1954-07-31-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iKJkVNOKlRJALUNEN VllKKOLPHTl)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada
Publlshed and printed by ttie Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Ekn Street We8t. Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second plass matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 dvuisena.
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TIIAUSHINNAT: YHDlTS VALTOIHIN:
1 vuosikerU ..$4i)0 1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta 235 6 kuukautta 2.75
, S kuukautta 1J50
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuos&erta $5.50 6 kuukautta .$3.00
ILMOITUSHINNAT:
. $1.00 patetatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4X0. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $1.75. KirjeenvaUitoilmoitidcset $2.00
I Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki UekiUe tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan ninM»en: Vapaus Publishing Company Limited.
. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street We8t. Sudbury, Ontario.
Toimittoja: J. W. Saari.
i Mtamtehtlle m y t a n e t ä ä n 15 proeentin palkkia
JOin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTABIO
Toimituksen kulnfästa
Tämän viikonvaihteen aikana on Toronton Tarmolas-sa
!SCAUiL:n liittojuhla, mikä on tavallisesti vuotuinen
nyorten urherlukatsastus, siis fyysillisen kunnon katsastus^
Tämä juhla on aina vetänyt huomattavat jou'kot niin nuoria
kuin vanhojakin tämän maan suomalaisia puoleensa, siH^ .
kuuluuhan se jo vanhoihin tämän maan suomalaisten trä-J
ditioihin.
•Kun SC.AIT. pitää perinteinään työväen urheili^-perinteitä,
niin se ei myöskään palvo vain huippu-urheilua^ yaan se
kiinnittää huomionsa laajaan joukkourheiluun. Kaikki liittoon
kuuluvat nuoret tytöt ja pojat ovat työtätekevää nuorisoa
ja liiton tarkoituksena on urheilun, siis fyysillisen kulttuurin
avulla kehittää nuorista kestäviä ja kykeneviä — ei
vain urheiluareenalla, vaan myöskin jokapäiväisessä elämässä,
arkisessa työssä, mistä jokainen saa elatuksensa.
iKysymys rauhasta ja sen puolustamisesta kuuluu tänä
päivänä myöskin nuorisolle juuri siksi, koska sodan syttyessä
nuoriso juuri joutuu kantamaan raskaimman taakan.
Nuoret ntfehet joutuvat ensimmäisinä taistelutantereille, he
joutuvat ensimmäisinä uhraamaan nuoren elämänsä sodan
alttarille — ei omaksi hyödykseen, vaan toisten hyödyksi,
sellaisten, jotka eivät itse taistele ase kädessä, vaan taiste-luttavat
sotansa toisilla. Xuorten etu ei siis vaadi pienimmässäkään
määrässä sotaa, toisten nuorten murhaamisia,
vaan heidän etunsa vaatii rauhan säilyttämistä maailmassa,
koska vain rauhan säilyttäminen takaa nuorille ne elämän
niahdollisuudet. mitkä he tarvitsevat kuntonsa edistämisek-iii
niin henkisellä kuin fyysilliselläkin areenalla elämässä.
Useilla paikkakunnilla on nähty Berliinin festivaali-filmi,
"Me olemme rauhan puolestaJos mikään, niin tämä
elokuva osoittaa kauniilla tavalla, mitä maailman nuoret
tuntevat, mitä he ajattelevat ja minkä hyväksi he toimivat.
Se osoittaa niin kauniilla tavalla, mitä merkitsee ystävyys ja
rauhanomainen työskentely ja maailman eri maiden nuorten
kanssakäynti toktensa kanssa. Se on voimakas varoitus so-danlietsojiHe.
jotka yrittävät myrkyttää nuorten mielet toisiaan
vastaan. Se on osoitus siitä, miten maaiknan nuoret
pitävät ystävällistä kanssakäv-mistä toistensa kanssa paljon
tärkeämpänä kuin menemistä ase kädessä toistaan vastaan. -
Nuorten toiminnalla on suuri, voisi sanoa ratkaiseva
merkitys tämän hetken maailman asioihin. Jos nuoret kaikkialla
sanovat päättävästi sanansa sotaa vastaan, niin sodanlietsojien
on varmasti ajateltava uudelleen, kannattaako
yrittää syöstä maailma uuteen sotaan. Nuoret ovat yleensä
sodanvastustajia, koska he tietävät, että he joutuvat ensimmäisinä
siitä kärsimään, he joutuvat ensimmäisinä tuhottaviksi.
