1944-09-02-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(Canadan suomalaisten viikkot^hH)
Publishfed and printed by the Väpatö
Publishing Company Limited, lOO^Kä
isam Street West, SudWiry. Ontario. <
Reglsiered at the Post OKice Detifc*
Ottawa, as second class mattfer: - ^
Tilaushinnat:
1 vfc .$2.00
6 kk. . . . . . . . . . . . . . . . . r... 1.10
3 kk. ..... .60 '
-Xhdysyaltoihin:
1 vk» $2.50
6 Iclc» • « • • • • • • • * • -• - Xi40
RiiöMeMi ja li^^ idftimiaiirei
1 vk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $ 3 . 00
• ö • • » - • i• ••• .*I'»Ö5
Liekki llniestyy jokaiseh viönm lau-
1 ^ sisältäen t)£kreu3ta
kaunokirlallista luettavaa kaikilta aloil-
•^ta. •
Astemiehille aiyöhnnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää afeiamlesväMöltä jd tä-nSän.
ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta
49 sviittiä paistatuiiälalta Ja
Kerralta. \äjin llhioitushlzi££t Alin
maksu kuolinilmoituksesta ^;0a ynnä
SOr senttiä Jokaiäältä mUlätÖVät^yitä Cal
ailboäläLUseöltä. firikolsmnhat pysyvistä
ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
-Eaikki ILiekHtö täu;kbitetitt maksu-osoitukset
on ostettava kustantajan, nl-möen:
Vapaus .Piibllshlhg CÄsixipiahy
Uiinit^
kustantaja ja painaja: Vajaus Publishing
Company Liinited, lOO-lÖä Elm
Sti«et West, SUdbUry, Ohtaäiö- •
Toimittaja A. Päiviö *
Liekkiin aljotut kirjoitukset osöl-tettava:
Lavea tie
Ei tärrMMe Mf^ vttän Sirje. CalgaryiämetL majiiri M. E. Meers
Italiassa hiMiassa vaimonsa käFjBltay. 'jossa on 6^472 sanaa.
VttmefUmiin: iiutiset övai dleei innostavia.
Asiat kehittyvät nopeasti ja
suuret tapahtumat seuraavat toisiaan.
Ei minään sattuminay vaan jatkiivinä
tosiasioina. Montgomeryn äskeiset
sanat^ että/*sodOA loppu on jo näkyvissä'^,
käyvjat yhä imeisemfHiksi. Si-tit
ntiikaa kiiifi PuHäineii ärtneijd Apy-,
fy^jyrä^ tavoin efefi^e ja liiitdtdiset
. ytltHalkäHH etem-öät jd Hiiden voiiha
kasi)aä, Saksa heikkenee jd^ akseli
niiirtuu; pala potalta siitä pyrkH sfn-köanidän
pois, sillä se on vaarallinen
• jä tuhoon tuomittu äkieli. Se 6n nyt
valtan ioi^tä kuiH sil^oifi kun isnhen
hyphotiseerätiduttiin. Mitkä mahta-
]vät kuvat silloin ka jahtikaan, kaiias
idän äärille jä kaikille ilfnansUunHolle.
Muistaaksemme erään suuren ja tuhoon
tuomitun, mutta voUtoisana kohonneen
kansan päämies sanoi kerran,
aikoina vaikeimpina, että ennenkuin
^kki loppuu, hitleriläiset tappelevat
keskenään. Se on jo osittain toteutunut
ja toteutuu varmaan pitethmälle-
. kin, ellei kiire voiman edessä tee sitä
turhaksi.
