1955-07-23-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
nustilasta, johon va^oinen valloittaja
on heidät raakamaisesti väkevänunän
oikeudella syössyt.'
Jonkinlaisella ylpeydellä Kirkassilmä
kertoi oman hemumsa, erikoisesti
. Siouxien, Cree-, Blackfoot- ja Sarcee-intiaanien
taisteluista, jotka Wyömin-gissä,
Dakotassa ja Montanassa heimojen
yhtdsen johtajan Sitting Bullin
(Istuva Häikä) johdolla tirhooHisesti
taistdivat Yhdysvaltain armeijoita vastaan.
Kuitenkni: urhoolliset soturimme
loppujen lopuksi olivat pakotettuja ylivoiman
siekä paremmin aseistettujen
hallituksen joukkojen painostuksesta
pakenemaan tänne Canadan puolelle v.
1876.
Yhdysvaltain aavikkovaltioissa —
jatkoi kertoja — esi-isillä oli elämän-huolista
vapaat päivät. Miljoonai^t
buffalolaumat laiduntelrvat lakeuksilla.
Niistä saatiin ravinto, vaatetus, suoja
— koko elämä. Valkomen mies alkoi
tunkeutua lännelle rakentamaan rauta-teitäi
Petomaisesti he teurastivat Jbuf-falot,
meidän karjamme, miltei sukupuuttoon.
Loput karkoittaen maailman
ääriin. Jos valkoinen mies olisi ottanut
KUULUISIA IB « •
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
LLOYD C, DOUGILASiIN uusi, herbfeä romaani
309 SIVUA HINTA SID. $3.25
Sykssni ensimmäinen myrsky toi Hannah Paimaleen Wardin perheeseen.
ÄJö^öhommin Marcia Tisein ihmetteli, miten he olivat koskaan
tulleet toimeen ilmaa häntS. Wardit olivat erinomaisia nuoria
ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahia saadakseen elämäänsä
selvyyttä ja järjestystä. Eikä kysym3re ollut vato taloudenhoidosta
ja raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämpää
— elämäni^listä, oikeasta suhtautumisesta tycäiön, -ihmisiin ja
itseensä. ~~
FRANK G. SLAUGHTEIR:
HELLÄT KÄDET
ai9 SIVUA HINTA SID. $3.25
Tässä teoksessa on Sätiikki hyvän lääkäriromaanin parhaat ominaisuudet,
mutta se on samalla intohimoinen raikkausdraama Poh-jois-
Amerikan etelävaltioista.
ALAN PATON:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
286 SIVUA HINTA SID. $2.75
Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITKIE RAKAS-TETTU
MAA, jolla hän "röhässä ajassa loi maailmanmaineensa.
Patonin toinen romaani LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY lumoaa
luMjansa yhtä väkevästi ja ehdottomasti. Rakeaiteeifea t^kkuu-dessa
ja teanan voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä;
Kehyksenä on jälleen Etelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aiheena
on valkoisen miehen tragedia. Nuori poUisUuutnantti, vaidian, ylpeän
buurisuvun jäsen, rikkoo maan asilkarinta ja, lepp3^nättömlntä
ISBkia, jonka mt^aan valkoisen miehen suhde värilliseen naiseen
rangaistaan julistamalla pannaan sekä syyllinen itse että koko hänen
sukunsa.
Lumoava ranskalamen rakkausr<»naani
VimErNEN SUUDELMA
KIRJ. ALPHONSE DAUDETT
230SIVUA HINTA SID. $2.00
. Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suurito mestareihin,
jonka taide on valloittanut ja yhä valloittaa Uijansa
kautta maailman. "Viimeinen suud^ma", Daudefn pääteos, on liikuttavan
heilkästi, sieLukkaasti ja samalla johdonmukaisesti kerrottu
tairina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", ja raikkauden kaikki-nielevästä
tatohimosta.
