Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 27, 1954

              (KAUNOKIRJALLINEN VllKKOLEBTl)
USKKl, the only Fiimlsh Uteraryweeiay In Canada
Pabilshed and printed by the Vapaus Publishing Company
Xitanlted. 100-102 Elm Street We8t, Sudbiuy. Ontario.
Rtglirtered at the Post Office Department. Ottawa, as
«econd class matter.
Liekki Ihnestyy joknisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sitiltäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
TILAVSHINNAT: y HDYS VALTOIHIN:
1 vuosikerta $4.50
6 kuukautta 2.65
1 vuosikerta $3.50
• kuukautta 2.00
1 kuukautta 1.25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT:
76 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lecnanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
•ärsy $1.00 la kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
LIEKKI
r. o. BOX 69 SUDBURY, ONT.
imituksen kulmasta
•Kuten lehtemme lukijat hyvin tietävät, on viimeksi kulu­neiden
viikkojen aikana käyty Berliinissä hyvin tärkeitä neu­votteluja.
Näihin neuvotteluihin ovat osallistuneet neljän
suurvallan — Britannian, Yhdysvaltain, Ranskan ja Xeuvos-itoliiton
ulkoministerit avustajineen. "Neuvottelujen pääpyr­kimyksenä
on ollut löytää sovinnollinen tie kansainvälisten
ikiistakysymysten rauhanomaiselle ratkaisulle — maailman
rauhan turvaaminen.
"Maailman suuret päivälehdet, varsinkin tämän mantereen
suurle'hdet, jotka melkein-pä poikkeuksetta ovat sotavaruste­lusta
ja sodista hyötyvien suurkapitalistien kontrolloimia,
ovat pyrkineet antamaan käydyistä neuvotteluista sellaisen
Ikuvan, e t t ä ne ovat olleet täysin tuloksettomat. Vain tark­kaan
ja ajatellen lukien on noista uutisista voinut löytää to­tuuden,
joka osoittaa, etteivät käydyt neuvottelut ole tapah­tuneet
turhaan, vaan että ne ovat johtaneet päätöksiin, joiden
edelleen kehittäminen saattaa muodostua hyvinkin ratkaise­vaksi
ja suotuisaksi maailman asioiden kulussa.
Vaikka kysymyksissä sellaisissa kuin Saksan ja Itävallan
(kys>Tmyk9et ei päästykään ratkaisuun, niin voitiin niistä vaih­taa
mielipitekä ja saattaa myöskin maailman tietoon, mitä
todeHisuudessa kukin suurvalloista haluaa. Saksan kysymyk­seen
nähden saatiin tietää selvästi ja avoimesti, e t t ä "Neuvos­toliiton
taholta kannatetaan Saksan yhdistämistä ja vapaiden
vaalien pitämistä, mutta sillä ehdolla, e t t ä ulkomaiset miehi­tysjoukot
poistetaan maasta jo ennen vaaleja ja että valvo­taan,
jotta vaaleissa ei harjoiteta minkäänlaista painostusta.
Toiselta puolen taas saatiin tietää Yhdysvaltain kansa, joHe
antoivat tukensa Britannian ja Ranskan nikoministerit. Tä­män
kannan mukaan 'vapaat vaalit" tulisi suorittaa yhdys­valtalaisten
>-m. miehitysjoukkojen pitäessä yllä komentoa.
Itävallan kysymys jäi myöskin ratkaisematta, koska •Neuvos­toliitto
asetti joukkojen poistamisen ehdoksi sen, e t t ä myös-
Ikin länsivaltain joukot poistetaan Itävallan rajojen lähellä
olevista tukikohdista ja maista.
Tämän neljän suuren kokouksen suuri saavutus oli se, että
siinä päästiin sopimukseen, että Korean rauhankongressi,
jossa tuflee myöskin esille yleensä Kaukoitää koskevat ja koko
maailman rauhan tilaan suuresti vaikuttavat kysymykset, pi-*
detään »o ensi huhtikuun aikana Genevessä ja e t t ä tähän kon­ferenssiin
kutsutaan myöskin Aasian johtava suurvalta K i i ­nan
iKansarrtasavalta.
