1939-02-18-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J U P ER
KIRJ. ARNE KOSKEJ^ALA
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registerej at the Post Office Deptv
Otta^R-a, as sec5ond class matter.
3 ick» «60
Yhdysvaltoihin:
1 vk; . . . . . V . . . ^ , . . . . . > . $2i50
suomeen }a muualle ulkomaille:
1 vk. $3.00
6 kk. . . . . . . . i . . . , . . ; , . . . . . . . ; . . 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy Jokaisen Mikon lau-ftotaina
12-sivuisena, sisältSeh parasta
käunokirjaUIsta luettavaa kaikilta aloilta;
Aslamiehille myönnetään 20 prosen-tili
palkkio.
pyytäkää asihtniesvälineitä jo tänään.
Kustantaja: Väpäus Publishing Co.
Toimittaja A. Päivid.
Toimitusneuvosto: J. Järvis^ Rauha
Mäki. Hilja Aho. k Suksi. Ester
Kaustinen; AlU Malm; mrgit Laakso
ja VWö SalvÄ
Liekkiin aljotut kirjoitukset osol-ibettiava:
110.80X69 mm
Olemme vapaita ihmisiä, voimme
ajatella kaikista asioista niinkuin hakamme
ja muodostaa oman mielipiteemme
» Aivan niin, eikä juuri muuten
voikaan olla, sillä ajatuksemme
ja mielipiteemme ovat sitä mitHovat,
ei niitä pakolla käännetä. Mutta niV»
hin voidaan vaikuttaa, niitä voidaan
kasvattaa ja niitä voidaan pettää jq
harhauttaa hämmästyttävään määrään.
Koulu ja kirkko ovat ahjoja,
iöissa ajatuksia ja fhieUpiteitämto-vataan-^
ei vain ennenvanhadnt mutta
yhä vielä. Nykypäivien mahtavin
maallinen ase on kuitenkin sanoma-ja
aikakauslehdistö, ja lisätkäämme,
porvarillinen lehdistö, sillä siellähän
on toistaiseksi se mahti,.millä mo
välineet saadaan suuriksi, mahtaviksi
ja vältfämättömiksi. Se maalaa, se
värittää, sc tieteilee ja selostaa asiat
luokkansa etujen ja hengen mukaisesti.
Ja kun se tekee sitä jatkuvasti
maanlaajuisessa fuittakaavassa, niin
onpa ihme ettei se tehoa. Turhana
sitä vastaan kilpisfysy hcikönipiät va-listusdsict
jä ykshöideti ääfii. Pit-
.kän, raskaan taistelun tulos^ se on,
että toisen luokan, luokisiä suurim-nfän,
työväen jir kl^hälistm ajatus
saadaan väpäutummn noista kaMeis-iOif^
iiirpirkSli^ etm S(t ntUodastiiH
selväksi itsetajunnaksi. Mutta tukipa
jatkuvasti vaikka jotakin fnentä
fttii^kkalehteä; joka oft ottanut ura-kakseen
vääiisiillu meitä kinkevia
asioita ja-kylvää epäluidoa ja eri^
puraisuutta määrätyllä täirkoituksel-la,
niin vaikuttaid se, i0af^^
ottaa asioista tadellista selvää laa-jmmsM
läheistä N muokataan
ajattikHiä ja mielipjteitä^ niiii,
•eitä kummastelee joutvessaan sellai-smvaikumkM^
alla olleen ihmisen
/k>i^s4ikcikustelUun; oH kuin kuun-
4€lis$ sokeaa, joka ei itse näe, inutta
sHlainen se maailnta d« — ttiuuteti-
^yväy mutta siellä m joku punonen
peikko, jota vastaaH täytyy aina luudan
kanssa hostia. Sitä peikkoa, sen
kauhuai käyttävätkin hyväkseen
kaikki joille se sov^ltnUi porvareista
Jasistei/iin jä pieiiiin nurkkatiaketta-jiin
asti. Ja, käydäksemfne itseäm-ine
lähemmäksi, pieneen-suottiolais-piiriimme,
sitä k&ettdtät jotkut
kuvasti pitää meidänkin yhteistoi-
AURINKOKUNTAMME viides
jäsen auringosta lukien on planeetta
Jupiter, jonka koko on niiii valtava,
että kaikki muut aurinkokun-tämme^^,
senet mahtuisivat sen sisään.
