1952-05-24-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
j,t%.riC}t\ the only Pimiish meraryweekly In Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontaaio,
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy jok»lsen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaanokirjalhsta ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $4.50
6 kuukautta 2.65
1 vuosikerta . . . r . . . . . .$3.50
6 kuukautta 2.00
3 kuukautta — 1.25
SUOIVIEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
l vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalia. Halvin kUtosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pyisyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
AslamlehlUe myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishins Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J, W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LI E KKJ
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONT.
H E H ^ SEPPÄLÄ:
• • tr.
Mielenkiintoinen näyttely nähtiin viime sunnuntai-iltana
Finnish-haalilla, kun juuri arkkitehdiksi valmistunut Jules
Päiviö — 'Liekin entisen toimittajan, Aku 'Päiviön poika —
selosti siellä piirustuksiaan. Hän on yliopistollista lopputut-kintoaan
varten piirtänyt suunnitelman suomalaisesta kulttuurikeskuksesta
Sudburyssa, tarkemmin sanottuna Työn
Puistossa, joka piirustus oiTSaayuttanut niin suurta huomiota,
että se on pyydetty Simpsonin näyttelyyn Torontossa,
missä on näytteillä huomattujen arkkitehtien töitä.
Arkkitehti Päiviön selostus mainitusta kulttuurikeskuksesta
oli erittäin mielenkiintoinen ja havainnollinen piirustiiksi-neen
ja pienoismalleineen. Häh sanoi suunnitelleensa piirustuksensa'siimälläpUäen
yksinomaan kK-en ja puun käyttöä
— puhtaasti suomalaista rakennustarviketta.
Tämän kulttuurikeskuksen piirustus ja rakennussuunnitelma
on varsin ajankohtainen ja käytännöllinen, muttav sen
toteuttaminen on ajan kysyhiys. Joka tapaukisessiä Päiviö
ön siinä tehnyt suuren työn, mtka on vielä merkitykselHsem-pi
sen takia, että hän on sen valmistanut suonaäläisl^ kuK-tuuritoimiiitaa
silmälläpitäen, millä jo sinänsä ön arvaamat*
toman suuri merkitys. *
Jules Päiviö on osoittanut opinnoissaan todellista iSuonl^
laista sisua. Vaikeissa olosuhteissa hän on perheellisenä inie-henä
saavuttanut korkean oppiarvon, minkä saavuttaminen
on vaadnut arvaamattomia ponnistuksia ja kieltäymyksiä.
Sotaveteraanina pienen valtion afHirahan turvin hän pn suo-rittantit
kuuden vuoden yliopistokurssin, mikä oh vaatinut
tarmoa ja päättäväisj^ttä ei vain yksin opinnoissa, mutta
myöskin ennenkaikkea perheensä huoltamisessa. Tämä on
sellainen saavutus, josta todella voi olla ylpeä.
Samalla kuin onnittelemme arkkitehti Päiviötä oppiarvonsa
saavuttamisen johdosta, toivomme hänelle menestystä
työssiiän, nyt kun hän pääsee käymää*n luovaan työhön käsiksi.
'Päiviöllä on epäilemättä valoisa tulevaisuus edessään,
ininkä hän todella ansaitsee kaikkien niiden v^keuksien ja
ponnistelujensa jälkeen, mitä hänellä on opiskellessaan ollut.
Tähän onnentorvotukseen liitty\'ät epäilemättä kaikki tämän
maan suomalaiset, jotka j-mmärtävät ja käsittävät ne vaikeudet,
jotka ovat hänen opinteillään olleet, ennenkuin hän
saavutti lopullisen päämääränsä ja oppiarvonsa. Harvoin
^meillä on tilaisuus onnitella tavallisen työkansan keskuudesta
lähteneitä poikiämmie, jotka saavat mahdollisuuden opiskella
korkeanmtissa oppilaitoksissa ja saavuttaa opinnoillaan tärkeitä
ar\oja ja toimia. Siis^\nelä kerran, onneksi olkoon, J u les,
ja onni seuratkoon m>-ötäsi kaikissa toimissasi!
