Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 11, 1939

              p
E
R
U
<c^
T
T
U
Canadan suomalaisten viikkolehti
V
U
0
N
N
A
1
9
3
6
No. ^5 — IV vuosikerta LAUANTAINA, MARRASKUUN 11 PÄIVÄNÄ 1939
''VaMontytr
Ktutannnsliikkeemme. kava)äljeftn6«.
Kuva Saimaan kanavalta Lavo^^ Kanava (Supmen'suurin,S9 kilometriä, piika) on ihana
matkailureitti VUptmstaS^
Ifarpusista
"Business is business' ja kaikkia
yritetään. — Montrealin poliisilla oli
äskettäin urakkana koettaa päästä
joukkueen jälille, joka harjoitti taval­listen
varpusten pyyntiä ja värjäystä
ja myyntiä. Nämä kauppiaat kulki­vat
talosta taloon keltaisine kanaria-lintuineen
tarjoten niitä alennetuilla
hinnoilla. Ja kauppa kävi. Mutta
ostajat alkoivat pian älppiä, että
n^sikäs nämä lintuset eivät rupea
visertämään ja miten näyttää siltä,
että niiden värikin himmenee —-ai-v'anhan
ne muuttuvat kottaraisiksi.
Tästä se urkinta alkoi, kunnes erään
poliisin onnistui seurata yhden myy­jän
kantapäillä aivaii "tehtaaseen"
asti, joka oli sijoitettuna liikkeenjoh­tajan
kellariin. Sieltä löydettiin sa­toja
varpusia kaikissa muuttamisvai-heissaan
varpusista kanarialinnuiksi
ja myöskin ovelat varpusten pyydyk-
Set.
aseita väärentäjäjoukkueen jäseniä
saatiin pidätetyksi ja elkinsuojelus-yhdistys
otti linnut haltuunsa tar-l^
oituksella laskea ne vapauteensa he­ti
kim ne ovat saaneet takaisin oman
värinsä.
^—oOo
Paunan painoinen lapsi
täynnä elämää
Lääkärit Calvestonin sairaalassa
sanovat, että jos William Arthur Har-rell
ei huiida liian paljon muutamien
seuraavien päivien aikana, hän voi
jäädä elämään ja hänestä voi tulla
suurikin mies. Mutta William Art­hur,
joka syntyi ennenaikaisesti ja
painaa vain yhden paunan, pitää ko­vaa
meteliä ja potkii inkupaattorinsa
seiniä kuin vimmattu — eihän sel­laisella
menolla voi paino lisääntyä.
Se ei ole lääkärien mielestä hyvä,
mutta meidän mielestämme se juuri
on väkevän elämän merkki.
Poika on niin pieni, että lääkäri
sanoo voivansa piilottaa hänet kou­raan•
s a.
-oOo-i
menee alas
hyvästä kurkusta
Jersey Cityn Medical Center-sai-joutuivat
lääkärit^' äskettäm
lomaan Joseph Fayderin vatsas-
^ omituisen hänen hidemänsä esi­neen.
Joseph, 35 mies, 6U näet vähää
kotonaan puhdistanut tavalK-mukaan
hainiHdta^n, mutta
J^en lienee siinä touhussa^ <mutÄ
tanakkana, etta nielassut: d^um^
* f * e n hammasharjan. Sinne me-
°! ^ tuUut pois. ~ - iökkaus on-
^ ia Joseph arildee,:ett^ han
^ t o i s t e sellaisia ^ i n e t t a ^ ^Ä
Syyttää kamalastr priaisten
tupakkaa
Apostoli J. F. Smith, Mormoonien
kirkon perustajan Joseph Smithin
jälkeläisiä. Europasta palattuana lau­sui
äskettäin Hobokenissa, että hä­nen
mielestään nykyisiin Europan
selkkauksiin on syynä nai*sten tupa­koiminen.
' "Siellä tapaa harvoin naisen, joka
ei veteleisi savukkeita", sanoi hän,
"ja niiii sanotun paremman luokan
eli Europan kermakerroksen naiset
ovat ylenneet piippu- ja> sikaariluok-kaan.
Siinä syy kaikenlaiseen tur­mioon—
sotaankin."
—bOo-
"Mein Kampf" vieraassa
^palveluksessa
Huret ja Blackett, en;
kustannusybtiöi joka on
Hiflerin "Mein Kampfin"
kielisenä laitoksena, on
luovuttaa kaikki kirjan
saadut tulot Englannin
ristille.
linen
Ranskan armeijassa on kaksi ken­raalia,
jotka ovat kaksoset ja jotka
olivat lapsina niin toistensa*^ kaltai­set,
että heidän vanhempiensakin oli
vaikea erottaa heitä toisistaan. He
ovat jokseenkin samanpituiset ja
suunnilleen yhtä painavat. He sai­rastuvat
aina samaan aikaan ja heil­lä
on täsmälleen samanlainen maku
sekä samanlaiset mielipiteet kaikista
asioista. Kumpikin soittaa viulua ja
polttaa samaa savukelajia. He pää­sivät
Saint-Oyrin sotakoulusta 45. ja
46.- oppilaana ja heidät korotettiin
luutnanteiksi. Heillä on aivan sa­manlainen
käsiala, minkä vuoksi tut­kinnon
toimeenpanija — josta sitten
tuli marsalkka Joffe — epäili hei­dän
harrastaneen vilppiä, mutta kak­sosten
oli helppo todistaa syyttö­myytensä.
