1939-07-22-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. V i -
ra
f'
) 1
X
tr
^ - Il
4,]
[•'•tr
'A
* 1'
?i V
t
Sivu 10 LAUANTAINA, HEINÄKUUN 22 PÄIVÄNÄ 1939
PIENTEN
iiirviiiiiiiHiimuiuiiiinamninininnngnitntfl'
in kaikua
JiilenUhttla annoin ääneni raikua,
metsänlaidassa kiusasin kaikua,
huutelin sille: rallalaaf
ja kaiku vastasi: lallalaa!
Min minä huutelin: huulia hei!
ja kaiku vastasi: tuuli sen vei!
Minua nauratti: Hii^hi-kH!
ja kaiku vastasi: Viivi-viif .
VIIVI.
'— —oOo —.\
Kuningas kompastui
Kun me olimme nähneet paljon ku-ningaskuvia
ja minä olin juuri lukenut
prinssisadun, niin pälkähti päähäni
sellainen ajatus, että sanoin wli
Artulle:
"Leikitäänpä kuningasta ja kuningatarta.
Sinä olet kuningas ja minä
kuningatar.*'
'Leikitään A^ain", sanoi .'Vrttu.
"Mutta niillä pitää olla kruunut pääss
ä . '
"Niin pitää, ja oikein kultaiset
kruunut. Mistähän me ne saamme?"
" E i kuningatar tarvitse kultaista
kruunua, hopeainen sille riittää ja se
kyllä saadaan", toimitti Arttu.
"Eipäs riitä", väitin minä. "Kultainen
se pitää olla, jos kerran kuninkaallakin
on sellainen."
Väitlelimme siitä hetken ja koko
' leikki oli jäädä .siihen, mutta viimein
Arttu sanoi:
"No tehdään vain samanlaiset."
Ja >itten me ruj^esimme etsimään
kruunutarpeita. Pahvia kyllä löytyi
ja sakset ja neulaa ja lankaa,
mutta kultaista paperia ei löytynyt
nnstään. Löytyipii kuitenkin sitä
runsiiammin hopeapaperia vanhoista
tup^ikka- ja savukelaatikoista. Ja
pian olivat kruunut valmiit.
••Mutta kuninkaalla pitää olla
myöskin miekka", sanoi Arttu.
"Ei nykyisillä kuninkailla ole miekkaa",
ti^in minä.
"Minkälainen kuningas se on jolla
ei ole miekkaa", väitti veli. "Pitää
olla miekka ja suuri."
"No tee se sitten", sanoin.
Niin Arttii löysi laudankappaleen
ja veisteli siitä hirmuisen miekan. Jä
sitten jonkun vanhan v>'ön, josta laittoi
remmit sen olalle ripustamista
varten.
"Mutta pitäähän olla kansaakin, eihän
se muuten miltään tunnu"", sanoi
Arttu.
Siltä se minustakin tuntui ja niin
me lähdimme naapureihin keräämään
kansaa; Pian olikin koolla yli
kyhniieneh meidäti kokoista ja vähän
pienempää, joille selitimme aatteemme,
jonka he näyttivät innostuneina
>'mmärtävän. Ainoastaan kauppiaan
Jeri väitti, että hänen pitäisi olla
vähintäänkin kenraali, jolla olisi yhtä
iso miekka kuin kuninkaallakin. Je-rille
täytyi tehdä kiireesti miekka ja
sitten hän sai asettua kuningasparin
jälkeen. Kansa asettui riviin tien
kahtapuolin.
Ja sitten lähti kuningas ja hänen
rinnallaan kuningatar ja perässä kenraali
marssimaan päät pystyssä ja
hyvin juhlallisina kansan ohi. Mutta
yhtäkkiä kuninkaan miekka sotkeutui
liänen jalkoihinssr eikä hän
myöskään huomannut maasta koholla
olevaa puunjuurta, vaan tuuskahti
nenälleen ja siitä hyllerinpylleriä
mäen vieruun. Siihen hän jäi ja itkua
pidätellen ja paineli nenäänsä,
josta vuoti verta.
"Voi miten kuninkaalle kävil"
kuiskaili kansa.
"No, kuningas ja kuningatar, lähdetäänpä
nyt mansikkaan", kuului
äidin ääni pihalta.
Tuntui niin hauskalta — ja mansikoita
me sitten saimme ja palattuamme
niin maukasta "shortkeekiä"
maidon kanssa^ että oli kielen viedä.
HILLIN IRJA.
-oOo-
Kalamies Matti
A'y/ sitä taas matoja tongitaan
ja sitten kaloja ongitaan.
Eilenkin ahvenen sain —
yhden vain.
ja äiti sanoi:''Hellerei,
meidän Matti ei tule tyhjänä, eir
Ja sitten ahven perkattiin
ja — Mirrille annettiin.