Jupiterih läpimitta on kokonaista
137,00D kilometriä, eli 11 kertaa suurempi
kuin maan, ja tilavuus
1,300 kertaa maan tilavuutta suurempi;
Ekvaattorin halkaisija on
9,500 kilometriä pitempi kuin napa^-
akseli, mikä johtuu planeetan suUires"^
ta litistymisestä^ Siis oikea jättiläinen,
johon verrattuna muut kiertotähdet
ovat vaiii pieniä kääpiöitäi
Jupiter loistaa oppositsioninaikiaha
iltataivaallky ja sen eroittäa' helposti
tasaisesta, kirkkaanvalkoisestä valostaan
(Jupiter on Vehuksert jälkeen
taivaan ku-kkain tähti). Auringon ja
Kuun jälkeen jUpiterisr oh tutkittu
enemmän kuin mitään muuta taivaankappaletta.
Mutta siitä huolimatta
tiedämme JUjjiteristä varsin vähän,
koska sen pinta oh älituistien väihtie-lujen
alaisenai Tuskin näettinie planeetan
pintaa kahtena iltana peräkkäin
samanlaisenai Jä tämän vaoksi
on ollut kerrassaan-niahdotontä piirtää
Jupiterista karttaa. Jö käUätt
aikaa sitten- tähtitieteilijät havaitsivat
Jupiterin pinnassa kakisi tuUimaa
juovaa, jötkä kulkevat ekvaattorin
suuntaisina) töinen^pohjöisälaj^ toinen
eteläisellä puoliskolla. ^Mtä ajan
mukana, kun havaintovälineet pära-nivaty^
huortiattiihj OtteMt^ nätnä efc*
vaattorijuÖVat ole taketttfeeliäfä^^^^^
yksmkertaifc kuirt ^aföä^^ lUiflUlh:
Sekä juovissa että hiiden U l k b i ) ^^
la näkyy pilviiifäislä muodostumia ja
kirkkaita pistclitä j joi to- aNHillä on
voitu määrätä plartfeetan kiertoaika
akselinsa ympäri. Paikkaansa nähden
ekvaattori juovat pys)rvät alallaan,
mutta niiden ulkomuoto on hyvin
huomattavien muutosten alaisen
na. Töisinaanlie mielkein katoavat
näkyvistä, toisinaan taas eroittuvat
hyvinkin selvinä. Tummia juovia
eroittaa toisistaan kirkkaat vyöhykkeet,
joista kirkkain on juuri ekvaattori
vyöhyke.
Juovat o\^t väriltään tavallisesti
tummanpunaisia kun taas ek\^atto-riseUdiit
ovat kauniin ruusunpunaisia,
niin että tottumatonkin katsoja voi ne
havaita hy\'in fielpostii \^eensä jUO^
vien on* jatkuvien niuutosten
alaisena, ja toisinaan on taas aikoja;
kun tuo A^ariloisto katoaa jäljettömiin.
Jupiterin pinnalla näkyy -myöf
usefai' valo\.«öimaltaan erivahvuisia
pilkkuja, joista toiset b\Tit kirkkaampia^
toiset himmeähiiiiäy muistuttaen
Jupitferitt' kuita niiden kulkiessa planeetan
pinnan yli. Kuuluisin näistä-
pilkuista lon ns. punainem pilkku»
joka sijaitsee eteläisellä puoliskolla;
Sen pituus on rtoin 41 kilometriä
ja In-eys- noin 14jOOO kilometriä.
