1938-12-10-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
;on]Sia,
?velti5-
Rush-skiivat
m, sa-jkeiiut
a vuori,
sa-liekan
tnala
at erään juo-tka
valmiste-ihreästä
kak-ilHnä
Pohjois.
puolin Rio
estaan huoli-ajalle
ulottu-in
kohde, jo-ittaa
ainakin
kaktuksessa
onka vaiku-
1 näkee ih-
Alkuasuk-
'ia ja syövät
intikaupalla
1 ja nähden
ttiä, jotka
kuin kalei-vat
n iin 110-
oman kau-keminen
ei
vukantaiset
?t itseljeen,
1 jumalten
tavat vies-n
peyotlin
skevät.He
^oi saattaa
;en jumal-papin
vä-tajunnan
itään epä-
. Myöskin
:n käyttö
tayanniu-huomioi-
.
ajanku-i
he mel-ia
ja sil-ssä.
Pev-n
tunne-
;ksiko5sa
liheimon
skuudes-y
siihen
voimak-
'^äyttöä,
;tu suQ-
)alvoiis-
. ja hei-
'Velies-;
;ia koh-'
LAU.^XT.MXA, JOULCKUUX 10 PÄIVÄXÄ
Sivu 11
«ipiuiiiHioninniiuinniuuininaiuinnniiniunuiimaniranitc»
i Suurennasiasin takaa I E
•KIIKARI 'nniuiDiHiinnmio se ilta ei mennj-t hukkaan. Ja jos
Englannin yleisradion meriaiheista
ohjelmaa varten tarvittiin äsken m.m.
puhuvaa papukaijaa ja tästä ilmoitettiin
papukaijojen omistajille. 70iha-kijaa
ilmoittautui "'ja riiiäen joukosta
valittiin 10 lopullisia kokeita varten.
.Väiden joukosta valittiin muudan
Pölly Salter, joka osasi nauraa eriri-omaisen
hyvin kahdella eri tavalla ja
joka kykeni itkemään, nyyhkyttämään
ja rfiitä sydäntäsarkevimmin
naul^uniaan kuin kissa jne. PoUy
pyysi läsnäolijoita myös ^Sulkemaan
oven, kysyi missä kissa oli ja toivotti
lopuksi kaikille hyvää yötä. Pölly
Witb€rick oli erinomainen puhuja
sekin, mutta kun se kesken kaiken
kolmesti kirkaisi lujalla äänellä
"Menkää hemmettiin", niin yleisradion
johto arveli, että säädyllisyyden
vuök S) lienee estettävii tämän Pollyn
pääsy esille. Eräs Austraaliasta kotoisin
ollut papukaija määrättiin laulamaan
"Tipperary", mutta se ottikin
mieluummin puhuakseen ja komensi
kokeiden tekijän hakemaan kivihiiltä
kellarista. Dolly niminen papukaija
lauloi koko matkan yleisradioasemalle,
niutta^ •kieltäytyi ^siellä
päästämästä äirioätaMariääiltä.
•Eräs 80-vuotiäs 'maanviljelijä Ez-ja
"kaunokirjallisuutta ^itä mukaa kuin
on voitu hankkia; Monen kodin hyllyllä
on suurteoksiakin, jopa kahdella ja
ehkä useammällaMn kielellä. Toiset
kirjoista "kuolevat" heti kun olemme
ne lukeneet-ja jäävät sellaisina hyllylle
lojumaan vuosikausiksi tai ainiaaksi,
mutta toiset vedämme yhä uudelleen
esille.
Mutta kodissa on myöskin "pienten
hylly". Pian sen jälkeen, kun lapsemme
ovat saaneet ensimmäiset kuvakirjansa,
satukirjansa ja varsinkin koulukirjansa,
huomaamme parhaaksi
hankkia heille oman hyllyn, jolle karttuu
vähitellen — .joulu joululta, syntymäpäivä
syntymäpäivältä — kirjoja,
jotka usein jäävät "isoille" täysin ou*
doiksi. "Vaadimme lapsemme kunnioittamaan
kodin kirjahyllyä, sitä "omaa
hyllyämme", siihen ei saa koskea,; mutta
kunnioitammeko heidän, hyllyään
edes niin paljon että tiedämme mitä
siellä on? Ei, ne ovat useinkin meille
aiVan outoja; siellä saisi olla meidän
puolestamme vaikka mitä, tahi ei mitään.
