Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 17, 1956

              KAIIHyÄ KAATAMASSA
HEIDÄ>?* isälisä oli hyvä ja etevä
nietsästäjä.' Aina hän tapasi huomata
peuran ennenkuin peura huomasi hänet.
Lukemattomat olivatkin ne peurat ja
muut otukset, mitkä hän Kalevalan
Kansan yhteiseen keittiöön oli tuonut.
Jo nuorina oppivat hänen poikansa*
kin pyssynkäytön. Kalastus kuitenkin
veti paremmin puoleensa ja se tulikin
olemaan heidän varsinainen, animat-tmsa.
-
Vanhin veljekisistäoU jo siksi paljon
varttunut, että tekr töitä kutieh mies ai­nakin.
Kolme nuorempaa oli vielä Sel^
laisia polvenkorkuisia pojan naskalsita.
jotka kuluttivat; äikaaiisa'milIoin meren­rannassa
, milloin taas lähellä olevasta
purolta kaloja pyydystäen tavalla tahi
toisella. JöS kalastiis alkoi kyllästyt­tää,
siioin mentiin vaihteeksi metsästä­mään
aukean takana olevan metsän reu­naan.
Pojilla oli oikein oma pienoiski­vääri,
tosin vain yksi, jotö he vuoronpe­rään
kantoivat. .
Kalat olivat lakanneet puremasta ja
vesi oli liian k"rkasta yerkplla pyytämi­seen,
joten kalastus alkoi tuntua terval­ta
Silloin veljeksistä keskimmäinen,
jolla oli tänään pyssynkantovuoro, virk-koikin:
•— Eiköhän pojat lähdetä hunt-taamaan!
— Samapa se minusta, sanoi vanhin,
Ikun ei näytä kalakaan purevan. Xuo-jrin.
joka oli aika paljon pienempi toisia,
oli jo viskannut ongen puron partaalle
Ija toimitti kovalla kiireellä toisille:
— Mennään naapurin pihan kautta,
niin voimme pistää sieltä taskuumme
jonkun omenan. Siellä ei ole ketään
kotona.
Kun toiset tuumivat, että hyvinhän
se sop5i, nim veljeskohnikko läiui kohti
naapurin puutarhaa.
Hiljaa siinä hiivittiin, juiiri niinkuin-ainakin
metsästäjät. Mutta sielläpä
taiskin olla joku heitä odottamassa. Yk­si
pojista äkkäsi jotakin mustaa liikku­van
omenapuiden joukossa. Tosiaankin^
sieltähän kuului jonkinlaista ääntäkin.
Pojat' aikoivat jb lähteä juoksemaan
karkuun, luullen omistajan siellä ole­van^
mutta.silloin heidän jpyssymiehensä
huomasi, että karhu siellä oli omena-,
puussa omenayarkaissa.
Siina silmänräpäyksessä lensi pyssy
poskelle ja sormi kosketti liipasinta . . .
Kuului paukahdus ja sen jälkeen puun
oksien katkeilemista ja kova mätkähdys,
niinkuin jokin painava olisi pudonnut
maahan.
Karhuhan sieltä maahan tuli. mutta
ei suinkaan kuolleena. Kyllähän kuula
siihen osui, mutta eihän karhu sellaises­ta
kuulasta niin vain kuole. Elävähän
se rumilas vielä oli ja nyt se tarkasteli
mihin suuntaan lähtisi. Sitä alkoi suu­tuttaa
ja kun se suutuksissaan oikein
karjaisi, niin jopas tuli pojille tulinen
kiire . . . Nimittäin niille aseettomille,
sillä kukapas sitä nyt* aseettomana'^ Mil­kaa
karhun kanssa ottelemaan.
Veljeksistä keskimmäinen, hän joka
karhua ampui, seisoi paikallaan. Ve­dettyään
tyhjän hylsyn pois, hän ai­koi
työntää toisen tilalle, mutta taskus-
Irma oli palaariiassa työstä väsynee­nä.
