Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 25, 1943

              Suru
Se pesänsä on tehnyt sydämeeni,
en onneton ma sille mitään voi,
se nakertaa kuin tuonen poukka siellä,
se veren juo, mi nuorna sykki, soi.
Mun henkeni, mi ennen hehkui, paloi,
se vähitellen tyyten sammuttaa.
Jos valvon taikka nukun, en ma siltä
nyt hetkeksikään enää rauhaa saa.
Se hininientää mun silmieni valon
ja tummat renkaat niiden alle luo.
Se kasvot multa kalman viivoin
maalaa
ja harvoin, harvoin mulle unta suo.
Se herpaisee mun.aatokseni lennon
ja sieluni se sairahaksi saa.
Koht' olenxnää varjo entisestä,
siks ystävät mua kaihtaa, kammoaa.
' KATRI K.
Britannian öljylähteet
Geologit yleensä ovat sitä mieltä,
että maissa, missä on kivihiiltä, on
myöskin öljyä. Vaikka öljy ja kivi­hiili
eivät esiinnykään juuri samoissa
kerroksissa, ovat ne niin läheisiä su­kulaisia,
koska molemmat tulevat
käsvi-'jTelänkiihhästa, että ne ovat
löydettävissä samoilta seuduilta. K i ­vihiili
itsessään sisältää öljyä, toiset
lajit hyvinkin runsaasti, joten sitä
voidaan saada siitä suoraan puhdis­tusmenetelmillä.
Se vain tulee siten
kalliimmaksi kuin lähteistä pumpat­tuna.
Kivihiiltä, kuten tiedetään, on
Brittein saarilla runsaasti, etelässä
VValesissa ja pohjoisessa Skotlannis­sa.
Skotlannin kivihiilikerrokset u-lottuvat
kauas Pohjanmeren alle, pi-viin
paikkoihin, kernaimmin uitto­väyläin
suihin ja lähelle satamapaik­koja,
joten sen sijaan, että valmista
vientitavaraa ennen oli kuljetettu
maitse suurilla kustannuksilla, nyt it­se
raaka-aineet saatiin huokealla
maksulla sahoihin uitetuiksi. Kun
samaan aikaan liikeolot puutavara­kaupan
alalla olivat suotuisat, elpyi
puutavadanvienti niin jsuuresti, ettei
sellaista koskaan ennen oltu nähty.
Niinpä puutavaranvienti jo 1860-
luvuUa lisääntyi moninkertaiseksi ja
kasvoi vuosina 1871—74 20 miljoo­nasta
48 milj. markkaan, laskettuna
tavallisten hintojen mukaan Suomen
satamissa. Kymijoen suulle, jonka
suuria koskia siihen saakka oli pidet­ty
mahdottomina käyttää tukinuit­toon,
perustettiin 1870-luvun alussa
kokonaista 8 suurta, yhteensä noin
neljäkymmentä raamia käsittävää
sahaa, joissa vuosittain sahattiin puo­litoista
miljoonaa pölkkyä. Kotkas­ta
ulkomaille vietyjen puutavaroiden
määrä nousi ennen pitkää niin, että
se oli viides osa koko maan xiennis-tä.
ISöO-luv^un ajalta voitaisiin mai­nita
useitakin aloitteita teollisuuden
alalta. Varsin tärkeänä näistä on
ma,nittava ajatus ruveta käyttämään
tuota vähän ennen keksittyä mene­telmää:
hioa puuta märkänä ja siten
hankkia runsaasti halpaa säie-ainet-ta
paperiin. Sillä pian oivallettiin,
että paperiteollisuus oli sekä omasta
maasta saatavan raaka-aineen run­sauden
e t t ä melkein rajattomain vesi­voimain
vuoksi aivan kuin luotu
maan teollisuudeksi. Tämän onkin
vniosikymmenien kokemus täysin to­distanut;
on näet tämä teollisuuden
haara kasvanut moninkertaiseksi, e-rittäin
vielä senjälkeen kun sahalai­tosten
puujätteistä ruvettiin n.s. sel­luloosatehtaissa
valmistamaan kemi­allisin
menettelytavoin paperin raa­ka-
ainetta, puuselluloosaa. — J. K .
temmälle kuin on saatu tarkoin mää­ritellyksikään.
Siitä huolimatta ei
oltu vielä öljylähteitä löydetty, jos
niitä oli kunnollisesti etsittykään,
koska Itä-Intian ja Mosulin öljyläh­teet
ovat olleet riittävän tuottoisia.
Sodan jatkuminen on tehnyt tässä
käänteen.