Vanhempien on myöskin tehtävä kaikki voitavansa
taistelussa sotaa vastaan, autettava nuoristxi tässä
kunniakkaassa ja jalossa taistelussa.
Corinne ConleyUa on nuoresta
iästään, huolimatta paljO^ kokemusta
ja menestystä teatterialalla.
Hän on esiintynyt lukuisissa
canadalaisissa ja amerikkalaisissa
teattereissa, kuten
"Voice of the Turtle'\ "The
Man Who Came to Dinner*',
Macbeth", ym. Teatterin lisäksi
hän on esiintynyt lukuisissa
televisio- ja radio-ohjelmissa.
KATRI VALA:
TULVA
PARAHDAT unessa, lapsi
silmin kauhistunein
ojennat pientä kättäs.
j'^' Katso, kaikki on hyvin,
h palaa, oniämmdn,
ulkona kuusi ja koivtf^
hopeaviUainen hämy
untasi vartioi.
Hymyilet, uinahdat jälleen.
Kuuntelen vaviiten.
Mustat voimat hiipivät kaikkialla,
Ne murtavat Styxin padot.
Kuoleman virta tulvii
yli elävien maan.
Kuuletko lohikäärmesihinän
myrkyllisessä usvassa?
Kumiseva tuho.
Miljoonat nuoret ruumiit
ajelehtivat maan pinnalla.
Suunattomana lankeaa varjo
yli valittavan maan.
Kuuntelen vavisten:
ruhjovat laineet
hyökyvät seiniä vasten.
Taloni,
lyhty pitneässä aallokossa,
vapisee, hud^juu,
Milloin luhistuvat seinät?
Parahdat unessa, lapsi,
silmin kauhistunein
ojennat pientä kättäs.
Katso, kaikki on hyvin.
Syksyn tuuli tuutii
silmulaisia uneen.
Keväällä riemullista
on herätä aurinkoon.
Hymyilet, uinahdat jälleen.
pitäisi kaikkein parhaimpana ja edullisimpana
lomahommana. jos saisi itse
asioista päätellä. Mutta kun koetetaan
vähän kutakin, matkustamista ja kalas-
Toi\x)mme liittojuhlalle parasta menestystä, aurinkoi- "tusta. niin kaikki perheenjäsenet tulevat
sia päiyiä. hyviä kilpailuja, suurta osanotti^a ja ennenkaikkea
innostusta fyysillisen kulttuurin harrastannseen työtä--
tekevien nuorten kesk•u udessa.• •
'Kesässä on päästy siihen ajankohtaan, että allekirjoittanut
lähtee vuot\iisdle lomalleen pariksi viikoksi. Piirustuksiin
kuuluu vähän matkustamista, tuttavien tapaamista siellä
jBtduillä, sekä myöskin kalasta^'faiinkäi.alfcliirjb8ttuttfii^laiiri tdnrmistä; JWS.
tyydytetyiksi ja lomasta muodostuu todella
virkistävä.
Kuulemiin siis pariksi viikoksi! Toivottavasti
Liekin ahkerat muurahaiset
muistavat Xiekkiä tällä parin viikonkin
ajalla samalla tavalla kuin aikaisemminkin
ja antavat seuraajallenikin jo-
Unesla ja «iiennäösg
Nykyajan ihminen harrastaa "ennätyksiä" ^ pajjg:
sinaisissa urheilulajeissa, myöskin erinäisissä «muissa, vähene
' män tavallisissa kilpaflubsa — kuka syömättömänä, kuka
elävänä haudattuna, kuka valvomalla jne.
ValveUla pysymisessä, on parhain ennätys tähän menaes-sä
121 tuntia, eli viisi vuodokautta ja 1 tunti. Ennätys on ti^
tenicin amerikkalaisten nimissä. Tämä''valvova' amerikkalainen
on yliopp. W. 0'Connor, Kokeet suoritettiin Harvardin
yliopiston psykologisella laitoksella. Koehenkilöinä osajUstu-neille
annettiin virkistykseksi runsaasti vahvaa kahvia ja soitettiin
gramofonia. 'Näin jatkettiin vUlvomiskilpailua \iioro-kaudesta
toiseen, kunnes viidennen vuorokauden perästä oli
hereillä enää pari ylioppilasta, joista toinen oli eräs neitonea
ja toinen edellä mainittu OX:onnor, joka voitti ennätyksen nimiinsä.