Laulu- ja soittojuhlaan ei ole enää kuin x-ähän toista kuukautta
aikaa. Juhlaan valmistutaan kaikkialla ja erikoisesti
paikan päällä. Ajatul^sena oli ensin, että juhlan pääohjelma
suoritettaisiin Alertsin kentällä Trout Lakella, mutta nyt on
saatu erinäisten kysymysten ratkettua lopullinen varmuus,
että juhla voidaankin pitää Työn Puistossa, mikä tekee sen
paljon kodikkaammaksi.
Se, että kansalaistemme suurimmissa juhlissa esitetään
myöskin kansantanhuja, mitkä ovat hyvin suosittuja Suomes-sa>
on osoituksena siitä, että tämän maan suomalainen työväestö
pyrkii yhä edelleenkin \'aalimaan ^-nnyinmaamme
kulttuuripennteitä. Työväestölle juuri näiden kulttuuriperinteiden
vaaliminen kuuluukin, sillä tavallinen kansa kult*
Tämä Canadan Yleisradion palveluksena
oleva part voitti äs-kettäitTkaksi
palkintoa Kasvatuksellisen
Ohjelman Kansainvälisessä
Kilpailussa. Kirjoituskoneen
ääressä on molempien
ohjelmien kirjoittaja Eugene
Hallman ja seisomassa niiden
esittäjä, Art Hiller.
Vanhoja lauluja
KOLME VELJESTÄ
MAMMA se tuuditti pikkuista poikaa
ja turvansa tulevan luuli,
vaan viidentoista vanhana
jo linnasta laulun kuuli.
Kolme oli meitä veljeksiä
ja minä olin keskimmäinen,
kaikessa muussa olin viimeinen,
mutta linnassa ensimmäinen.
Älä sure pappa ja älä sure mamma,
vaikka poika on linnan vanki,
silloin poika vasta tallella on,
kun oven päällä on kanki.
Hyvä olen korMa pelaamaan,
hyvä luidanman Jot juomaan,
hyvä olenlikkoja riijaamaan,
vaan huono mitä.^hotiatmiMJuin.
Hyvä oli hcUi vtuUa ensimniäinen,
ja hyvä oli viimeinenkin,
rai^iUkl^oli viimein^^ . • • .
iin^utta hyvänä puUnn^^ -
S^i^men summa vrahaa
j^osMeil iQttkossa /
Kuusi koululaista -Jöysi Ruotsissa
4,700 kruunua^ puulaatikosta raskien
joukosta, jotka o l i heitetty ulpsvappu-julUien
valmistelujen yhteydessä. - He
luovuttivat rahat Bromman poliisille/jo-ka
löytötavaran joukossa olleen verokui-tin.
j a papintodistuksen avulla pääsi selville
omisUjasta. Kysynayksessä oli
kuolinpesä maaliskuun ajalta. Rahat
olivat joutuneet vanhassa lompakossa
vuorin ja päällisen väliin j a vanha lompakko
heitettiin roskien mukana pois.
Löytäjä saa 470 kruunun löytöpalkkion.
tuurin on kehittänyt ja sitä edistänyt.
Yksi ihmisten osa maailmassa haluaa
polkea alas kaiken kulttuurin, hukuttamalla
maailman sodan melskeeseen, saada
laulun j a soiton hukkumaan tankkien
telaketjujen räminään. Tätä emme saa
sallia, vaan yhä korkeammalle en nostettava
edistyksen ja kulttuurin lippu ja
saatava yhä suuremmille kansanjoukoille
selväksi se, miten tärkeää koko ihmiskunnalle
on, että rauha lujittuu ja säilyy
maapallolla, x Ilman rauhaa ei kulttuuriperinteiden
vaaliminen ja kehittäminen
ole riiahdollista millekään kansalle
ja sellaiseen olotilaan me emme halua
tulla, «Mssä asetetaan rajoituksia ja kieltoja
kansankulttuurin harjoittamiseen.
'Puhukaamme naapureillemme ja ystävillemme
tämän kesän suuresta ar\^-
juhlasta j a päättäkäämme yhdessä heidän
kanssaan pistäytyä Laulu- ja soittojuhlassa
kesäkuun 28—29 p:nä Työn
Puistossa.