M.ATTI.
• —-oOo-
Meidän pikku-kanat
Meillä pantiin kana hautomaan ja
kolmen viikon perästä särettiin kuoret,
kun ne eivät itse särkyneet. Oli
kaksitoista munaa, mutta seitsemsfesä
vain oli poikanen. Eiviit ne Olleet
oikein kauniita, kun olivat märkiä.
\Tvsi oli musta. Ne vietiin tupaan
lämpöiseen ja siellä ne pian virkistyivät.
Kun iltasella tulin koulusta, olivat
kaikki muut virkkuja paitsi se
musta. Se oli viety emokanan hoiviin,
mutta sepä e i ollut halunnut ottaa
poikastansa vastaan, vaan oli ruvennut
sitä nokkimaan. Niin siinä sitten
kävi, että se poloinen loukkaantui
ja viimein kuoli. Ja kahdelle valkoiselle
tuli myös joku vika ja ne kuolivat.
Neljä vain jäi.
Saunassa niitä sitten pidettiin, että
saivat olla lämpimässä. Nyt ne jo
ovat valloillaan saunan porstuassa. Ne
juoksentelevat lattialla että käpälät-kopisee.
Monenlaista ruokaa niille
annetaan, että hyvin eläisivät ja kasvaisivat.
En tiedä ovatko ne kanoja
vai kukkoja, mutta ne ovat hyvin nättiä.
Minua huvittaa usein katsella
niiden nokostelua ja piiperrystä. Milloinka
saanen ensi kerran kuulla:
kukkokiekuu!
HUGO HEMMILÄ. .
Tuhkarokon aiheuttaja
Anunattimiehet yäittävät, että kokonaista
yhdeksänkymmentä proseot-tia
jokaisen sukupolven lapsista saa
tuhkarokon. Äidit ja lääkärit ovat
alistuneet tautiin niinkuin kiertää^
tömään pahaan ainakin. Vaikka tauti
on oUtil niin tavattoman yleinen, ei
sitä ole pystytty kurissa pitämään SÖI
takia, että taudin aiheuttaja, basilli
tai yinis, on pysynyt tuntemattomana..'
\
Pariisissa olevan Pasteur-laitoksen
laboratorion johtaja tri Harry Plotzn
ilmoittanut Ranskan lääketieteelliselle
akatemialle, että bän monivuotisten
tutkimustensa tuloksena on löytänyt
tuhkarokon tartuttajan. Tri Plotz
joka on itse asiassa amerikkalainen
tiedemies, ilmoitusta tehdessään vahvisti
oikeaksi sen otaksimian, joka
kauan on ollut lääketieteen tutkijain
keskuudessa vallalla, että tuhkarokon
aiheuttaja ei ole varsinainen bakteeri
vaan virus,- joka on niin suunnattoman
pieni, että sitä ei saada millään
suodattimella eristetj^i eikä liioin
silminnähtäväksi porhaimmailakaan
mikroskoopilla. T. Plotz ei itsekään ole
nähnyt sitä, mutta siitä huolimatta
hän on onnistunut saamaan sitä.
Kolme vuotta peräkkäin tehdyissä
kokeissa hän tartutti tuhkarokon apinoihin.
Eläinkunnassa on vain 5*si
apina, macacus shesus, sellainen, joka
on altis tuhkarokolle. Näillä on tri
Plotz suorittanut kokeilunsa.
Eikä iiän ole löytänyt vam virusta.
Ranskalaisen tri Marchouxin
mukaan on olemassa hyvin lupaavat
toiveet siitä, että tri Plotz saa kehitetyksi
seerumin, jolla ihmisruumis
saadaan tartuntaa vastaanottamatto-maksi.
Kokeillessaan tahdellasad?!-
la apinalla on tri Plotz näet lopulta
löytänyt seerumin, jolla y l ^ i apinoista
saatiin immuuniksi tuhkarokolle.
-———oOo-—
Emme kuule-paljoa ranskalaisista
omenista, mutta kyllä niitä sielläkin
kasvatetaan — lOSiOO paunaa minuutissa.
^
11
3.'