HEIiHN D. BOYIÄTON:
CAROLA TEATTERITYTTÖ
192 SIVUA HINTA SID. $1.60
Helen D. Boylston on saavuttanut maailmai^uuluisuuden sairaaa-hoitajien
elämää kuvailevilla HELENA-kirjoillaan. Nyt sisar Helenan
ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun
sankarittareen Carola Pageen. Carola on teatterikärpäsen purema
nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär,
TAYLOR CALDWELL:
VAPAUDEN MIEKKA
349 SnrUA HINTA SID. $2.00
"Vapauden miefaka" on uusi erinomainen näyte Caldwellin mu-kansatempaavasta
kertomustekniikasta, elegantista tyylistä ja oivallisesta
tyyppikuvauksesta. Kirjailija vie siinä lukijansa Richelieun
aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin, juonitteluihin ja janmttävyy-dessä
vertaansa hakeviin seikkailuihin, joita punoo toisunsa loistavasti
kuvattu rakkaustarina.
• RAKETTI SARJAN ROMAANIT
HUIMAA JÄNNITYSTÄ
JACK VANCE:
172 SIVUA
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen seikkailuromaani HINTA SID. $2.00
ARTHUR C. CLARKE:
ILMOJEN SAARET
Meridllisiä seikkaUuja. — Tiieteellinen seikkaauromaani.
164 srvuA HINTA SID. $2.00
KTNTA SID. $2.00
ROBERT A. HEINLEIN:
RAKETTILAIVAN KADETTI
Tieteellinen seikkaUuromaani - Seikkailuja tulevaisuude^^
213 SIVUA
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO.. LTD.
BOX 69 SrDBUBT, ONT.
buffa3oita vain ravimiokseeii, min ne
eivät o l i ^ siitä vähentyneet, mutta vuotien
takia be teurastivat kaikki. Kieli
vain kelpasi syötäväksi. Valituksistam-me
valkoisdle chieffaie — presidentille
— ei ollut apua. Kuuden heimon johtaja,
Sittbg Bull, kirjoitti rehellisesti
hallituksen joukkojen komentajalle,
eversti Elwell S. OUkselk:
Minä haluan tietää mitä teette kul-kiessanne
tätä Uetä? (Union Pacific
rautatie). Te tapatte ja peloiutte
kaikki buffalot pois. Minä haluan
metsästää tällä alueella. Alinä vaadin,
että palaatte takaisin täältä. E l lette
sitä tee, niin minä tulen uudelleen
sotimaan teitä vastaan. ^linä
vaadin, että jätätte mitä olette ottaneet
ja menette matkoihinne. Minä
olen ystävänne.
SITTING BULL
Kirkassilmä oli hetkisen vaiti. Hän
huokasi raskaasti, ikäänkuin myötätuntoa
toivoen. Sitten hän jatkoi:
Esi-isieni johtajan kirjeestä ei tietenkään
ollut mitään apua. Seuraavana
yönä Otiksen joukot hyökkäsivät salakavalasti
rauhallisesti nukkuvan heimoni
leiriin. Ryöstivät mitä ryöstämistä
oli. Murhasivat armottomasti avuttomat
äidit sekä lapset. Vain osa heimomme
jäsenistä pääsi Sitting Bullin
johdolla pakenemaan tänne Canadan
puolelle. ^
Kaiho kuunteli tyrmistyneenä Kir-kassilmän
korutonta ja samalla surullisen
julmaa kertomusta, joka toi kertojalle
kyyneleet silmiin. Kuuntelija ihaili
kertojan muistia ja antaumuksellista
kerrontaa.
Kaiho näki kertojan sisäisen sielullisen
surun, katkeroitunutta vihan uhmaa
sekä alistunutta päättäväisyyttä.