Tyytyväisenä hän istahti kätuvau-nun
ainoalle vapaalle istuimelle., Vaunu
oli tupaten täynnä "työstä kqtiutuvia
kuten tavallista. Siinä ahtaudessa
useat koittivat liikea sanomalehtiä ja
näkyi joillakin i olevan jännitysromaani­kin,
jonka lumoissa elivät. Vierusto-ver:
lllakin oli, sanomalehti levitettynä
eteensä. Suurin kirjaimin siinä kerrot­tiin:
"20 tuhatta ihmistä tapettu kapi­nassa".
"Pommituskoneet pudottaneet
lastinsa rajojen yli". Puolessa tusinassa
maassa soditaan tälläkin hetkellä enem­män
tai vähemmän^- Suuria kirjaimia
—-kuolema niittäävkallista viljaa.
Irmaa puistatti. Hän vilkaisi vierus­toveriinsa.,
Jaiiat Tämä lukikin kuka
li voittanut kauneuskilpailun. Tusinan
erran kauniita tyttöjä uimapuvuissa
lymyili samalla sivulla. Ja kuvan alla
kaunottarien nimet, iät ja mikä tärkein-
•ho ja lapset, rakkaiksi käyneet viijapel-öt,
sekä kotieläimet, joita niinhellien
»Iit hoidellut. Tauti teki parantolas-akin
t\'ötänsä, hiljaa niutta varmasti,
eikkoudestasi huolimatta pyysit lu-aa
käydä kotona, mutta tauti oli kehit-
•nyt jo niin pitkälle^ .ettei lääkäri voi-ut
antaa lupaa käydä kotona rakkaim-iaan
hyvästelemässä'.
Tauti edistyi hiljaa joka paiva ja vn-ein
valkeni Edmundin viimeihen päi-
Kaikki kuiskivat hiljaa: Meidän
öinen j a rakastettu Edmundimme on
ollut.
Tässä olivat kplme kovan työn raata-a.
jotka orvat tehneet paljon arvokas-työtä
ihmiskunnan 4iyvaksi. Jos kat-tte
vaikka minne, missä ihmiskäsi on
uokannut luontoa ihmiskunnalle hyö-llisemmäksi,
niin muistakaa kaikki on
Haisten ihmisten työtä. ^
-^'yt nämä kolme, kansallisuuteen ja
httisiin mielipiteisiin katsomatta ot­at
yhteisen purjeveneen, jolla seilai-at
siihen rauhansatamaan, josta ei
°ä palata. Toverit toivovat kevyet
«at haudoillenne, raskaan työn raa­ti
tä, tarkat mitat joka kqhdasta vartaloa,
että tavairsetkin Marytkin tietäisivät
mitä kauneus tällä hetkellä vaatii; osa­takseen
vähentää kalorioita. Mies kään­si
lehtensä takasivuille. Nyt tiili sarja-l^
uvien vuoro, niiden parissa loppumatka
varmasti tulisi kulumaankin. Niillä si­vuilla
tapahtui murhia, petoksia, var­kauksia,
sekä silmänlummeeksi rak­kautta.
Täytyyhän elämälleen hakea
jotakin sisältöä edes kuvista, kun ei mi­tään
tapahdu todellisuudessa, puolus­tavat
itseään muutamat. Sellaiset jotka
sulkevat silmänsä kaikelta mitä elämäs­sä
todella tapahtuu, pakenevat kuvitel­mien
maailmaan. Mies jäi hartaana ku-'
viensa pariin Irman poistuessa vaunus­ta.
Koko illan Irmaa vaivasivat sotauuti­set.
Niitä häihduttaakseen hän avasi
radion, mutta sieltäkin kuului tulisia pu­heita
siirtolaisilta entisestä kotimaas­taan,
kuinka vihamies siellä riehuu tap­paen
kaikki. Kiireesti kokoonpantu ko­mitea
otti tehtäväkseen keräyksen. Sii­hen
keljjasi kaikki. Tietysti raha, van­hat
vaatteet, lääkkeet sekä myötätunto,
mutta paras kaikista oli pitkä nimiluet­telo
henkilöistä, jotka halusivat vapaa-toisina
lähteä synnyinmaataan puolusta­maan
ase kädessä.