Muuten tapahtumat Ranskassa,
Pariisin vapautuminen partisaanien
toimesta ja yleensä ranskalaisten no2i-su
vihollistaan vastaan osoittaa, miten
heikoilla perusteilla Vichyn hallitus
lepäsi ja miten ikähän — tai paljon —
viidettä vuotia kestäneellä terrorilla
voiteltiin. Täisin sähoen osoittaa sen,
tttS mitään kahsaa ei alisteta terrorilla
muuta kuin hetkellisesti ja näen-näisestii
Sama ilmiö varmaan toistuu
kaikissa vihollisen ikeen altä vapautuvissa
kansoissa, niissäkin, jotka eivät
ö/r niin^ ilmcimti kapinoimistaan
näyttäneet kuin esim. norjalaiset.
Muistuu tämän HnHalla mieleemme
mitä aikoinaan eräillä tahoilla hoettiin
hokemasta päästyäkin Xettvösto-
Hitidon nähden, kuinka sen kansoja
hallitaan verisellä diktatuurilla, joita
ne ovat valmiina riistäytymään irti
ensiinmäiscn tilaisuuden tullessa. Ja
se tilaisuus tuli — se tuli hirveänä so-iäna,
peräätymisenä, häviönä, suurten
maa-alojen menetyksenä ja tuhona.
Mutta riistifytyivätkö ne nyt "tyranninsa**
alla, "vapauttiuatko** ne
ja .
ruusuja
Tämähä» oh jö "valJan hävytöntä,
kun me kysamiebet — kas, me, siis
minäkinj öhöm*. -^Liekin suuressa
j^rliekaiiiiassä imytärhme täitöartime
pistämällä kynämme hui?ldcaah. Jo-haft
siitä kultainen toimittajamme
kulmassaan sievästi btiomauttikin,
mutta hetäämmekö me niin vähästä!
EP, me vain pukimme toisiamme^ että
kirjoita sinä . . . Niin minä Vienoa
ja Vieno minua jä me molemmat jotakin
kolmatta; Tyynekin olisi saanut
kertoa enempi siitä Toronton matkastaan,
totta kai sillä reisulla näkemistä
pitemmästikin oli?
Mutta kuh ei kirjOiteta^iuih ei sitten.
(Nähtävästi tätvittäisiin vähih-tääii
ihaanjärlstys ravistfelemaan md-
• tä tästä välinpitämättömyydestä.
Mutta Öihän he maähjäristykset osaa
sinne, missä niitä tarvittaisiin.
Totta puhueii kiireensä Oh itsökul-lakin,
multa kiire ei Ole aina tpdelli-hen
syy. Miriullakiri on joskufe ollut
kiire Ja silloih,-^iireön keskellä, pyö-räytih
paperille sanan siliom toisen
nyt itsensä? Päinvastoin näimme käyvän,
liittyivät lujasti sen "tyranninsa"
ympärille, rinta rinnan, ja melkeinpä
yli-inhimillisellä tarmolla kär-'
stvät, kestivät jä taistelivat, jä jatkavat
sitä voitosta voittoon päämääriinsä,
vihollisen perinpohjaiseen kukistamiseen
asti. Sieltä näMiin sellaista
.uhrautumista ja niin tdjäita kuvia, et-fjei
niitä maailman historia voi kerrata
— samoin kuin se ei voi kerrata
hitleriläisen vihollisen raakuuksia.
Siellä nähtiin todellinen patriotismi,
sellainen, jota ei saavuteta diktatuurilla.
Tämän läksyn varmaan maailma
oppii uuteen rauhaan asettuessa.
Ja mc olemme iloisia siitä.
Ne perusteet näyttävätkin olevan
selvillä niillä, jotka paraikaa Wash-ingtonissa
istuvat neuvottelemassa
maailman turvallisuudesta ja jossa tilaisuudessa
m.m. presidentti Roosevelt
lausui nuo toisessa paikassa lehteämme
kerratut perin järkevät sanat
oikeasta yhtcisloiminnasla.— AP.
tällöin ja niin-valmistui pakinake toisensa
per^n melkein sääfmölKsesti
joka. viikko. Mutta nyt, kun olisi
aikaakin ollut> niin eipä tule edes pienen
pientä palaa. Äskeh'kih istuin
_pitkän toyih aiyäri tbimetöiinä, hlUttä
siAtämrnUt herätti "Lapraifoh^^^^ miiiä-toh"
lähettäniä säleenkään;kädljeltarti.