Niin ei kuitenkaan saisi olla,
Isojen hylly ja pienten hylly eivät saisi
olla kuin kaksi-eri aluetta, joiden välillä
ei ole mitään vuorovaikutusta.
Emmehän me muutehkaari tahdo vieraantua
lapsistamme, vaan seuraamme
heidän kehitystään, autamme heitä,
missä voimme, ja kasvamme heidän mukanaan.
Lasten hyllyltä voi myöskiii
löytyä hyVili iloisia* huumorintäyttämiä
kirjoja, jotka virkistävät koko jperhettä
jonakin muuten ikävänä iltana. Te
äidit, jotka olette joskus lukeneet sa-bekiefhissä
Egyptiss^ aikoo tässä , ^^^^""^ kanssa,-myönnätte, että
kuussa viettää häitä erään 16-vuo- ; • „ ' ; ~ : / ': ; • ••
tiaan neitosen kanssa, josta tulee hä-
Me suomalaiset olemme lukuhaluista
on teiDmL iS^^^t"» ™ T * Dito -takuttta saa sitä suurem- maa^r^^^ ^^TZ^ ^^J^
S i S npH•''''•r?'"''*^ ^^«^^ var^ läSnSHnh^t
^ a S V m ^ t e ^ n ^ T ' T.^'^'^^ '^^^ tehotkaamS^a
SS^nt ^ ' "^^^ ^"^^ n^it^än neuvot ja opetukset ja
karttunut, niita on tuUut ostetuksi ja sUloin on tUaisuus kevSssä S o ^a
joittaneet. Kodm kurjasto osaltaan ku- vään maaperään. ^ItS? n^J? ^l^- ^utta niistä hyUyiStä ^tarkoitimme-ihmi^
n henkis^es^säT k^e hityksessä, joka ^tää. «ie^t^täy i^mstie piu^h u-oan WmyonneeL m^yStoa-
Sn^l! ÄnJ^l^'"'" ^^^^^ oSThaSkiS^UuÄ:
kintoon eikaaviolnttoon. käänlai^ia kirjahyllyjä itseämme pa-
^ Kodm varsinaisen kirjaston muodos- remmin kuin lapsiakaan varten ^Se
HHontTH ^«C'J°^^ ° " ammatti- on ikävä juttu. Kirjoja olemme kyllä
kirjallisuutta, tietokirjoja, mietekirjoja jatkuvasti l^ankkmeet, mutta ne aje-
K I R J E E N V A I H T O A
lehtivat missä mikin, nurkissa, lattioilla,
kaiken epäjärjestyksessä olevan romun
seassa. Siellä-ne repeilevät, hajoavat
ja -katoavat. Kun joskus sitten muistamme,
että sekin kirja piti meillä olla,
•niin-sitä ei löydykään mistään tahi jos käyttöön,
löytyy, niin on se repaleina, kannet
pois, lehtiäpois. Olemme huonosti kohdelleet
kalleinta tavaraamme.
Nyt on kuitenkin asia nUn, että joka-hinen
me voimme hankkia kirjahyllyn.
Nainenkin sen voi tehdä, jos ei miestä
ole tahi hän on niin kankea, ettei sitä
tekemään ryhdy. Aina löytyy jostakin
sen verran laudanpaloja ja nauloja,
että niitä voi kyhätä. Ja hätätilassa
saa aivan erinomaisen hyllyn pakkilaatikoista,
kun niitä latoo syrjälleen, rinnakkain
ja päällekkäin tarpeellisen
määrän. Eivätkä nämä hyllyt tarvitse
alkujaan olla kauniita, sahalautakin
-niihin i kelpaa, kun on vähän kätevyyttä
verhota niitä paperilla tahi vaatteella.
Näin saa niin aistikkaita hyllyjä kuin
tahtoo.
Siis otamme nyt, vähä ennen joulukiireitä,
esille tämän kirjahyllyjutun.
Laitamme sen, jos ei ennestään ole.
Sitten etsimme nurkista kaikki kirjat,
joilla on jotakin arvoa, ja ladomme ne
hyllylle. Samoin teemme niille aikakauslehdille
ja tilapäisjulkaisuille, joita
mielimme säilyttää. Olkoon niillä hyllyssä
oma paikkansa. Niin myöskin Liekillä,
jos ajattelemme, että •-niihinkin
joskus myöhemmin vielä ^vilkaisemme.