. Memfiin läheisyydestä^ erääseen, temppeliin joj^
sfinksikäytävästä, on myös löydetty erään kieetalaiäl
nustajan ilmoitustaulu noin yuodelta 300 ^ K r . Sen
teksti kuuluu:
Minä selitän unia jumalten ohjauksen m u ^
Onnellisia ennustuksia! Oppinut kreetalainen kert -
Teille totuuden!,
Hyvin ovat säiljmeet nekin Theban raunioista
kaksituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua k i j
papyrusjulisteet, jotka sisältävät tiedonantoja kara
orjien palauttajille maksetuista hyvistä palkkioista.
Vallan aitierikkalaiseen tyyliin taas on kättensä töril
hunut eräs egyptiläinen ruumisarkkujen valmistaja, ji^
hänen tuotteistaan on kulkeutunut Berlinin Itämaiseea^
seoon, ja sen kannasta voimme lukea:
Rofines Kleos, foinikialainen, lepää tässä merimat-koistaan
uupuneena. Hänen elämänsä kesti 37
vättä j a yhden sadeajan. Hän on kahdessadaseu-simmäinen,
jonka Ramos on asettanut taiteellisesti
valmistettuihin arkkuihinsa, j a vainajaa sureva»
iloitsivat hänen arvokkaasta hautauksestaan.
Afrikan rannalla sijainneen, mahtavan. Kartagon lii]
mä lienee myös ollut varsin kehittynyttä. Erään sik
tehtailijan ilmoitus, itse tuotteeseen kaiverrettu, kuulua
raavasti: , .
Tehkää hyvin ja ostakaa meidän lamppujamme! Xe
maksavat vain viitosen jäovat parhaita!
Yhtä vapaa turhasta vaatimattomuudesta oli se krci
lainen savenvalaja, joka 600 vuotta eKr! toimi Etelä-It
sa. Hän ^näet piirteli tekemiinsä astioihin ytimekkään >
nostekstin:
Hieno! Astiat, joita Panteleos valmistaa, ovat hi^
noja! [ - J
Mainontaa pidetään yleensä täysin nykyaikaisena
önä kuten sähkölamppua ja partakonetta. Tosiasiassa l i i d
juuret on etsittävä varsin kaukaa. Englannin Magna Cari
takin, jota mainosmiehet aikoinaan väittivät alansa
seksi, riistettiin tuo kunnia. Eräillä Lontoossa ennefi sj*
pidetyillä Publicity Clubin juhlapäivällisillä oli näet bJ
vieraana itse L o r d Mayor, Sir Harry Twyford. Ja häntcje:
mainontaa ensi kerran suoritetun jo paratiisissa, Ee\'aDt>4|
hoittaessa Aatamia syömään enemmän hedelmiä . . .
(No, joka tapauksessa kätkeytyvät mainonnan alkuka; ^
simmat muodot vuosituhansien hämärään. J a rauinaiskai\i
ten yhteydessä niistä saadaan yhä uusia hupaisia todlt^^^
Assyyrian j a Babylonian päiyähvaloon saaduista raunrc^
on -löytynyt paljon silloisia Tnainösväliheitä, kiilakirjoit!'
sella savitauluilleiaadittujaiNiisk tarjotaan kaupaks
.karjaay jaloja ratsuja,; raetsästyskbiria^ orjia, mokata'
:ja :ffluita tarvikkeita. Sikäläiset myyntikojut divatcff'^!
asiaiiBfiukaism ktivin koristettuja, jotta hiklitaidottoraaii^^'^*
älysivät, millaisia ta^^
.Vanhat,' viisaat «jp^jjtUä^^ oU^^t nayös havainneet i
•nbrinan aivon. Memfimjfsuu-aQitten mahtavan haUituä
, pungin, raunioista pn löydetty nu^ eKr.oi^
kivitaulu, jossa eräs nprsuö|uukauppias ilmoittaa kauiM' ^
heisesti:
"Halpaa on tänä vuonna aarniometsien ja Jekebtoa
»jen Jättiläisten sarvi. Tulkaa luokseni, oi,
Memfin asukkaat, katsokaa, ihmetelkää ja ostakiaa:
Muinaisesta Roomasta on löydetty lukuisasti erilaisia
nostuksia. Esimerkiksi silloiset viinikauppiaat ovat Umo:,
leet tähän tapaan seinillään: ^
Maksat kerran, saat vimiä, maksat kahdesti, tulet
kauniimmaksi!