Kun äurihkö veitikka kurkiäti" ikkb-nästä
pöydälläni tUbksuviä iruiiäiljä,
niin JLäprädbrih riiuistö , (ktikkäiinäl-jakko)
taittoi seii satefet Jäliettäön
he välkkyvänä sateehkaareiiä laiskanlinnaan
kädelleni. Se sai minUt
muistamaan miteii bäftaäsli päätin
viime tälveiiä kohta keväällä kötib-duttuäni
tarttua kynään, kifioTttää
jatkuvasti... jä säänftöilisesli hUöiieh-tiä
"nurkastani'Vkiihnes sydamessähi
tunnen ansairieeni kaikki lUkehiattb-niien
ystävieni kiitokset jä tuhteihat-tomän
möhtreaiilaisen ystäväni lääet-tämän
joblliläbjäh, Laprädöfiri ihiiis-ton
— auringossa välkkyvän' kälihiin
kukkamaljakon tuossa poydallaiii.
^»inpäalm t^
ja pian on mennyt kesäkin kynäni
viruessa unholassa.
Mikä ilo nyt itslleni, kun sateenkaari
houkutteli kynää etsimään..
Kiinpa se jaksaisikin kohottaa minut
tästä toimettomuudesta . . . Loihtisi
tarinoita yhtä kauniita kuin itsekin,
joista teille, ystäväni, sitten kertoisin.
Koetan toivoa ja samalla toivoa, että
teitä kaikkia kaivattuja kynäniekkoja
joku sateenkaari innostaisi.
SIRPA-SERKKU.
(Kirj. Turve Nerman, subm Air,
Sinervo.) * ^
Alla kiertotMen
radan loputtoman
kulkee lavea tie
poikki maailman.
Sen alkujuuret juontaa
kohtuun pimeyden,
eikä sen lopusta tiedä
kukaan ihminen.
Se on lavea tie, se on pitkä tie,
HehaipuiUe heittää ja rotkoihin vie.
Väliin aitrinkoym sen leikiksi l^]
väliin synkkä se on kuin syksyinmyö.
Siinä vilkkuu ja välkkyy ja vilisiB^
korot kidjkijtUn kiviin kun kUiset,
Osa patikoi jalan, ja ajaen toiset
Kuka konstit on keksinyt minkäkin
t moiset.
Käy moHsö su:dräan päin öhriäaa,
jota isät ei osanneet rakentaa,
käy neitonen unissaan hymyillen
^yääH kypsilnS suureen lempehm,
käy:äidit rakkaita taakkoja kantäih,
varovizisra neuvoja vanhukset dhtd^,
käy naikkoset keleissä hetaleissaäi
kaupaten räkästä rakkauttaan.
Käy onnenonkijat linttaisin keniiii,
ppinkäyneinä osissa herran jäfenph,
käy työiiäkf lipimt hulmuavin,
päSt pystyssä, askelin vakavin.
^ihtäk&listert, kopisten kilisee,
0&f Mrreja, vMsofta viUsee.
Kiy pdpit myös kutdilla httrskdfua
Stinat,
h^ kaidan tien ovat vaeltajat.
Osa kiitää kuin tanssien kiperää
polkkaa,
osa kaikrstnustansä sy^kkSnä-
~ tonkkaa.
Tien rnntkassd seisoo Se Vainooja,
tiiö pi0any kamala, kauhia.
• . . . 1
Jä silmät SieH vain kirkastuu,
yhä kutkiJäiH tähti kun kiristyy.
SekiisvÖHi^ kätkee kouransa lymyyn,
kun hUidt käy liian leveään hymyyn.