Muodoltaan seön hyvin soikea ja väriltään
loistavanpuhainen läikkä, joka
havaittiin ensimmäisen kerran vuonna
1S7B, Se on oUiit varsin huomattavien
x^aihtelujen alaisena, mutta on
säilynyt kuitenkin tähän fÄivään
saakka; ^Xfönieiitähtitieteilijäirt tutkimukset'o\*
at ösöittaneety että punainen
pilkku ei pysy samasSa paikassa
planeetan kiinteämpään sisuksieen
minta-ajatmt4*mme tiellä^ Missä
määrin pnnistuvat, se riippim osittain
myöskin siitä, miten me suhtaudumme
katiskaan joutuneihin naapurei-himme,
— AP,
nähden. Ort voitu todeta pilkun pyö-räysajan
pienentyneen, joten sen täytyy
siirtyä Jupiterin todellista pintaa
kohti. Mikä on tuo punainen pilkku,
jota tähtitieteilijät ovat niin ahkeirästi-tutkineet?
Useimmat heistä pitävät
sitä jonkinlaisena purkautumisilmiö-nä,
mutta se on vain olettamus^ jota
ei ole voitu sitovasti todistaa.
Edellä- olevasta on ilmennyt, että
Jupitfet Ori hyvin niUUttuVaineh tai^
vaähkappale; jonka kiihtieätäiMntaa^
tuskin millöinkäati' ölertimfe nähneet
Sitä peittää höyry— jä pilvimuo-döstumatv
ja hyvin uskottavaa oh^
että' plan^taa ympäröi laaja ja tiheä
Umakehä. Siliä elfe näin olisii
kiiirifca voitaisiin silloin selittää nuö
huomattavat vayitelUt pläheietari pin-nalla?
Oh kaksi ominaisuutta^jotka vetä^
vät huöniion puoleensa^, kuri suUh-taammekaukopUtkieh
Jiipitbria kohti.
Toinen niistä on se että planeetan
välövöima-Väheriee^ mitä^^l^
SCTT reUnaa tulläätt; Siis^ täyMirieh
Marsin ja KAiuriVaStäköhtäy joiden
puita on kauttaaltaan yhtä kii-kas; Ja
juuri tämä ilmiö jMi" luultavasti seu^
raUs hyvin tiheästäilmakehäStäi
Toinen ominaisuus on Jupiterin
soikea nuiotö: se on näet riaVoiltaati
hyvin litistynyt, josta on juuri seurauksena
se, etta- ekVäattörih säde
on^ huomattavasti- pitetnpi riaparak-selia:,
kuten jö alussa mainitsin. Planeetan
suuri litistyranenlaffieutuusii-tö^
j^tö sm;kiei^^
I»ri on^iiopea---^
, On eräs seikka Jupitierin kiertoliikkeessä^
todistaa, ettei sen pinta voi
olla kiinteää ainetta; Ön nimittäin
havaittu, että ekvaattorin seudut kiertävät
alkselin ympäri lyhemmässä
ajassa kuin siitä kauempai^ oleivat
osat, vaikka niiden oh kuljettaja pitempi
matka. Tämä on yleensä kaasumaisessa
tilassa olevien kappaleitten
ominaisuus. Mutta kuinka on silloin
selitettävissä pUhaitien pikku
Jupiterin pinnalla? Sehän on pysynyt
muuttumattomana vuosikjnfnme-niä.
Mutta tästä huolimatta meidän
täytyy pitää Jupiteria kaasumaisena
kappaleena, koska suurin on niistä
ilniioistä, jotka planeetan; pinnalla
^vallitsevat, puhuvat tämän olettamuksen
puolesta.' Hyvällä syyliä
voinune pitää Jupiteria ÄUririgönkai^
taisena kappaleena^ jonka pinta ei
kuitenkaan enää lämmitä.