Englannin National Geographical
Society ilmoittaa, että perinpohjaisia
tutkimuksia Scotlannin hiilialueellä
on toimitettu ja että luonnonöljyläh-teitä
on löydetty. Nämä öljylähteet
samoin kuin hiilisuonetkin, ovat n.s.
seep-aikakaudelta. Löydöissä tehdyt
lähteet ovat osoittautuneet huomatta­viksi,
joista toiset antavat öljyä syök­semällä
ja toisista öljy saadaan
pumppaamalla. Geologistit Englan­nissa
kuitenkin sanovat, että paras
öljyaikakausi Englannissa on sivuu­tettu
jo muutamia tuhansia vuosia
sitten.
Öljytuotanto ' kivihiilestä alkoi
Englannissa jo vuonna 1847 Alfreto-
. nissa, Daarbushiressa, jossa öljyä
valmistettiin noin seitsemän tynnyriä
päivässä usean vuoden ajan. Myö­hemmin'
keksittiin uusi keino ja saa­tiin
patentti öljyn valmistukselle, jo­ka
uhkasi vallankumouksella pientä
öljyteollisuutta. Mutta sitten tapah­tui
odottamaton vallankumous, kun
Titusvillessä, Pennsylvaniassa, vuon­na
1859 löydettiin öljykaivo, josta
raakaöljy saatiin uskomattoman hal­valla
hinnalla. Brittiläiset yhtymät
ovatkin ottaneet innokkaasti osaa
maailman öljytuotannon kehittämi­seen,
vaikka raakaöljyä ei ole tuotet­tukaan
omassa maassa. Brittiläiset
Ihminen-
Ihmisen luurangon muodostavat
hengitetystä ilmasta.
Täysi-ikäisen ihmisen normaali-lämpötila
kainalokuopassa on 36.2
—^36.8 C. Se vaihtelee kuitenkin
haisia ja myös korkeita (aina l?^
seuraavat luut: Selkäranka, jossa o n . kert. min:ssa) arvoja. .
kaulanikamia 7, rinta- (selkä-) nika- Ihmisessä on n, 5 litraa verta''L
mia 12, lannenikamia 5, ristinikamia kimossa on tummaa verta Seonh"^
' 5 , häntänikamia 4,(5), lonkkaluita 2 lihapporikasta, koska sen happi
ja solisluita 2. Rintakehä, jossa on palanut ja tullut käytetyksi elinläm
24 kylkiluuta ja rintalasta. Pääkal- mön hankkimiseen. \'altimoiden •
lo, jossa 8 aivo-onetoluuta, 14 naa- on kirkkaan punaista. Se on menet!
maluuta ja kieliluu. Raajat/ joissa tänyt hiilihapponsa ja ollessaan vh-on,
yläraajoissa 60 ja alaraajoissa 64 teydessä keuhkojen kanssa puhdista!
luuta. Yhteinen luiden siimma nou- nut saaden uudelleen happea SEään
see-hiukan yli 200rn.
Lihakset aikaansaavat liikkeitäi
Hermot välittävät aistimuksia j a an­tavat
liikekäskyn li|iaksille. Kes­kushermosto
on tahdonalainen, sym- vuorokauden tuntien mukaan ollen
paattinen hermosto toimii tahdosta ja aamulla pienempi kuin illalla,
tajunnasta riipumatta. Keskusher- Hengityselimiin kuuluvat: keuh.
mostoon kuuluvat aivot ja selkäydin, kot, henkitorvi, kurkunpää ja nenä-
Sydämen lihastolla on oma ominai- ontelo. Sisään hengitettäessä ilman
nen rakenteensa,^ j a sen suorittama _happi joutuu ke.uhkoihin, missä je
työmäärä on ihmeteltävän SUiifr."Sy- puhdistaa hiilihappoisen
dän lyö keskimäärin 70-86 kertaa mi­nuutissa.
Ainoastaan harvoin on
lyöntien lukumäärä esim. kahtena pe­räkkäin
seuraavana minuuttina ai­van
sama. Jos meitä ympäröivä ilma
on tavallista lämpimämpi, huomaam­me
valtimossamme nopeamman lyön­nin.
Samoin aterioiden jälkeen, läm­pimien
ruokien j a juomien vaikutuk­sesta
nousee lyöntien lukumäärä. Le­vossa
ollessa alenee lyöntiluku koho-takseen
jälleen liikkeitä tehtäessä.