Se silmäkulmasta kyyneleen py^yhB,
jd netirmta hytkyy jd ilosta nr^hkii.
On sillä Hiin mairean hupaisa olo;
"Vöi simiä, lystikäs ihmispolo."
Alla kiertotäMen
radan loputtoman
ktdkie lavea tie
poikki maailman.
Sen alkujuuret juontaa
kohtuun pimeyden,
eikä sen lopusta tiedä
kukaan ihminen.
Kdstd
t ä s s ä taannoin oli liekissä sähköllä
parantamisesta ja ttäs oli parantanut
sillä leukansa. Otin rtiyös
neuvosta kiinni ja ajattelin pääni yrti-päri.
mutta aina tulin siihen tulokseen,
että minulle ei sähkö auta. Mutta
oli siinä yhteydessä myös sellainenkin
neuvo, että vatsan löysänä pito johtaa
myös terveyteen. Tuo^ä on jotakin.
Harkitsin ja harkitsin asiaa
ja ajattelin, että tuo neuvo oh järkeen
menevä, ja siinä ajatuksissani
höpötin asian naisystävälleni, johon
olen kovasti pihkaantuhut. Mutta
mennäppä puhumaan naisella kaikki
mitä ajattelee!: 'N kävi tässäkin,
että rakas ystäväni puhui salaisuuden
.ystävälleen ja ystävä taas ystävälleen,
että Eetulla on uusi reumatisnua
lääke. Ja niin tekivät salaliiton minua
vastaan.
Seuraavalla kerralla kun meiufl
rakkaan ystäväni luo, niin siellä olikin
heitä kaksi ja touhusivat omia
touhujaan paljain jaloin. Ja snm
.minä pölljä menin heille sanomaan, että
teillähän on suuret ja rumat jala
Olin huomaavinani, että he nyökk^i"
vät salaa päätänsä ja toinen meni J3
haki minulle kaksi pitkää pötkoa suklaata,
niin — suklaata. Mitään {»-
haa aavistamatta söin ne.
.Olen hyvin tarkka naissydainen
tuntija, mutta aina välillä silti öu
maan erehtyneeni. Olin paho.ti^
näiden naisten mielen, tuon rak^a"
(jatkoa S:llä sivulla)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 2, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-09-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki440902 |
Description
| Title | 1944-09-02-02 |
| OCR text | (Canadan suomalaisten viikkot^hH) Publishfed and printed by the Väpatö Publishing Company Limited, lOO^Kä isam Street West, SudWiry. Ontario. < Reglsiered at the Post OKice Detifc* Ottawa, as second class mattfer: - ^ Tilaushinnat: 1 vfc .$2.00 6 kk. . . . . . . . . . . . . . . . . r... 1.10 3 kk. ..... .60 ' -Xhdysyaltoihin: 1 vk» $2.50 6 Iclc» • « • • • • • • • * • -• - Xi40 RiiöMeMi ja li^^ idftimiaiirei 1 vk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $ 3 . 00 • ö • • » - • i• ••• .*I'»Ö5 Liekki llniestyy jokaiseh viönm lau- 1 ^ sisältäen t)£kreu3ta kaunokirlallista luettavaa kaikilta aloil- •^ta. • Astemiehille aiyöhnnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää afeiamlesväMöltä jd tä-nSän. ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta 49 sviittiä paistatuiiälalta Ja Kerralta. \äjin llhioitushlzi££t Alin maksu kuolinilmoituksesta ^;0a ynnä SOr senttiä Jokaiäältä mUlätÖVät^yitä Cal ailboäläLUseöltä. firikolsmnhat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. -Eaikki ILiekHtö täu;kbitetitt maksu-osoitukset on ostettava kustantajan, nl-möen: Vapaus .Piibllshlhg CÄsixipiahy Uiinit^ kustantaja ja painaja: Vajaus Publishing Company Liinited, lOO-lÖä Elm Sti«et West, SUdbUry, Ohtaäiö- • Toimittaja A. Päiviö * Liekkiin aljotut kirjoitukset osöl-tettava: Lavea tie Ei tärrMMe Mf^ vttän Sirje. CalgaryiämetL majiiri M. E. Meers Italiassa hiMiassa vaimonsa käFjBltay. 'jossa on 6^472 sanaa. VttmefUmiin: iiutiset övai dleei innostavia. Asiat kehittyvät nopeasti ja suuret tapahtumat seuraavat toisiaan. Ei minään sattuminay vaan jatkiivinä tosiasioina. Montgomeryn äskeiset sanat^ että/*sodOA loppu on jo näkyvissä'^, käyvjat yhä imeisemfHiksi. Si-tit ntiikaa kiiifi PuHäineii ärtneijd Apy-, fy^jyrä^ tavoin efefi^e ja liiitdtdiset . ytltHalkäHH etem-öät jd Hiiden voiiha kasi)aä, Saksa heikkenee jd^ akseli niiirtuu; pala potalta siitä pyrkH sfn-köanidän pois, sillä se on vaarallinen • jä tuhoon tuomittu äkieli. Se 6n nyt valtan ioi^tä kuiH sil^oifi kun isnhen hyphotiseerätiduttiin. Mitkä mahta- ]vät kuvat silloin ka jahtikaan, kaiias idän äärille jä kaikille ilfnansUunHolle. Muistaaksemme erään suuren ja tuhoon tuomitun, mutta voUtoisana kohonneen kansan päämies sanoi kerran, aikoina vaikeimpina, että ennenkuin ^kki loppuu, hitleriläiset tappelevat keskenään. Se on jo osittain toteutunut ja toteutuu varmaan pitethmälle- . kin, ellei kiire voiman edessä tee sitä turhaksi. Muuten tapahtumat Ranskassa, Pariisin vapautuminen partisaanien toimesta ja yleensä ranskalaisten no2i-su vihollistaan vastaan osoittaa, miten heikoilla perusteilla Vichyn hallitus lepäsi ja miten ikähän — tai paljon — viidettä vuotia kestäneellä terrorilla voiteltiin. Täisin sähoen osoittaa sen, tttS mitään kahsaa ei alisteta terrorilla muuta kuin hetkellisesti ja näen-näisestii Sama ilmiö varmaan toistuu kaikissa vihollisen ikeen altä vapautuvissa kansoissa, niissäkin, jotka eivät ö/r niin^ ilmcimti kapinoimistaan näyttäneet kuin esim. norjalaiset. Muistuu tämän HnHalla mieleemme mitä aikoinaan eräillä tahoilla hoettiin hokemasta päästyäkin Xettvösto- Hitidon nähden, kuinka sen kansoja hallitaan verisellä diktatuurilla, joita ne ovat valmiina riistäytymään irti ensiinmäiscn tilaisuuden tullessa. Ja se tilaisuus tuli — se tuli hirveänä so-iäna, peräätymisenä, häviönä, suurten maa-alojen menetyksenä ja tuhona. Mutta riistifytyivätkö ne nyt "tyranninsa** alla, "vapauttiuatko** ne ja . ruusuja Tämähä» oh jö "valJan hävytöntä, kun me kysamiebet — kas, me, siis minäkinj öhöm*. -^Liekin suuressa j^rliekaiiiiassä imytärhme täitöartime pistämällä kynämme hui?ldcaah. Jo-haft siitä kultainen toimittajamme kulmassaan sievästi btiomauttikin, mutta hetäämmekö me niin vähästä! EP, me vain pukimme toisiamme^ että kirjoita sinä . . . Niin minä Vienoa ja Vieno minua jä me molemmat jotakin kolmatta; Tyynekin olisi saanut kertoa enempi siitä