Vuonna 1610 tammikuun 13 päi-
^ n ä Galilei löysi Jupiterin neljä suurinta
kuuta. Sen ajan oppineista tämä
löytö tuntui kerrassaan mahdottömal-ta>
ja eräs heistä meni itsepäisyydes-sään
niin pitkälle, että kieltäytyi liat-somasta
kaukoputkeen. Jonkun ajan
kuluttua löydön jälkeen tUö härkä-pämen
oppinut kuoli, jolloin Gallei
sanoi: "Minä toivon, että häh on nähnyt
ne matkallaan taivaaseen." Jo
Galilei havaitsi, että Jupiterin kuut
kiertävät planeettaa Coperhikuksen
lakien mukaan. Tämä oli paras todistus
siitä, että Copemikuksen järjestelmä
oli täysin oikea.
Hyvällä teatterikiikärilla voimme
eroittaa Jupiterin neljä suurinta kuuta—-
ne ovat yhtä kirkkaat kuin hei-kohnmat
paljain silmin näkyvät täh-deti
: Barnard on laskenut Jupiterin
kuiden läpimitan ja;saanut niiden arvoksi
3300 — 5700 kUometriä. Ne
ovat siis hiukan pienempiä maapallon
kuuta.
Paljon "vaivaa
En olisi ikinä osannut kuvitella
että se on niin monimutkainen japaU
jon vaivaa vaativa työ saada nämä
minunkjh sepustuksena Liekin palstalle!
. -
Niin, minä'olen yhtä suuri "toUuk-ka
"kuin se Tienohentummukin, joka
ensi kesänä aikoo mennä katsomam
minkälainen laitos se painokone on.
Minulla ei ole liioin ollut edes harmaata
aavistusta, imien tämäkin juttu
lehteen asetetaan, mutta nyt sain
jo omimkmi^rkim^ltmA. Peense-losiukSen;-
MiHkd'seMpUMm. Ja ihan
vääf A}jateUiir tiyf tallkittisnkin pimi
jiittu'sadiff^^ minkä-läise^
afr^ on Mi-däii
^luettWänafHfHi^. N äiti huvikseni
kun' tiäitä HifjbtäW,jd siitW onkin toi-silie
tiiitt smH vaivani Ihhn se tieto
kävitiitiHtjlieM^^sii^ftiM^ seu-räaväna
yötiä sätti kirjeen, missä
Liekki velköo tmiulfä kymmentä dollaria
palkkioksi tiiiile jotka saavat
tiHtf' paljöti vdii)aä¥0iiMt juttujen
tähdietu Se oli-önHekH'vain unta.
MMidldM^o^^
olympialaisUesäaii käväseii Suomes-sdr
ja lähden mafkaäti' seti'verran ai-kaseiHinin
elii^ kei^kiärtölla pari ^
vädLiekinkötikä^ ja sitten
käyn katsotHdsSa tnyöskin kuinka
Liekki syntyy. MHtd kuvittelin jo
senkin valmiiksi^ etta jos ei päästetä
näkemään päinokbtieita niin kävelen
kädiiUa ja käts^^^
missä Liekki syntyy. Niin se toivo-tniis
oli salaitienl tHiitta nyt se saa
öUa jo jttlkinetikih; kutt siitä ei km-fetikadH
ttUe initaäki Kun tuli tm
itiö Mmö aika ja pälMf näkyy pk-iiisniSväH^
niin^räH^
kaati paremmin kun ^Liekin kotikm-pätigitit^^
oiir tiäifiki^. SOnthd^^ jo jonkunlaisen
käsityksen siitä kuinka
Liekki syntyy. Vaikka kyllä se olisi
mukavaa nähdä oikein omin silmin. -
Vahinko että asun näin kaukana.
SIRFÄ-SERKKU.