Iän mukana vaihtelee myös lyön­tien
lukumäärä. Ensimmäisenä ikä­vuotena
se on suurin (keskm. 134
yhtjnnät ovat tuottaneet vuosittain kertaa min:ssa), alenee sitten vähi-noin
kaksi biljoonaa tynnyriä öljyä telien saavuttaen n. 20 vuoden iässä
ja rakentaneet öljyn puhdistuslaitok- pienimmän kohtansa (n. 70) ja jää
sia. Ne ovat saaneet raakaöljynsä
Yhdysvalloista, Venesjuelasta, Tri­nidad
saarilta, Iranista, Iraqista,
Bahrainista, Burmasta ja Hollannin
Itä-Intian saarilta. Mutta ulkoa saa­dun
öljyn halpuudesta huolimatta
skotlantilaisen ölJ3m valmistamista
on myöskin kehitetty ja viimeisinä
siihen noustakseen jonkin verran
vanhuusiän tullessa. Toisesta ikä­vuodesta
lähtien on lyöntien luku­määrä
suurempi naisella kuin miehel­lä
johtuen pääasiassa naisen pienem­mästä
ruumiillisesta koosta. Yksi­löllisesti
vaihtelee sydämen lyöntien
lukumäärä huomattavasti. Terveil-vuosina
Scotkanti on antanut Eng- läkin ihmisillä on tavattu hyvin al-lannille
noin miljoonan tynnyriä vuo- — — — — — —
dessa. Nyt tehdyt uudet löydöt an- KEVEITÄ aseita (kiväärejä, ko­ta
vat toiveita siitä, että Britannia voi nekiväärejä jne.) tuotetaan Cana-suuresti
lisätä öljyntuotantoa koti- dassa jokainen viikko 13,000 kappa-maassakin,
letta.
Neljän päivän vanha kameelin baby New Yorkin Central-puiston
eläintarhassa enstmmatsessä valokuvassaan.
veren.
Happipitoineri veri menee sydämeen.
Laskimo veren hiilihappo joutuu
keuhkoihin ja poistuu sieltä uloshen-kitettäessä.
Ihminen hengittää 16 kertaa mi­nuutissa.
Minuutissa hän hengittää
lyz litraa ilmaa, tunnissa niinmuo­doin
450 1. ja vuorokaudessa 10,8001.
Aistinhermot tulevat aivoihin ja
ruumiin jäseniin; liikunta- ja tunto­hermot
tulevat selkäytimeen, joka al­kaa
aivojen takimmaisen osan, piden­tyneen
selkäytimen jatkona ja kulkee
selkäydinkanavassa suunnilleen toi­sen
lannenikaman seutuville.
Aivojen hermoaineen muodostaa
kaksi ainetta: harmaa aine ja\-alkoi-nen
aine, edellinen pinnalla.
Selkäytimen sisin osa on harmaa­ta
hermoainetta, ulompi kerros val­koista
ainetta.
Täysikasvaneen miehen (suomalai­sen)
koko on keskimäärin 171.1 cm,
Prof. Yrjö Kajavan tutkimusten mu­kaan
se on 150 vuodessa noussut 2
cm:llä. Koko ihmiskunnan keski­mitta
on 165 cm. Naiset ovat jonkin
verran pienempiä kuin miehet. Ih­minen
kasvaa 30 ikävuoteen saakka.
Maitohampaiden ilmestymisen ajat
vaihtelevat lapsen ruumiin' rakenteen
mukaan. Etuhampaat ilme5ty\it
6—8 kk. ikäisenä, etumaiiien ja toi­nen
poskihammas 20—30 kk. ikäL^^
• nä. Alaleuassa ne ilmestyvät vibän
ennen kuin yläleuassa.
Vankan ihmisen tulee painaa yhta
monta kiloa kuin hänen pituutensa
senttimetrimäärä nousee yli metrm.
Esim. pituus 171 cm- paino 71 kg.
Ihmisellä on viisi aistia: tunto-,
maku-, kuulo-, haju ja näköaisti.
Tuntoaistin voi jakaa useampua
alaryhmiin, kuten lämmön, koske­tuksen
ja kivun tuntoon.
Ihossa on kaksi kerrosta, päällim­mäinen
kerros, orvaskesi, jossa ei o e
^ verisuonia eikä hermoja, ja sen aUa
oleva verinahka, jossa näitä aineksia
on runsaasti.
Kielen tuntohermot ovat niin her­kät,
että ne erottavat harpin molem­mat
kärjet, joiden väli on 1 mm.
Sen avulla me tunnemme maun.
Me erotamme makean, karvaan, bap-pamen
ja suolaisen maun.
Makuaistimus on harvoin puM^^
siihen liittyy usein tunto- ja hajuair
timuksia. Makuelin sijaitsee suu^nj
telossa, kielen limakalvossa.
muodostavat"makunystyrät. TiJ-^i*
kasvuisilla häviää osa näistä mat •
keräsistä, joten esim. kielen keskiö­tään
syntyy kohta, joka ei tunne n^j
kua. Makuhermon haarat päattp
makukeräsiin, jotka ovat makunys­tyröiden
osia. Maun ärsytyksen ^