Miksi ja ketä vastaan ? Sitä ei ku­kaan
tiedä häih pitkän matkan takaa,
tuskin asianomaiseii maan asukkaat it­sekään.
Asetehtailijoiden tileihin on
ehkä alkanut tulla lovia kun on ollut
liian monta vuotta rauhaa, Aseita on
tehty varastoon, mutta kun ei ole ky­syntää
niin valtavat omaisuudet eivät
tuota korkoa. Sodan siemen koetetaan
keksiä vaikka mistä. Mutta vielä on
maailmassa miljoonia ihmisiä jotka us­kovat
pysyväiseen rauhaan. Rauhaa
rakastavien ihmisten työ on kantanut
jo hedelmää. Se työ on jo monasti saa­nut
. rauhoitettua sodanlietsojien hen-kiinherättämät
murha-aikeet. Ja yhä
useampia ihmisiä liittyy rauhanpöolus-tajiin.
Alkakaamme me kukin se työ
lähimmästä ympäristöstämme, omasta
kodistamme.
SOHVI. .
sa, jossa niitä piti olla. ei ollutkaan mi­tään.'
Pifi Wiitäatdiäta"taskirim7m^
ta yhta huonolla tuloksella. Kiireissään
kouraisi hän vielä sitä oikeata taskua ja
— aivan oikeiriV siellä taskun pohjukas­sa,
alimmaisesäa nurkkauksessa oli kuu-"
lan mentävä reikä, taskussa pidettyjen--
ongenkoukkujen syömä reikä. Turhaan
sitä ongenkoukkuja taskussa pitää,
näyttävät ne pysyvän vaatteiden ulko­puolellakin.
Siitä reijästä nekin panok­set
olivat alas sujuneet ja siellä saap­paan
pohjaUa ne tuntuivat olevankin;
Mitäpä siUenmutitakuiiv saapas ja^- _
lasta . . . ^Miitta se oli liian myöhäistä,
sillä karhii oU jo huomannut pojan.
Kahdella jalallä.seisten se jo aivan pojan
edessä aukaisi kauhean verisen suunsa
(kuula oH mennyt: poskien läpi), niin
että terävät hampaat näkyivät . . .
mutta siinä samassa se pyörähti ympäri
ja alkoi pyöriä kuin tuulispää.
Veijiesteri paras ystävä, pieni karvai­nen
koiran turilas, ei ollut heti huo­mannut
poikien lähtöä ja oli vasta tulds--
isa heidän luokseen. Kun se kuuH pa­mauksen,
lähti se yhtenä viivana kiitä­mään
sitä kohti, ehtien perille iuurivii-nie
hetkellä.
Vähääkään vauhtiaan hiljentämättä
se törmäsi kiinni karhuun ja puraisi si­tä
takamuksiin. Tämä äkkiyllätys öli
se, joka sai karhun pyörähtämään ym­päri
ja jättämään pojan rauhaan. Se
koetti kaapata kiinni koiran, mutta koi­ra
oli kuin mikäkin katvapallo aina vain
karhun takana. Viimein karhu harmis­tuneena
päätd lähteä pötkimään met-san
Ä n.
VaivalloistaL ja kiusallista oli kontion
meno, se koira kun takana hääräsi. Se
oli uros karhu ja sen piti kulkea kolmel-la
jalalla;,kuu toista etutassua piti käyt­tää
takamuksien suojana, ettei koira
päässyt n"itä kovin pahoin repimään.
Mitä olisikaan mamma karhu sanonut,
jos olisi hoiisut kovin pahoin revittynä
kotiin mennyti
Kovaa oli meno kodin turviin juokse­vien
poikienkin kohdalta. Nuorempi ai-,
koi jp väsyä ja* huusi vanhemmalle:
— Ei juosta eiiää, kyllä me keritään
kotiin sillä aikaa kun se karhu siellä
veliiioikaa syö!
