Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 19, 1955

              (KAUNOKIRJALUNEN VllKKOLESTI)
1
LIEKKI, the only Finnish literarjr we^y in Canada
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 EUn Street West, Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Lleikki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta $4.00
6 kuukautta ..... 2.25
3 kuukautta . . . . . . . . . 1.50
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $5.00
6 kuukautta . .... 2.75
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta ....$5.60 6 kuukautta ...$3.00
o ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONTARIO
\'iime keskiviikkona piiättyi Genevessä Neljän Suuren
- -- Yhdysvaltain. Xeuvostoliiton, Britannian ja Ranskan —
ulkoministerien neuvottelu, jossa pääkysymyksinä olivat Sak-
.-^;in yhdistäminen ja aseistuksen vähentäminen. Etukäteen
maailman ihmisten suuri enemmistö toivoi näiden neuvotte­lujen
johtavan suotuisiin tuloksiin, ainakin muodostuvan as-
'keleeksi rauhantilan lujittumista kohti. Toiselta puolen taas
])ieni vähemmistö, joka laskee hyötyvänsä eripuraisuudesta ja
vihamieli.<yydestä. toivoi ja teki kaikkensa neuvottelujen epä-
<»nnistuniiseksi.
X\'t neuvottelujen päätyttyä voidaan sanoa, että vaikka
iiii.ssä ei päästykään yksimielisyyteen Saksan yhdistämisky-symyksessä
enempää kuin aseistariisumiskysymyicsessäkään,
luin kuitenkin niistä oli hyötyä rauhanasialle. Xiissä vaihdet­tiin
mielipiteitä kaikkein vaikeimmista kiistakysymyksistä ja
tuotiin julki eri valtioiden näkökannat, mikä seikka on omiaan
l)oistamaan epäilyksiä ja harhakäsityksiä, joiden hälventämi­nen
on yksi tärkeä tehtävä rauhaa kohti johtavalla tiellä.
Kdelleen nyt päättyneet neuvottelut selvensivät maailman ih­misille
millä taholla todella jarrutetaan kansainvälisten kiis"-
t:.kysymysten sopimista ja millä taholla taas pyritään kaikki
kysymykset sopimaan molemniin puoliseksi hyödyksi ja tasa-l)
Uolisesti.
Kun siis joillakin tahoilla puhutaan Geneven neuvottelu­jen
epäonnistumisesta tai väheksytään niiden tuloksia, on
hyvä muistaa maailman rauhanliikkeen johtajien lausunto.
<'ttä Vaikka neuvottelupöydän ääreen pitäisi kokoontua yhä
uudelleen ja uudelleen, niin sittenkin jollainen iieuvotielu-tilaisuus
edistää siirtymistä kohti vakiintunnutta rauhantilaa
ia sitä tietä ixiästään lopullisesti siihen, etteivät sodat ole
eiiiiii ih:niskunnan onr.e:i uhka;unassa.
Lähitulevaisuudessa suoritetaan useviiimi.-sa 1'anadan
kunni>sa ja kaui>uni;vissa kunnallisx-aaiit, joissa kuntien ja
kaupunkien asukkaat valitsevat asioillensa hoitajat tulevan
A liodcii ajaksi. Koska kuntten asiat ov;it juuri sellaisia asioita,
että ne koskevat läheisesti kaikkia asukkaita, on myöskin hy^
vin tärkeätä, että kaikki äänioikeutetut henkilöt kiinnittävät
huonuim valtuustojen valintaan. Kuntien valtuustot ja kau­punkien
hallinnothan ovat juuri niitä, jotka hoitavat vero­kysymykset,
kouluasiat, asutusten tervey.shuollon, tie-, liiken-r.
e- ynnä monet muut kaikille asukkaille tärkeät kysymykset.
On siis erikoisen tärkeätä, että kuntien valtuustoihin
valitaan sellaisia henkilöitä, jotka todella puolustavat asuk­kaiden
suuren enemmistön, pienkotien omistajien ja yleensä
työväestön etuja. Kun esim. ajatellaan tämän Liekin koti­kaupungin
kunnallisia asioita, niin havaitaan kuinka äärettö­män
tärkeä seikka on se, että kunnan hallintoon saadaan
asukkaiden suuren enemmistön etuja ajavat henkilöt. Tässä
'kaupungissa ovat kotien omistajain ja pikkuliikemiesten ve­rot
äärimmäisen korkeat, kun taas valtavan suuret leollisuus-
'Jaitokset ovat kokonaan kunnallisen verotuksen ulkopuolella.
Tiillaisesta nurinkurisesta tilanteesta johtuukin, että esim.