Tässä samalla tulee kohennetuksi yleistä
järjestystä, josta saamme olla jouluna
ja vielä, jsen jälkeenkin hyvillämme.
— IDA JULIA.
Kyllikkr. Julkaistaan.
£ . / / . : Suomennetaan.
'Elisa: julkaistaan.
Lis-Täsk: Julkaistaan. Hauska ja
pirteä kyhäys niin nuorelta. Kiinnitä
edelleenkin huomio suomenkielen
ViUto Nyberg: Julkaistaan.
Kustaa Villenpoika: Samoin.
fyvMe: Samoin.
Fetnia: Samoin.
Scela: Samoin.
Kuvan lähettäjä (Sioux Lookout):
Vaikka kuinka koetamme, niin emme
jaksa muistaa emmekä mitään selitystä
löydä. Antakaapa vähän valaistusta.
• • oOo.
Vaimo huoneen nostaa ylös mahtiin
ja kunniaan tai repii sen alas aina
multahirsiin asti. — Aleksis Kivi.
nen 31 vaimonäa. Entisistä vaimoistaan
bäri'on 27:stä eronnut ja kolme
heistä omanaan pitänyt. Vaimot ovat
kuitenkin hänelle lahjoittaneet yhteensä
80 lasta, joista puolestaan ukkeli
on antanut 60 poikaa Egyptin
armeijalle. Tämän johdosta ukko arvelee,
että valtion^olisi nyt häntä innostettava,
tuettava ja palkittava hyvän
esimerkin vuoksikin.
Kentuckin vuoristossa pidetään
omituisia hartausmenoja, St. Patrikin
juhlia, joissa käytetään m.m.
myrkyllisiä käärmeitä jonkinlaisina
uskon vahvistusvälineinä. Näitä käärmeitä
varten on erikoisesti pyydystäjät
ja hoitajaty jotka tuovat niitä
laatikoissa kokouspaikalle. Kun kokousväki,
joskus 'satoja ihmisiä, tu-
J Jee hurmiotilaan, huutaa ja keinuttelee
itseään edestakaisin kuin soutaja
aallokossa, silloin on käärmeenhöita-
Jien toiminnan aika, he käärivät näitä
myrkyllisiä matelijoita haltioituneiden
kaulojen ympäriUe.
on Hazardin tuomari ryhtynyt
vastustamaan näiden juhlamenojen
käärmeosaa. Hän selittää, että äskettäin
kunnantalolla pidetyssä hartaustilaisuudessa
olivat käärmeet
purreet kahta henkilöä ja että hän
seuraavana päivänä mainitulla talolla
"äki istuimensa ympärillä matelevan
toistakymmentä -ku^ari^' ja kalkkarokäärmettä,
jotka hän keräili ja työnsi
oikeustalon lämmitysuuniin.
— oÖo —
"Miksi pidätte niin monta lehmää öbin pienessä navetassa?''
'•KäytäanöUisistä syistä — ne valmistavat kannmnaitoa."
RothscMldin huone
Koti on jotakin niin ihanaa, että
kyky luoda sellainen olisi asetettava
kaikkia muita ominaisuuksia korke-amntalle.
~ H. BeecherrStowe.
Minne' on: joutunut siivouden ja
itsekunnioituksen viimeinen tunne-,
kun valtiomiehemniekin, muutoin niin
ennakkoluulottomat ja toiminnan antikristukset,
kutsuvat tänäänkin vielä
itseään kristityiksi ja käyvät herran-ehtoollisella?
— Nietzche.
Minä uskon, että se, mitä nyt on,
sisältää yhdistelmän siitä, mitä oli ja
mitä tuleva on. — Enfentin.
* * *
Kun jokainen tulee virkamieheksi,
ei ole enää mitään virkamiehiä.
Jean Jaures.
Rikkauden, koska se on yhteistoiminnallinen
synnyltään, tulee olla sitä
myös käytännöltään. Pierre La-jitte.
:
Monopoli paisuu, kunnes se hdlkee.
Pi J. Proudhon.
Verraten siihen tilaan, niissä iJtseim-mat
rhmiset nyt elävät, olisivat ne
vapauden rajotukset, mitä kommunis-'
mi mahdollisesti tuo, itse vapaus.