• IMl-o;Ä^S;^i-;^-{i^ÄÄ5ÄS^^
Vastatakseen viime marraskuussa Belgian kuninkaan tekemään vierailuun, tekee Englannin kuningaspari en^ lokakuussa,
vieraäumatkan Belgiaan, TällS tarkoHelaan lujittaa ystävyyttä Englannin kanavan toisella puolen olevan pien, mutta pontevan
maan kanssa, — Vasemmalla kuninkaia kumngas leofx^tin vierotun aikana Lontoossa, keskellä kuninJMlineH palatsi Brysselissä,
mkealta kuningatar Bisabetk, olaalla ^ftsainvSinen näyt tdyclue Ikgessä, Bel^sa, jossa k^
rajunsa aikttna käymään, , '
1 t.,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 22, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-07-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390722 |
Description
| Title | 1939-07-22-10 |
| OCR text | . V i - ra f' ) 1 X tr ^ - Il 4,] [•'•tr 'A * 1' ?i V t Sivu 10 LAUANTAINA, HEINÄKUUN 22 PÄIVÄNÄ 1939 PIENTEN iiirviiiiiiiHiimuiuiiiinamninininnngnitntfl' in kaikua JiilenUhttla annoin ääneni raikua, metsänlaidassa kiusasin kaikua, huutelin sille: rallalaaf ja kaiku vastasi: lallalaa! Min minä huutelin: huulia hei! ja kaiku vastasi: tuuli sen vei! Minua nauratti: Hii^hi-kH! ja kaiku vastasi: Viivi-viif . VIIVI. '— —oOo —.\ Kuningas kompastui Kun me olimme nähneet paljon ku-ningaskuvia ja minä olin juuri lukenut prinssisadun, niin pälkähti päähäni sellainen ajatus, että sanoin wli Artulle: "Leikitäänpä kuningasta ja kuningatarta. Sinä olet kuningas ja minä kuningatar.*' 'Leikitään A^ain", sanoi .'Vrttu. "Mutta niillä pitää olla kruunut pääss ä . ' "Niin pitää, ja oikein kultaiset kruunut. Mistähän me ne saamme?" " E i kuningatar tarvitse kultaista kruunua, hopeainen sille riittää ja se kyllä saadaan", toimitti Arttu. "Eipäs riitä", väitin minä. "Kultainen se pitää olla, jos kerran kuninkaallakin on sellainen." Väitlelimme siitä hetken ja koko ' leikki oli jäädä .siihen, mutta viimein Arttu sanoi: "No tehdään vain samanlaiset." Ja >itten me ruj^esimme etsimään kruunutarpeita. Pahvia kyllä löytyi ja sakset ja neulaa ja lankaa, mutta kultaista paperia ei löytynyt nnstään. Löytyipii kuitenkin sitä runsiiammin hopeapaperia vanhoista tup^ikka- ja savukelaatikoista. Ja pian olivat kruunut valmiit. ••Mutta kuninkaalla pitää olla myöskin miekka", sanoi Arttu. "Ei nykyisillä kuninkailla ole miekkaa", ti^in minä. "Minkälainen kuningas se on jolla ei ole miekkaa", väitti veli. "Pitää olla miekka ja suuri." "No tee se sitten", sanoin. Niin Arttii löysi laudankappaleen ja veisteli siitä hirmuisen miekan. Jä sitten jonkun vanhan v>'ön, josta laittoi remmit sen olalle ripustamista varten. "Mutta pitäähän olla kansaakin, eihän se muuten miltään tunnu"", sanoi Arttu. Siltä se minustakin tuntui ja niin me lähdimme naapureihin keräämään kansaa; Pian olikin koolla yli kyhniieneh meidäti kokoista ja vähän pienempää, joille selitimme aatteemme, jonka he näyttivät innostuneina >'mmärtävän. Ainoastaan kauppiaan Jeri väitti, että hänen pitäisi olla vähintäänkin kenraali, jolla olisi yhtä iso miekka kuin kuninkaallakin. Je-rille täytyi tehdä kiireesti miekka ja sitten hän sai asettua kuningasparin jälkeen. Kansa asettui riviin tien kahtapuolin. Ja sitten lähti kuningas ja hänen rinnallaan kuningatar ja perässä kenraali marssimaan päät pystyssä ja hyvin juhlallisina kansan ohi. Mutta yhtäkkiä kuninkaan miekka sotkeutui liänen jalkoihinssr eikä hän myöskään huomannut maasta koholla olevaa puunjuurta, vaan tuuskahti nenälleen ja siitä hyllerinpylleriä mäen vieruun. Siihen hän jäi ja itkua pidätellen ja paineli nenäänsä, josta vuoti verta. "Voi miten kuninkaalle kävil" kuiskaili kansa. "No, kuningas ja kuningatar, lähdetäänpä nyt mansikkaan", kuului äidin ääni pihalta. Tuntui niin hauskalta — ja mansikoita me sitten saimme ja palattuamme niin maukasta "shortkeekiä" maidon