Vuonna iS^Bärriäd löysi viidennen
kuun, joka bn niin lähellä pLa-nfeettaa,
että se on vaikeimmin havaittavia
aurinkokuntamme jäseniä;
Sen kiertoaika planeetan ympäri on
noin 12 tuhtia; -Tämä'kuu muuttaa
ratäansäjririkä ori seuraus Siitä, että
itse^ keskU9kappaie>^^piter, onna*
voiltaan litistynyt. Sen rata on^ hyvin
soikea; ^
Hyvin midenkiintöisia ovat ne a-miötv
jolloin: JUptenkmit kutet
plaiieetän pinnan yli;
lmU'nä3^taäkiTl&aaltä>pilkulta tummaa
taust&a västenj kufttaas läheffl-imnä
plarieetäÄJ kÄustaa se näytt^
tummalta valoisalta taustalla. Tämä
ilmiö johtuu yksinwnaari siitäv^
Jupiterin- reunat ovat himmeämpiä
kuin keskus. Jupiterin kuiden ascö^
to ja nuden ylikulut voidaan läsk»
eddtäpahi-ja ihnoitetaaii tähtiUeteel^
lisissä^ a i f e ^ s i k i ^ joten
vaitsijatovateddtäpäin tietoisia^ kos^
ka ylikulut tapahtuvat.
Vuosina^ 1904-^1905 Lick-obseifv^-
törion johtscja Perrinei löysi J u p i»
kuudennen'ja-sdtÄftänhen kuunja
vuosina 1908^Mdötte kahdeksannfl»-
Nämä kuut ovat valovoimaltaan^
heikkoja, että löydöt tehtiin valoM-vauksen
avulla. Ne oVat huomatja-vasU
kauppana Jiipiferista kuinvie» ,
edellä mainittua^ etöism "»^^
vitsee kierroksensa kokonaista 2^
vuotta. Useimmat tähHtieteiUjoi-^
ovat sitä midtä että^ nämä Ju{
etäisimmät kuut ovat ns. pi
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 18, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-02-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390218 |
Description
| Title | 1939-02-18-02 |
| OCR text | J U P ER KIRJ. ARNE KOSKEJ^ALA {Canadan suomalaisten viikkolehti) Registerej at the Post Office Deptv Otta^R-a, as sec5ond class matter. 3 ick» «60 Yhdysvaltoihin: 1 vk; . . . . . V . . . ^ , . . . . . > . $2i50 suomeen }a muualle ulkomaille: 1 vk. $3.00 6 kk. . . . . . . . i . . . , . . ; , . . . . . . . ; . . 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Liekki ilmestyy Jokaisen Mikon lau-ftotaina 12-sivuisena, sisältSeh parasta käunokirjaUIsta luettavaa kaikilta aloilta; Aslamiehille myönnetään 20 prosen-tili palkkio. pyytäkää asihtniesvälineitä jo tänään. Kustantaja: Väpäus Publishing Co. Toimittaja A. Päivid. Toimitusneuvosto: J. Järvis^ Rauha Mäki. Hilja Aho. k Suksi. Ester Kaustinen; AlU Malm; mrgit Laakso ja VWö SalvÄ Liekkiin aljotut kirjoitukset osol-ibettiava: 110.80X69 mm Olemme vapaita ihmisiä, voimme ajatella kaikista asioista niinkuin hakamme ja muodostaa oman mielipiteemme » Aivan niin, eikä juuri muuten voikaan olla, sillä ajatuksemme ja mielipiteemme ovat sitä mitHovat, ei niitä pakolla käännetä. Mutta niV» hin voidaan vaikuttaa, niitä voidaan kasvattaa ja niitä voidaan pettää jq harhauttaa hämmästyttävään määrään. Koulu ja kirkko ovat ahjoja, iöissa ajatuksia ja fhieUpiteitämto-vataan-^ ei vain ennenvanhadnt mutta yhä vielä. Nykypäivien mahtavin maallinen ase on kuitenkin sanoma-ja aikakauslehdistö, ja lisätkäämme, porvarillinen lehdistö, sillä siellähän on toistaiseksi se mahti,.millä mo välineet saadaan suuriksi, mahtaviksi