Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 5, 1952

              - H S f ' - " • m
t i ^ ' ^^^^
MM
f*
voittunut taistelussa» häaea ÖU saatava
dia tmv^s3x^^nmaxS^^^^
lei lön tehiiyt v9Startntaa;^etta ysfö-van
tai vihDlliseii luli rknrtaa bänen
aVukseen ja että anndjan lääkintähen-ajaty
joUoin ranäkalalset sacnaasivaA-1»^
oen toisnas katusuluilla saksalaisten
katseOesäa ^änznästyxieina.
mastä^ turtumuksesta. Taaskin hän otti
kflöstö ja kaikki vapaaehtoiset auttajat käslgrv^lan^ koten Castig^iiÄcssa, kaf^-
olisi turvattova hyökkäykseltä. Lisäksi mys^ ja hurjan sekasorron keskellä,
hän ehdotU, että lääkihöiniehillä eikä ibnan valtuuksien hiveritakaän. Taaskin
sairaanhoitojOIa saisi d ia aacita ja että vapaaehtoiset seurasivat ^ t a . Eii^tkä
kalkki, jotka tdtevät, haavoittuneiden sotilaat nytkään häirinneet häntä, kun
hyväksi auttamistyötä, pitäisivät tunto- hän liikkui pelottomana Imjojen valis^,
merkkinään käsivar^uhaa. Sveitsin hoiteli haavoittuneita ja vaati iöhnniHi-kunniaksl
valittiin kansainväliseksi tun- pyyttä Punaisen ristin nimesi
nusmerkiksi Sveitan lippu, värit päin- «Kun l^anska oli jälleen rauhoittunut,
vastaisessa jänestyksessä. Tämä oli päätti Dunant ryhtyä toimima^ sen
tuon valkoisetta pohjalla olevan punai- hyväksi, että sotavangit kuten haavoit-sen
ristin synty — ja myös sotakcntillä, tuneetkin saataisiin Geneve^in sopunuk-tapahtuvan
järjestyneen humanitaarisen sen kansainvälisen suojeluksen alaisiksi,
avunannon alku. ^ V. 1872 hän meni Englantiin aloitta-
Kymmenen kuukautto myöhemmin maan uutta ristiretbrään.
allekirjoitti juhlallisessa kokouksessa^ Lontoossa hänet otti lämpimästi vas»
jonka itse Sveitsin hallitus oli kutsunut uan Florence /Ni^tingale/en^imnitar,
koolle, 12 valtioto kuuluisan Geneve'in joka v. 1854 oli johtanut holtajajouk-sopimuksen.
Vastoukseksi Dunantin koaan Krimin sodan taistelukentillä,
lähettämään kirjeeseen lähetti Abraham Hänestä oli tuleva Englannin Punaisen
Lincoln asiaa seuraamaan kaksi huo- ristin perustaja. Koko Englanti oli myö-mioitsijaa
Yhdysvalloista; Mutta Arne- tämielinen, ja Dunant, jota elähdytti en-rikka,
jökä on aina varonut joutumasta tinen hehkuva intonsa, ssu aikaan toisen
"sekaantumaan liittquttmisj|to'^.e^^^
kirjoittanut Genevc^in sop^usta v^^ ka kokWui.Brjfsse^lsä^ 1874 ye^j?»^
18 vfto&en.'' ^'* ' '1 tsaarin^suojduksen.alaisena. .
