Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 4, 1950

              4
VI
t i"
3,
III
•h
3 -
1 J
' - M .ifi
I t i
I Ltmlted, IM-HB Elm Street West, SmcisiiEy, CÄtario. '' • • "
* Beglstered at tlie Post Office Department, Ottewa, as secoiiil
M(±M ilmes^ JolsaSssa piikoa lauantelim 12-slyuts-ma, sIsSl-men
pamsta ItamoMirjallista'luettavaa taMlt^ ©loilta.
I TOoMtexta , 1 TOOsiljerta . . . . ' . . . . .$3^15
S taiÄauita 1.73
^ S'|MPlailtta IM
. TOosp£Äa';'.V.......':$l.iö " '6 IJMUliautta ...........|2.50
® seattm' palstatBiimilfcä."'Hallin Mitdsilmoitus $3.09. Suo-liaaaä
Hsnoifem $ZM |a §en yMeyd^ä Julkaistava muisto-
F l f i ^ f 1.©D Ja ldito|512.00. Kirleeaviilalöilmoitukset $1.50. Eri-fi&
ofeMiimät pysyvistä ilmoituiteista. Tilapäisilmoittailea OB
läliefettävä mateu etukäteen.'"
iiBiamlehille ipyömiqtäjin ^5 pjosentin palkldo.
E M i ^ Liekille tarkoitetut ma^uosoitiJikEet O B estettäpä Wmr
tantajan pSmeen: Vspam Publishias Company Limifed. ' ''
l^iisiliaialaja I® pälnsia: Vapaus f*ul3lishins Compans"l.liplte<ä,
ECÄHCÖ Elm "Ötsreef We3t, Sudfeii^y. Ontario.
J. W. Saari . - '
Vmn pari viikkoa on enää aikaa Liekin ievUy5k(imPan;m
alkamiseeft^ Mikäli tiedämme, m momlk paikka^MnpUl^ jp^
iekly Välmiskikse^ •tetä'snt!rkmnpanj^^ värien, sr^i^ä enkin
<s^mB mkem^ sillä valmistumatta kampanjaan iähpricnPSfi cl
ole itiioksia tmitavas.
Sellaiseni iyÖB kuin lehden ieviByskmnpanjasi, täytyy
' simmitelmallfsta. Täytyy olla kiinteä kohde edessä^ el vmu
se, että saadaan asetetta ostms täyteen, vaan kaikki rmhdolli-smidet-
t-ulee ottaa Imomioon. Jokmsella paikkahmnaUa m
rizakdollismiksia saada tnssia Liekin tilanksia, 7?mtta se vaatii
Syötä ja simnnitelmal^iSH^tta. - ,. •
mttgh-am • }ek§m§ssä tämän syk::
syn' mspnnmstq h^mipalha.
EkMm^-'-'Lqhllq' s^tpi ^äsket-t'äiit
kGhneiuumaa limta. Mm-allff.
pohjaisessa pn Tiiyoskiv. jg
ppäääMsstyiv imnen "maktmn" tänä
sv^^svm.
l a a
i mm
Saimme viime viikolla tiedon, että Liekin entinen monmio-tinen
0vmtaja ja levittäjä, Hilja Söderena on kuoUat. Liekin
vankcnmat lukijat muistavat, miten mrs. Söderem auttoi
osaltaan Liekkiä kirjoituksiUa varsinkin sen iltnestymisen al­kuaikoina.
Hän kirjoitti usein omasta elämästään, otti siitä
aikeeni, jonka ympärille kchitieli mielenkiintoisia tarinoita.
Köyhän perheen äitinä hänellä o.'i aiheita elävästä elämästä
paljon ja hän osasi ?;iitä käyttää kirjoituksissaan.