Kirkassilmä jatkoi: Valkoiselle Chief-fille
tuli tunnonvaivoja ennenkuulumattomasta
rotuni jäsenten teurastuksesta,
ryöstämisestä ja asuinpaikoiltaan
pois karkoittamisesta. Edustajansa
kenraali Ferryn välityksellä hän lähetti
häpeällisen kirjeen rotuni johta-
"Ikuisen ikeen alla" — Kirj,
Marjatta, on se kaunis jatkoket'
tomus, joka alkaa Liekin seuraavassa
numerossa.
jalle, Sitting Bullille kutsun takaisin.
Kirjeessä sanottiin: — Presidentti ke-hoittaa
sinua ja teitä kaikkia tulemaan
takaisin, meidän ja teidän alueenne ra-jamalle
ja siellä luovuttamaan aseenne
sekä ammuksenne. Sitten menemään
edustajanne (hallituksen intiaanien
edustaja) luokse, Joka antaa määräykset
teille. Saatte takaisin hevosenne,
lukuunottamatta niitä, jotka pidätetään
rauhan takia. Teidän aseenne ja
hevosenne myydään ja rahoilla ostetaan
teille nautakarjaa.
Kertoja loi kuuntelijaan vetoavan,
kysyvän katseen ikäänkuin kysyen:
Mitä arvelet tuollaisesta?
Eihän heimomme esi-isät olleet karjankasvattajia,
eivätkä ole vieläkään,
sanoi kertoja, jatkaen edelleen:
Mainehikas johtajamme Sitting Bull
vastasi presidentille urhoollisen soturin
pelkäämättömällä tavalla — Kuusikymmentäneljä
vuotta te olette kohdelleet
minua sekä minun kansaani huonosti.
Teidän miehenne alkoivat ryöstää. Me
emme voineet mennä minnekään muualle.
Tulimme tänne Canadaan pakoon.
Teillä on korvat kuullaksenne, silniät
nähdäksenne, joten teidän pitäisi tietää
meidän elämäntapamme. Jos pidätte
minua narrina, niin itse olette suurempi
narri kuin minä olen. Te tulette-
minulle puhumaan valheita. Kuitenkaan
minä ja me emme 'halua niitä
kuunnella. En halua, että käytätte sellaista
kieltä, valehtelette kunnioitettavan
äitini — kuningattaren — hno-
Kansamvälinen Punainen Risti
on palkinnut kunniamerkillä
17 vuoUta Intian Vellore
Christ^'an Medical opiston sairaalassa
sairaanhoitajien opettajana
toimineen Florence
Taylorin, Brantfordista, Ont.
neessa. Menkää takaisin sinne josta
olette tulleetkin. Tämä maa on minun
ja minun kansani ja minä aion tässä
asua.
Eikö tämä ole rehellistä, vaikkakin
yksinkertaista kieltä heimoni suurelta
johtajalta? kertoja kysyi kuuntelijaltaan.
Sitting Bull — Kirkassilmä jatkoi
kertomistaan — oli kansamme suurin
päällikkö, joka taisteli vuosikausia paremmilla
aseilla varustettuja valloittajia
vastaan. Hän johti joukkonsa jäännökset
— vaimot sekä lapset, joita valkoiset
sudet, Otiksen sotilaat, eivät ehtineet
murhaamaan — tänne Canadan
puolelle. Me olemme tälle puolelle rajaa
paenneiden Siouxien jälkeläisiä",
lopetti kertoja surullisen tarinansa.
Vielä jäi hänen sydämelleen jotakin,
jota haluaisi sanoa. Sen huomasi kuuntelijakin,
joka kjrsyikin hetken kuluttua:
— Siihenkö päättyi mainehikkaan sotilasjohtajanne
Sitting Bullin tarina?
— Eil Ei siihen 1 Kertoja jatkoi: —
.Canadan ja Yhdysvaltain hallitusten
välillä käytiin neuvotteluja esi-isiemme
tälle puolelle pysyväisesti jäämisestä.
Canadan hallitus ei pakoittanut paenneita
heimolaisiani palaamaan rajaii
toiselle puolen. Sitting Bull ja osa hänen
mukanaan tulleita kuitenkin palasivat
entbille asuinpaikoilleen v. 1882.