- Nykyään on tuossa juhlallisessa so- Mutta kansat eivät päässeet vankiky-pimuk^
ssa kaikkien maapallon sivistys- symyksestä yksiniueli^^yt^n vielä' 55^
maiden allekirjoitus. Se velvoittaa ne vuoteen. Vasta v, 1929' tulivat 43ene-kohtelemaan
ifimisystävällisestihaavoit- ve'in sopimuksen nykyiset määräykset
tunelta ja vankeja ja määrää yleiset; lopullisesti voimaan,
säännöt, joiden alaishia Punaisen ristin Dunant oU* masentunut ja katkeroit-järjestöt
kaikissa maissa toimivat. Kan- tunut ^ Mutta hän ajatteli, että hän voi-saltt^
inen Punaisen' ristin komitea, si ehkä herättää Innostusto toisto aatet-jonka
jäseninä on puolueettomia Sveitsi- to kohtaany joka oli kypsynyt hänen
Iäisiä ja jolla on^ päämajansa Geneve'is- mielessään: ettei Punainen risti lajoit-sä,
valvoo sopimusto kaikkialla maali'- taisitohnintaansavaln sotaan, vaan au­massa:
Ja juuHKanssiinvällsen Punai- toisi apua rauhanaikaistenkin onnetto-sen
ristin välityksellä saivat vangit vii- mutikslen sattuessa, sellaisten kuin
me' sodassa lalijapakettejä ja kirjeitä 'maanjäristys, tulvat, tulipalo ja nälän-kotoa,
ja helHe varmistettiin siedettävät hätä. Tälle suurelle suunnitelmalle, jo-
Lentäkää
EUROOPPAAN $265
Maa1liT«w kouluilla Constellation-koiieilla yli Atlantin
kaikki mukavuudet. ,
ruokahalua kimottavat ateriat pienillä maksui^
ISi vuoden kokemus Atlantin lennoissa
33 vuoden yleismaaOmalUnenlentokolEe^
Kalkki lennot Lontoon kautta ^ pysähtymisoJkeos
_^ Uman lisämaksua kauttakidkulennoissa
numnennaaUe British äuiq^ean-1^
yksi Uppu koko matkani
TokhOlBuuai
ENEMMÄN LENTOJA USEAMPIIN
EtmOOPAN ^ T J P U N K E I H IN
Montrealist»^ Yht. fidest
Amsterdam . .$285.00 $513.00
Berlin 324.80 584.70
Biyssä 285JH) 513.00
Kööpenhamina 308.10 554.60
Frankf un . . . . 308.10 55^60
Hampuri 308.10 554.€0
Montrealista Yht Efei
J S g S ^
Ji^n^chen-..... 324.2Ö 58ffffl»
Pariisi 285.00 -mm
JRooma .. 35250 esiSo
TUkholÄa-.... 333:10 5S^w
' ' '.ZV' u*ri.c'<h '• ti " ' ' T • 3ii0i»8 .1€r 551^
Koopeiiluanfaiaan
FarlisUn
Tiedustelkaa TOACin. etubää^maKsUSUätiliitämäff. :^TaSa^
asiamiestanne tai tatJoittakatf-. ottalja^ kifttelianne osoiaeäfe:
firitish Qverseas Itrvays ^orporatisii
MONTBEiO. — LAVBENTIEN HOT£L
. TbBONTOr-^aZ K i m St!. WE&T
olosuhteet
Bunantln sd^seriaisusten myQyjen asiat
menivät vähitellen hunningolle. Liian
Icauanoliniiden johtojapalvelliit kahto
herraa; Mtitto nyt^ kun Oeneve'in so­pimus
oli saatu aikaan, oli jokaiseen
maahan pcrulsteäava volmakasPunalsen.
risthi' ja^estö aatteen-edeUeen kdiittä-miseksi.
Mutto sopimus ei vielä silloin
sisällyt määräjÄEsm sotavankiettlnhi.
mmiseslä l&ohtehisto; S i i ^ ^ t S Du­nant
antoi myllyjen^ odotua ja an»
tautiii'Kanslton.Phna3sen ristin luomis-.
työhSn sjdtS tySskentdl saadakseen ai-kaau'
komiteanj jok» tutkisi vankien
kohtfSiiai
Koimnta- seuraavana vuotbna Du­nant
ca^ ristiriitojen rephnä^ Sijoittkji-aad^
kolitaad .hän tiesi ydvoUisuntensa,
miittit^ my^ luomaansa^ a ^ koihtaan
ka myöhemmm hyväksyttiin, ovat n^ll-joonat
ihmiset kaikkialla maailmassa
pylättäneet elämänsä: Mutto Geneve^in
komitea oli iilloin' tälle aatteelle vasto-haköinen;
j a ^ : 187S vetäytyiiHenri Du­nant
takaisin uiiohdukseen.
Ei kukaan tiedä, minne hän meni tai
miten hän tui tänä aikana. 'Hän vain
katosi maailinasto 15 vuodeksi. Arvel­laan,
että^ häh oli muuttanut nimeni
Geneve*in sanomalehdet ju&aisivat jo
Uedon» että Henri Dunant oli kuollut.