Otamme osaa omaisten snrann ja toivomme, että mrs. Sö-derenan
paikalle astuu joku toinen^ joka tekee yhtä suuren
työn Liekin hyväksi kuin mitä mrs. Söderena aikoinaan teki.
i> O
Ensi vuoden Taskukalcntcri on ilmestynyt painosta ja on
nyt turjalla sitä haluaviMe ja tarvitseville. Se on tullut viime
vuosien aikana erittäin tarpeelliseksi lukuisille maanmiehil-lemmc
siksi, että siinä on aina tietoja monilta aloilta — sel­laisia
tietoja, joita on vaikea fuuualta saada. Se on kirjanen,
joka sopii kaikiile ammattialojen työläisille, sillä siihen py­ritään
saamaan aina kaikkia ammattialoja käsi&eleviä kirjoi-iisksia
ja tietoja. Metsäkämpillä varsinki-n Taskukaleiäeri
on osoittautunut olevan aivan välttämätön ja siellä se kai tut­kitaan
kaikkein tarkinrmin. ..Se on tuonut fnonta ratkaisua
erinäisiin kysymyksiin, kun on jostain asiasta tuilut.väittdyä.
Kekoitammc siis kaikkia suomalaisia hankk-imaan- itselleen
tietoa taskukoossa, ostamalla Taskukalcnterin v. 1931. Se
on pieni kirjanen, mutta vastaa monin kerroin hintaansa, joka
on voin -iO senttiä. Taskukalenteria saa asiamiehiltä tai ti­laamalla
suoraan kusiannnsliikkcemme konttorista. Kämpille
ja työmaille tilattuna tulee maksun seurata tilau.ksen mukana^
ja jos tilataan K) kappaletta tai enemmän, voi tilausten otta­ja
vähentää 20 prosentin palkkion, mikä on S senttiä jokaista
kalenteria kohti.
Tilaukset iuiisi Uihettää ajoissa, sillä useana vuonna on
sattumd siten, eitä painos on loppunut kesken ja -monet ovat
jääneet ilman tätä tmki tärkeää tietokirjasta. Näin saattaa
käydä nytkin, elici jokainen Taskukalenterin haluava ryhdy
ajoissa toimenpiteisiin sen hankkimiseksi.
Lofkakuun 18 pnä pantiin virallisesti
käyntiin ICäpylän uuden plympiakyrän
rakennustyöt. Tämä uusi olynipiakylä
rakennetaaai^ entisen olympialiylän lä­heisyyteen
Räpylään ja se käsittää
14 asintalöa, jotka ovat 3- tai 4-kerrok-sisia
ja joihin tulee yhteensä 543 asuin­taloa.
Valtaosan eli 78 pros. muodosta­vat
kahden huoneen ja keittiön ja kol­men
huoneen ja keittiön huoneistot. R a ­kennusryhmään
tulee myöskin täysin
nykyaikainen, koneellinen pesula, myy-mälähuoneistoja
sekä perhesaunoja.
Eräät huoneistot rakennetaan siten, että
niihin voidaan järjestää taiteilija-atelie-reja.
Rakennuksiin voidaan majoittaa
noin 5,500 urheilijaa. 'Rakennuskustan­nukset
nousevat noin 1,100—1,200 mil­joonaan
«markkaan.
Olympiakylän huoneistot viimeistel­lään
asuniakuntoon vasta kisojen pää­tyttyä,
syksyllä 1952. Kisavieraiden
jättämät jäljet puhdistetaan, lattiat saa­vat
korkkimattopeitteensä ja seinät
pohjamaalaiilvsen jälkeisen pintakäsitte­lynsä,
v-lsuntojen haltijat saavat sitten
^'joululahjaksi" oman olympialaisen ko­tinsa
V . 1952.
Oljnnpiakylään rakennetaan Ids-^jen
ajaksi myöskin tiläpäisrä rakernuksia.
Suurin näistä on puinen jravintolara-kenniLS.
Sen pinta-ala kei+tiöineen ja v i ­rastoineen
on 2,600 neliömetriä ja sii|iä
voi ruokailla l.SOO henkilöä yhtäaikaa.
Tarjoilutiskin pituus on 6'0 metriä.
Olymplakylär j>artille rakennetaan vas­taanottorakennus,
jonka yhteydessä on
pienempi ravintola.
