Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 29, 1950

              li
ik 5 X
i4,
'f,
hl
1 )
Pufelishcd and .printcdifey the Vapaus FnfeHsbtog-•'•Ce»mpa»y;
XJmltedr 1<I0-102,lElm.Street.West,--SMbury,.cmtÄrJo. •
R«fisteröd-&t tlie-Fost Office 0eptrtme]atv.Ofctawa,r RS. .second,
class-iMAtter.
lieklci • ilmesiyy: jofcatsen - i^iikon lauantaina; I2*siiruiseija. .sisSl-täen
parasta'kaunokirjÄllista luettnvaa kalMlta :al©ilta.
1-.vuosikerta $B:1S'
€ kuukautta • 2.ES
.TULÄUSraNNATs
~ 1 vuosikerta .-$3.0©
6 kuukautta 1.75
J:-lci3Ukautta ^l.QÖ .
l vuosikerta $4;80 6 kuukautta .... $2M
• ItM#ITUSiIlKNAT:
•'.fS.^saattiä-^ palstatuumtlta. vHalvia\ kiitosilmoitus ^.OÖ. Kuo-
..ilmoitus S^M •|a,:.»eii-yjitey,de^ . julkaista^ muisto-.
mtByMM Ja k i i t o s $2.«K>. ^Kirjeenvaihtoilmoitukset fLSO. E r i -
feoijShiBnat pysyvistä ilmoituksista. TIlapätsilmoittajiGB OB
l ä h e t e t t ä v ä -maksu etukäteen.
.<Asiamiehllle myöimetäin.-15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset m ostettava kus~
tjmtalan nimeen: ,.Vsp»us Fublbhiiig-Company • •
Kustsmfcaja ja painaja: Vapaus Publlshine Company timlted,
iCNi-102 Elm Stre«t\West,''Suöbijiy,i'Ont»rl€i.,...,.
Toimittaja: J . W. Saari
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI
Sahmiie. tässä jokin päivä sitten Fmriltä 'Mfjeen, jossa kän
• tekee emän ffnnumtBksen. ':BMn'muoöjMkev.msa'MtH^^ ains-
: ta 'M.iitpimn - saakka ralvau.. viimtistä^ •ktrjaiutu myöten^ tmtta
•:sBtiMu'tmmustaa,-että jotain jää lukemattai. Otamme tähän
maif-Faann''kirjeestä ~ paijastamme iimieu sytttinsä -—että
•nmutklu näkevät, kuinka ""vakavaa** liäiien nkoksensa on laa­dultaan.
Xäin hän sanoo:
' ^'Olemme kokonaan unohtaneet vilkaista siihen mmPap-
:'pmm, joka on IJekiu etasivmi yläkiiim(i-ssä-'ja seimn:onkin
moranainen tunnn^tns, että .Liekkiä ci oh-jtiin tarkoin l-iiettu
\kiän sen tulisi lukea. On kyllä vähän ikävä'ja-mtaiten'ruma,
jHttu teMdä tätlaisia ifseäjisä k&ktaan häpeämisiä immt^^^
. Sen kyliä voin vakmitta^,- että yleetisä mmit IJekin - sisäUä
.uiinkmn^ ulkonakin on viimeistä^kirjainta myöten- luettu hi-
.ktmiiottamattn • kuten sanottu - etusivun yiämirkassa ' olevaa
\ lappua. •
'"•'Jos IJekin lukijoissa on joitain toisiakin sellaisia, <jot>ka
Vimivat:i-ekdä samanlaisen.ikämu.virkeen,-.että eivät kaikkia
.Liekin kirjoituksia tarkasta, niin pyydän toimittajan siltä
Faarm .mni-essä lukijoille ja tilaajille kuommdtamaan ja toi-
. - mutt-ajaUe on esteetön oikeus vaatia vielä anteeksipyyntökin.
