1940-03-09-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
P
• I-
. r .
R
U
<;
T
f-
T
T
U
Xo. ] Ö — V vuosikerta
Canadan suomalaisten viikkolehti
V
u
0
N
N
A
1
9
3
6
LAUANTAINA, MAALISKUUN 9 PÄHÄNÄ 1940
UustDalairläina
Ä.-keii kruunattiin suurin juhla-seremonioin
Tibetin^ uudeksi da-lai-ll
lamaksi kuusi\nibtias poikanen Ling-
Ergh Lä-:^tu-Tan-Ghu. Dalai-lama
on Tibetin lamaläis-biiddhälaisten
hengellinen ja- nimellisesti myöskin
niäallinen päämies, ; vastaten suunnilleen
katolisten paavia. Hänen v i rallinen
arvonimensä^, on "Hänen
pyhyytensä kallis Dalai' Lama,. kaikkien
elävien olentojen omistaja lumisessa
maassa", ja uskotaan hänen
olevan edesmenneen pyhän ihmisen
jumalallinen jälkeläinen, joka aina
edellisen dalai-laman kuoltua r ilmenee
jossakin lapsukaisessa, siis jatkuu
reinkarnatsion kautta loppumattomiin.
Valinta tapahtuu ''mahdolli-
. siksi': katsoUujenlapsukaisteri joukosta
a^valla^ Todeliisuudessa kuitenkin
katsotaan, että valituksi tu- -
lee kiinalaisystävällisen pferheen lap- Osa Vupitria, josta on taisteltu nähiäpähinä^ Ku«tannu*liikkrrroine kuv«)iil)eanSi.
SI.
' Juhlallisuudet "Kielletyn kaupungin"
fcultakattpisessaPotalan palatsissa
kestivät niiontäpaivääV^^^
nen dalai-lama oli siij^tefeUisesti va-p^
mielinen, sivist3^ystäyallinett ja
ajra. en^anjii^iäiMi^
• •
" • "Olr^^^^
Kun Newark Airport äskettäin ilmoitti
tarvitsevansa 250 ^työläistä,
öiin yli iO,000;työtÖfitä työläistä
oli persoonallisesti paikalla tavoittamassa
onnenpotkua. Jo puolelta yöltä
alkoi jono kasvaa mäihitunkont-tQrin
edustalle. Konttori avattiin
klo 8 aamuUai jolloin tuo määrätty
250 miestä pääsi sisälle ja toiset, nuo
parikymmentäjtuliattaj jotka olivat
viluissaan yärjötdJM^ rivissä jopa
iahdeksankin tÄwB" i ^ tätä
aikaa^ saivat-^äiäiit}^?^
^kiertelemään k^
Onnen kaava
Eräs itävaltklaiiien viisas-cm^
^inut matemaattisen * kaavan, jota
noudattaen avioK)rinipntäättu. Avioon
aikovien' tulisi - siis tarkkaiila,
sopiiko heihin tämä kaava, joka
merkitään n:2+7-^).- Tässä n mer-
^tsee miehen ikää, joka oh jaettava
tähdellä ja siihen lisättävä 7. Tulos
«lerkitsee naisen ikää: Jos ottaa tätä
nuoremman, käy^f-asiat' huonosti ;
ios taas vanhemmap, käyrät- asiat
"elä buonommin.. Niin kuuluu~ ole-asian
laitk;; - \" . -
LLOOÖ-T ^
TURJANLINNA»
^aUija Ilmari Kiannon tuon ni-koti
Suomussalmella, on tuh-
7 ^ ja kirjailija nykyisen vaimonsa
J^perheensä kanssa on joutunut pois-sodan
jaloista. Knten mäiske,
tämä kirjailija se oli, joka
j*;skasodan aikoina antoi *'punikeil-hirveimman
tuomion, nim. että
^^»öoastaan niiden: l^jsi^ «suden
™ « t v a a n myöskin i^den äidit,^
^ws5udet\ on tuhottava. .
Tri Thoma, kuuluisa wieniläinen
hj^nötisti, on tehnyt kokeita, voiko
ihmisen ajatuksia siirtää hypn<>^
tismin a ^ Kokeilu-esineenä
hänellä on ollut pieni apina.
Päästyään varmuuteen asiasta tri
Thoma parii toimeen kokeen suuren
tiedemiesjoukon läsnäollessa.