Eräät vanhan Rooman kauppiaat käyttivät koko
takxjen julkisivuja mainontaansa. J a heidän palvelu
oli todellinen ilmoitusten kirjoitta jäin ja tekstaajain a
tikunta. Tämä joutui toisinaan käyttämään taitoaan
kaikenkarvaisten huijarien hyväksi, esimerkiksi ihmevoi
ja puoskarUääkkeitä kehuessaan. Tuota epäkohtaa yritti
cerpkin turhaan kitkeä -Ikuisen kaupungin' liike-elämää
Varsinkin.vaalitaistelut ja särkusnäytännöt olivat v
Roomassa pontevan mainonnan kohteina. Meidän päi\i
on säilynyt y l i puolitoistatuhatta vaalijulistusta, jos
yhteensä lähes sadan ehdokkaan nimet. Ja eräässä gla
torikisojen ilmoituksessahan sen laatija mainostanut i
kin, merkiten siihen nimensä jä osoitteensa: "Emilius Ci
Insula I X : 8 H ä n näyttääkin olleen oikea mestari ala!
koska useissa muissakin senaikuisissa seinäjulisteissa t
tekijämerkinnän: -'Emilius C«ler hic habitat'.
Muinoisessa Konstantinopolissa kantoivat kauppapo^
jen neekeripalvelijat lippuja, joihin oli maalattu iskuhus
Xämä eivät kuitenkaan liene olleet tarpeeksi tehokkaita
ka murjaanien usein oli ryhdyttävä suorasukaiserop
'mainostemppuihin'. He näet kiskoivat asiakkaita v
herransa puotiin, juottivat heidät päihdyksiin ja houkut
vat heidät sitten tuhlaamaan kaikki rahansa ostoksiin-män
Jälkeen heitettiin asiakkaat muitta mutkitta uIo5 -
Rooman valtakunnan kukistuessa.katosi varsinainen
temainontakin. Vasta 1400- j a iSÖO-luvuilla se taas als
pyä mupdpstuakseen yhä tgbokkaämmäksi sitä taukai
Sivu 2 Uaiuantaiiia* ibulooIcuuB ^4 piivinä. 1952
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 24, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-05-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520524 |
Description
| Title | 1952-05-24-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) j,t%.riC}t\ the only Pimiish meraryweekly In Canada Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontaaio, Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. Liekki ilmestyy jok»lsen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaanokirjalhsta ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $4.50 6 kuukautta 2.65 1 vuosikerta . . . r . . . . . .$3.50 6 kuukautta 2.00 3 kuukautta — 1.25 SUOIVIEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE l vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalia. Halvin kUtosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pyisyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. AslamlehlUe myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishins Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: J, W. Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LI E KKJ P. O. BOX 69 SUDBURY, ONT. H E H ^ SEPPÄLÄ: • • tr. Mielenkiintoinen näyttely nähtiin viime sunnuntai-iltana Finnish-haalilla, kun juuri arkkitehdiksi valmistunut Jules Päiviö — 'Liekin entisen toimittajan, Aku 'Päiviön poika — selosti siellä piirustuksiaan. Hän on yliopistollista lopputut-kintoaan varten piirtänyt suunnitelman suomalaisesta kulttuurikeskuksesta Sudburyssa, tarkemmin sanottuna Työn Puistossa, joka piirustus oiTSaayuttanut niin suurta huomiota, että se on pyydetty Simpsonin näyttelyyn Torontossa, missä on näytteillä huomattujen arkkitehtien töitä. Arkkitehti Päiviön selostus mainitusta