Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 24, 1952

              Oli h e r t u ^ ^ JMMD^
[kahden maaa k a u ^ ^
tjelKselte ^«hS^^ksdfc^tiiB^^
[peettomaii
jtaoan - ^ -
frikoirien ja
ttöntä alueto A U i e ^
[cokastelun Icasyätta^^ jbu^^
f a a J u u r i k k ^ s i p ^ i S ^ ^
Inänkasvatusi i d l ^ ^ u ^ ^ näki
(kaikkiaUa siteta^ Vdi-
[aä oli jutäi itcr^tehflyt |a meien^te^
Ivalla äaltQiirk^läiiil^^
HStossaatfiy d^fe^y^
[ jaaiaaaö^ tun^äöMi^^^
I ta* vtiosial^^olki
ta oli o i l u t T u p n ^ ^
kastelualuedÖa^^^i^
pitkällä i ^ s i i t i o i ^ ^^
leveällä a a i i k k q ^ i ^ ^ y ^ ^
[kytkib iiliiraitvveiT^^
Ikoko asnrikikr isa^
f sarvesta. -KöudCTkymmenen hu^^^
sato ja yiitsekin e^kkenh^
vinaista. Kaurat' "juoksivat" sataan-kolmeenkyntmeneei)
busseliin. Viljan-tulon
rekördivu^ista puhutaan usein»
mutta mainitun vuödöi saavutuksia bus-selimäärältäan
eekkeriä kohden tuskin
on vieläkään ylitetty; Eräällä farmilla
oli tuhahhenj^kkerin pelto, josta farma­ri
sai 60,000 bii&selia ensiniuneron nisua,
siis kuusikyxnmentä bussdiä eekkeriltä.
Tosin muut^öa^ eekk pelloista on
saatu kahdeksänkynunentäkaksikin bus-selia
eekkeriltä, miitta sellaiset tulokset
ovat vain pieneltä alueelta^ eikä tuhan­nen
eekkerin pettosta: Katirän rekordi-sato
Albehassa on sataseitsin^^
mentäneljä biiiseliä eekkeriltä, v i i d^
eekkerin siituniisdtä pellöttau Se on
kaikkien aikojen rekordisaavutus, mitä
Hiissään tiedetaäiisaadt^^^^^^
Se oli siihen äik^aaii kun Canadan
5uuri Länsi öli vasta lyliyemmän ajan
ollut auran koskettaniana/Ne^tseellinen
aavikko antoi kaikkensa, jos kyntäjä
maata oikein kohteli. Silloin ei vielä
tiedetty tuhoa tuottavasta kuivuudesta,
eikä kammottavista ^, tomuinyrskjrista,
jotka vievät mullan ja isiemenetkin far­marin
pellolta taivaan tuuliin.
Siukku oli haltioituifut kaikesta näke­mästään.
Missä hän vain kuljeskelikin,
niin kaikkialla samaa viljäin paljoutta.
Viljaa tuli niin hurjasti, ettei farmeilla
ollut säiliöitä viljoilleen. Koneista las­kettiin
suuret kasat kentälle puintiaika-na.
Hänen vilkas naielikuvituksensa ra­kensi
jo "nisulinnakkeeh" jonnekin jär­ven
tai joen rannalle, jossa kapuaminen
hwinvoinnin tikkaita oli yksinkertainen
asia. '
Aavikkoalueen vapaa maa oli edellis­vuosina
eninimäkseen otettu. Jälellä
olevat huonommat maat ja L u k a na
rautatiestä olivat jäldlä, jotka saivat
odottaa tulevaisuuttaan, maanälkäisiä.
Siirtolaistulva Ybdysvalloista ja suoraan
Europasta oli kansoittanut tämän mil­tei
rannattoman aavikon kymmenen
vuoden kuluessa. Yksistään Yhdysval­loista
kuluvan viiftsi«^rf^q ^n<i»""iftwU
lä yuosikymmöidlä muutti Canadan
aavikolle lähenunäs neljäsataatuhatta
sielua, joukossa oUen paljon suomalai­siakin.
Vuosisatanune toisella kymmen-alkuv-
uodella oli siirtolaisttdva Oana-daan,
v josta suun osa suoraan maalle,
vielä sumasmaataL. Vuosina 1910—11
--^12 airtdaisia tuli
loamiittii^oli
palniskdlua^ - jota j a u d e ^ ^ ^ ajan
. idstora er tunne. ^ S e : ^ t ö mittasuh-teissaaii
na^nicunaan aavik^
sen.- M suurlainoista ^'ylosnou-csemusta'^
töd^tavat^^^s^^ v;
1^5 Canadan v ^ ^
mut^ kymmentä v]t^^
h^nmin 365^^ byviä
^ m r r Länsi oU maallepyr-jkiiiieii
toivoi ja l i i i i U ^ p i ^ ^
tikkaita omaisuuksien huipuflle: VUä-maiiutut
saayut^^ sijk^ 4naa-koneit-
V |»env aU^^^ ;
|sejp^ mutta n d i s ^^
laaliff»^
Naisvoima k y ^ ^^
SmenT todeOisteni esiraivaajien p e r ^ -
antamaton ytittdiäi^yys, ihmeteltäA^
sitkeä sisu.