Sitten eräänä {iäivänä v. 1890 kertoi­vat
(Heldenin pienen alppikylän koiilu-lapset-
opettojalleen eräästä ktmnlanar-volsasto
vanhaista.miehestä, joka käytti
NAURJS^
VARKAISSA
npSBRVE, sinä Aune! Kai kaiman so-pii
tulla ''takapiruksi", että antaa
kynän pyöriä vaM. EUiän sillä väliä
ole, Vaikka hametto kantaa.
Täs^ muistuu mieleeni, miten Suo^^
messa sotatalvena hametto kantova
naisväki juoksenteli pommisuojiin. Pal­jon
oli housujalkaisiakin joukossa ja hy­vin
ne housut tjrttöjenkin jalkoihin so^
.pivat, olivat ainakin h } ^ käytännöllis
set jalkoihinsa vetää. .
Asuin silloin'I<ohjan kauppalassa. L u ­kemattomat
ovat ne kerrat, jolloin piti ^
juosto^ silloinriKekon pommisuojaan;
Siellä istuskeltiin päiväkaudet. Ikäviä
olivat neP ajat, vaikka paljon jäi mldui-siakhi
muistoja jäljelle. Huumorinto-juun
hukutettiin elämän synkkä toddll-suus.
Paljon sain tuttavia siellä pom-
. ' ^ - > (July
dan puoleen, h^ruttouduin minä ^
mekan! pöydän aUe ja sidtä
huomaamatta ovesta ulos^ Saavut
rakomttlss^- i^arVaai taakse, jos» t
lapset odottivat,:anoivat he:
«Nyt lähdetään M^sälän^^
naurismäallef" ," . / '
Juoksimime navettorakei^
se meidän ^Of^^llemme. ; Sielia i
meidän pitkä- itoiwissa^
sunme ^naurissarä^. pie^^tta
naapurin raja<aitak kohden.
^'Kyllä Metsälän.Janne taas
kun me hänen naurismaalleen
me",^ naureskelivat lapset äinä
Meidän naurismaiassanäne kasvo!:
tä hyviä- naurait^ mutto yksikään
sista ei. k,oskeniit-iiilfain. Ne er;-ät htj
vanneet meine,.kun mitä olisi saanut«
paasti.ottaa: Toista oli J^Ietsälaq^Xai
nen nauristiiaa./ Se askarteli jokaiset]
mielessä. Vieläpä aikuiseödn
sivvmennessään . poikkesivat
naurlsmaalle nauriin Ottamaan ja msr\
hän tunsi intohhmästaja pyhää innos- d e r ^ r otti asiasto selvän. 'Häii kut-mustaa
kalottia ja joidtoliopeinenparto «"^^^ojassa ja kun t^visoto Mow>ui. telivat omia naurisvarkaissa käynte^
ulottui polviin asU. Hän puhuttdi heitä tehtim hauskoja retkiä Lohjan l a p ^ ollbsaaii.
aina ystävällisesti ja katsdi heidän leik- f^"^""', kalasteluin, ja hlH-, ^-^^ Metsän Janne naurisfflaa
kejään. Nuori opettoja Wilhehn Son- «ksell* Paistettun kaloja; Väliin käy. erilainen kum muut. Se oU e Ä |
tusta ja yritti-^paihaaitta mukaan, tyy­dyttää
itiänpaakin; V.IIi67, kun A l ^
rianmyllyosakeyhtiölopullisesti romah­ti,
jii^stettlhi Henri Dunant, joka ei vie­lä
oihtt edes 4e^viltftias, vai^oikkoon.
sul muukalaisen kotiinsa ja sai häm-mäst^
sekseen tietää, että hänen vie­raana
oli/Henri Dunant:
Vähän tämän/jälkeen pidettiin Koo­tun
uimassa.
Mutto nyt poikkesin _ kertomukseni
otsikosto väärUle urille. Minunhan pi.
ti kertoa naurisvarkaissa käynnistä.
OUn silloin^ alle kynunenen vuoden
ikäinen. Kylän lapsia oli keräytynyt
kotini pihaUe ja siellä he huutelivat mi-massa:
iSinaiseii ristin kansainvälinen
Kajkkialh ^iuroopassa olivat hänen kongressi, ja Sonderegger lähetti Du-ystSvinöl
ja Mketttttttvanai kirdneel^ nantln tietyttä Umbltuksen, joka oH tulemaan-ulos. Istuin juuri IHaUb-ialaiHwia^
wieae^yk^ Ignen qiänanlstn- luettova kokoontuneiden edustojieii P**^^*^'"*"tto kuullessani toisten mi-essaan;
Ludvig. Napoteon tarjoutui jä- kuullen: «Punaisen ristin perustoja elää ??**"tavan, aloin hivuttoutua ovea
i..-.:.!: . — . taipeessa."