Toronton matkastaan, totta kai sillä reisulla näkemistä pitemmästikin oli? Mutta kuh ei kirjOiteta^iuih ei sitten. (Nähtävästi tätvittäisiin vähih-tääii ihaanjärlstys ravistfelemaan md- • tä tästä välinpitämättömyydestä. Mutta Öihän he maähjäristykset osaa sinne, missä niitä tarvittaisiin. Totta puhueii kiireensä Oh itsökul-lakin, multa kiire ei Ole aina tpdelli-hen syy. Miriullakiri on joskufe ollut kiire Ja silloih,-^iireön keskellä, pyö-räytih paperille sanan siliom toisen nyt itsensä? Päinvastoin näimme käyvän, liittyivät lujasti sen "tyranninsa" ympärille, rinta rinnan, ja melkeinpä yli-inhimillisellä tarmolla kär-' stvät, kestivät jä taistelivat, jä jatkavat sitä voitosta voittoon päämääriinsä, vihollisen perinpohjaiseen kukistamiseen asti. Sieltä näMiin sellaista .uhrautumista ja niin tdjäita kuvia, et-fjei niitä maailman historia voi kerrata — samoin kuin se ei voi kerrata hitleriläisen vihollisen raakuuksia. Siellä nähtiin todellinen patriotismi, sellainen, jota ei saavuteta diktatuurilla. Tämän läksyn varmaan maailma oppii uuteen rauhaan asettuessa. Ja mc olemme iloisia siitä. Ne perusteet näyttävätkin olevan selvillä niillä, jotka paraikaa Wash-ingtonissa istuvat neuvottelemassa maailman turvallisuudesta ja jossa tilaisuudessa m.m. presidentti Roosevelt lausui nuo toisessa paikassa lehteämme kerratut perin järkevät sanat oikeasta yhtcisloiminnasla.— AP. tällöin ja niin-valmistui pakinake toisensa per^n melkein sääfmölKsesti joka. viikko. Mutta nyt, kun olisi aikaakin ollut> niin eipä tule edes pienen pientä palaa. Äskeh'kih istuin _pitkän toyih aiyäri tbimetöiinä, hlUttä siAtämrnUt herätti "Lapraifoh^^^^ miiiä-toh" lähettäniä säleenkään;kädljeltarti. Kun äurihkö veitikka kurkiäti" ikkb-nästä pöydälläni tUbksuviä iruiiäiljä, niin JLäprädbrih riiuistö , (ktikkäiinäl-jakko) taittoi seii satefet Jäliettäön he välkkyvänä sateehkaareiiä laiskanlinnaan kädelleni. Se sai minUt muistamaan miteii bäftaäsli päätin viime tälveiiä kohta keväällä kötib-duttuäni tarttua kynään, kifioTttää jatkuvasti... jä säänftöilisesli hUöiieh-tiä "nurkastani'Vkiihnes sydamessähi tunnen ansairieeni kaikki lUkehiattb-niien ystävieni kiitokset jä tuhteihat-tomän möhtreaiilaisen ystäväni lääet-tämän joblliläbjäh, Laprädöfiri ihiiis-ton — auringossa välkkyvän' kälihiin kukkamaljakon tuossa poydallaiii. ^»inpäalm t^ ja pian on mennyt kesäkin kynäni viruessa unholassa. Mikä ilo nyt itslleni, kun sateenkaari houkutteli kynää etsimään.. Kiinpa se jaksaisikin kohottaa minut tästä toimettomuudesta . . . Loihtisi tarinoita yhtä kauniita kuin itsekin, joista teille, ystäväni, sitten kertoisin. Koetan toivoa ja samalla toivoa, että teitä kaikkia kaivattuja kynäniekkoja joku sateenkaari innostaisi. SIRPA-SERKKU. (Kirj. Turve Nerman, subm Air, Sinervo.) * ^ Alla kiertotMen radan loputtoman kulkee lavea tie poikki maailman. Sen