Hän hypnotisoi ensin apinan, sitten
hän tarttui sen toiseen etujalkaan
ja vei eläimen pöydän ääreen.
Pöydälle oli pantu omena, banaani,
pallo, taskukello ja kynä. Keskittäen
ajatuksensa kynään tri Thoma
halusi ,että apinan oli otettava pöydältä
kynä ja annettava se hänelle.
Ja apina ei tarttunut muihin, hänelle
luonnostaan mielljrttävämpiin esineihin,
vaan otti kynän ja antoi sen
tri. Thomalle. Ja sitten se tarttui
muihin esineihin siinä järjestyksessä,
minkä tri Thoma sille määräsi. Näin
oli tullut todetuksi, että hypnotismin
voi ulottaa eläimiinkin.
öOo———•
Afrikan suurriistasta rikkailla
mailla sattui yhteenotto junan ja
sarvikuonon kanssa. Sarvikuono oli
jostakin hiukan hermostunut ja kun
juna sattui tulla tohottamaan paikalle
sarvikuonon seisoessa radalla,
eläin kävi vunmastuneena vastaan.
Se oli hiiono yritys: henki siinä meni.
Mutta ei junastakaan jään)^ kiskoille
yksikään vaunu ja matkustajista
loukkaantui suuri joukko. Tapahtuma
sattui yöllä ja matkustajat
olivat makeassa unessa, kun yhteentörmäys
tapahtui.
Veturien valokeilan halkaisemina
muutoin jää öisin junien alle paljon
eläimiä siellä, niissä junat kulkevat
pitkiUä y k s i n ^ ä erämaan taq»-
leilla ja missä riistaeläimiä on paljon.
SämaUa -radalla, missä sarvikuono
otti 3*teen veturin kanssa, joutui hiukan
aikaisemmin junan ruhjottavaksi
Sodat aiheuttavat välttäihältÖ-mien
. tarvikkeiden puutetta puolueettomissakin
maissa. Kun sodat pit-kistyvät,
tulee ptiute/yhä tuntuvammaksi
ja silloin on koetettava keksiä
kaikenlaisia korvikkeita, jotta edes
mitenkuten pulasta selviydyttäisiin.
" Joskus onnistuvat kemistit laboratoriossaan
keksimään niin mainioita
korvikkeita eli keinotekoisesti, synteettisesti,
valmistettuja tarvikkeita,
että luonnontuotteet jäävät melkein
varjoon. Näin on laita esim. keino-silkin
ja keinokumin, mutta niistä
tuonnempana.
Ranskan-Saksan sodan aikana v.v.
1870-71 vallitsi Ranskassa elintarvikepula,
kuten sotien aikana onkin
tavallista. Varsinkin oli puutetta
voista, tuosta perin tärkeästä ravintoaineesta.
Silloin eräs kemisti keksi
keinovom, jolle antoi nimen margariini.
• / . \ •
Nykyisen sodan puhjettua väheni
bensiinin saanti ja sitä oli ryhdyttävä
säännöstelemään, josta oli seurauksena,
että tuhansittain yksityisautoja
joutui "Ulviteloille^.
Jo aikaisemminkin ovat kemistit
koettaneet korvata bensiinin jollakin
muulla polttoaineella. Ön kokeiltu
puukaasuttimella, josta autoilijat eivät
ennen halunnieet kuulla puhuttavankaan.
Nyt on asianlaita hieman
toisin ja puukaasuttimetkiii kelpaisi-kolme
jalopeuraa ja giraffi. Cana-dassa
jää tuon tuosta junan alle hirvi,
peura, vieläpä susikin, muista
pienemmistä otuksista puhumatta.
KaifciBe liekm koko vuoden
ti^jille ^man lyn-,
täyksen aikana ^ olbooa
uusi tai uudistus — annetaan
fpfcjafasi kaksivärinen
Stiomen. kartta.-
vat, jkunhan vain kalliisti hankitut
aiitot siten voitaisiin saUytysvajojen
pimennofeta. vetää liikenteese^, ,
' Vleeh^ on ollut; valtaJI^ se £äsi^
.tys, että maailiiian yuorlöljsrvarastot
riittävät muutamia satoja vuosia vielä.