'kouluja ei ole riittävästi ja monet muut. kuten terveyshuolto,
katujen kunnostaminen jne. ovat retuperällä. Kun saman-lapaisia
puutteellisuuksia ja epäkohtia on olemassa yleensä
kaikkien kuntien asiainhoidossa — ja juuri pieneläjäin vahin­goksi
— on erittäin tärkeätä, että kaikki asukkaat huomioi­vat
vaalit ja osallistuvat -niihin, auttaakseen pieneläjäin etu-
Tämä 19-viiotws jarmarityt-tö
Marion Conkiin, Pictanin,
Ont., läheiseltä Hujf-saarelta,
totesi äskettäin pidetyissä
jarmitöiden sitoritiiskilpailuis
sa, etteivät miehet ole ainoita
jotka pystyvät jarmausta
sucfrittamaan. Marion väitti
kaikki miehiset kilpaiUjansa
ja sai palkkioksi kauniin kul­takellon.
Raakalainen joutui
edesvastuuseen
Lokakuun 20 päivänä pantiin Wind-sorissa
2S vuotias Fernand Desbiens
syytteeseen 11 kk. ikäisen^ poikansa
murhasta.
Poika kuoli syyskuun 23 pnä ja sil­loin
Desbiens sanoi hänen pudonneen
korkealta tuolilta. Tri D. M. Mills,
joka suoritti pojan ruumiin tutkimisen
sanoi lausunnossaan, että eräs päässä
ollut ruhjoutuma olisi saattanut johtua
tuolilta putoamisesta, mutta eivät mo­net
hänen ruumiissaan olleet mustelmat
ja ruhjoutumat.
Lokakuun 19 pnä suoritetussa kuu­lustelussa
tunnusti Desbiens hakan­neensa
poikaa. *'Löin häntä nyrkeilläni
joka paikkaan", sanoi raakamainen isä.
Poika kuoli seuraavana päivänä pahoin­pitelyn
jälkeen.
POLIISI J . \ AR-MEIJA
\Vinthropissa Yhdysvalloissa teki ase­velvollinen
Charles Schmidt väkivaltaa
nuorelle tytölle. Kun poliisi saapui pi­dättämään
Schniidtiä. ei kasarmin ko-mentaja-
luovuttanut häntä. Poliisi
asetti kasarmin piiritykseen, estäen juo­mien
ja ruokatarpeiden kuljetuksen. 56
tunnin kuluttua, kun kaikki \vhisky oli
kasar:iiista loppunut, luovutettiin
Schmidt.
KIRJEEm^4IHTOA
B a a a ™ • * -jir
A. Sikala — Kyllä ne kaikki
ovat perille tulleet, joten irlkein
suuret kiitokset. ""T .
. — Hyvää tavaraa ja käy-tetvksi
tulee.
Lännen Fiikka
hvvästi.
Ehti vielä
Kurikan Fiikka — Samoin kuin
edellä.
'20-vuotisnumcro on si^en seu­raava
ja siihen yritämme saada
kaikki sitä varten lähetet^-n ai­neiston
. . . Xähdään sitten kuinka
siinä käy.
jen puolustajain valituksi tulemista.
Seuraava lehtemmp numero on se
suuri 20-vuotisnumero. josta sen ilmes­tyttyä
voidaan sitten sanoa, josko siitä
saatiin todella nimen.-ä arvoinen.
K. S.
iSivu 2 > t."
Lauantaina, marraskuun 19 päivänä, 1955
O
PIIPPUJEN VARVALI
LEX piippujeni huono mainos, kcska itse en
kamies." Sanojen lausuja on 45-vuotias rantaii'T--"J
piippumestari Eino Niiranen, jonka tapaan varvin hion- rJ
hönsä syventyneenä. •[
Siirryn .mestari Niirasen kanssa kamarin puoelle im-,
jatkamaan ja auliisti hän kertookin piippujen valmistuise-
Rantasalmella.
Rantasalmi, kunta Keski-Savossa, on tullut kuulur
piipun teki joiden kotipaikkana. Täällä on jo ainakin kabd,
vuosisadan ajan valmistettu piippuja ja parhaina aikoina
samanaikaisesti pyörinyt 120 varvia, ollen varvia kohd
useampia miehiä. Sorvi on täällä nimetty "varviksi" ja p
puntekijä on *• varvali". " i
Kesäisin tehtiin peltotöitä, mutta kun viljat oli saat
aittoihin ja valkoinen lumi peitti Rantasalmen pdlot svuv
vät tuvissa öljylamput valaisemaan aherrusta piippujen teo^s
Vuodet vierivät, 5yj>syt vaihtuivat talviksi, mutta vhf
varmasti kuin talvea seuraa kevät, yhtä varmasti Rantas;^
mella i sä jätti perinnöksi pojalleen piipun teon taidon. Xä
jatkui elämä Rantasalmella, kunnes kirjoiteltiin vuosiin
1900. ^usi vuosisadan taive avasi näkyviin paljon uutta
mielenkiintoista. Se toi mukanaan mahtavia historiallisia ta
pahtumia, uusia mullistavia keksintöjä ja se toi mukanaa
• savukkeen. Savulce oli siksi puoleensa vetävä, että se sjTjäyi
' piipun, joka jäi enää savuamaan ainoastaan vanhojen akkuie
ja ukkojen tutiseviin suupieliin.