John Stuart Mill.
ranneessa juutalaisvainossa Frankfurtin
pankki, koko systeemin keskus,
jekset rahastivat niitä maita missä lakkautettiin. Viime kevännä kun
asuivat, niin vastakkaisilla puolilla natsit valtasivat Wienin, he vangitsi-
Ne, jotka näkivät elokuvan "House
of Rothschild" muutamia vuosia sitten
muistavat kuinka Saksan juutalaisen,
Meyer Amschel Rothsehildin,
viisi poikaa hajaantuivat yUEuropan
enemmän kuin sata vuotta sitten ja
perustivat voimakkaan jä mahtavan
pankkisyndikaatin, jonka pohjana oli
pankki Frankfurtissa ja haarapank-
Koska noin tuhat henkilöä kadot- keja Neappeli^^
taa postisäästöpankkil^irjans^ ^^f^^
kum olivatkin. Siten kuka tahansa
voittikui sodan, joku Rothschildeista
aina oli voittajan puolella. Tällainen
kävi mahdolliseksi siksi kun mikään
tomen pankkilaitos ;Eiiropassa ei kyennyt
hankkimaan sellaisia lainoja,
joita hallitukset vaativat.
Kahdennellakynunenennellä vuosisadalla
Rothsehildin huoneen mahti
on lakastunut kun toisia ja vieläkin
mahtavampia pankkihuoneita on
noussut Lontooseen ja New Yorkiin
vallankumoukset merkitsivät hyvin sen sijalle. Tätä alaspäin menoa on
vähän tälle mahtavalle pankkiperheel- suuresU jouduttanut rotsien valtaan-
Ie ^unEuropassa puhkesi sota, vei- nousu Saksassa v. 1933 ja sita seu-
^^|kko, on brittilaisis^ postikontto- suuresU jouduttanut natsien valtaan-feissa
avattu erikoinen kadonneiden vähän talle mahtavalle pankJaperneei _ ^
^»•jojen osasto.
vat parooni Louis von Rothsehildin.
Häntä ei ole senjälkeen vapautettu
ja kerrotaan natsien vaativan häneltä
kahden miljoonan dollarin sakkoa tai
lunnaita vapaaksi pääsystä. Lunnaita,
vaikka niitä "epävirallisesti" vaadittiin
jo useita kuukausia sitten, el
ole vieläkään maksettu.
Näin on tultu siihen, että ainoastaan
kaksi Rothsehildin viidestä suurpankista
on enää jälellä (Neapelin
pankki suljettiin jo vuosia sitten) ja
Rothsehildien mahti ja arvovaltäisuus
kansainvälisinä pankkiireina kuuluu
menneisyyteen.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 10, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-12-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki381210 |
Description
| Title | 1938-12-10-11 |
| OCR text | ;on]Sia, ?velti5- Rush-skiivat m, sa-jkeiiut a vuori, sa-liekan tnala at erään juo-tka valmiste-ihreästä kak-ilHnä Pohjois. puolin Rio estaan huoli-ajalle ulottu-in kohde, jo-ittaa ainakin kaktuksessa onka vaiku- 1 näkee ih- Alkuasuk- 'ia ja syövät intikaupalla 1 ja nähden ttiä, jotka kuin kalei-vat n iin 110- oman kau-keminen ei vukantaiset ?t itseljeen, 1 jumalten tavat vies-n peyotlin skevät.He ^oi saattaa ;en jumal-papin vä-tajunnan itään epä- . Myöskin :n käyttö tayanniu-huomioi- . ajanku-i he mel-ia ja sil-ssä. Pev-n tunne- ;ksiko5sa liheimon skuudes-y siihen voimak- '^äyttöä, ;tu suQ- )alvoiis- . ja hei- 'Velies-; ;ia koh-' LAU.^XT.MXA, JOULCKUUX 10 PÄIVÄXÄ Sivu 11 «ipiuiiiHioninniiuinniuuininaiuinnniiniunuiimaniranitc» i Suurennasiasin takaa I E •KIIKARI 'nniuiDiHiinnmio se ilta ei mennj-t hukkaan. Ja jos Englannin yleisradion meriaiheista ohjelmaa varten tarvittiin äsken m.m. puhuvaa papukaijaa ja tästä ilmoitettiin papukaijojen omistajille. 