Nyt alkaneen tneisasiysajau suhteen on pai.kallaan huo-
•mauttaa, eitä metsäsiykset vaativat usein ihmishenkiä. Siksi
•jokaisen metsään menevän pyssyn käyttäjän iiiice elia hyvin
varovainen, eiiei vain ammu ihmisiä, kuten niin -usein on.
käynyt. On parasta aina tuUa täydeUisesti vakuutetuksi
maalisia ennenkuin ampmi, siilä- metsästyksen aikana liikkuu
fnojtiiia seuditiiia enemmän rneisästäjiä kuin riistaa. Parempi
on asm katsoa kuin katua ja hukaisia vasta sitten, kim on
varma maaiisia.
Amcrikmi
ikmssmtmi id\
-miseksi ja
svm 2
fesieimä on taydeilisin keksintö, minkä
mmmessä ovat tehneet ki^vMem kövF^dytiä-kn
rikasSaitamiseksi — Upi&n Sinclmr,
EAlTAXTAtNA; MARmAMroN 4^ PÄWMX,' 1950
Icaism
Tuntematon varas, joka tunkeutui
erään milanolaisen tohtorin asuntoon
Italiassa, vieden tohtorin parhaan pu­vun
ja polkupyörän, palautti äskettäin
niin puvun kuin polkupyöränkin monin
anteelvsipyj^nnöin.
Varas selitti tar\inneensa pukua men­näkseen
tansseihin.
UTOISTAKAA LIEKIN TILAITK-
8 8
-. "Nouskaa--puhulda^ieYmiuis .loiehel!-' higf
•kyinmenfet, ehkäpä ^ d a t o ^ a u o i e t ; äänet ^tafeteli^to« K
tahysteriaa, atomi-.Ja. vetypoi^imeii "kauhu-iii^j"''^^,^^^- '
kutsuTOt raiihan j a ihmi^yfieja .1>«^<>lesla-1%täi.'ääö^'^^
lurmtamaan heitä, jotka 'l^pä palväaä kantavat ikuisia ^
tomerkkiä itsessään Jhimskuiiiiatt ^suurimmasta mleletto^'^"
destä -— sodasta. • -
iMutta kiika pji auttanut heitä nousemaan ylö, -
näkyville foorumeille ja niOtä julistamaan julki kaike ^
mykän tuskan, jonilca |ie <wat itseensä sulkeneet? Kaiken
%ihan j a katkeruuden, jota he tuiitev^t niitä kohtaao £ ,
Qvat heidän' ruumiinsa aniiofiottOriniksi silponeet, heidän eH
mänsä tuhonneet?
'Me sanomme: Ette ainakaan, te, jotka heidän elämäDsä'''
tuhositte. IJnphduksen sinisellä vaipalla te heidät pdtätte
jotta heidän hiuodottomat jäsenensä, tuskaiset ja raskaat sil'
mänsä eivät syyttäisi. Aimatte joillddn heistä — ei Is^.
— niukan invaliidieläkkeen ja vanhurskaina verhoatte itsen-ne
"sosiaalisuuden" lämpiTOänpunaiseen vaippaan. Pal^j,
kaatte joskus jonkun vanhan lotta-tä^ln Idrjoittamaan heistä
siistin pilfku kertomuksen, joissa teidän uhrinne poikkeuksetta
iloisin 'mielin kantavat l^rsimyksiään — ''tietäessään kär«i.
fväiigä pikeän ja pyhän asian sekä isänmaajn puolesta".
- HE S A N O V A T : - " S E . ^ H - V A L H E : . .