kulttuurikeskuksesta oli erittäin mielenkiintoinen ja havainnollinen piirustiiksi-neen ja pienoismalleineen. Häh sanoi suunnitelleensa piirustuksensa'siimälläpUäen yksinomaan kK-en ja puun käyttöä — puhtaasti suomalaista rakennustarviketta. Tämän kulttuurikeskuksen piirustus ja rakennussuunnitelma on varsin ajankohtainen ja käytännöllinen, muttav sen toteuttaminen on ajan kysyhiys. Joka tapaukisessiä Päiviö ön siinä tehnyt suuren työn, mtka on vielä merkitykselHsem-pi sen takia, että hän on sen valmistanut suonaäläisl^ kuK-tuuritoimiiitaa silmälläpitäen, millä jo sinänsä ön arvaamat* toman suuri merkitys. * Jules Päiviö on osoittanut opinnoissaan todellista iSuonl^ laista sisua. Vaikeissa olosuhteissa hän on perheellisenä inie-henä saavuttanut korkean oppiarvon, minkä saavuttaminen on vaadnut arvaamattomia ponnistuksia ja kieltäymyksiä. Sotaveteraanina pienen valtion afHirahan turvin hän pn suo-rittantit kuuden vuoden yliopistokurssin, mikä oh vaatinut tarmoa ja päättäväisj^ttä ei vain yksin opinnoissa, mutta myöskin ennenkaikkea perheensä huoltamisessa. Tämä on sellainen saavutus, josta todella voi olla ylpeä. Samalla kuin onnittelemme arkkitehti Päiviötä oppiarvonsa saavuttamisen johdosta, toivomme hänelle menestystä työssiiän, nyt kun hän pääsee käymää*n luovaan työhön käsiksi. 'Päiviöllä on epäilemättä valoisa tulevaisuus edessään, ininkä hän todella ansaitsee kaikkien niiden v^keuksien ja ponnistelujensa jälkeen, mitä hänellä on opiskellessaan ollut. Tähän onnentorvotukseen liitty\'ät epäilemättä kaikki tämän maan suomalaiset, jotka j-mmärtävät ja käsittävät ne vaikeudet, jotka ovat hänen opinteillään olleet, ennenkuin hän saavutti lopullisen päämääränsä ja oppiarvonsa. Harvoin ^meillä on tilaisuus onnitella tavallisen työkansan keskuudesta lähteneitä poikiämmie, jotka saavat mahdollisuuden opiskella korkeanmtissa oppilaitoksissa ja saavuttaa opinnoillaan tärkeitä ar\oja ja toimia. Siis^\nelä kerran, onneksi olkoon, J u les, ja onni seuratkoon m>-ötäsi kaikissa toimissasi! Laulu- ja soittojuhlaan ei ole enää kuin x-ähän toista kuukautta aikaa. Juhlaan valmistutaan kaikkialla ja erikoisesti paikan päällä. Ajatul^sena oli ensin, että juhlan pääohjelma suoritettaisiin Alertsin kentällä Trout Lakella, mutta nyt on saatu erinäisten kysymysten ratkettua lopullinen varmuus, että juhla voidaankin pitää Työn Puistossa, mikä tekee sen paljon kodikkaammaksi. Se, että kansalaistemme suurimmissa juhlissa esitetään myöskin kansantanhuja, mitkä ovat hyvin suosittuja Suomes-sa> on osoituksena siitä, että tämän maan suomalainen työväestö pyrkii yhä edelleenkin \'aalimaan ^-nnyinmaamme kulttuuripennteitä. Työväestölle juuri näiden kulttuuriperinteiden vaaliminen kuuluukin, sillä tavallinen kansa kult* Tämä Canadan Yleisradion palveluksena oleva part voitti äs-kettäitTkaksi palkintoa Kasvatuksellisen Ohjelman Kansainvälisessä Kilpailussa. Kirjoituskoneen ääressä on molempien ohjelmien kirjoittaja Eugene Hallman ja seisomassa niiden esittäjä, Art Hiller. Vanhoja lauluja KOLME VELJESTÄ MAMMA se tuuditti pikkuista poikaa ja turvansa tulevan luuli, vaan viidentoista vanhana jo linnasta laulun kuuli. Kolme oli meitä veljeksiä ja minä olin keskimmäinen, kaikessa muussa olin viimeinen, mutta linnassa ensimmäinen. Älä sure pappa ja älä sure mamma, vaikka poika on linnan vanki, silloin poika vasta tallella on, kun oven päällä on kanki. Hyvä olen korMa pelaamaan, hyvä luidanman Jot juomaan, hyvä olenlikkoja riijaamaan, vaan huono mitä.