ja vältfämättömiksi. Se maalaa, se värittää, sc tieteilee ja selostaa asiat luokkansa etujen ja hengen mukaisesti. Ja kun se tekee sitä jatkuvasti maanlaajuisessa fuittakaavassa, niin onpa ihme ettei se tehoa. Turhana sitä vastaan kilpisfysy hcikönipiät va-listusdsict jä ykshöideti ääfii. Pit- .kän, raskaan taistelun tulos^ se on, että toisen luokan, luokisiä suurim-nfän, työväen jir kl^hälistm ajatus saadaan väpäutummn noista kaMeis-iOif^ iiirpirkSli^ etm S(t ntUodastiiH selväksi itsetajunnaksi. Mutta tukipa jatkuvasti vaikka jotakin fnentä fttii^kkalehteä; joka oft ottanut ura-kakseen vääiisiillu meitä kinkevia asioita ja-kylvää epäluidoa ja eri^ puraisuutta määrätyllä täirkoituksel-la, niin vaikuttaid se, i0af^^ ottaa asioista tadellista selvää laa-jmmsM läheistä N muokataan ajattikHiä ja mielipjteitä^ niiii, •eitä kummastelee joutvessaan sellai-smvaikumkM^ alla olleen ihmisen /k>i^s4ikcikustelUun; oH kuin kuun- 4€lis$ sokeaa, joka ei itse näe, inutta sHlainen se maailnta d« — ttiuuteti- ^yväy mutta siellä m joku punonen peikko, jota vastaaH täytyy aina luudan kanssa hostia. Sitä peikkoa, sen kauhuai käyttävätkin hyväkseen kaikki joille se sov^ltnUi porvareista Jasistei/iin jä pieiiiin nurkkatiaketta-jiin asti. Ja, käydäksemfne itseäm-ine lähemmäksi, pieneen-suottiolais-piiriimme, sitä k&ettdtät jotkut kuvasti pitää meidänkin yhteistoi- AURINKOKUNTAMME viides jäsen auringosta lukien on planeetta Jupiter, jonka koko on niiii valtava, että kaikki muut aurinkokun-tämme^^, senet mahtuisivat sen sisään. Jupiterih läpimitta on kokonaista 137,00D kilometriä, eli 11 kertaa suurempi kuin maan, ja tilavuus 1,300 kertaa maan tilavuutta suurempi; Ekvaattorin halkaisija on 9,500 kilometriä pitempi kuin napa^- akseli, mikä johtuu planeetan suUires"^ ta litistymisestä^ Siis oikea jättiläinen, johon verrattuna muut kiertotähdet ovat vaiii pieniä kääpiöitäi Jupiter loistaa oppositsioninaikiaha iltataivaallky ja sen eroittäa' helposti tasaisesta, kirkkaanvalkoisestä valostaan (Jupiter on Vehuksert jälkeen taivaan ku-kkain tähti). Auringon ja Kuun jälkeen jUpiterisr oh tutkittu enemmän kuin mitään muuta taivaankappaletta. Mutta siitä huolimatta tiedämme JUjjiteristä varsin vähän, koska sen pinta oh älituistien väihtie-lujen alaisenai Tuskin näettinie planeetan pintaa kahtena iltana peräkkäin samanlaisenai Jä tämän vaoksi on ollut kerrassaan-niahdotontä piirtää Jupiterista karttaa. Jö käUätt aikaa sitten- tähtitieteilijät havaitsivat Jupiterin pinnassa kakisi tuUimaa juovaa, jötkä kulkevat ekvaattorin suuntaisina) töinen^pohjöisälaj^ toinen eteläisellä puoliskolla. ^Mtä ajan mukana, kun havaintovälineet pära-nivaty^ huortiattiihj OtteMt^ nätnä efc* vaattorijuÖVat ole taketttfeeliäfä^^^^^ yksmkertaifc kuirt ^aföä^^ lUiflUlh: Sekä juovissa että hiiden U l k b i ) ^^ la näkyy pilviiifäislä muodostumia ja kirkkaita pistclitä j joi to- aNHillä on voitu määrätä plartfeetan kiertoaika akselinsa ympäri. Paikkaansa nähden ekvaattori juovat