Tätä ennen oli ennätys valveilla pysymisestä erään saksalaisen
lääkärin nimissä. Hänen saavutuksensa on 115 tuntia
— siis kuusi tuntia edellistä vähemmän.
Kuinka kauan ihminen jfleensä voi yhteen menoon valvoa
saamatta "silmällisiäkään" unta välillä, lienee vaikea
vastata. Unihan on ihmiselle äärettömän tärkeä. Jos esiny
voiöiakkainkin henkilö valvoo yhtämittaa 48 tuntia, niin hän
on melkp tarmoton. NiinTcuin tiedämme, elinajastamme kuluu
kolmannes nukkumiseen.
Uni .kuuluu elo^apysymisen välttämättömiin edell>iyk-siin.
Jos jonkun, elämän olosuhteitten pakosta, on lyhennettävä
unen luonnollista tarvetta, hänen elinpäiviensä luku myös
vähenee. Jatkuva tarpeellisen unen estyminen voi aiheuttaa
sangen ikäviä seurauksia — varsinkin hermostossa.
Alussa mainittujen valvomiskokeiden lisäksi on lääk€t^^
de ja psykologia tutkineet kuinka kauan ihminen voi — terveyttään
vaarantamatta — tulla toimeen ilman unta. Teoreettisesti
katsoen se käy päinsä yhdeksän vuorokautta. Kirjassa
"Sielun todellisuus" sanotaan yleisen käsityksen olevan, että
"ihmmeavoi elää nukkunoiatta vain 4 vuorokautta". Edelläsa-nottuun
0'Connorin ennätykseen nähden tieto on vanhentunut.
Mutta toisaalta on muistettava, että unentarve vaihtelee
suuresti eri ihmisten kesken. Toinen voi tulla toimeen lyhyemmällä
nukkumisella kuin toinen. Eikä silti voida väittää, että
pitejotmvin unen tarvitsija olisi laiskuri. Kerrotaanhan, että
Napoleon ja Fredrik Suuri tulivat toimeen 2—3 tunnin nukkumisella
vuorokauden — jopa valvoivat vaivatta pari-kolme
vuorokautta, ja että \Vinston Churchill nukkuu vain 4—5
tuntia vuorokaudessa. Näitä ihmeellisyyksiä on kuitenkin vä-henrunän
kuin nutä, jotka kaipaavat unta tavallista enemmän.
Pienokaiset tarvitsevat puolta enemmän kuin aikuiset, lapset
yli 10 tuntia ja aikuiset siinä 6—9 tuntiin. Yhdenjaksoisella
valvomisella on kuitenkin vissit rajansa — ainakin terveen ja
normaalin ihmisen kohdalla. Senpä vuoksi eräät kansat käyttävät
valvomista rangaistusmuotona. Niinpä eräs kiinalainen,
joka surmasi vaimonsa, "tuomittiin valvomalla näännytettäväksi.
Hänet pantiin vankilaan, missä vartijat olivat vain
muutaman tunnin kerrallaan, jotta he jaksaisivat pysyä virkkuina
ja Fökottaa vangin lakkaamatta valvomaan. Jos onneton
vanki väsähti hetkeksikään horroksiin, niin vartijat ravistelivat
häntä niin kovasti, että unet rapisivat. Näin kului
aika yötä päivää, kunnes tuli yhdeksäs vuorokausi. Silloin vangin
väsymys oli niin ankara, että hän rukoillen pyysi, että
hänet surmattaisiin vaikka ncMllä keinoin, pääasia, että hänen
elämänsä päättyisi. Vain tieto siitä, että hänet telotettaisiin
millä tavalla tahansa antaisi hänelle voimaa kestää jälleen.
Mutta hänen oli kärsittävä määrätty rangaistus — ja se kesti
alun toistakymmentä vuorokautta, ennen kuin hän nukkui
ikuisesti.