•4nt-<ikaa\IJi^kin.. vain seapastella tänne päin . . •
Tässä i>liFaarin tunnustus ja olemme iloinen, että olemme
:'0kjaMnut f aarin lukemaan 'Liekin- vieläkin tarkemnun kuin
•tälmu saakka. Kuten Faarin tunnustuksesta käy ilmi, on
^osPiteUpnn jStliain täUöi^i tarkastaminen hyim tärkeä tehtä^^
Saimme Faariita vielä muutakin — iyttäremä-ja-tyttäreU'
tyttärensäi kuvan, jonka julkaisemme JJekissä lähiaikoina.
Kiitos vain f
.•Kuten edellisessä numerossa mainitsimme, alkaa tässä• nu­merossa
uusi jatkokertomus, eriUäiu vilkas ja mkieakVmfoi'
' nen •Aili Teräväisen kynäntuote. Tämä kertomus, '"Metsolan
kesävieras'' liikkuif moniiie lukijoille tutussa ympäristössä,
joten, se tuo monelle kotoisen tunnun. Tämän kertomuksen
parissa kuhm aika. '• , .
Kmtatimisliikkeemme toimesta on tästäkin kei'änpm jul-
•ktiistu erikoinen kevätjidkaisu, '"Kevät JOSO^L Sitä on jo lä-
. lietetty iisiamiehille myytäväksi ja ^eudmlla^-joiih.ei-ole: asia­miestä,
voidaan sitä tilata suoraan kustannHsliifckeestämme.
"'Kevät Ii?50'- sisältää erikoisen hyvää ja valittua iuettavaa
kaikiJta aloilta. Seti hinta on vain SO senttiä. .Kehoiiamm-e
iokaista hyvää lukemista harrastavaa lmnkkinman,sen luet-iavaksecn,
sillä siitä löytää jokainen mieleisiään ja sopivaa
iuettavaa. , ... ...
Kustannusliikkeeseemme on odoteltu myöskin huomatta­van
isoa kirjalähetystä Suomesta. Kirjat ovat varsin haluttu­ja
ainakin useilla paikkakunnilla oleviin kirjastoihin. Kaik­kialla
pyritään laajentamaan kirjastoja, sillä siten kirjat, hy­vät
kirjat, tuottavat kaikkein parhaimman hyödyn ja joutu­vat
isomman piirin luettaviksi, hionet yksityiset, jotka saa­vat
kirjoja Suomesta, voivat lakjoittaaMiettuaan kirjat kirjas­toihin,
ja sitä tapaa on uo^Iatettu esim. täällä Sudburvn seu­duilla.
S.l:n Sudburynkin osaston kirjastoon on saaiu arvokas
lisä juuri kirjalahjoitusten kautta. Siten voivat kirjastot tar­jota
antimiaan iukuhalmselle yleisölle, siMä pianhan isomman­kin
kirjaston kirjat luetaan ja- kirjastot meneitävät merkityk­sensä,,
eiiei niiJiin saada,aina silloin täWiin misia kirjoja.
-^..Kji/mianime siis kirjojen omistajia pamnman kirjansa ylei­seen,
käyttöön: ja^ iakjmifamaan- nc kirjastoille paikkakumiil-
: laan., NSin kymt. kirjat palvelevat :paremmin tarkoitustaan.
J'airkasiakmmm-e- siis .,,kmjavaras,tomme ja lakjoitiakaamme
Uikemvät' kirjat kirjast&iAin.^,^, yleiseksi hyödyksi.
SiiuiTilstan . . . ', ' '
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
kärsällään ilmaan seuraavassa sil­mänräpäyksessä.
Mutta häi?eliä oli
kyllin kylmä^rerisyyttä livahtaa
•.eläimen -.vatsan ..alle j a . s i t ä ..kautta
•• pl iloon-- lähimpien-pensaitten' taakse.
Onnistuminen oli ollut hiuskarvan
'.varassa.