Siukku harhaili vi^ankorjaajana aa*
vikJGäla melko laajasti, etelästä pohjoi­seni.
Sitä m u l ^ kun aaltoileva kul-lankellertäi^
nisu tuli karaistuksi ja
korjuuseen, aavikko sai uuden muo­don.
Syksjrinen lohduton harmaus le­vitti
siipensä äskett^ niin maalauksel­lisen
kauniin seudun yli. Tapahtui ih­meellinen
muutos. Aaltoileva vilja-aa­vikko
on kaimis katsella kypsyydessään.
.Se on mieltä viihdyttäisin, ajatuksista
ankeuden' poistava lohdullinen tunne,
jonka näkemiseen ei sihnä tuokiossa vä­sy.
Mutta jälkeen viljan korjuun . . .
^Se on eloton, vailla kiintoisuutta. Se
synnyttää avuttomuuden tunteen. Se
tuntuu tylyltä, ankaralta, uhkaavalta,
jossa ihminen on vähäpätöinen tylyn
luonnon ala^inama matonen, jolla ei
ole mitään merkitystä. Se on kun kuol­leitten
hautuumaa, jossa eläimetkin e;^-
vännana liikkuvat Sdlaiselta tuntui
ainakin Siukusta.
Jos Siukku olisikin kiinnostunut aa­vikolla
astimaan, farmaamaan, niin ta­loudelliset
vaikeudet olisivat olleet he­ti
vastassa. Aavikolle asettuvalla pitää
olla jonkinverran pääomaa. Siellä kun
on ostettava jokainen puukapula, aita-pylväs,
laudan palanen, ennenkuin pää-see
alkuunkaan. Hänelle kun ei ollut
kasaantunut maailman nianunonaa, hiin
hän kuvitteli metsäseudim edullisuutta
omalle kohdalleen. Metsässä elää vaik­ka
ei "jumalahantimia" tulisikaan^ ja saa
rakentaa linnakkeensa tarpeitten mu­kaan.
_^
SUUREN LÄNNEN ELÄMÄÄ
Ennen rautateitten valtalinjojen ra­kentamista
oli Canadan Suuren Lännen '
aavikolla ja metsissä Hudson Bay Co:n
turkispyydystäjiä, ratsupoliiseja ja vä­hemmässä
määrässä karjankasvattajia.
Valtalinjat kun avattiin, niin niitten
varsille rakennettiin kaupunkeja sekä
pysäkkejä. Erämiehiä, uudisviljelijöitä,
ilmaantui rautateitten rakentamisen
mukana, jotka menivät satakin mailia
j a enemmänkin ulos rautatiestä, jonne
turvcKpajansa rakensivat. Sitten alet­tiin
rakentaa liaararatoja ristiin rastiin.
Rakentaminen sai suurenmpj^t mitta-
Suhte$l_ri!ma|UstÄ.n agtukien kanssa.
Vuosisatamme alkukymmeneUä raken­nettiin
uutta rautatietä aavikko-alueelle
ja osittain muuallekin Canadaa, yli kol­mekymmentä
mailia päivässä, joten Ca-nada
{Ȋsi ensitilalle rautatiemaileissa
päätä kohden. Kaupunki tai mieluum-vakicfien
ja; s i i ^ ^
oli luova ^ Ja f o ^ i l ^
innoittama uinit^^
uusia k a u p u ^ ^
keshiksia, jotica ( o l v e ^ ^ t
ja^taipeettcoda taur|k^
«teeD|M^
jä jakai^pfMa^
|pui^g%$a^t alt^u^^-J^^
*^tulii»bt^^^ ^joie^ s iä elf
sta>mainitakaan> kuluvat, lu|u-
C^nadan! aavikko-met^utufen uu- iMiHiseen elämään kuin^ääsket suohon.
disviljdijwtä pakeievan ^ x^^rr^u
'Red Peerin kaupungista lättteenpu
Juuufautuu Jcaksikk^r^
vuoristoa kohden. Rautatiet kulkevat
paikotdlen .niin lähi toistansa, matkjii*.