Mutta asianlaita et kuulu olevatH
kaan siten. Iranissa (Persiassa) on
suurimmat varastot, joiden on arveltu
riittävän 50 vuodeksi. Yhdysvallat
selviytyvät vielä 13 vuotta ja
Venäjällä on varastoja 18 vuodeksi.
Meksikolla on öljyä vain 9 vuodeksi.
Keskimäärin on varastojen laskettu
riittävän 17 vuodeksi ja niiden kohoavan
noin 3,500 milj. tonniin. Siis
melko läheisessä tulevaisuudessa on
keksittävä keino synteettisen bensii*
nin valmistamiseksi tai sitten on autoja
syötettävä jollain muulla aineel*
la, ehkäpä juuri puukaasulla.
Kuten jo mainittiin, kyetään nykyjään
jo kemiallisesti valmistamaan
oikeastaan vaikka mita. Kuusi on
se puulajimme, josta sen '^kaatumisen"
jälkeen saadaan mitä moninaisimpia
tuotteita. Viimeisin uutuus
on nitroselluloosa eli pumpuliruuti.
Edelleen siitä saadaan keinosilkkiä.
Keinösilkistä voidaan valmistaa tarpeellisia
vaatetavaroita sukista pukuihin
saakka. Vielä saadaan kuusesta
sellofania, läpikuultavaa ja kestävää
kääreainetta ruokatavaroiden
ja savukkeiden peitteeksi, seka filminauhaa,
jolle elokuvia kehitetään.
Möiiia muitakin tuotteita kuusesta
saaidaan. Niin,; kuusi ei enää ole
pelkkä joulukoriste, vaan hyvinkin
tärkeiden teollisuustuotteiden arvokas
raaka-aine.
Edellinen maailmansota oikeastaan
pakotti kemistit kokeilemaan vähin
kaiiulia aloilla. Semminkin Saksassa,
jossa vallitsikin huutava raaka-ain^
Hila. Eras sen ajan täikeimmis-ta
kek^nn^sta on keimikunii, btma.
Bunaa valmistetaan hyvin moiu-mutkaisen
menetdiman avulla. Hiili
<Jatlu}a.2:Ila sivulla) '
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 9, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-03-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400309 |
Description
| Title | 1940-03-09-01 |
| OCR text |
P
• I-
. r .
R
U
<;
T
f-
T
T
U
Xo. ] Ö — V vuosikerta
Canadan suomalaisten viikkolehti
V
u
0
N
N
A
1
9
3
6
LAUANTAINA, MAALISKUUN 9 PÄHÄNÄ 1940
UustDalairläina
Ä.-keii kruunattiin suurin juhla-seremonioin
Tibetin^ uudeksi da-lai-ll
lamaksi kuusi\nibtias poikanen Ling-
Ergh Lä-:^tu-Tan-Ghu. Dalai-lama
on Tibetin lamaläis-biiddhälaisten
hengellinen ja- nimellisesti myöskin
niäallinen päämies, ; vastaten suunnilleen
katolisten paavia. Hänen v i rallinen
arvonimensä^, on "Hänen
pyhyytensä kallis Dalai' Lama,. kaikkien
elävien olentojen omistaja lumisessa
maassa", ja uskotaan hänen
olevan edesmenneen pyhän ihmisen
jumalallinen jälkeläinen, joka aina
edellisen dalai-laman kuoltua r ilmenee
jossakin lapsukaisessa, siis jatkuu
reinkarnatsion kautta loppumattomiin.
Valinta tapahtuu ''mahdolli-
. siksi': katsoUujenlapsukaisteri joukosta
a^valla^ Todeliisuudessa kuitenkin
katsotaan, että valituksi tu- -
lee kiinalaisystävällisen pferheen lap- Osa Vupitria, josta on taisteltu nähiäpähinä^ Ku«tannu*liikkrrroine kuv«)iil)eanSi.
SI.