Rohkea, metsästäjä teki kuitenkin
: lopulta .--kohtalokkaan .virheen- iHän
.-avasi '.lyhyeltä • matkalta •. tulen ^ nor­sua
kohti. ^Luoti ei kuitenkaan tun­keutunut
eläimen päähän, .vaan
kimposi kovasta pinnasta. Seuraa­vassa
hetkessä heilui metsästäjä
norsun kärsässä. Hän oli tavannut
viimeisen norsunsa.
Eräs toinen metsästäjä joutui
norsulauman piiritykseen. Hän oli
ampunut yhden eläimen, ja toiset
olivat lähteneet ajamaan häntä ta­kaa.
Norsu näkee melko huonosti,
mutta sitä tarkempi ©n sitten sen
hajuaisti. Tätä välttääkseen pakeni
metsästäjä kaatuneen norsun luo ja
piiloutui sen korvan alle. Norsut
tulivat, aivan-hänen-Jähelleen, -mut^'.
.-• ta .••kylmät -herinot: .-.pelastivat • .mie- •
hen.:Hän pysyi liikahtamatta,^eivät­kä
norsut enemmän nähneet kujn
• vainunneetkaan 'häntä; hänen ^-omi-rtuisesta-,
piilopaikastaan. •
. /Tunnettu/metsästäjä ja
C..T.Stoneham kertoo eräästä häm­mästyttävästä
tiikeristä:
•Eräs ••mies .istui• illölla ;b.u-ngalo-wi]!
isa terassilla ja. hänen kätensä
roikkui:l^aiteen ulkopuolella.'Äkkiä
hän tunsi kädessään lujan puristulc-sen
ja Mmmahdettuaan pystyyn ha-
\'^itsr hän, että suuri tiikeri oli ah­maissut
hänen kätensä leukojensa
. vtäliin. Mies alkoi huuta apua ja
yritti\irtau|(Ua, pedon otteesta. Tii­keri
vastasi niin lujalla puserruksel­la^
että mies iaöhautui i:i:iaahan. Tii­keri
alkoi hitaasti liikkua takaisin
•."viidakkoa --kohden ja .^mlehen. oli
pakko seurata: sitä käsi„ sen letko­jen
puristuksessa. Hän oli hirveäs­sä
tilanteessa. Jos hän pyristelisi
vastaan, lopettaisi tiikeri hänet sii­nä
silmänräpäyksessä ja muutaman
minuutin kuluttua raatelisi peto
hänet joka tapauksessa. Hän loh­duttautui
kuitenkin sillä toteamuk­sella,
että niin kauan kuin on hen­keä,
on toivoakin, ja kulki säyseästi
murisevan tiikerin vieressä.
Miehen huuto oli hälyttänyt hä­nen
toverinsa, joka oli kiiruhtanut
ulos bungalovi^in terssille. Kun tä­mä
ei nähnyt jälkeäkään ystäväs­tään,
alkoi hän katsella ympäril­leen,
ja samalla kantautui hänen
korviinsa tiikerin vaimeaa muri­naa.
Hän tempaisi Id vaarinsa ja
kiiruhti äänen suuntaan. Onnelcsi
hän säilytti.kylmä verisyytensä näh­dessään
kummallisen parin, joka
kulki viidakkoa.kohden. Hän hiipi
sopivalle etäisyydelle ja surmasi
tiikerin hyvintähdätyllä laukauk­sella.
Myös matkagramafoni on osoit­tautunut
tehokkaaksi aseeksi aar­niometsässä,
i^arsinkin taistelussa
gorillaa vastaan. Tunnettu luon­nontutkija
sir J . Arthur Thomson
kertoo: "Jos ihminen sattuu rai­vostuttamaan
jonkin gorillan, -on
hänen joko ammuttava tai soitetta­va
gramafonia. Ei siitä syystä, et­tä
musiikki rauhoittaisi ihmisapi­naa,
mutta jostakin tuntemattomas­ta
syystä ei gorillan sielu kestä ää-nilevymusiikin
kuuntelemista."