iijä voisi tupakkaa ^tarjota toisen: tien
matkustajille. Patkotellen tiet erkane­vat
i useammankin mailin etmsyyifiei»
toisistaan. X:!niiadiaii ;Bacific-tie ^paät-
, tyy-Rocky. Housell^
dian Nattönal' tiinkeutuu e d e n ^^
J e ^ s d ^
,vc*^iä)^;sa^^ ,
. B t l l e saakka, yli viisikymmentä m
„ JRed. Peeristä, suomalalsia^^^^^^^^^^.l^ .
määrä joukossa. Ensimmäiset subn^a-laiset
tämän matkan varrelle, Sylyan [
lakelle, asettuivat asumaan viime yiio-sisadan
ytimeiseilä vuodella jä sitä seu­ravana
kymmenyuotena oli oikeaa suo- ^
maläisten maaliemuuttbkiihko kprkeim-millaan,
etupäässä Yhdysvalloista, miit­ta
myöskin suoraan Suomesta, J e m ­massa
määrässä itä-Canadästa. vAliiees-ta
niiuodostuikin lännen suurin suomal(ai-nen
asutuskeskus. Suomalaisia asutus­keskuksia
on useampia aavikollakin,
, mutta metsäisillä seuduilla enempi: Tu­lokkaita
saai)ui useammista useammis-taldn
valtioista Yhdysvaltain puoleilta.
Asutuskeskukset saivatkin sitten sellai­sia
niniityksiä kiin Spartan (Minnesota)
kontri: \Vyomlngin kontri: Friscon
(Californla) kontri; Butten (Monta­na)
kontri ja monta muuta samanlais­ta,
{^isäksi annettiin kateuden kärpä­sen
puraisemia kompanimia, sellaisia
kuin Moiirula, Risula, Vesikurjala, K u i -
vakurjala, Tuulensuu, Sudenhauta, V i i
melnen ponnistus, Ketunpesä ja niin
edes päin loppumattomiin. Näitten ialu-eitten
alkuraivaajien kokemuksia voi­taisiin
pitää esinierkillisenä minkä imuun
sj^ty oli yksinkertainen asia. ^HfCauptin-kien**
kohdaUe tehdään si^int^
tetaan itsensä ulo^[>atydlu€t2^^
i^teitten vi^ieen,:jol^ tekee asman
virkaa monen inonet vuodeta $^ ön en-
- simmäinen *'kaupungin'Viräkenn^ Huö-
~ misin^ tulee jostain tuntemattomasta
"kiinamanni*' ja pistää irestatirlb
ravintolan, p3^tyyn j6iik^
hökkdiin^ joiJcä>ät4iätäa i r ^ ^
nun On'^kaupungissa lavintola. Jossain
I s g i a p i ^^
kani£^^
Idin^V fifetää nicrito^^
j a ottaa hoitaakseen (Mstitp^iästoa; N a -
r i k o t p a välittää j ä i ^ ^
Hjän kerman, voin, muiiati, jä mitä heil­lä
vainr on liikenemään, i c ;^
riin,.tupakkaan ja niinedespäin. Sitten
tulee konekauppias joka mj^ uutta ja
vanhaa. *'AUemaksuksi"ott^ vasik­kaa,
lehnäää, possua, puutavaraa, jos sel­laista
tavaraa on saatavissa, dlei mitään
ole antaa vastineeksi, niin velkakirjakin
kelpaa.
'^kaupunki'* kasvaa nopeasti, jos ym­päristön
tuotanto sekä kulutus sellaista
edellyttää. Viljanväliltäjäidn ilmestyy
paikkakunnalle, joka on "asiantuntija"
alallaan: luokittelee farmarin ensiluokan
viljan kolmanteen ja toisen neljänteen
luokkaan, laatuun. Eliuniehet dvät j i r .
sy terveinä, niutta onpa äpteeJckikin jc«:
"kaupungissa". Josta saa kyniä, kintai­ta,
saippuaa, kengännauhoja, raamattu­ja
ja kaikenmaaiinm j.uikaisuja, pulve-
. reitten lisäksi; yskien kun menee sisälle,
niin saa "rphtojalun".
"Kaiipunki" kasvaa. Seppä nalkut­taa
pajassa. Kirvesmiehet takovat nau-ioja
uusien rakennuksien seiniin;' Sivu­raiteella
puretaan tai kuormiteta^ ta-
. varavaunuja. Hyörinää ja touhuilua on
kaikkialla. Hotellia ei vielä ole, mutta
Toisessa paikassa lehteämme oli piirros tilanteesta, jossa David
JVeiser^Biount Pörestissa, Ont ampui ison hdtakotkan. Tässä kuvas*
sa kotka on täytettynä ja ihmisten Vtailtavana.
•."TN-I
i i''4
ii
i : ä :> 2- y,im»m|iin«, totthnlrann 24 piiviai* 19S2