Valvomiskyky riippuu tietenkin siitä, millaises.-a terveydentilassa
valvominen tapahtuu. Jos valvomiseen liittyy jokin
vaikea sairaus, niin kestävyys voi olla suurempi. Eräs aivo-vamraainen
valvoi melkein kolme kuukautta saamatta yhtään
unta tuona aikana. Koko ajan hän seurusteli ja jutteli näkymättömien
olentojen kanssa. Muudan lääkäri kertoo kok^
muksenaan, kuinka eräs hänen potilaansa kärsi unettomuutta
viisitoista vuorokautta nukkumatta yhtään koko aikana. Toinen
potilas taas valvoi vuoden nukkuen vain n. 10—15
silloin tällöin. Hän kuvitteli olevansa paratiisin käärme, joka
houkutteli Eevan syömään kielletyn "p""" hedelmän. Rangaistukseksi
tästä hän kärsi alinomaista myrk\ Uisten käärmeiden
ja skorpionien sekä muiden vähemmän miellyttävien
eläinten piinaa ja ahdistusta. ''Sänkyni on täynnä kauheita
olentoja, kuinka voisin siinä saada unta", potilas >ano!. kun
lääkäri kysyi, miksi hän ei nuku. Hän pyysi lääkäriä i)ela->t3-
maan hänet noiden liettävien eläinten kynsistä jotta han voisi
levähtää. — Eräs potilas taas, joka oli saanut osittaisen ha.-
vauksen, kuvitteli olevansa skalpeerattu ja pelkäsi intiaaneja-niin
ettei hän voinut nukkua moneen vuorokauteen ollenkaa:^^
Vaikka mainittu henkilö ei koskaan ollut edes nähnyt intiaaneja.
Oman lukunsa muodostavat päiuA^astaiset ihmi>^'t. nnn^;'
täin poikkeuksellinen unentarve. — Eräs vanha lääketieteeii'
nen teos kertoo mm. omituisen tapauksen. Muudan nainen
Maria Lyall nukkui kesäk. 27:ntcnä ja heräsi vasta 30:ntena
samaa kuuta. Sen jälkeen hän otti toisen pitkän unen ""^^"^^
heinäk. l:stä clok. 8:nteen yhteen menoon. Hän ei herann)
SiTU 2 LauuKUina. iMinikuim 31 p i i r i n iu 19S4
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 31, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-07-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540731 |
Description
| Title | 1954-07-31-02 |
| OCR text | iKJkVNOKlRJALUNEN VllKKOLPHTl) LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada Publlshed and printed by ttie Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Ekn Street We8t. Sudbury, Ontario Registered at the Post Office Department, Ottawa as second plass matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 dvuisena. sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TIIAUSHINNAT: YHDlTS VALTOIHIN: 1 vuosikerU ..$4i)0 1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 235 6 kuukautta 2.75 , S kuukautta 1J50 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuos&erta $5.50 6 kuukautta .$3.00 ILMOITUSHINNAT: . $1.00 patetatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4X0. Kuo-lemanilmoitus $4.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 Ja kiitos $1.75. KirjeenvaUitoilmoitidcset $2.00 I Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki UekiUe tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan ninM»en: Vapaus Publishing Company Limited. . Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street We8t. Sudbury, Ontario. Toimittoja: J. W. Saari. i Mtamtehtlle m y t a n e t ä ä n 15 proeentin palkkia JOin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTABIO Toimituksen kulnfästa Tämän viikonvaihteen aikana on Toronton Tarmolas-sa !SCAUiL:n liittojuhla, mikä on tavallisesti vuotuinen nyorten urherlukatsastus, siis fyysillisen kunnon katsastus^ Tämä juhla on aina vetänyt huomattavat jou'kot niin nuoria kuin vanhojakin tämän maan suomalaisia puoleensa, siH^ . kuuluuhan se jo vanhoihin tämän maan suomalaisten trä-J ditioihin. •Kun SC.AIT. pitää perinteinään työväen urheili^-perinteitä, niin se ei myöskään palvo vain huippu-urheilua^ yaan se kiinnittää huomionsa laajaan joukkourheiluun. Kaikki liittoon kuuluvat nuoret tytöt ja pojat ovat työtätekevää nuorisoa ja liiton tarkoituksena on urheilun, siis fyysillisen kulttuurin avulla kehittää nuorista kestäviä ja kykeneviä — ei vain urheiluareenalla, vaan myöskin jokapäiväisessä elämässä, arkisessa työssä, mistä jokainen saa elatuksensa. iKysymys rauhasta ja sen puolustamisesta kuuluu tänä päivänä myöskin nuorisolle juuri siksi, koska sodan syttyessä nuoriso juuri joutuu kantamaan raskaimman taakan. Nuoret ntfehet joutuvat ensimmäisinä taistelutantereille, he joutuvat ensimmäisinä uhraamaan nuoren elämänsä sodan alttarille — ei omaksi hyödykseen, vaan toisten hyödyksi, sellaisten, jotka eivät itse taistele ase kädessä, vaan taiste-luttavat sotansa toisilla. Xuorten etu ei siis vaadi pienimmässäkään määrässä sotaa, toisten nuorten murhaamisia, vaan heidän etunsa vaatii rauhan säilyttämistä maailmassa, koska vain rauhan säilyttäminen takaa nuorille ne elämän niahdollisuudet. mitkä he tarvitsevat kuntonsa edistämisek-iii niin henkisellä kuin fyysilliselläkin areenalla elämässä. Useilla paikkakunnilla on nähty Berliinin festivaali-filmi, "Me olemme rauhan puolestaJos mikään, niin tämä elokuva osoittaa kauniilla tavalla, mitä maailman nuoret tuntevat, mitä he ajattelevat ja minkä hyväksi he toimivat. Se osoittaa niin kauniilla tavalla, mitä merkitsee ystävyys ja rauhanomainen työskentely ja maailman eri maiden nuorten kanssakäynti toktensa kanssa. Se on voimakas varoitus so-danlietsojiHe. jotka yrittävät myrkyttää nuorten mielet toisiaan vastaan. Se on osoitus siitä, miten maaiknan nuoret pitävät ystävällistä kanssakäv-mistä toistensa kanssa paljon tärkeämpänä kuin menemistä ase kädessä toistaan vastaan. - Nuorten toiminnalla on suuri, voisi sanoa ratkaiseva merkitys tämän hetken maailman asioihin. Jos nuoret kaikkialla sanovat päättävästi sanansa sotaa vastaan, niin sodanlietsojien on varmasti ajateltava uudelleen, kannattaako yrittää syöstä maailma uuteen sotaan. Nuoret ovat yleensä sodanvastustajia, koska he tietävät, että he joutuvat ensimmäisinä siitä kärsimään, he joutuvat ensimmäisinä tuhottaviksi. Vanhempien on myöskin tehtävä kaikki voitavansa taistelussa sotaa vastaan, autettava nuoristxi tässä kunniakkaassa ja jalossa taistelussa. Corinne ConleyUa on nuoresta iästään, huolimatta paljO^ kokemusta ja menestystä teatterialalla. Hän on esiintynyt lukuisissa canadalaisissa ja amerikkalaisissa teattereissa, kuten "Voice of the Turtle'\ "The Man Who Came to Dinner*', Macbeth", ym. Teatterin lisäksi hän on esiintynyt lukuisissa televisio- ja radio-ohjelmissa. KATRI VALA: TULVA PARAHDAT unessa, lapsi silmin kauhistunein ojennat pientä kättäs. j'^' Katso, kaikki on hyvin, h palaa, oniämmdn, ulkona kuusi ja koivtf^ hopeaviUainen hämy untasi vartioi. Hymyilet, uinahdat jälleen. Kuuntelen vaviiten. Mustat voimat hiipivät kaikkialla, Ne murtavat Styxin padot. Kuoleman virta tulvii yli elävien maan. Kuuletko lohikäärmesihinän myrkyllisessä usvassa? Kumiseva tuho. Miljoonat nuoret ruumiit ajelehtivat maan