alkujuuret juontaa kohtuun pimeyden, eikä sen lopusta tiedä kukaan ihminen. Se on lavea tie, se on pitkä tie, HehaipuiUe heittää ja rotkoihin vie. Väliin aitrinkoym sen leikiksi l^] väliin synkkä se on kuin syksyinmyö. Siinä vilkkuu ja välkkyy ja vilisiB^ korot kidjkijtUn kiviin kun kUiset, Osa patikoi jalan, ja ajaen toiset Kuka konstit on keksinyt minkäkin t moiset. Käy moHsö su:dräan päin öhriäaa, jota isät ei osanneet rakentaa, käy neitonen unissaan hymyillen ^yääH kypsilnS suureen lempehm, käy:äidit rakkaita taakkoja kantäih, varovizisra neuvoja vanhukset dhtd^, käy naikkoset keleissä hetaleissaäi kaupaten räkästä rakkauttaan. Käy onnenonkijat linttaisin keniiii, ppinkäyneinä osissa herran jäfenph, käy työiiäkf lipimt hulmuavin, päSt pystyssä, askelin vakavin. ^ihtäk&listert, kopisten kilisee, 0&f Mrreja, vMsofta viUsee. Kiy pdpit myös kutdilla httrskdfua Stinat, h^ kaidan tien ovat vaeltajat. Osa kiitää kuin tanssien kiperää polkkaa, osa kaikrstnustansä sy^kkSnä- ~ tonkkaa. Tien rnntkassd seisoo Se Vainooja, tiiö pi0any kamala, kauhia. • . . . 1 Jä silmät SieH vain kirkastuu, yhä kutkiJäiH tähti kun kiristyy. SekiisvÖHi^ kätkee kouransa lymyyn, kun hUidt käy liian leveään hymyyn. Se silmäkulmasta kyyneleen py^yhB, jd netirmta hytkyy jd ilosta nr^hkii. On sillä Hiin mairean hupaisa olo; "Vöi simiä, lystikäs ihmispolo." Alla kiertotäMen radan loputtoman ktdkie lavea tie poikki maailman. Sen alkujuuret juontaa kohtuun pimeyden, eikä sen lopusta tiedä kukaan ihminen. Kdstd t ä s s ä taannoin oli liekissä sähköllä parantamisesta ja ttäs oli parantanut sillä leukansa. Otin rtiyös neuvosta kiinni ja ajattelin pääni yrti-päri. mutta aina tulin siihen tulokseen, että minulle ei sähkö auta. Mutta oli siinä yhteydessä myös sellainenkin neuvo, että vatsan löysänä pito johtaa myös terveyteen. Tuo^ä on jotakin. Harkitsin ja harkitsin asiaa ja ajattelin, että tuo neuvo oh järkeen menevä, ja siinä ajatuksissani höpötin asian naisystävälleni, johon olen kovasti pihkaantuhut. Mutta mennäppä puhumaan naisella kaikki mitä ajattelee!: 'N kävi tässäkin, että rakas ystäväni puhui salaisuuden .ystävälleen ja ystävä taas ystävälleen, että Eetulla on uusi reumatisnua lääke. Ja niin tekivät salaliiton minua vastaan. Seuraavalla kerralla kun meiufl rakkaan ystäväni luo, niin siellä olikin heitä kaksi ja touhusivat omia touhujaan paljain jaloin. Ja snm .minä pölljä menin heille sanomaan, että teillähän on suuret ja rumat jala Olin huomaavinani, että he nyökk^i" vät salaa päätänsä ja toinen meni J3 haki minulle kaksi pitkää pötkoa suklaata, niin — suklaata. Mitään {»- haa aavistamatta söin ne. .Olen hyvin tarkka naissydainen tuntija, mutta aina välillä silti öu maan erehtyneeni. Olin paho.ti^ näiden naisten mielen, tuon rak^a" (jatkoa S:llä sivulla) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-09-02-02