Canadalaiset kunnioittivat heimoni johtajaa,
Sitting Bullia. Canadan kuninkaallinen
ratsupoliisipäällikkö, J. M.
Walsh, sanoi raportissaan: Sitting Bull
on ovelin ja älykkäin elävistä intiaaneista.
Hänellä on Napoleonin kunnianhimo
ja äärimmäinen rohkeus. Häntä
kunnioittaa sekä pelkää jokainen aavikolla
asuva intiaani. Sodassa ei ole hänen
vertaistaan, neuvotteluissa hän on
kaikkien yläpuolella. Jokainen hänen
lausumansa sana painaa enempi kuin
muitten ja "saa siivet asunto-alueelta
toiselle . . .
Revontulten syksyiset väreilevät soihdut
kohosivat pohjoiselle taivaalle. Yön
salaperäinen hämäryys levitti siipensä
tummuvan maan ylitse. Ensin syvimpiin
rotkoihin, sitten kunnaille ja lopuksi
tyhjjryttä tavoitteleville lumipeitteisille
huipuille. Tuuli asettui lepäämään
laakson kuivuville heinänkorsille,
mättäille, puiden oksille ja lopuksi huojuntansa
unohtaneille latvoille. Orava
meni kuusen naavasta tehtyyn pesäänsä,
jänis laitumilleen ja susi ulisi saa-listusmatkansa
alkusoittoa. Leirituli
riutui hiillokseksi ja ympärillä olleet
poistuivat telttoihinsa. Kaiho puristi
Kirkassilmän kättä kiitokseksi kuulemastaan
ja meni makuupussiinsa kuusen
juurelle nukkumaan.
YLLÄTYKSIÄ
Kaiho samoili metsäisiä laaksoja, ylitti
rotkoja sekä kunnaita, kiipesi pengermältä
toiselle. Hän tarkkaili, kuunteli
ja katseli aina valppaana toimi-
Lauaiiitaiiia. heiaakutin 23 päiväni^ 1955 Sivu 9
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 23, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-07-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550723 |
Description
| Title | 1955-07-23-09 |
| OCR text | nustilasta, johon va^oinen valloittaja on heidät raakamaisesti väkevänunän oikeudella syössyt.' Jonkinlaisella ylpeydellä Kirkassilmä kertoi oman hemumsa, erikoisesti . Siouxien, Cree-, Blackfoot- ja Sarcee-intiaanien taisteluista, jotka Wyömin-gissä, Dakotassa ja Montanassa heimojen yhtdsen johtajan Sitting Bullin (Istuva Häikä) johdolla tirhooHisesti taistdivat Yhdysvaltain armeijoita vastaan. Kuitenkni: urhoolliset soturimme loppujen lopuksi olivat pakotettuja ylivoiman siekä paremmin aseistettujen hallituksen joukkojen painostuksesta pakenemaan tänne Canadan puolelle v. 1876. Yhdysvaltain aavikkovaltioissa — jatkoi kertoja — esi-isillä oli elämän-huolista vapaat päivät. Miljoonai^t buffalolaumat laiduntelrvat lakeuksilla. Niistä saatiin ravinto, vaatetus, suoja — koko elämä. Valkomen mies alkoi tunkeutua lännelle rakentamaan rauta-teitäi Petomaisesti he teurastivat Jbuf-falot, meidän karjamme, miltei sukupuuttoon. Loput karkoittaen maailman ääriin. Jos valkoinen mies olisi ottanut KUULUISIA IB « • KIRJAKAUPASSAMME VOITTOISA SYDÄN LLOYD C, DOUGILASiIN uusi, herbfeä romaani 309 SIVUA HINTA SID. $3.25 Sykssni ensimmäinen myrsky toi Hannah Paimaleen Wardin perheeseen. ÄJö^öhommin Marcia Tisein ihmetteli, miten he olivat koskaan tulleet toimeen ilmaa häntS. Wardit olivat erinomaisia nuoria ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahia saadakseen