pinnalla. Suunattomana lankeaa varjo yli valittavan maan. Kuuntelen vavisten: ruhjovat laineet hyökyvät seiniä vasten. Taloni, lyhty pitneässä aallokossa, vapisee, hud^juu, Milloin luhistuvat seinät? Parahdat unessa, lapsi, silmin kauhistunein ojennat pientä kättäs. Katso, kaikki on hyvin. Syksyn tuuli tuutii silmulaisia uneen. Keväällä riemullista on herätä aurinkoon. Hymyilet, uinahdat jälleen. pitäisi kaikkein parhaimpana ja edullisimpana lomahommana. jos saisi itse asioista päätellä. Mutta kun koetetaan vähän kutakin, matkustamista ja kalas- Toi\x)mme liittojuhlalle parasta menestystä, aurinkoi- "tusta. niin kaikki perheenjäsenet tulevat sia päiyiä. hyviä kilpailuja, suurta osanotti^a ja ennenkaikkea innostusta fyysillisen kulttuurin harrastannseen työtä-- tekevien nuorten kesk•u udessa.• • 'Kesässä on päästy siihen ajankohtaan, että allekirjoittanut lähtee vuot\iisdle lomalleen pariksi viikoksi. Piirustuksiin kuuluu vähän matkustamista, tuttavien tapaamista siellä jBtduillä, sekä myöskin kalasta^'faiinkäi.alfcliirjb8ttuttfii^laiiri tdnrmistä; JWS. tyydytetyiksi ja lomasta muodostuu todella virkistävä. Kuulemiin siis pariksi viikoksi! Toivottavasti Liekin ahkerat muurahaiset muistavat Xiekkiä tällä parin viikonkin ajalla samalla tavalla kuin aikaisemminkin ja antavat seuraajallenikin jo- Unesla ja «iiennäösg Nykyajan ihminen harrastaa "ennätyksiä" ^ pajjg: sinaisissa urheilulajeissa, myöskin erinäisissä «muissa, vähene ' män tavallisissa kilpaflubsa — kuka syömättömänä, kuka elävänä haudattuna, kuka valvomalla jne. ValveUla pysymisessä, on parhain ennätys tähän menaes-sä 121 tuntia, eli viisi vuodokautta ja 1 tunti. Ennätys on ti^ tenicin amerikkalaisten nimissä. Tämä''valvova' amerikkalainen on yliopp. W. 0'Connor, Kokeet suoritettiin Harvardin yliopiston psykologisella laitoksella. Koehenkilöinä osajUstu-neille annettiin virkistykseksi runsaasti vahvaa kahvia ja soitettiin gramofonia. 'Näin jatkettiin vUlvomiskilpailua \iioro-kaudesta toiseen, kunnes viidennen vuorokauden perästä oli hereillä enää pari ylioppilasta, joista toinen oli eräs neitonea ja toinen edellä mainittu OX:onnor, joka voitti ennätyksen nimiinsä. Tätä ennen oli ennätys valveilla pysymisestä erään saksalaisen lääkärin nimissä. Hänen saavutuksensa on 115 tuntia — siis kuusi tuntia edellistä vähemmän. Kuinka kauan ihminen jfleensä voi yhteen menoon valvoa saamatta "silmällisiäkään" unta välillä, lienee vaikea vastata. Unihan on ihmiselle äärettömän tärkeä. Jos esiny voiöiakkainkin henkilö valvoo yhtämittaa 48 tuntia, niin hän on melkp tarmoton. NiinTcuin tiedämme, elinajastamme kuluu kolmannes nukkumiseen. Uni .kuuluu elo^apysymisen välttämättömiin edell>iyk-siin. Jos jonkun, elämän olosuhteitten pakosta, on lyhennettävä unen luonnollista tarvetta, hänen elinpäiviensä luku myös vähenee. Jatkuva tarpeellisen unen estyminen voi aiheuttaa sangen ikäviä seurauksia — varsinkin hermostossa. Alussa mainittujen valvomiskokeiden lisäksi on lääk€t^^ de ja psykologia tutkineet kuinka kauan ihminen voi — terveyttään vaarantamatta — tulla toimeen ilman unta. Teoreettisesti katsoen se käy päinsä yhdeksän vuorokautta. Kirjassa "Sielun todellisuus" sanotaan yleisen käsityksen olevan, että "ihmmeavoi elää nukkunoiatta vain 4 vuorokautta". Edelläsa-nottuun 0'Connorin ennätykseen nähden tieto on vanhentunut. Mutta toisaalta