' Juhlallisuudet "Kielletyn kaupungin"
fcultakattpisessaPotalan palatsissa
kestivät niiontäpaivääV^^^
nen dalai-lama oli siij^tefeUisesti va-p^
mielinen, sivist3^ystäyallinett ja
ajra. en^anjii^iäiMi^
• •
" • "Olr^^^^
Kun Newark Airport äskettäin ilmoitti
tarvitsevansa 250 ^työläistä,
öiin yli iO,000;työtÖfitä työläistä
oli persoonallisesti paikalla tavoittamassa
onnenpotkua. Jo puolelta yöltä
alkoi jono kasvaa mäihitunkont-tQrin
edustalle. Konttori avattiin
klo 8 aamuUai jolloin tuo määrätty
250 miestä pääsi sisälle ja toiset, nuo
parikymmentäjtuliattaj jotka olivat
viluissaan yärjötdJM^ rivissä jopa
iahdeksankin tÄwB" i ^ tätä
aikaa^ saivat-^äiäiit}^?^
^kiertelemään k^
Onnen kaava
Eräs itävaltklaiiien viisas-cm^
^inut matemaattisen * kaavan, jota
noudattaen avioK)rinipntäättu. Avioon
aikovien' tulisi - siis tarkkaiila,
sopiiko heihin tämä kaava, joka
merkitään n:2+7-^).- Tässä n mer-
^tsee miehen ikää, joka oh jaettava
tähdellä ja siihen lisättävä 7. Tulos
«lerkitsee naisen ikää: Jos ottaa tätä
nuoremman, käy^f-asiat' huonosti ;
ios taas vanhemmap, käyrät- asiat
"elä buonommin.. Niin kuuluu~ ole-asian
laitk;; - \" . -
LLOOÖ-T ^
TURJANLINNA»
^aUija Ilmari Kiannon tuon ni-koti
Suomussalmella, on tuh-
7 ^ ja kirjailija nykyisen vaimonsa
J^perheensä kanssa on joutunut pois-sodan
jaloista. Knten mäiske,
tämä kirjailija se oli, joka
j*;skasodan aikoina antoi *'punikeil-hirveimman
tuomion, nim. että
^^»öoastaan niiden: l^jsi^ «suden
™ « t v a a n myöskin i^den äidit,^
^ws5udet\ on tuhottava. .
Tri Thoma, kuuluisa wieniläinen
hj^nötisti, on tehnyt kokeita, voiko
ihmisen ajatuksia siirtää hypn<>^
tismin a ^ Kokeilu-esineenä
hänellä on ollut pieni apina.
Päästyään varmuuteen asiasta tri
Thoma parii toimeen kokeen suuren
tiedemiesjoukon läsnäollessa.
Hän hypnotisoi ensin apinan, sitten
hän tarttui sen toiseen etujalkaan
ja vei eläimen pöydän ääreen.
Pöydälle oli pantu omena, banaani,
pallo, taskukello ja kynä. Keskittäen
ajatuksensa kynään tri Thoma
halusi ,että apinan oli otettava pöydältä
kynä ja annettava se hänelle.
Ja apina ei tarttunut muihin, hänelle
luonnostaan mielljrttävämpiin esineihin,
vaan otti kynän ja antoi sen
tri. Thomalle. Ja sitten se tarttui
muihin esineihin siinä järjestyksessä,
minkä tri Thoma sille määräsi. Näin
oli tullut todetuksi, että hypnotismin
voi ulottaa eläimiinkin.
öOo———•
Afrikan suurriistasta rikkailla
mailla sattui yhteenotto junan ja
sarvikuonon kanssa. Sarvikuono oli
jostakin hiukan hermostunut ja kun
juna sattui tulla tohottamaan paikalle
sarvikuonon seisoessa radalla,
eläin kävi vunmastuneena vastaan.
Se oli hiiono yritys: henki siinä meni.
Mutta ei junastakaan jään)^ kiskoille
yksikään vaunu ja matkustajista
loukkaantui suuri joukko. Tapahtuma
sattui yöllä ja matkustajat
olivat makeassa unessa, kun yhteentörmäys
tapahtui.
Veturien valokeilan halkaisemina
muutoin jää öisin junien alle paljon
eläimiä siellä, niissä junat kulkevat
pitkiUä y k s i n ^ ä erämaan taq»-
leilla ja missä riistaeläimiä on paljon.
SämaUa -radalla, missä sarvikuono
otti 3*teen veturin kanssa, joutui hiukan
aikaisemmin junan ruhjottavaksi
Sodat aiheuttavat välttäihältÖ-mien
. tarvikkeiden puutetta puolueettomissakin
maissa. Kun sodat pit-kistyvät,
tulee ptiute/yhä tuntuvammaksi
ja silloin on koetettava keksiä
kaikenlaisia korvikkeita, jotta edes
mitenkuten pulasta selviydyttäisiin.