• - JEH. '
Kahden vuoden ehdollinen
Borden Ramsay, 32-vuotias' hamilto-nilainen
mifes tuomittiin, viinie viikolla
torontolaisen;, valokuvaajain mallina
työskennelleen 2 0-vuotiaan Sally Thor-pen
kuoleman aiheuttamisesta kahdeksi
vuodeksi ehdonalaiseen vankeuteen ja
menettämään ajoluvan 10 viiodeksi.
Tapaus sattui i^viime helmikuussa.
Miss Thorpe istui Queein Elizabeth tien
sivuun pysäköidyn auton takaistuimella,
kun Ramsayh ohjaama auto iski siihen
takaa.
Tuomari H. A. Aylen varoitti Ram-sayta,
että hän joutuu kärsimään tuo­mion,
jos hän 10 vuoden aikana syyllis­tyy
johonkin rikolliseen tekoon.
SUDBURYN SUURIN SUOMALAINEN KIINTEIMISTOLIIKE
OLIVEkR. LAINE
Vakuutus- ja kiinteimistötoimisio
47 Elgm St.N. Puh. OS. 4-4167 Ja 4-0603
Vastapäätä poliisiasemaa
! I I I i t i I I i I i I I 1 i i I l i I i I i I I I I I I I
'Kaksi avuliasta ammattimyyjää ' -
DAVID RITARI JACK FRANS SI
ENGJLANTILAIS-SUOMALAINEN
• SANAKIRJA
Uusi painos Halosen englantilais-suomalaisesta sanakirjasta
Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se on painettu parem­malle
paperille ' ja on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin
kansiin.^ .
Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se on kool­taan
4x6. sisältäen 461 sivua. , .
Englanninkielen oppimiseen ja tuntemiseen „ - CA«
mitä käytännöllisin'sanakirja. lllllta «^o.Oll
AINO WUOLTEEN TOIMITTAMA ' ^ .
SUOMALAIS-ENGLAN'FILAiNEN
- SANAMJRJA V
Hinta sldv $3.50
VIHJES PAINOS
526 ililrua
. V TILATKAA OSOITTEEILLA:
Vapaus^ Publishmg Cbi^ Ltd.
Box 69«. Sudbury, Ontario
TUOTTAKAA SUKULAISENNE
CANADAAH TANÄT TA1.VENA
Etukäteen li^sdt^^ iiiat!kiaiIi|>iiHa
Tuottakaa ystävänne ja sukulaisenne
Canadaah . . . Canadian Pacific helposti
järjestettävä "etukäteen maksettu" mat­kalippu
merkitsee ajan jä vaivan säästä­mistä.
Voitte jäl-jestää tilan:
•"Linjalaivaan Liverpooliista. «.
*Junaan vaikka mihin määränpäähän
Canadassa jaT maksaa kaikki matkakulut
etukäteen Catnadassa. Tiedustelkaa Ca­nadan
hallituksen matka-apulainoja.
Valtamerikyyti alkaen $157 V
Täydelliset tiedot
paikallisilta asia-
' miehiltä tai Canadian
Facificin konttoreista '
•Sopivia talvisia kulku-vuoroja
Liverpoolista
•Quebeciin Ja Montrealiin
Marrask, 16 Empress of Britain
Saint Johniin, N. B.
Marrask. 23 «Empress of France
Jouluk. 7 Empress of Britain
jouluk. 34 Empress of France
Tammik. 1 Empress of Britain
Tammik. 25 Empress of Britain
Helmik. 1 Empress of France
Helmik. 15 Empress of Britain
Maalisk. 1 Empress of France
Maalisk. 26 Empress of France
HaUfaxUn Ja New Yorkiin
Tammik. 4 Empress of Scotland
Lauantaina^ marraskuun 17 päivyinä. J956 Sivu Uo