:,.pän -SS-vuotias-spla^^ -^-ijänen nenänsä o^i
" ^ f t i p y t -•mupdottomafeslvi.yE puoliskoi
$uuri..sihipun^r%:;^^r^^
• .l^v^utttvat silmäln<>met mr^fd^yät^iaijkaä Ei hdmt^
. ||n§iisa värissyt surk«3M3-itses'^ls!tä, >a'aih'hitaasti .kasva
.vasta 'katkeruudesta j a yihasta,:kwnhän^lijukan^'§iii''.p^ 'j
maan-slsantään:..'.; ' ' " J
— Qn helppo• kääntää-'.katseensa pois, tai.sulkea-kaisä^^ ;
silmäBsä. epämiellyttäväii niyn-edessä, la aavistaa, etti
, TOpnet kääntävät katseensa oniisia kas\''oistanikln, elleiväl ]:: ,
uteliaina niihin tuijottamaan; Sokfia sen kyllä kestää, mutt;
se valehtelee joka sanpo, että imies voi 28-\aiotiaana katl^J
nioiidetta kantaa spkeutensa tietäessään, että elämä pyöri'
ympärillä rikkaana j a ihmeellisenä. »Ei ole olemassa mitääi
nuoruutta ja romantitkiliaa sillä, jolta silmän valo on riistet
ty. Mutta sekään d tunnu heille riittävän. Vielä pirneydesl
sämmekin he haluavat käyttää meitä aseinaan rauhanpuMus,
tajia vastaan. Meidän katkeruutemme kärki olisi eaatav
suunnatuksi heihin, joita me valheen uhreina vihaten tuhoo-^ j
syöksimme.— ja se kyllä .saataisiin ju ;
Heillä, noilla tuhoomme s3odlisillä, on olemassa omat pirull= s
sen ovelasti suunnitellut järjestelmänsä, joic^en avulla he jit" d
vät yllä meihin pumpattua "verivihollisuutta". j t
— Näkevänä olin yhteiskunnallisissa kysymyksissä sokc , ^
ampi kuin nyt ja nyt on valkea pimeyden läpi seurata eläml.
\aupärillään. Siksi haluaisin, että ne nuoret., jotka t ä n ä ? -D
vielä ovat sokeita kaikelle muulle paitsi sille itietoisuTiddl" 1 , n,
että nuoruus kukkii heissä itsessään riemukkaana ja ihmeci
lisenä, että he näkevät ne tuhannet ja kymmenettuhannet K
keat, jotka elämän sivustaseuraajina vaeltavaf heidän keskuif'
dessaan. Näkisivät meidät pelpitta\dna esimerkkeinä siiti'
mikä uhkaa heitäkin, elleivät he itse asetu sen tuhon estee!
si, rauhanpuolustajien linnakkeeksi.
H.\NKÄÄN E I O D E " I L O I N E N KÄRSIJÄ^'
Hän on'26-vuotias pienviljelijän poika Antero. Heikkor
ja laihtuneena hän lepäsi valkoisella sairasvuoteella tubsrk*
loosiparantolassa. Sinertäviksi laihtuneilta kasvoiltaa
näytti kaikki lämpö paenneen, vain kuumekäyrä osoitti j?
kuvaa 38 asteen lämpöä. Suuret ruskeat silmät elivät kf
ken, mikä sairaalan ulkopuolelta kerrottiin ja minkä hän it;
puhui. ,
— Helvetti vieköön heidän isänmaallisuutensa!^ JNhr-'
maailmaani se ei mahdu sellaisena kuin he sen esittävät.
vamman heidän valloitussodassaan ja ikuisesti olen kiroal
sitä päivää, jolloin heidän kiväärinsä käteeni otin. |HIA^?-
vänä uhrasin heille terveyteni, nuoT-, uteni, kaikkeni, -e 1
pä, minkä he minulle armossaan antavat, maistuu vere^j
He eivät voi antaa edes käsiyarsiparia, jotka joskus Mu^j.
sina öinä hy\^ärllen Idertyjslvät pakottayien hartioiden.g
riile. Vain «umlääkettä ja .nii»rf.ijpiar Tpivoiän, ettei t"^
päivän nuorison -tarvitsisi t ä t ä helvettiä kokea. ^, ^ ^ ^ ^
J a me nuoret sanomnie: E i , me eiönae halua sjta! '
me kesäisinä päivinä me emme halua surmata ja tuho a,
luoda ja rakentaa. . ..
L Y Y L I K K I Terässä
Ihmisryhmät ovat jakautuneet kahteen osaan
jotka tekevät jotain j a niihin, jotka eivät tee mi^^^^^^,
sijaan ar\^stelevat niitä, jotka tekevät ja kyselevät, m»^
j a s"tä ei tehty toisin eli niinkuin he olisivat tahtonett.
ver Wendeli Holmes.
Vanha saa mein aikaan enemmän neuvoHlaan kum
ioiminmiiaan.
I&ka eisi,^ virkeeiöntS ystavSS, jää ilman ysi^'^^
Holbadi.