Minkälaatuisestahan toivekonser­tista
mahtoi olla kysymys?
:ri luinsöjen lisko ä
EGYPTIN USKONTO
Uskontojen historiassa ,silrr>^mme nyt siihea n^i^
,,seen ..Egyptiin,.. johon-'maalia.n. muutamat ^Raamatun te'
Eliatkin liittyvät. Siellä toimi Jaakopin poika JQQ<^I ^ w
kc^n Jäheisenä hallitusmieheiää, sinne muutti Jaakop "
perhekuntansa kanssa asumaan. Siinä maassa, kuai •
hovissa, sai kasvatuksensa Israelin Icansan johtaja
jok,a on kirjoituksissaan kosketellut^ to kansanvaih
Sinne .niinikpn pakeni Joosef ja;^|aria pieni Jeesus-lapsi •
kanaan. Nämä viitteet ospiM ovat (
läheisessä. vuQrovaikutuksessa egyptiläisiin. Sitäpaitsi '•n
raelin kansa useita vuosisatoja Egyptissä asunutkin/Js-^t
takia on mielenkiintoista tutustua egyptiläisten uskoa! -1
josta juutalaisuudenkin alkujuuret lienevät löydettäiisji *
Samoin kuin Babylonian on Egyptin historiakin hyvin-
^ ha; sen alkuvaiheet periytyvät useita tuhaösia vuosia f S
Sitä on opittu tuntemaan ns. M^rogiyffi- eU vkuvakir|öitHy
sekä hieratisesta eli äännekirjoituksesta. v|Ieidanslvis|yls^^
ja uskontonsa on säilj^yt :ns. pap3rroskääröi^^;pa\^
Ken ei saata kuunnella heti vastaa­matta,
hän ei koskaan-, vapaudu ahdas­mielisyydestään
ja lyhytnnäköisyydes-tään.
—' Foester.
Tieteen suupmpina saavutuksina pidetään sitä s^itij^^,''
m .opittu noita merkillisiä kuvia ja:koukeroita liikemai
ymmärtämään. ' ' '''''' • • • - • . • - . : - - ; • • - r
Ominaista Egyptin uskonnossa on eläinten palvelus, sj
: meat temppelit oli pyhitetty, joillakin eläimille.
ei s^anöt teurastaa eikä syödä.
kptiiiiy.lds^aj apiiia, kpir^
nilla oli omat pyhät eläimensä. Jos toisen .iMäkun
. • kaät. ..loukkasivat. .toisen :.,m.asik.«nnan^-'pyhaä'.€la!n^^
•näitten <maakuntlen.;.keskei|-syntyä .pyhä, §ota.::. .' •
.Paitsi-eläviä eräimiä,.-palvellvat-^-egyptiläiset/elainien
toisia muistomerkkejä jotka oHvat Joko kokonaan tai
eläimen ja ihmisen muotoisia. .
Eläipten palvelusta harjoitettiin eläimessävesiintyvpn
: koisöminaisuuden takia, koiraa mm. pa|veHiin;OT valfp
den tai uskollisuuden takia. Eläinten palyelii-oli:^ititfLi
vain ikäänkuin symboli, konkreettinen ilmaisu itse juni
jota palveltiin. . Uskottiin myöskin, että jumalat entisai,
maan päältä liikkuessaan esiintyivät eläipten muotQisjna, \
voisivat paremmin päästä ihmisten läheisyyteen ja näh'
,.tä -he. tekivät. Ihmiset'./kuit€!ni4.n.r-ll.avait?ij\^^^
tyvän. jumaluuden Ja alkoivat nUtä palvella. Eläioten nijt
sijja oli ihmisten niinikään ;helppo erottaa ja tuntea eri \
lat.