Jo se seikka, että Kiinan tKansantasavalta. joka edustaa
lähes 500.000,000 ihmistä, päätettiin kutsua yhteisen neu-
A-ottelupciydän ääreen, oli suursaavutus. Se on voimakas osoi­tus
siitä, että maailman rauhanvoimien vaikutus on edelleen
valtavasti kasvanut, että se on lopullisesti aiheuttanut murtu­man
siihen muuriin, jolla vapauteen ja riippumattomuuteen
pyrkivät Aasian sadat miljoonat ihmiset on pyrifty eristä­mään
maailman asioiden ratkaisuista. Kaikki tämä tulee an­tamaan
rauhan ja edistyksen puolustajille kaikkialla maail­massa
uutta toivoa ja uutta innostusta toimintaan. Meidän­kin,
canadalaisten rauhanpuolustajien, tulee edelleen lujittaa
toimintaamme rauhan ja hyväntahdon toiminnan edistämi­seksi.
• • •
Xyt olemme myöskin tilaisuudessa tiedoittamaan Liekin lu­kijoille,
kirjeenvaihtajille ja ystäville s<^n iloisen uutisen, että
Korujen käytöstä
Niinsanottuina vanhoina hyvinä ai­koina
pidettiin itsestään selvänä asiana,
että naisten käyttämät korut olivat aito­ja.
Kulta, hopea ja jalokivet vain mu­ka
kelpasivat korujen materiaaliksi,
muunlaisia nimitettiin väheksyvästi
helyiksi, joita käyttävät vain 'rahvaan
naiset". 'Nykyaikaisia koruja katselles­samme
voimme todeta suurpiirteisesti,
että rahvaanomaisuus on laajalle levin­nyttä,
sillä halpoja, jäljiteltyjä koruja
käytetään yleisesti. Ja koska korujen­kin
muoti vaihtelee nykyään kohtalaisen
usein, ostavat esim. raharikkaitten nuo­ret
halpoja ja sieviä koruiskelmiä.
E i silti, etteivätkö ne, joilla oikeita
koruja on haluaisi näytellä ja osoittaa
niitä. >Mm. teattereissa on peräti huvit­tavaa
seurata, miten varsinkin vanhem­mat
rouvashenkilöt ovat kietoneet liha­van
kaulansa ympärille* aidon helminau­han,
kiinnittäneet "insaisiinsa' kultai­sen
rintaneulan (ja läh:tlv ville vieläpä
orvokkikimpun tai heleän ruusunku­kan),
korviinsa roikkuvat kultakyyne-leet,
ranteisiin kultavanteita- ja ketjuja
ja sormiinsa useitakin kalliita sormuk­sia.
iMutta ei ole tarkoitus puhua heistä
eikä heille, vaan aivan tavallisille nai­sille,
joiden jalometallivarastot käsittä­vät
kenties ainoastaan vihki- ja kihla­sormuksen
tai yhden hammaspaikan.
Arvattavasti melkein jokainen nainen
haluaa koruja ja monet niitä joko osta­vat
tai toivovat lahjoiksi merkkipäivi-nään.
Jos kertyy jo jonkinlainen" "va­rasto",
niin olisi varottava ettei kaikkia
ripusteta ylle yhdellä kertaa.
'Helminauha sietää seurakseen vielä
kukkakimpun, mutta rintakoru ei enää
— tulee täyteen tällätyn vaikutus. Kor­vakorujen
olisi hyvä noudattaa jota­kuinkin
suunnilleen kaula- tai rintako­run
tyyliä ja väriä tai ne eivät ainakaan
saa poiketa siitä väärällä tavalla. Nyky­ään
ovat muodissa roikkuvat korvaren­kaat
ja nuoria naisia ne pukevatkin,
mutta vanhemman naisen korvissa ovat
varmaankin sievemmät pienet ja korva-lehteä
myötäilevät korut. Roikkuvat,
raskaat korut ovat usein vaarassa pudo-takin
ja sen vaaran voivat estää vain
ne, jotka hirviävät porauttaa reiän kor-valehteensä.