^hotiatmiMJuin. Hyvä oli hcUi vtuUa ensimniäinen, ja hyvä oli viimeinenkin, rai^iUkl^oli viimein^^ . • • . iin^utta hyvänä puUnn^^ - S^i^men summa vrahaa j^osMeil iQttkossa / Kuusi koululaista -Jöysi Ruotsissa 4,700 kruunua^ puulaatikosta raskien joukosta, jotka o l i heitetty ulpsvappu-julUien valmistelujen yhteydessä. - He luovuttivat rahat Bromman poliisille/jo-ka löytötavaran joukossa olleen verokui-tin. j a papintodistuksen avulla pääsi selville omisUjasta. Kysynayksessä oli kuolinpesä maaliskuun ajalta. Rahat olivat joutuneet vanhassa lompakossa vuorin ja päällisen väliin j a vanha lompakko heitettiin roskien mukana pois. Löytäjä saa 470 kruunun löytöpalkkion. tuurin on kehittänyt ja sitä edistänyt. Yksi ihmisten osa maailmassa haluaa polkea alas kaiken kulttuurin, hukuttamalla maailman sodan melskeeseen, saada laulun j a soiton hukkumaan tankkien telaketjujen räminään. Tätä emme saa sallia, vaan yhä korkeammalle en nostettava edistyksen ja kulttuurin lippu ja saatava yhä suuremmille kansanjoukoille selväksi se, miten tärkeää koko ihmiskunnalle on, että rauha lujittuu ja säilyy maapallolla, x Ilman rauhaa ei kulttuuriperinteiden vaaliminen ja kehittäminen ole riiahdollista millekään kansalle ja sellaiseen olotilaan me emme halua tulla, «Mssä asetetaan rajoituksia ja kieltoja kansankulttuurin harjoittamiseen. 'Puhukaamme naapureillemme ja ystävillemme tämän kesän suuresta ar\^- juhlasta j a päättäkäämme yhdessä heidän kanssaan pistäytyä Laulu- ja soittojuhlassa kesäkuun 28—29 p:nä Työn Puistossa. . Memfiin läheisyydestä^ erääseen, temppeliin joj^ sfinksikäytävästä, on myös löydetty erään kieetalaiäl nustajan ilmoitustaulu noin yuodelta 300 ^ K r . Sen teksti kuuluu: Minä selitän unia jumalten ohjauksen m u ^ Onnellisia ennustuksia! Oppinut kreetalainen kert - Teille totuuden!, Hyvin ovat säiljmeet nekin Theban raunioista kaksituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua k i j papyrusjulisteet, jotka sisältävät tiedonantoja kara orjien palauttajille maksetuista hyvistä palkkioista. Vallan aitierikkalaiseen tyyliin taas on kättensä töril hunut eräs egyptiläinen ruumisarkkujen valmistaja, ji^ hänen tuotteistaan on kulkeutunut Berlinin Itämaiseea^ seoon, ja sen kannasta voimme lukea: Rofines Kleos, foinikialainen, lepää tässä merimat-koistaan uupuneena. Hänen elämänsä kesti 37 vättä j a yhden sadeajan. Hän on kahdessadaseu-simmäinen, jonka Ramos on asettanut taiteellisesti valmistettuihin arkkuihinsa, j a vainajaa sureva» iloitsivat hänen arvokkaasta hautauksestaan. Afrikan rannalla sijainneen, mahtavan. Kartagon lii] mä lienee myös ollut varsin kehittynyttä. Erään sik tehtailijan ilmoitus, itse tuotteeseen kaiverrettu, kuulua raavasti: , . Tehkää hyvin ja ostakaa meidän lamppujamme! Xe maksavat vain viitosen jäovat parhaita! Yhtä vapaa turhasta vaatimattomuudesta oli se krci lainen savenvalaja, joka 600 vuotta eKr! toimi Etelä-It sa. Hän ^näet piirteli tekemiinsä astioihin ytimekkään > nostekstin: Hieno! Astiat, joita Panteleos