on muistettava, että unentarve vaihtelee suuresti eri ihmisten kesken. Toinen voi tulla toimeen lyhyemmällä nukkumisella kuin toinen. Eikä silti voida väittää, että pitejotmvin unen tarvitsija olisi laiskuri. Kerrotaanhan, että Napoleon ja Fredrik Suuri tulivat toimeen 2—3 tunnin nukkumisella vuorokauden — jopa valvoivat vaivatta pari-kolme vuorokautta, ja että \Vinston Churchill nukkuu vain 4—5 tuntia vuorokaudessa. Näitä ihmeellisyyksiä on kuitenkin vä-henrunän kuin nutä, jotka kaipaavat unta tavallista enemmän. Pienokaiset tarvitsevat puolta enemmän kuin aikuiset, lapset yli 10 tuntia ja aikuiset siinä 6—9 tuntiin. Yhdenjaksoisella valvomisella on kuitenkin vissit rajansa — ainakin terveen ja normaalin ihmisen kohdalla. Senpä vuoksi eräät kansat käyttävät valvomista rangaistusmuotona. Niinpä eräs kiinalainen, joka surmasi vaimonsa, "tuomittiin valvomalla näännytettäväksi. Hänet pantiin vankilaan, missä vartijat olivat vain muutaman tunnin kerrallaan, jotta he jaksaisivat pysyä virkkuina ja Fökottaa vangin lakkaamatta valvomaan. Jos onneton vanki väsähti hetkeksikään horroksiin, niin vartijat ravistelivat häntä niin kovasti, että unet rapisivat. Näin kului aika yötä päivää, kunnes tuli yhdeksäs vuorokausi. Silloin vangin väsymys oli niin ankara, että hän rukoillen pyysi, että hänet surmattaisiin vaikka ncMllä keinoin, pääasia, että hänen elämänsä päättyisi. Vain tieto siitä, että hänet telotettaisiin millä tavalla tahansa antaisi hänelle voimaa kestää jälleen. Mutta hänen oli kärsittävä määrätty rangaistus — ja se kesti alun toistakymmentä vuorokautta, ennen kuin hän nukkui ikuisesti. Valvomiskyky riippuu tietenkin siitä, millaises.-a terveydentilassa valvominen tapahtuu. Jos valvomiseen liittyy jokin vaikea sairaus, niin kestävyys voi olla suurempi. Eräs aivo-vamraainen valvoi melkein kolme kuukautta saamatta yhtään unta tuona aikana. Koko ajan hän seurusteli ja jutteli näkymättömien olentojen kanssa. Muudan lääkäri kertoo kok^ muksenaan, kuinka eräs hänen potilaansa kärsi unettomuutta viisitoista vuorokautta nukkumatta yhtään koko aikana. Toinen potilas taas valvoi vuoden nukkuen vain n. 10—15 silloin tällöin. Hän kuvitteli olevansa paratiisin käärme, joka houkutteli Eevan syömään kielletyn "p""" hedelmän. Rangaistukseksi tästä hän kärsi alinomaista myrk\ Uisten käärmeiden ja skorpionien sekä muiden vähemmän miellyttävien eläinten piinaa ja ahdistusta. ''Sänkyni on täynnä kauheita olentoja, kuinka voisin siinä saada unta", potilas >ano!. kun lääkäri kysyi, miksi hän ei nuku. Hän pyysi lääkäriä i)ela->t3- maan hänet noiden liettävien eläinten kynsistä jotta han voisi levähtää. — Eräs potilas taas, joka oli saanut osittaisen ha.- vauksen, kuvitteli olevansa skalpeerattu ja pelkäsi intiaaneja-niin ettei hän voinut nukkua moneen vuorokauteen ollenkaa:^^ Vaikka mainittu henkilö ei koskaan ollut edes nähnyt intiaaneja. Oman lukunsa muodostavat päiuA^astaiset ihmi>^'t. nnn^;' täin poikkeuksellinen unentarve. — Eräs vanha lääketieteeii' nen teos kertoo mm. omituisen tapauksen. Muudan nainen Maria Lyall nukkui kesäk. 27:ntcnä ja heräsi vasta 30:ntena samaa kuuta. Sen jälkeen hän otti toisen pitkän unen ""^^"^^ heinäk. l:stä clok. 8:nteen yhteen menoon. Hän ei herann) SiTU 2 LauuKUina. iMinikuim 31 p i i r i n iu 19S4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-07-31-02