70iha-kijaa ilmoittautui "'ja riiiäen joukosta valittiin 10 lopullisia kokeita varten. .Väiden joukosta valittiin muudan Pölly Salter, joka osasi nauraa eriri-omaisen hyvin kahdella eri tavalla ja joka kykeni itkemään, nyyhkyttämään ja rfiitä sydäntäsarkevimmin naul^uniaan kuin kissa jne. PoUy pyysi läsnäolijoita myös ^Sulkemaan oven, kysyi missä kissa oli ja toivotti lopuksi kaikille hyvää yötä. Pölly Witb€rick oli erinomainen puhuja sekin, mutta kun se kesken kaiken kolmesti kirkaisi lujalla äänellä "Menkää hemmettiin", niin yleisradion johto arveli, että säädyllisyyden vuök S) lienee estettävii tämän Pollyn pääsy esille. Eräs Austraaliasta kotoisin ollut papukaija määrättiin laulamaan "Tipperary", mutta se ottikin mieluummin puhuakseen ja komensi kokeiden tekijän hakemaan kivihiiltä kellarista. Dolly niminen papukaija lauloi koko matkan yleisradioasemalle, niutta^ •kieltäytyi ^siellä päästämästä äirioätaMariääiltä. •Eräs 80-vuotiäs 'maanviljelijä Ez-ja "kaunokirjallisuutta ^itä mukaa kuin on voitu hankkia; Monen kodin hyllyllä on suurteoksiakin, jopa kahdella ja ehkä useammällaMn kielellä. Toiset kirjoista "kuolevat" heti kun olemme ne lukeneet-ja jäävät sellaisina hyllylle lojumaan vuosikausiksi tai ainiaaksi, mutta toiset vedämme yhä uudelleen esille. Mutta kodissa on myöskin "pienten hylly". Pian sen jälkeen, kun lapsemme ovat saaneet ensimmäiset kuvakirjansa, satukirjansa ja varsinkin koulukirjansa, huomaamme parhaaksi hankkia heille oman hyllyn, jolle karttuu vähitellen — .joulu joululta, syntymäpäivä syntymäpäivältä — kirjoja, jotka usein jäävät "isoille" täysin ou* doiksi. "Vaadimme lapsemme kunnioittamaan kodin kirjahyllyä, sitä "omaa hyllyämme", siihen ei saa koskea,; mutta kunnioitammeko heidän, hyllyään edes niin paljon että tiedämme mitä siellä on? Ei, ne ovat useinkin meille aiVan outoja; siellä saisi olla meidän puolestamme vaikka mitä, tahi ei mitään. Niin ei kuitenkaan saisi olla, Isojen hylly ja pienten hylly eivät saisi olla kuin kaksi-eri aluetta, joiden välillä ei ole mitään vuorovaikutusta. Emmehän me muutehkaari tahdo vieraantua lapsistamme, vaan seuraamme heidän kehitystään, autamme heitä, missä voimme, ja kasvamme heidän mukanaan. Lasten hyllyltä voi myöskiii löytyä hyVili iloisia* huumorintäyttämiä kirjoja, jotka virkistävät koko jperhettä jonakin muuten ikävänä iltana. Te äidit, jotka olette joskus lukeneet sa-bekiefhissä Egyptiss^ aikoo tässä , ^^^^""^ kanssa,-myönnätte, että kuussa viettää häitä erään 16-vuo- ; • „ ' ; ~ : / ': ; • •• tiaan neitosen kanssa, josta tulee hä- Me suomalaiset olemme lukuhaluista on teiDmL iS^^^t"» ™ T * Dito -takuttta saa sitä suurem- maa^r^^^ ^^TZ^ ^^J^ S i S npH•''''•r?'"''*^ ^^«^^ var^ läSnSHnh^t ^ a S V m ^ t e ^ n ^ T ' T.^'^'^^ '^^^ tehotkaamS^a SS^nt ^ ' "^^^ ^"^^ n^it^än neuvot ja opetukset ja karttunut, niita on tuUut ostetuksi ja sUloin on tUaisuus kevSssä S o ^a joittaneet. Kodm kurjasto osaltaan ku- vään maaperään. ^ItS? n^J? ^l^- ^utta niistä hyUyiStä ^tarkoitimme-ihmi^ n henkis^es^säT k^e hityksessä, joka ^tää. «ie^t^täy i^mstie piu^h u-oan WmyonneeL m^yStoa- Sn^l! ÄnJ^l^'"'" ^^^^^ oSThaSkiS^UuÄ: kintoon eikaaviolnttoon. käänlai^ia kirjahyllyjä itseämme pa- ^ Kodm varsinaisen kirjaston muodos- remmin kuin lapsiakaan varten ^Se HHontTH ^«C'J°^^ ° " ammatti- on