elämäänsä selvyyttä ja järjestystä. Eikä kysym3re ollut vato taloudenhoidosta ja raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämpää — elämäni^listä, oikeasta suhtautumisesta tycäiön, -ihmisiin ja itseensä. ~~ FRANK G. SLAUGHTEIR: HELLÄT KÄDET ai9 SIVUA HINTA SID. $3.25 Tässä teoksessa on Sätiikki hyvän lääkäriromaanin parhaat ominaisuudet, mutta se on samalla intohimoinen raikkausdraama Poh-jois- Amerikan etelävaltioista. ALAN PATON: LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY 286 SIVUA HINTA SID. $2.75 Alan Paton tuli hyvin tunnetuksi romaanistaan ITKIE RAKAS-TETTU MAA, jolla hän "röhässä ajassa loi maailmanmaineensa. Patonin toinen romaani LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY lumoaa luMjansa yhtä väkevästi ja ehdottomasti. Rakeaiteeifea t^kkuu-dessa ja teanan voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä; Kehyksenä on jälleen Etelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aiheena on valkoisen miehen tragedia. Nuori poUisUuutnantti, vaidian, ylpeän buurisuvun jäsen, rikkoo maan asilkarinta ja, lepp3^nättömlntä ISBkia, jonka mt^aan valkoisen miehen suhde värilliseen naiseen rangaistaan julistamalla pannaan sekä syyllinen itse että koko hänen sukunsa. Lumoava ranskalamen rakkausr<»naani VimErNEN SUUDELMA KIRJ. ALPHONSE DAUDETT 230SIVUA HINTA SID. $2.00 . Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suurito mestareihin, jonka taide on valloittanut ja yhä valloittaa Uijansa kautta maailman. "Viimeinen suud^ma", Daudefn pääteos, on liikuttavan heilkästi, sieLukkaasti ja samalla johdonmukaisesti kerrottu tairina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", ja raikkauden kaikki-nielevästä tatohimosta. HEIiHN D. BOYIÄTON: CAROLA TEATTERITYTTÖ 192 SIVUA HINTA SID. $1.60 Helen D. Boylston on saavuttanut maailmai^uuluisuuden sairaaa-hoitajien elämää kuvailevilla HELENA-kirjoillaan. Nyt sisar Helenan ystävät saavat tilaisuuden tutustua kirjailijan toiseen suosittuun sankarittareen Carola Pageen. Carola on teatterikärpäsen purema nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär, TAYLOR CALDWELL: VAPAUDEN MIEKKA 349 SnrUA HINTA SID. $2.00 "Vapauden miefaka" on uusi erinomainen näyte Caldwellin mu-kansatempaavasta kertomustekniikasta, elegantista tyylistä ja oivallisesta tyyppikuvauksesta. Kirjailija vie siinä lukijansa Richelieun aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin, juonitteluihin ja janmttävyy-dessä vertaansa hakeviin seikkailuihin, joita punoo toisunsa loistavasti kuvattu rakkaustarina. • RAKETTI SARJAN ROMAANIT HUIMAA JÄNNITYSTÄ JACK VANCE: 172 SIVUA AVARUUDEN ROSVOT Tieteellinen seikkailuromaani HINTA SID. $2.00 ARTHUR C. CLARKE: ILMOJEN SAARET Meridllisiä seikkaUuja. — Tiieteellinen seikkaauromaani. 