Varvali yksi toisensa jälkeen lopetti piippujen vaknistu
sen, kaikkien kuitenkaan hylkäämättä rakastamaansa ai«ma
tia. Heihin lukeutui piippumestari Aleks Niiranen, haasta
tavamme isä.
Vartuttuaan nuorukaiseksi P^ino Niiranen teki keräisi
töitä laivoissa, mutta vesien jäädyttyä hän palasi kotimökiii
• varvin ääreen. Vuonna 1938 loppuivat kesäiset vesillä käyn
nit, sillä Eino Niirasen i.sä menetti näkönsä ja nyt oli poja!
astuttava isän paikalle perinnettä jatkamaan. Kovin oli tyi
ensin tuntunut vaikealta, silHi uieamman vuosikyramenei
oppi osoittautui riittämättömäksi.
Kolmea vuotta, jota pidetään oppiaikana. arvelee mi
tari Niiranen liian lyhyeksi. Ennen muinoin kun animatisi;
ei vaadittu useamman eri mallin tuntemusta, oppiaika oi
kaiketi riittävä. Mutta nykyisin kun on opittava kmraeni;
eri malleja on kolmen" vuoden oppiaika liian lyhyt.
M'onia eri malleja valmistaakin mestari Xiiranen kaksi
sataa vuotta vanhalla varvilla. Täällä näkevät päivänvalot
uljaat 105 cm pituiset lankipiiput, joiden pesät ovat kuii
raskaansarjan nyrkkeilijän nyrkki, alutta täältä löydät myö
S cm''pituisen lankipiipun, joka cn pieni ja hauras kuin vas
tasyntynyt lapsi. Näiden kahden piippumallin väliin mah
tuu mestari Niirasen piippukokoelmasta kymmenittäin eri'
malleja. Eräs mielenkiintoisimpia malleja on uljas viisihaa­rainen
''rauhanpiippu''. Tällä piipulla voi yhteisestä pesästä
tuprutiella savuja samanaikaisesti viisi henkilöä.
Piippujen pesämallit ovat moninaiset samoin kuin niissä
käytetty raaka-aine. Lankipiippujen pesät ovat tavallisim­min
koivusta, joskin mestari Niiranen ostajan toivomuksesta
valmistaa pesät myös visasta, joka onkin lankipiipun pesän
alkuperäinen raaka-aine. Lankipiipun lanki on punaista naii-kaa,
jonka sisällä on rautalankaspiraali ja kuivattu sian]
rakko. Suuholkki on sarviluuta, kuten langin jatkoskohdat.j
Suurempia lankipiippuja ei tiettävästi enää käytetä tupakka-l
himon poistajana, vaan on niillä ainoastaan muistoesineeni
arvo. Lankipiipuista ns. "savukepiiput"' on vielä käytössä.
Näiden piippujen koko vaihtelee S—15 cm. Lankipiippujen
lisäksi valmistaa mestari Niiranen useaimman mallisia lyhyHaj
piippuja, jotka erottuvat meille kaikille tutuista kaupanpii-l
puista käyrän vartensa johdosta. Näiden lisäksi hän valmis­taa
pitemmällä puuvarrella olevia porsliinipesäisiä [Mippuj-i
^lyös jokaiselle piippukoolle valmistaa mestari Niiranen vc-pakkamasseja.
" '
-Menneinä aikoina• kukoisti Rantasalmella eräs kansal.--
sen käsityökulttuurin rikas haara. ^lonisatapäisesla varvalifn
joukosta on Rantasalmella enää yksi varvali jäljellä, niestar:
NiiraneiiT Hän on uskollisesti jatkanut piippuperinrrett.;.
rnutta nyt on vaarana työn päättyminen häneen. Oppiin ei o;e
halukkaita tulijoita, koska oppiaika on pitkä ja taloudelli­nen
tulo heikko.
Tänään".
Laiskurien paratiiseja ovat eräät Etelämeren saaret,
joissa mies voi hy\'in elättää perheensä työskentelemällä vain
23 päivää vuodessa — päivän joka toinen \iikko. On sellai­siakin
saaria, joissa luonto kasvattaa tarvittavan ruoan ai­van
avustamatta ja missä ei vaatteitakaan tarvita lämpimä­nä
pysymiseksi.
Hyvä teko on se, mikä koituu toiselle hyväksi.
Tvö on ihmisen suurin onnenlähde.
Silkkiperhonen puolaa lankaa noin 5 tuumaa minuuti>--a.