kanssa^ että oli kielen viedä. HILLIN IRJA. -oOo- Kalamies Matti A'y/ sitä taas matoja tongitaan ja sitten kaloja ongitaan. Eilenkin ahvenen sain — yhden vain. ja äiti sanoi:''Hellerei, meidän Matti ei tule tyhjänä, eir Ja sitten ahven perkattiin ja — Mirrille annettiin. M.ATTI. • —-oOo- Meidän pikku-kanat Meillä pantiin kana hautomaan ja kolmen viikon perästä särettiin kuoret, kun ne eivät itse särkyneet. Oli kaksitoista munaa, mutta seitsemsfesä vain oli poikanen. Eiviit ne Olleet oikein kauniita, kun olivat märkiä. \Tvsi oli musta. Ne vietiin tupaan lämpöiseen ja siellä ne pian virkistyivät. Kun iltasella tulin koulusta, olivat kaikki muut virkkuja paitsi se musta. Se oli viety emokanan hoiviin, mutta sepä e i ollut halunnut ottaa poikastansa vastaan, vaan oli ruvennut sitä nokkimaan. Niin siinä sitten kävi, että se poloinen loukkaantui ja viimein kuoli. Ja kahdelle valkoiselle tuli myös joku vika ja ne kuolivat. Neljä vain jäi. Saunassa niitä sitten pidettiin, että saivat olla lämpimässä. Nyt ne jo ovat valloillaan saunan porstuassa. Ne juoksentelevat lattialla että käpälät-kopisee. Monenlaista ruokaa niille annetaan, että hyvin eläisivät ja kasvaisivat. En tiedä ovatko ne kanoja vai kukkoja, mutta ne ovat hyvin nättiä. Minua huvittaa usein katsella niiden nokostelua ja piiperrystä. Milloinka saanen ensi kerran kuulla: kukkokiekuu! HUGO HEMMILÄ. . Tuhkarokon aiheuttaja Anunattimiehet yäittävät, että kokonaista yhdeksänkymmentä proseot-tia jokaisen sukupolven lapsista saa tuhkarokon. Äidit ja lääkärit ovat alistuneet tautiin niinkuin kiertää^ tömään pahaan ainakin. Vaikka tauti on oUtil niin tavattoman yleinen, ei sitä ole pystytty kurissa pitämään SÖI takia, että taudin aiheuttaja, basilli tai yinis, on pysynyt tuntemattomana..' \ Pariisissa olevan Pasteur-laitoksen laboratorion johtaja tri Harry Plotzn ilmoittanut Ranskan lääketieteelliselle akatemialle, että bän monivuotisten tutkimustensa tuloksena on löytänyt tuhkarokon tartuttajan. Tri Plotz joka on itse asiassa amerikkalainen tiedemies, ilmoitusta tehdessään vahvisti oikeaksi sen otaksimian, joka kauan on ollut lääketieteen tutkijain keskuudessa vallalla, että tuhkarokon aiheuttaja ei ole varsinainen bakteeri vaan virus,- joka on niin suunnattoman pieni, että sitä ei saada millään suodattimella eristetj^i eikä liioin silminnähtäväksi porhaimmailakaan mikroskoopilla. T. Plotz ei itsekään ole nähnyt sitä, mutta siitä huolimatta hän on onnistunut saamaan sitä. Kolme vuotta peräkkäin tehdyissä kokeissa hän tartutti tuhkarokon apinoihin. Eläinkunnassa on vain 5*si apina, macacus shesus, sellainen, joka on altis tuhkarokolle. Näillä on tri Plotz suorittanut kokeilunsa. Eikä iiän ole löytänyt vam virusta. Ranskalaisen tri Marchouxin mukaan on olemassa hyvin lupaavat toiveet siitä, että tri Plotz saa kehitetyksi seerumin, jolla ihmisruumis saadaan tartuntaa vastaanottamatto-maksi. Kokeillessaan tahdellasad?!- la apinalla on tri Plotz näet lopulta löytänyt seerumin, jolla y l ^ i apinoista saatiin immuuniksi tuhkarokolle. -———oOo-— Emme kuule-paljoa ranskalaisista omenista, mutta kyllä niitä sielläkin kasvatetaan — lOSiOO paunaa minuutissa. ^ 11 3.' • IMl-o;Ä^S;^i-;^-{i^ÄÄ5ÄS^^ Vastatakseen viime marraskuussa Belgian kuninkaan tekemään vierailuun, tekee Englannin kuningaspari en^ lokakuussa, vieraäumatkan Belgiaan, TällS tarkoHelaan lujittaa ystävyyttä Englannin kanavan toisella puolen olevan pien, mutta pontevan maan kanssa, — Vasemmalla kuninkaia kumngas leofx^tin vierotun aikana Lontoossa, keskellä kuninJMlineH palatsi Brysselissä, mkealta kuningatar Bisabetk, olaalla ^ftsainvSinen näyt tdyclue Ikgessä, Bel^sa, jossa k^ rajunsa aikttna käymään, , ' 1 t., |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-07-22-10