Tätä jumaluuskäsitettään egyptiläiset k^hittiyätjMc
leen. Ruumiillistunut jumalolento <voi vapautua aineelfe
taan, saada henkiolennon muo#n ja olla riippuraaton ajs
patikan olosuhteista. Jumala voi, jos se .tahtjqNo, qsiinlyä
messäkin, mutta tarpeen vaatiessa myöskin .jijkkuaA
henkiolentona.
. Jumalista mainittak«K)n Sep, maa ja Nut, taivas, jotb
vat pääjumalia ja ,m,uut juntoJat Jjeidän .lapsigm Näm
jumalat olivat kaikkien olentojen- vanhemmat ja luojat
malat saattoivat yanheta. ja; tulla heikoiksi, jolloin
sattoivat lakata heitäpalvfel^nasta. Niinikään jvmalat kä'
|.esk€i)ään sotia, milloin enemmän, anillpinyähemiiiai!
keinä. Toiset jumalat edustavat, valoa, aurinkoa, jotka
taistelua pimeyten voimia.vastaan. Jos nämä jur
tavat, pn seurauksena eFamä ja ylösnouseminen.; K
kosto.taas seuraa, jos pimeyden voimat pääsevätvaltaaa
.^Manalan majoillakin jatkuu jumalien vaikutus. Ja^
ja Ptah olivat jumalia, joiden hallittavina olivat MM
leman jälkeen. He kuulustelivat ja tuomitsivat ihmisia,]
vat oikeutta ja punnitsivat ja puntaroivat heidän ^
misiaan, joiden perusteella kuolleet pääsivät joko vabs
pimeyden >'altakuntaan.
Yksijumaluuteen, monoteismiin viittaa jumalille
hymnit, ylistyslaulut, joita heillä on useita. Tulkooc täss
mainituksi Ainon.Ra-Ile ;kohdistettu hymni: '-"iTistp
le, ihmeitten tekijälle, lain laatijalle, jumalien isälle, li^
tekijälle, eläinten luojalle, viljan antajalle, kedon eBinfs
vitsijalle. Ainoalle, Jonka rinnalla toista ei ole, itse ^«E^
le, joka on yksi jumalien seassa . . Hyninis^ W
jumalien puoleen, ylistetään heitä myötäkäyniisis^- ^
neissa vastoinkäymisissä taasen anotaan armoa ja si.-
antamista.
Kaikkivaltias jumala esitetään myöskin puhuvaa
na. Siitäkin muuan esimerkki: '"Minä olen taiv-aanja^^
tekijä. :Minä olen se, joka olen antanut jumalille 5ie*^
heissä on. Kun minä avaan silmäni, niin ^'"^^^ ^^f^^^,
suljen, syntyy pimeys. Minä olen Chepera aaöiuHa.
väliä ja Tum illalla".
Jumaliin nähden esiintyy sellainenkin ajatus, elö^^^
jumalat olisivat olleet pääjumalien »JnienemisiiiuotJ^^
esim. pääjumala-"Ra olisi-voinut eri »^^^^"""^^^.^^ai^
nimisenä. ^Täten olisi^ikää.nkuin yhtä jumalaa pal^"*- ,
sissa ilmenemismuodoissa.
Jatkuu kahdeksannella sivulla
1
Vt^
\c
LI
\"<
• VJ
V(
la
•ta
ra:
la,
va
va
taa
ova
raui
silh
vail
jost
nyt
seen
raitt
vuoi
laän
ieill
liölli
taan
pua
las
Itäah]
rauta
sa ett
Ji^att-siitä
))arra
letke
Va
r^ä sa
mutta
a^lvitt
I^otila
'inpitä
«n tau
tumia
<\alvo
^•apott
^JH elje
^•in ka
baskini
kiih
"^^tsah
^Jkohta
JLAfAXTAINA, -HUHTIKUUN 29 PÄIY.^NÄ, 1950