ikävä juttu. Kirjoja olemme kyllä kirjallisuutta, tietokirjoja, mietekirjoja jatkuvasti l^ankkmeet, mutta ne aje- K I R J E E N V A I H T O A lehtivat missä mikin, nurkissa, lattioilla, kaiken epäjärjestyksessä olevan romun seassa. Siellä-ne repeilevät, hajoavat ja -katoavat. Kun joskus sitten muistamme, että sekin kirja piti meillä olla, •niin-sitä ei löydykään mistään tahi jos käyttöön, löytyy, niin on se repaleina, kannet pois, lehtiäpois. Olemme huonosti kohdelleet kalleinta tavaraamme. Nyt on kuitenkin asia nUn, että joka-hinen me voimme hankkia kirjahyllyn. Nainenkin sen voi tehdä, jos ei miestä ole tahi hän on niin kankea, ettei sitä tekemään ryhdy. Aina löytyy jostakin sen verran laudanpaloja ja nauloja, että niitä voi kyhätä. Ja hätätilassa saa aivan erinomaisen hyllyn pakkilaatikoista, kun niitä latoo syrjälleen, rinnakkain ja päällekkäin tarpeellisen määrän. Eivätkä nämä hyllyt tarvitse alkujaan olla kauniita, sahalautakin -niihin i kelpaa, kun on vähän kätevyyttä verhota niitä paperilla tahi vaatteella. Näin saa niin aistikkaita hyllyjä kuin tahtoo. Siis otamme nyt, vähä ennen joulukiireitä, esille tämän kirjahyllyjutun. Laitamme sen, jos ei ennestään ole. Sitten etsimme nurkista kaikki kirjat, joilla on jotakin arvoa, ja ladomme ne hyllylle. Samoin teemme niille aikakauslehdille ja tilapäisjulkaisuille, joita mielimme säilyttää. Olkoon niillä hyllyssä oma paikkansa. Niin myöskin Liekillä, jos ajattelemme, että •-niihinkin joskus myöhemmin vielä ^vilkaisemme. Tässä samalla tulee kohennetuksi yleistä järjestystä, josta saamme olla jouluna ja vielä, jsen jälkeenkin hyvillämme. — IDA JULIA. Kyllikkr. Julkaistaan. £ . / / . : Suomennetaan. 'Elisa: julkaistaan. Lis-Täsk: Julkaistaan. Hauska ja pirteä kyhäys niin nuorelta. Kiinnitä edelleenkin huomio suomenkielen ViUto Nyberg: Julkaistaan. Kustaa Villenpoika: Samoin. fyvMe: Samoin. Fetnia: Samoin. Scela: Samoin. Kuvan lähettäjä (Sioux Lookout): Vaikka kuinka koetamme, niin emme jaksa muistaa emmekä mitään selitystä löydä. Antakaapa vähän valaistusta. • • oOo. Vaimo huoneen nostaa ylös mahtiin ja kunniaan tai repii sen alas aina multahirsiin asti. — Aleksis Kivi. nen 31 vaimonäa. Entisistä vaimoistaan bäri'on 27:stä eronnut ja kolme heistä omanaan pitänyt. Vaimot ovat kuitenkin hänelle lahjoittaneet yhteensä 80 lasta, joista puolestaan ukkeli on antanut 60 poikaa Egyptin armeijalle. Tämän johdosta ukko arvelee, että valtion^olisi nyt häntä innostettava, tuettava ja palkittava hyvän esimerkin vuoksikin. Kentuckin vuoristossa pidetään omituisia hartausmenoja, St. Patrikin juhlia, joissa käytetään m.m. myrkyllisiä käärmeitä jonkinlaisina uskon vahvistusvälineinä. Näitä käärmeitä varten on erikoisesti pyydystäjät ja hoitajaty jotka tuovat niitä laatikoissa kokouspaikalle. Kun kokousväki, joskus 'satoja ihmisiä, tu- J Jee hurmiotilaan, huutaa ja keinuttelee itseään edestakaisin kuin soutaja aallokossa, silloin on käärmeenhöita- Jien toiminnan aika, he käärivät näitä myrkyllisiä matelijoita haltioituneiden kaulojen ympäriUe. on Hazardin tuomari ryhtynyt vastustamaan näiden juhlamenojen käärmeosaa. Hän selittää, että äskettäin kunnantalolla pidetyssä hartaustilaisuudessa olivat käärmeet purreet kahta henkilöä