pys)rvät alallaan, mutta niiden ulkomuoto on hyvin huomattavien muutosten alaisen na. Töisinaanlie mielkein katoavat näkyvistä, toisinaan taas eroittuvat hyvinkin selvinä. Tummia juovia eroittaa toisistaan kirkkaat vyöhykkeet, joista kirkkain on juuri ekvaattori vyöhyke. Juovat o\^t väriltään tavallisesti tummanpunaisia kun taas ek\^atto-riseUdiit ovat kauniin ruusunpunaisia, niin että tottumatonkin katsoja voi ne havaita hy\'in fielpostii \^eensä jUO^ vien on* jatkuvien niuutosten alaisena, ja toisinaan on taas aikoja; kun tuo A^ariloisto katoaa jäljettömiin. Jupiterin pinnalla näkyy -myöf usefai' valo\.«öimaltaan erivahvuisia pilkkuja, joista toiset b\Tit kirkkaampia^ toiset himmeähiiiiäy muistuttaen Jupitferitt' kuita niiden kulkiessa planeetan pinnan yli. Kuuluisin näistä- pilkuista lon ns. punainem pilkku» joka sijaitsee eteläisellä puoliskolla; Sen pituus on rtoin 41 kilometriä ja In-eys- noin 14jOOO kilometriä. Muodoltaan seön hyvin soikea ja väriltään loistavanpuhainen läikkä, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1S7B, Se on oUiit varsin huomattavien x^aihtelujen alaisena, mutta on säilynyt kuitenkin tähän fÄivään saakka; ^Xfönieiitähtitieteilijäirt tutkimukset'o\* at ösöittaneety että punainen pilkku ei pysy samasSa paikassa planeetan kiinteämpään sisuksieen minta-ajatmt4*mme tiellä^ Missä määrin pnnistuvat, se riippim osittain myöskin siitä, miten me suhtaudumme katiskaan joutuneihin naapurei-himme, — AP, nähden. Ort voitu todeta pilkun pyö-räysajan pienentyneen, joten sen täytyy siirtyä Jupiterin todellista pintaa kohti. Mikä on tuo punainen pilkku, jota tähtitieteilijät ovat niin ahkeirästi-tutkineet? Useimmat heistä pitävät sitä jonkinlaisena purkautumisilmiö-nä, mutta se on vain olettamus^ jota ei ole voitu sitovasti todistaa. Edellä- olevasta on ilmennyt, että Jupitfet Ori hyvin niUUttuVaineh tai^ vaähkappale; jonka kiihtieätäiMntaa^ tuskin millöinkäati' ölertimfe nähneet Sitä peittää höyry— jä pilvimuo-döstumatv ja hyvin uskottavaa oh^ että' plan^taa ympäröi laaja ja tiheä Umakehä. Siliä elfe näin olisii kiiirifca voitaisiin silloin selittää nuö huomattavat vayitelUt pläheietari pin-nalla? Oh kaksi ominaisuutta^jotka vetä^ vät huöniion puoleensa^, kuri suUh-taammekaukopUtkieh Jiipitbria kohti. Toinen niistä on se että planeetan välövöima-Väheriee^ mitä^^l^ SCTT reUnaa tulläätt; Siis^ täyMirieh Marsin ja KAiuriVaStäköhtäy joiden puita on kauttaaltaan yhtä kii-kas; Ja juuri tämä ilmiö jMi" luultavasti seu^ raUs hyvin tiheästäilmakehäStäi Toinen ominaisuus on Jupiterin soikea nuiotö: se on näet riaVoiltaati hyvin litistynyt, josta on juuri seurauksena se, etta- ekVäattörih säde on^ huomattavasti- pitetnpi riaparak-selia:, kuten jö alussa mainitsin. Planeetan suuri litistyranenlaffieutuusii-tö^ j^tö sm;kiei^^ I»ri on^iiopea---^ , On eräs seikka Jupitierin kiertoliikkeessä^ todistaa, ettei sen pinta voi olla kiinteää ainetta; Ön nimittäin havaittu, että ekvaattorin seudut kiertävät alkselin