164 srvuA HINTA SID. $2.00 KTNTA SID. $2.00 ROBERT A. HEINLEIN: RAKETTILAIVAN KADETTI Tieteellinen seikkaUuromaani - Seikkailuja tulevaisuude^^ 213 SIVUA Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING CO.. LTD. BOX 69 SrDBUBT, ONT. buffa3oita vain ravimiokseeii, min ne eivät o l i ^ siitä vähentyneet, mutta vuotien takia be teurastivat kaikki. Kieli vain kelpasi syötäväksi. Valituksistam-me valkoisdle chieffaie — presidentille — ei ollut apua. Kuuden heimon johtaja, Sittbg Bull, kirjoitti rehellisesti hallituksen joukkojen komentajalle, eversti Elwell S. OUkselk: Minä haluan tietää mitä teette kul-kiessanne tätä Uetä? (Union Pacific rautatie). Te tapatte ja peloiutte kaikki buffalot pois. Minä haluan metsästää tällä alueella. Alinä vaadin, että palaatte takaisin täältä. E l lette sitä tee, niin minä tulen uudelleen sotimaan teitä vastaan. ^linä vaadin, että jätätte mitä olette ottaneet ja menette matkoihinne. Minä olen ystävänne. SITTING BULL Kirkassilmä oli hetkisen vaiti. Hän huokasi raskaasti, ikäänkuin myötätuntoa toivoen. Sitten hän jatkoi: Esi-isieni johtajan kirjeestä ei tietenkään ollut mitään apua. Seuraavana yönä Otiksen joukot hyökkäsivät salakavalasti rauhallisesti nukkuvan heimoni leiriin. Ryöstivät mitä ryöstämistä oli. Murhasivat armottomasti avuttomat äidit sekä lapset. Vain osa heimomme jäsenistä pääsi Sitting Bullin johdolla pakenemaan tänne Canadan puolelle. ^ Kaiho kuunteli tyrmistyneenä Kir-kassilmän korutonta ja samalla surullisen julmaa kertomusta, joka toi kertojalle kyyneleet silmiin. Kuuntelija ihaili kertojan muistia ja antaumuksellista kerrontaa. Kaiho näki kertojan sisäisen sielullisen surun, katkeroitunutta vihan uhmaa sekä alistunutta päättäväisyyttä. Kirkassilmä jatkoi: Valkoiselle Chief-fille tuli tunnonvaivoja ennenkuulumattomasta rotuni jäsenten teurastuksesta, ryöstämisestä ja asuinpaikoiltaan pois karkoittamisesta. Edustajansa kenraali Ferryn välityksellä hän lähetti häpeällisen kirjeen rotuni johta- "Ikuisen ikeen alla" — Kirj, Marjatta, on se kaunis jatkoket' tomus, joka alkaa Liekin seuraavassa numerossa. jalle, Sitting Bullille kutsun takaisin. Kirjeessä sanottiin: — Presidentti ke-hoittaa sinua ja teitä kaikkia tulemaan takaisin, meidän ja teidän alueenne ra-jamalle ja siellä luovuttamaan aseenne sekä ammuksenne. Sitten menemään edustajanne (hallituksen intiaanien edustaja) luokse, Joka antaa määräykset teille. Saatte takaisin hevosenne, lukuunottamatta niitä, jotka pidätetään rauhan takia. Teidän aseenne ja hevosenne myydään ja rahoilla ostetaan teille nautakarjaa. Kertoja loi kuuntelijaan vetoavan, kysyvän katseen ikäänkuin kysyen: Mitä arvelet tuollaisesta? Eihän heimomme esi-isät olleet karjankasvattajia, eivätkä ole vieläkään, sanoi kertoja, jatkaen edelleen: Mainehikas johtajamme Sitting Bull vastasi presidentille urhoollisen soturin pelkäämättömällä tavalla — Kuusikymmentäneljä vuotta te olette kohdelleet minua sekä minun kansaani huonosti. Teidän miehenne alkoivat ryöstää. Me emme voineet mennä minnekään muualle. Tulimme tänne Canadaan pakoon. Teillä on korvat kuullaksenne, silniät nähdäksenne, joten teidän pitäisi tietää meidän elämäntapamme. Jos pidätte minua narrina, niin itse olette suurempi narri kuin minä olen. Te tulette- minulle