Vaikka toinen heistä
kuuluu ratsu-, toinen jalkaväkeen,
he ovat edistyneet urallaan samassa
tahdissa, ja heidät nimitettim sama­na
päivänä kenraaleiksi. Heillä on
kummallakin läpitunkeva katse, sa­manlaiset
eleet, sama maailmankat­somus.
Vain yksi seikka ~ erilaisten
univormujen lisäksi — erottaa nämä
miehet, Theodore ja Felix Bretin,
toisistaan. Kun Felix tekee kurnii-^
aa, on hänen pikkusormensa muista
sormista erillään, kun Theodore sen­sijaan
pitää sormet yhdessä. /
, ' : J ; ' ' ; o 0 6 ; ; , _ : ^
Ei puutu kosteutta
Maailman kostein paikkakunta He-nee
Cherapunji, Aasian Assamissa.
Viime kesäkuun ensi päivästä loka-kuim
ensi päivään asti siellä on sata­nut
yhteensä 23 jalkaa. Pahin muls-
"tiin merkitty pit^>r"öffnQJlut-i^
"V'altion tytöt" voivat mennä nai­misiin:
menettämättä työpaikkojaan»
ilmoitetaan Queens Parkista Toron­tossa
— edellyttäen, että he naivat
sotaväkeen liittyneitä miehiä. ;^Nai-misissa
olevien naisten valtion pal­veluksessa
pitämisen suhteen on
kaikille ministereille ja niiden apu­laisille
lähetetty muistio, jossa sa­notaan:
~~
"Poikkeus säädöksestä, joka epää
naimisissa olevat naiset siviilipalve­luksesta,
voidaan tehdä niiden ny­kyisten
naispuolisten työläisten suh­teen,
jotka naivat sotaväkeen liit­tyneitä
miehiä. Heidät tullaan kui­tenkin
pitämään vain tilapäistyöläi-sin^,
ja heille tullaan palauttamaan
eläkerahastoon tekemänsä suorituk-
.•set," • : •
Queens Parkin lähteitten mukaan
odotetaan monien nykyisin v0d^
palveluksessa: olevien t)rttöjeh me­nevän
naimisiin sotilaiden kanssa.
"Sitä minä olen jiiuri odottanut-kin",-
sanoi eräskin tyttölapsi. " M i ­nulla
on eläkerahastossa riittävästi
rahaa mennäkseni naimisiin ja se
tulee olemaan apuna, jos minä saan
pitää työpaikkani sen aikaa, jonka
tuleva mieheni on merten takana.
Minä voin varustaa kodin hänen
mahdollisen palaamisensa \'aralta."
oQo
Historiaa maailman­näyttelyssä
New Yorkin maailmannäyttely ei
ole ollut vielä olemassa kuin vähän
yli puolen vuoden, mutta se jo ku­vastaa
merkillistä historiaa. Siellä
on näet kolme näyttelyosastoa, joiden
omistajia ei ole enää olemassa. Nimit­täin
Albanian paviljonki, Tshekkoslo­vakian
paviljonki ja Puolan paviljon­ki,
valtakuntien, joita ei ole enää ole­massa.
Kun näyttely tulee vielä .
jatkumaan yli seuraavan kesänkin,
mitähän historiaa silloin tietää ker­toa?
—oQo ,
Pitkästi kumiletkua
julkaissut
eng^nin-
I»ättänyt
myynnistä
Punaiselle
kuussa 187^, jolloin, taivaalta \'aris-teli
vettä tänmn roaanpaikan pinnaUe
kolme ja puoli jalkaa, mutta k^la
sitä tuli viime kesänäkin, fäiviiia
muutamina yli kaksi jalkaa. Eng­lannin
saaret eivät ole kovin kuivat.
Englannin hallitus on tilannut He-witt
Rubber yhtiöiltä Buffalosta
' 500,000 jalkaa kumUetkua palokun­tien
käjftettäväksi. Jo ennen tätä on
sama ybiXo saanut useita letkutilauk-siä
Englannin hallitukselta, joten sin­ne
valmistetaan Buffalossa 1,300,000
jalkaa kumiletkua.
General Motors Truck yhtiöltä on
Ranskan hallitus tilannut 2,000 kap­paletta
kahden, ja puolen tonnin tro-kia,
hinta $3,500,000, ja läheisessä
tulevaisuudessa on ilmoittanut tilaa­jaansa
vlelä„2J00 trokk to^QtaJiiitä
valmistavilta yhtiöiltä.
sen me tiedämme,. mutta koko sen
vuotuinen sademäärä jää sentään
puoleen Cherapunjin muutamista,
kuukausista.