valmistaa, ovat hi^ noja! [ - J Mainontaa pidetään yleensä täysin nykyaikaisena önä kuten sähkölamppua ja partakonetta. Tosiasiassa l i i d juuret on etsittävä varsin kaukaa. Englannin Magna Cari takin, jota mainosmiehet aikoinaan väittivät alansa seksi, riistettiin tuo kunnia. Eräillä Lontoossa ennefi sj* pidetyillä Publicity Clubin juhlapäivällisillä oli näet bJ vieraana itse L o r d Mayor, Sir Harry Twyford. Ja häntcje: mainontaa ensi kerran suoritetun jo paratiisissa, Ee\'aDt>4| hoittaessa Aatamia syömään enemmän hedelmiä . . . (No, joka tapauksessa kätkeytyvät mainonnan alkuka; ^ simmat muodot vuosituhansien hämärään. J a rauinaiskai\i ten yhteydessä niistä saadaan yhä uusia hupaisia todlt^^^ Assyyrian j a Babylonian päiyähvaloon saaduista raunrc^ on -löytynyt paljon silloisia Tnainösväliheitä, kiilakirjoit!' sella savitauluilleiaadittujaiNiisk tarjotaan kaupaks .karjaay jaloja ratsuja,; raetsästyskbiria^ orjia, mokata' :ja :ffluita tarvikkeita. Sikäläiset myyntikojut divatcff'^! asiaiiBfiukaism ktivin koristettuja, jotta hiklitaidottoraaii^^'^* älysivät, millaisia ta^^ .Vanhat,' viisaat «jp^jjtUä^^ oU^^t nayös havainneet i •nbrinan aivon. Memfimjfsuu-aQitten mahtavan haUituä , pungin, raunioista pn löydetty nu^ eKr.oi^ kivitaulu, jossa eräs nprsuö|uukauppias ilmoittaa kauiM' ^ heisesti: "Halpaa on tänä vuonna aarniometsien ja Jekebtoa »jen Jättiläisten sarvi. Tulkaa luokseni, oi, Memfin asukkaat, katsokaa, ihmetelkää ja ostakiaa: Muinaisesta Roomasta on löydetty lukuisasti erilaisia nostuksia. Esimerkiksi silloiset viinikauppiaat ovat Umo:, leet tähän tapaan seinillään: ^ Maksat kerran, saat vimiä, maksat kahdesti, tulet kauniimmaksi! Eräät vanhan Rooman kauppiaat käyttivät koko takxjen julkisivuja mainontaansa. J a heidän palvelu oli todellinen ilmoitusten kirjoitta jäin ja tekstaajain a tikunta. Tämä joutui toisinaan käyttämään taitoaan kaikenkarvaisten huijarien hyväksi, esimerkiksi ihmevoi ja puoskarUääkkeitä kehuessaan. Tuota epäkohtaa yritti cerpkin turhaan kitkeä -Ikuisen kaupungin' liike-elämää Varsinkin.vaalitaistelut ja särkusnäytännöt olivat v Roomassa pontevan mainonnan kohteina. Meidän päi\i on säilynyt y l i puolitoistatuhatta vaalijulistusta, jos yhteensä lähes sadan ehdokkaan nimet. Ja eräässä gla torikisojen ilmoituksessahan sen laatija mainostanut i kin, merkiten siihen nimensä jä osoitteensa: "Emilius Ci Insula I X : 8 H ä n näyttääkin olleen oikea mestari ala! koska useissa muissakin senaikuisissa seinäjulisteissa t tekijämerkinnän: -'Emilius C«ler hic habitat'. Muinoisessa Konstantinopolissa kantoivat kauppapo^ jen neekeripalvelijat lippuja, joihin oli maalattu iskuhus Xämä eivät kuitenkaan liene olleet tarpeeksi tehokkaita ka murjaanien usein oli ryhdyttävä suorasukaiserop 'mainostemppuihin'. He näet kiskoivat asiakkaita v herransa puotiin, juottivat heidät päihdyksiin ja houkut vat heidät sitten tuhlaamaan kaikki rahansa ostoksiin-män Jälkeen heitettiin asiakkaat muitta mutkitta uIo5 - Rooman valtakunnan kukistuessa.katosi varsinainen temainontakin. Vasta 1400- j a iSÖO-luvuilla se taas als pyä mupdpstuakseen yhä tgbokkaämmäksi sitä taukai Sivu 2 Uaiuantaiiia* ibulooIcuuB ^4 piivinä. 1952 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-24-02