ja että hän seuraavana päivänä mainitulla talolla "äki istuimensa ympärillä matelevan toistakymmentä -ku^ari^' ja kalkkarokäärmettä, jotka hän keräili ja työnsi oikeustalon lämmitysuuniin. — oÖo — "Miksi pidätte niin monta lehmää öbin pienessä navetassa?'' '•KäytäanöUisistä syistä — ne valmistavat kannmnaitoa." RothscMldin huone Koti on jotakin niin ihanaa, että kyky luoda sellainen olisi asetettava kaikkia muita ominaisuuksia korke-amntalle. ~ H. BeecherrStowe. Minne' on: joutunut siivouden ja itsekunnioituksen viimeinen tunne-, kun valtiomiehemniekin, muutoin niin ennakkoluulottomat ja toiminnan antikristukset, kutsuvat tänäänkin vielä itseään kristityiksi ja käyvät herran-ehtoollisella? — Nietzche. Minä uskon, että se, mitä nyt on, sisältää yhdistelmän siitä, mitä oli ja mitä tuleva on. — Enfentin. * * * Kun jokainen tulee virkamieheksi, ei ole enää mitään virkamiehiä. Jean Jaures. Rikkauden, koska se on yhteistoiminnallinen synnyltään, tulee olla sitä myös käytännöltään. Pierre La-jitte. : Monopoli paisuu, kunnes se hdlkee. Pi J. Proudhon. Verraten siihen tilaan, niissä iJtseim-mat rhmiset nyt elävät, olisivat ne vapauden rajotukset, mitä kommunis-' mi mahdollisesti tuo, itse vapaus. John Stuart Mill. ranneessa juutalaisvainossa Frankfurtin pankki, koko systeemin keskus, jekset rahastivat niitä maita missä lakkautettiin. Viime kevännä kun asuivat, niin vastakkaisilla puolilla natsit valtasivat Wienin, he vangitsi- Ne, jotka näkivät elokuvan "House of Rothschild" muutamia vuosia sitten muistavat kuinka Saksan juutalaisen, Meyer Amschel Rothsehildin, viisi poikaa hajaantuivat yUEuropan enemmän kuin sata vuotta sitten ja perustivat voimakkaan jä mahtavan pankkisyndikaatin, jonka pohjana oli pankki Frankfurtissa ja haarapank- Koska noin tuhat henkilöä kadot- keja Neappeli^^ taa postisäästöpankkil^irjans^ ^^f^^ kum olivatkin. Siten kuka tahansa voittikui sodan, joku Rothschildeista aina oli voittajan puolella. Tällainen kävi mahdolliseksi siksi kun mikään tomen pankkilaitos ;Eiiropassa ei kyennyt hankkimaan sellaisia lainoja, joita hallitukset vaativat. Kahdennellakynunenennellä vuosisadalla Rothsehildin huoneen mahti on lakastunut kun toisia ja vieläkin mahtavampia pankkihuoneita on noussut Lontooseen ja New Yorkiin vallankumoukset merkitsivät hyvin sen sijalle. Tätä alaspäin menoa on vähän tälle mahtavalle pankkiperheel- suuresU jouduttanut rotsien valtaan- Ie ^unEuropassa puhkesi sota, vei- nousu Saksassa v. 1933 ja sita seu- ^^|kko, on brittilaisis^ postikontto- suuresU jouduttanut natsien valtaan-feissa avattu erikoinen kadonneiden vähän talle mahtavalle pankJaperneei _ ^ ^»•jojen osasto. vat parooni Louis von Rothsehildin. Häntä ei ole senjälkeen vapautettu ja kerrotaan natsien vaativan häneltä kahden miljoonan dollarin sakkoa tai lunnaita vapaaksi pääsystä. Lunnaita, vaikka niitä "epävirallisesti" vaadittiin jo useita kuukausia sitten, el ole vieläkään maksettu. Näin on tultu siihen, että ainoastaan kaksi Rothsehildin viidestä suurpankista on enää jälellä (Neapelin pankki suljettiin jo vuosia sitten) ja Rothsehildien mahti ja arvovaltäisuus kansainvälisinä pankkiireina kuuluu menneisyyteen. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-12-10-11