" Joskus onnistuvat kemistit laboratoriossaan
keksimään niin mainioita
korvikkeita eli keinotekoisesti, synteettisesti,
valmistettuja tarvikkeita,
että luonnontuotteet jäävät melkein
varjoon. Näin on laita esim. keino-silkin
ja keinokumin, mutta niistä
tuonnempana.
Ranskan-Saksan sodan aikana v.v.
1870-71 vallitsi Ranskassa elintarvikepula,
kuten sotien aikana onkin
tavallista. Varsinkin oli puutetta
voista, tuosta perin tärkeästä ravintoaineesta.
Silloin eräs kemisti keksi
keinovom, jolle antoi nimen margariini.
• / . \ •
Nykyisen sodan puhjettua väheni
bensiinin saanti ja sitä oli ryhdyttävä
säännöstelemään, josta oli seurauksena,
että tuhansittain yksityisautoja
joutui "Ulviteloille^.
Jo aikaisemminkin ovat kemistit
koettaneet korvata bensiinin jollakin
muulla polttoaineella. Ön kokeiltu
puukaasuttimella, josta autoilijat eivät
ennen halunnieet kuulla puhuttavankaan.
Nyt on asianlaita hieman
toisin ja puukaasuttimetkiii kelpaisi-kolme
jalopeuraa ja giraffi. Cana-dassa
jää tuon tuosta junan alle hirvi,
peura, vieläpä susikin, muista
pienemmistä otuksista puhumatta.
KaifciBe liekm koko vuoden
ti^jille ^man lyn-,
täyksen aikana ^ olbooa
uusi tai uudistus — annetaan
fpfcjafasi kaksivärinen
Stiomen. kartta.-
vat, jkunhan vain kalliisti hankitut
aiitot siten voitaisiin saUytysvajojen
pimennofeta. vetää liikenteese^, ,
' Vleeh^ on ollut; valtaJI^ se £äsi^
.tys, että maailiiian yuorlöljsrvarastot
riittävät muutamia satoja vuosia vielä.
Mutta asianlaita et kuulu olevatH
kaan siten. Iranissa (Persiassa) on
suurimmat varastot, joiden on arveltu
riittävän 50 vuodeksi. Yhdysvallat
selviytyvät vielä 13 vuotta ja
Venäjällä on varastoja 18 vuodeksi.
Meksikolla on öljyä vain 9 vuodeksi.
Keskimäärin on varastojen laskettu
riittävän 17 vuodeksi ja niiden kohoavan
noin 3,500 milj. tonniin. Siis
melko läheisessä tulevaisuudessa on
keksittävä keino synteettisen bensii*
nin valmistamiseksi tai sitten on autoja
syötettävä jollain muulla aineel*
la, ehkäpä juuri puukaasulla.
Kuten jo mainittiin, kyetään nykyjään
jo kemiallisesti valmistamaan
oikeastaan vaikka mita. Kuusi on
se puulajimme, josta sen '^kaatumisen"
jälkeen saadaan mitä moninaisimpia
tuotteita. Viimeisin uutuus
on nitroselluloosa eli pumpuliruuti.
Edelleen siitä saadaan keinosilkkiä.
Keinösilkistä voidaan valmistaa tarpeellisia
vaatetavaroita sukista pukuihin
saakka. Vielä saadaan kuusesta
sellofania, läpikuultavaa ja kestävää
kääreainetta ruokatavaroiden
ja savukkeiden peitteeksi, seka filminauhaa,
jolle elokuvia kehitetään.
Möiiia muitakin tuotteita kuusesta
saaidaan. Niin,; kuusi ei enää ole
pelkkä joulukoriste, vaan hyvinkin
tärkeiden teollisuustuotteiden arvokas
raaka-aine.
Edellinen maailmansota oikeastaan
pakotti kemistit kokeilemaan vähin
kaiiulia aloilla. Semminkin Saksassa,
jossa vallitsikin huutava raaka-ain^
Hila. Eras sen ajan täikeimmis-ta
kek^nn^sta on keimikunii, btma.
Bunaa valmistetaan hyvin moiu-mutkaisen
menetdiman avulla. Hiili
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-03-09-01