puhumaan valheita. Kuitenkaan minä ja me emme 'halua niitä kuunnella. En halua, että käytätte sellaista kieltä, valehtelette kunnioitettavan äitini — kuningattaren — hno- Kansamvälinen Punainen Risti on palkinnut kunniamerkillä 17 vuoUta Intian Vellore Christ^'an Medical opiston sairaalassa sairaanhoitajien opettajana toimineen Florence Taylorin, Brantfordista, Ont. neessa. Menkää takaisin sinne josta olette tulleetkin. Tämä maa on minun ja minun kansani ja minä aion tässä asua. Eikö tämä ole rehellistä, vaikkakin yksinkertaista kieltä heimoni suurelta johtajalta? kertoja kysyi kuuntelijaltaan. Sitting Bull — Kirkassilmä jatkoi kertomistaan — oli kansamme suurin päällikkö, joka taisteli vuosikausia paremmilla aseilla varustettuja valloittajia vastaan. Hän johti joukkonsa jäännökset — vaimot sekä lapset, joita valkoiset sudet, Otiksen sotilaat, eivät ehtineet murhaamaan — tänne Canadan puolelle. Me olemme tälle puolelle rajaa paenneiden Siouxien jälkeläisiä", lopetti kertoja surullisen tarinansa. Vielä jäi hänen sydämelleen jotakin, jota haluaisi sanoa. Sen huomasi kuuntelijakin, joka kjrsyikin hetken kuluttua: — Siihenkö päättyi mainehikkaan sotilasjohtajanne Sitting Bullin tarina? — Eil Ei siihen 1 Kertoja jatkoi: — .Canadan ja Yhdysvaltain hallitusten välillä käytiin neuvotteluja esi-isiemme tälle puolelle pysyväisesti jäämisestä. Canadan hallitus ei pakoittanut paenneita heimolaisiani palaamaan rajaii toiselle puolen. Sitting Bull ja osa hänen mukanaan tulleita kuitenkin palasivat entbille asuinpaikoilleen v. 1882. Canadalaiset kunnioittivat heimoni johtajaa, Sitting Bullia. Canadan kuninkaallinen ratsupoliisipäällikkö, J. M. Walsh, sanoi raportissaan: Sitting Bull on ovelin ja älykkäin elävistä intiaaneista. Hänellä on Napoleonin kunnianhimo ja äärimmäinen rohkeus. Häntä kunnioittaa sekä pelkää jokainen aavikolla asuva intiaani. Sodassa ei ole hänen vertaistaan, neuvotteluissa hän on kaikkien yläpuolella. Jokainen hänen lausumansa sana painaa enempi kuin muitten ja "saa siivet asunto-alueelta toiselle . . . Revontulten syksyiset väreilevät soihdut kohosivat pohjoiselle taivaalle. Yön salaperäinen hämäryys levitti siipensä tummuvan maan ylitse. Ensin syvimpiin rotkoihin, sitten kunnaille ja lopuksi tyhjjryttä tavoitteleville lumipeitteisille huipuille. Tuuli asettui lepäämään laakson kuivuville heinänkorsille, mättäille, puiden oksille ja lopuksi huojuntansa unohtaneille latvoille. Orava meni kuusen naavasta tehtyyn pesäänsä, jänis laitumilleen ja susi ulisi saa-listusmatkansa alkusoittoa. Leirituli riutui hiillokseksi ja ympärillä olleet poistuivat telttoihinsa. Kaiho puristi Kirkassilmän kättä kiitokseksi kuulemastaan ja meni makuupussiinsa kuusen juurelle nukkumaan. YLLÄTYKSIÄ Kaiho samoili metsäisiä laaksoja, ylitti rotkoja sekä kunnaita, kiipesi pengermältä toiselle. Hän tarkkaili, kuunteli ja katseli aina valppaana toimi- Lauaiiitaiiia. heiaakutin 23 päiväni^ 1955 Sivu 9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-07-23-09
