloin sisuni kuohahtaa. Callasilla on myös. tapana sanoa: "kukaan ei tee mitään pelkästään hyvän työn vuoksi", mutta paradoksaalista kylläkin, hän ei milloinkaan^ unohda niitä, ovat tehneet palveluksen hänelle. Ja hän tunnustaa suoraan, että hän saa kiittää menestyksestään kapellimestari TulHo Serafinia, joka vuonna 1947 otti hänet suojatikseen VeronassaT .— Ilman Serafinia uranrolisi loppunut aikoja sitten, alkuunsa. Kukaan ei tahtonut antaa minulle osia, mutta hän otti vastuun. Maria Callasin luonteen vastakohtaisuuksia kuvaa muuten sekin, että Yhdysvalloissa -vieraillessaan hän selitti näyttämön ulkopuolella olevansa ""aivan tavallinen ihminen''. Yhdysvalloissa se ehkä pitikin paikkansa, mutta Milanossa hän on diiva sormenpitään myöten. Hänen puolisonsa on ostanut komean palatsin ja pariskunta aterioi päivittäin La Scalan hienossa ravintolassa, jolla meidän mielestämme on sopiva nimikin — Biffi. Nyt kulumassa oleva näytäntäkausi on lopullisesti nostanut tMaria Meneghini Callasin La Scalan kuningatara-semaan. Kausi alkoi Spontinin soljuvalla, mutta toivottomasti vanhentuneella oopperalla Vestan papitar, jonka näyttämölle pano oli maksanut noin 30 miljoonaa markkaa. Mutta yrityksen katsottiin joka tapauksessa kannattavan. Jokainen silmäntekevä sielu Milanossa oli varannut itselleen paikan ensiesitykseen. Mukana oli muun muassa .^rturo Toscanini, joka itse oli Le Scalan taiteellisena johtajana vuosina 1921 — 29, Ja läsnä oli tietysti myös oopperan nykyinen johtaja Victor de Sabata. Italian oopperamaailman kärkimies-ten suhteet ovat jokseenkin mutkalliset. Vehkeilyt kukoistavat*"ja kateus on valloillaan. Sylinpä herrat Toscaninj ja Sabatakin ovat jo vuosikausia olleet vähemmän ystävällisissä väleissä keskenään, mutta Callas onnistui tässä ensi-illassa toimimaan välittäjänä jopa niin h>'vänä menestyksellä, että molemmat herrat suostuivat tulemaan samaan valokuvaan diivan kanssa. Toscaninilla on näihin saakka ollut oma suosikkinsa, Renata Rebaldi, Scalan taiteilijoiden . • V i 4' . 'V- 4' 1*' Lauantaina, elokuun 27 päivänä. 1955 Sivu 3 V 5 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-27-03