"Nyt ei tyttö kesken syöntiään mi­hinkään
lähde", kielsi äiti. Kun hän
sitten kääntyi h e l l » ^ ^ penins^^
kunldiseesti vastaamaan, henkllökähtai-.
seseli padesta vdkasummasta — mutto
ei kukaan tahttottt huolehtia lopusto.
HifiiaentUtteeUa ja pennittömänä Du-nantiialBeliiP^
tU^ köyhälistökorttelei-hin.
Jottkhi a i l ^ hän sai pikkn sum­mia
y^tfivOtään, nratto piah: lahjat lak­kasivat
tläemasto. Kun hänen, hienot
1 ^ levisi Diinan&n nimi yli Euroo­pan.
Kaikklalto tiävi ^eidailin avuU-tarjouksb:
S^tsiUiätiopaivät äänes­tivät
ra^^^jenn^yontämlseh^^ piioles-to.
D ^ ^ Venä-jänlesidielsaHn^
i^}oltti hänelle däk-ke^;
Pieussr antoi läuiielle ri-fials^
iukuASa kuluivat, hin värjäsi tarimorkin, PortugaH Kristuksen ritari-nlltil
musteella. . U s ^ hänen vuokra- kunnan. mtetkin, Ranska kunnialegioo-
Q«i Jskfttllln kiinni hinen nan karoemajaristm: V. 1901 anhettun
eli eddleen viidellä frangilla päi\^ässä
Heldenin köyhien sairaalassa olevassa
siistissä, valoisassa pikku huoneessa.
Dunant kuoli rauhallisesti 82 vuoden
Ikäiseia v. 1910. Viimeisen toivomuk­sen
mukaan länet saatettiin hautaan
flmari juhlamenoja, «i&lstulcsen vaati-mattnmanopctudapsentovohi".
Hänet
; c^ea^^ja^Hkiinläbentäy^ 7^vnotiaa]le Duuantitte Nobelin enam-fr
jdi ifeiSiiq^kali^^ Dunant oU nyt jälleen varakas. Mut- haudattiin Ä r i c h i ^ i ^ ^ t ö t L . n l ^
tvl. , = l9r*.td«Ässy^«esl^,H^^ iaiuulm, koko n B a H ^ ^ ^
siksi, että sitä Jäiine itse paunehsi suo-j
l a p y s ^ k a n ^ .
Saavuinune sitten raja-aidan läo; Jfri
ku^pojisto erisin kurkisteli Metä&
talolle päin, jos Jannea näkyy missäft
Sitten koko' pand- kiipesi, aidan yli ]»|
juoksi naurisHMfflille. Mutto pian tdl|
Jannekin huutaen suolapyssynsä toJ
^ . Siiloin tuK naurisvarkaille i ^ j
Suin päin juostiin raja-aidalle^
Isoimmat pi^at nostelivat pienenpä»*
dan yH ,ettei-kukani jäisi Jannen »»•
liiksij «ITä se tiesi selkäsaunaa slUe,]*
'ka hänen kynsiinsä joutui. v
Joukossamme oli naapurin tj^tto, S»'
li. Hän oU jo iso tyttoi ensi ^ ^ ^ ^ ^
pikouluun meneväi HSn jraäsi aidtf.
I ^ e ja aikoi hy|»tä^utä
sdle iittolclle,-- mutta jäikin han«ö»
hefanasto riippumaan aidanaeip^*
Pian oK Jannekin siinä ^uölapys,^
kanssa. TyttÖ sÄi sUoMtcs»
sa j r h a m e ^ ^ l j^flSääftä a^^s^^
Lisäksi sai ^ vlrfa
selka^Bimtf/tein tili** i ^ ^ ^
mliäai Qrtt^holi-fiiflmeen^ ^ ^ ^ : ] ^
pahana,..^t&. Jmtöaa»
meni-eö&feefr lädö» -tepsrirtsrfo*^ ^ J
mmm