"Nipsillä varustettuja kor­vakoruja
voi muuten käyttää rintako­ruina
kaulantiehen kiinnitettynä tai
vyön solkena. Kukkakimpun voi vaih­televasti
kiinnittää myös olkapäälle tai
hoikalle uumalle.
Korujen perusmateriaalin pitäisi olla
samantyylisiä. Esimerkiksi hopeanvä­riset
korvakorut edellyttävät, mikäli
muita koruja käytetään, hopeänvärisä
myös rintakorun tai rannerenkaan pe­rusväriksi.
Hopean- ja kullanväriset ko­rut
yhdessä käytettynä eivät ole oikein
"maukkaan"' näköiset.
Vielä sananen sormuksista, jotka
yleensä on suuren kulumisvaaran vuok­si
tehty arvokkaammasta materiaalista
kuin tavalliset muotikorut. Jos nyt jol­lakin
sattuisi olemaan useampia sormuk­sia
niin ei ole väliksi sijoittaa kaikkia
sormiin samalla kertaa. Korusormuk-set
kiinnittävät huomiota käsiin ja sen-vuoksi
tulisi ainakin kynsien olla puh­taat
ja tasaiseksi viilatut.
N E l ^ L A .
Liekin toimittaja J. W. Saari on ter­vehtynyt
siinä määrin, että hän ensi v i i ­kosta
lähtien tulee ottamaan Liekin toi-mitustehtävät
huostaansa. Toivomme
toimittaja Saarelle pikaista täydellistä
terN-ehtymistä ja hyvää menestystä työs­sään.
Lausumme sydämellisen tervehdyk-sen>
me \'oiton äidille ja kiitokset hänen
fervehdyksestään. Samalla pyydämme
sanoa, että ollessamme aikoinaan kir­jeenvaihdossa
\'oiton kanssa, pidimme
häntä hyvin läheisenä — yhtenä pai-haimpana
nuorena ystävänä. — K. S.
Km joudutaan turvau
silmälaseiliin..
O.AINGEN monien j a eräistä seikoista päätelka
^ p i e n ihmisten t ä y t y y nykyään viimeistään SQ'
korville ehdittyään hankkia silmälasit. Voitaisiin
tuuko tämä nykyisistä elin- j a työtavoista, kotien ja
köjen valaistuksesta jne., vai onko kysymyksessä'
loginen huonontumisprosessi, jolle emme mahda m-=^
tunnetaan kuitenkin liian vähän, joten on parasta i
toteamaan se. Joka tapauksessa laseihin turvau»^
niin yleistä, että tuskin kukaan katsoo sitä enää
varsinaiseksi onnettomuudeksi.
Silmälasit eivät silti öle suinkaan nykyajan kek
pä Ninivessä suoritetuissa kaivauksissa on todettu
2,500 vuotta sitten käytetyn vuorikristallista hiottuji
ja vähän myöhemmältä ajalta kerrotaan esim.
rosta, että hän käytti hiottua smaragdia huonon näk
rantamiseksi. Gotlannin saareltakin on löydetty x
900 peräisin oleva vuorikristallista tehty silmälasiling^
Varsinainen silmälasien hionta sai kuitenkin alku
1200-luvun lopulla pohjois-Italia.ssa. Kaikesta päätt=^
mistettiin aluksi vain ns. konveksilaseja. so. sellaai,
käytetään lukulaseina pitkänäköisyyden takia. K
lasit, so. likinäköisille tarkoitetut, tulivat vasta pari
vuotta myöhemmin.
1300-luvirlta lähtien on säilynyt maalauksia, joista
ensimmäisten silmälasien ulkonäkö. Niitä on kahta
Toisinaan käytettiin vain yhtä lasia, jota pidettiin
ja jossa voi olla varsikin, toisinaan niitä oli silmie
dettävä tai nenälle kiinnitettävä pari. Silmälaseja
henkilöitä, patriarkkoja ja pyhimyksiä esiintyy
kirkkomaalauksissakin.
Ensinnmäiset silmälasit olivat kalliita ja ainoastaan
sön käytettävissä olevia kapineita, mutta vähitellen at
lyivät ja kiertävät kauppiaat myivät niitä markki:
Mistään sovituksesta näkökyvyn mukaan tuskin oli
aikoina puhetta. Monesti lasit hankittiin vain kome'
halusta.
L'^seiden vuosisatojen ajan lasien malli pysyi joksee''
manlaisena, mutta sitten muoti ja maku alkoivat aset
timuksiaan tässäkin asiassa. V^äliin niiden piti olla
simman suuret, toisinaan ^as pienet. Myöhempi ke",
kuten tunnettua johtanut sangen suuriin laseihin, k
sinhionnan kehitys on luonut siihen edellytykset,
semmin oli lasien tarkkuus reunoilta varsin epätyyi
mutta sitten alettiin valmistaa ns. punktaalilaseja,
laseja, joiden reunoillakin näki hyvin, ja se muutti as"
tuisesti laseja käyttävälle olivat suuremmat tietenkin
semmat, koska hänen näkökenttänsä siten suureni eikä
tarvinnut käännellä päätään suurempaa näköalaa tar
lessaan.
Lähityössä eivät suuret lasit sen sijaan ole eduksi,
siinä tarvitse käyttää hyväksi vain pientä osaa
Päinvastoin on ihmisen, jonka näkökyky on hänen
saan heikentynyt ja joka ei voi nopeasti muuttaa s
lyhyeltä pitkälle etäisyydelle, helpompaa käyttää p"
se ja, joiden y l i hän voi katsoa tahtoessaan nähdä pit
Näkemisen helpottami.sCksi tehdään lasit nykyään usein
ympyrän tai puolikuun muotoisiksi. Viime arkoina on
alettu valmistaa laseja, joiden ylä ja alaosa ovat h"
tavoin, ns. kaksoisyttiölaseja, joiden yläpuolta käyte
temmälle alapuolta lähemmäksi katsottaessa.
Erikoissilmälasit, kuten nenään kiinnitettävät varr
pincenesit, silmäkulman varassa pysyvä monokkeli ja
linen lornjetti, ovat seuranneet muodin vaihteluista la
laan kuvastaneet myös käyttäjiensä yhteiskunnallista
Aikoinaan tunsi pinceneseistä tavallisesti opettajan,
varVhemman tukkukauppiaan, monokkelista korkea
seerin ja lornjetista vanhan "ammon", eli ylhäisen
van. Vaikka niillä on hieman hymyilyttävä maine,
itse asiassa tilapäi.sessä käytännössä käteviä apuneu\
'Monet vanhemmat tuntuvat olevan peloissaan, mUlo»
dän lastensa täytyy ryhtyä käyttämään silmälaseja,
käävät niiden menevän rikki ja lasten silmien vioittin*
mä vaara on kuitenkin sangen vähäinen, ainakin
lasit eivät ole liian isot ja ne on sijoitettu tukevn>n
siin. Päinvastoin ne silloin suojelevat silmiä pölyltä,
ta, roskilta jne. Kehystämättömät lasit, joiden
kiinnitetty suoraan lasiin, voivat sen sijaan olla
ralliset. Niiden sähkyessä voi siruja tosiaan tunke
miin ja silmäkulmiin. Sellaisia ei pitäisikään lapsiH^
Viime aikoina ovat ns. kontaktilasit herättäneet h'
Ne ovat pieniä maljanmuotoisia laseja, jotka asetetja»
raan sarveiskalvolle silmäluomien sisäpuolelh'-
pauksissa niillä voi olla suurikin merkitys, esim.
sarvei.<kalv<) on niin epätasainen, ettei virhettä voi
tavallisilla silmälaseilla, ja voivathan ne sopia näyt
kin, joka ei osassaan voi esiintyä silmälasipais^oa-asiantuntijat
ovat kuitenkin sitä mieltä, etteivät ne
tiinpä ne lasista tai muovista — tule syrjäyttämään
sia laseja. Ensinnäkin ne ovat suhteellisen kalhita
ne ovat aina omiaan ärsyttämään herkkää sar^^
Useimmat ihmiset eivät voikaan käyttää niitä kujn
Sirv 2 ^uaotaUf* Mlmikiiun 27 päiviipÄ, 1954