ympäri lyhemmässä ajassa kuin siitä kauempai^ oleivat osat, vaikka niiden oh kuljettaja pitempi matka. Tämä on yleensä kaasumaisessa tilassa olevien kappaleitten ominaisuus. Mutta kuinka on silloin selitettävissä pUhaitien pikku Jupiterin pinnalla? Sehän on pysynyt muuttumattomana vuosikjnfnme-niä. Mutta tästä huolimatta meidän täytyy pitää Jupiteria kaasumaisena kappaleena, koska suurin on niistä ilniioistä, jotka planeetan; pinnalla ^vallitsevat, puhuvat tämän olettamuksen puolesta.' Hyvällä syyliä voinune pitää Jupiteria ÄUririgönkai^ taisena kappaleena^ jonka pinta ei kuitenkaan enää lämmitä. Vuonna 1610 tammikuun 13 päi- ^ n ä Galilei löysi Jupiterin neljä suurinta kuuta. Sen ajan oppineista tämä löytö tuntui kerrassaan mahdottömal-ta> ja eräs heistä meni itsepäisyydes-sään niin pitkälle, että kieltäytyi liat-somasta kaukoputkeen. Jonkun ajan kuluttua löydön jälkeen tUö härkä-pämen oppinut kuoli, jolloin Gallei sanoi: "Minä toivon, että häh on nähnyt ne matkallaan taivaaseen." Jo Galilei havaitsi, että Jupiterin kuut kiertävät planeettaa Coperhikuksen lakien mukaan. Tämä oli paras todistus siitä, että Copemikuksen järjestelmä oli täysin oikea. Hyvällä teatterikiikärilla voimme eroittaa Jupiterin neljä suurinta kuuta—- ne ovat yhtä kirkkaat kuin hei-kohnmat paljain silmin näkyvät täh-deti : Barnard on laskenut Jupiterin kuiden läpimitan ja;saanut niiden arvoksi 3300 — 5700 kUometriä. Ne ovat siis hiukan pienempiä maapallon kuuta. Paljon "vaivaa En olisi ikinä osannut kuvitella että se on niin monimutkainen japaU jon vaivaa vaativa työ saada nämä minunkjh sepustuksena Liekin palstalle! . - Niin, minä'olen yhtä suuri "toUuk-ka "kuin se Tienohentummukin, joka ensi kesänä aikoo mennä katsomam minkälainen laitos se painokone on. Minulla ei ole liioin ollut edes harmaata aavistusta, imien tämäkin juttu lehteen asetetaan, mutta nyt sain jo omimkmi^rkim^ltmA. Peense-losiukSen;- MiHkd'seMpUMm. Ja ihan vääf A}jateUiir tiyf tallkittisnkin pimi jiittu'sadiff^^ minkä-läise^ afr^ on Mi-däii ^luettWänafHfHi^. N äiti huvikseni kun' tiäitä HifjbtäW,jd siitW onkin toi-silie tiiitt smH vaivani Ihhn se tieto kävitiitiHtjlieM^^sii^ftiM^ seu-räaväna yötiä sätti kirjeen, missä Liekki velköo tmiulfä kymmentä dollaria palkkioksi tiiiile jotka saavat tiHtf' paljöti vdii)aä¥0iiMt juttujen tähdietu Se oli-önHekH'vain unta. MMidldM^o^^ olympialaisUesäaii käväseii Suomes-sdr ja lähden mafkaäti' seti'verran ai-kaseiHinin elii^ kei^kiärtölla pari ^ vädLiekinkötikä^ ja sitten käyn katsotHdsSa tnyöskin kuinka Liekki syntyy. MHtd kuvittelin jo senkin valmiiksi^ etta jos ei päästetä näkemään päinokbtieita niin kävelen kädiiUa ja käts^^^ missä Liekki syntyy. Niin se toivo-tniis oli salaitienl tHiitta nyt se saa öUa jo jttlkinetikih; kutt siitä ei km-fetikadH ttUe initaäki Kun tuli tm itiö Mmö aika ja pälMf näkyy pk-iiisniSväH^ niin^räH^ kaati paremmin kun ^Liekin kotikm-pätigitit^^ oiir tiäifiki^. SOnthd^^ jo jonkunlaisen käsityksen siitä kuinka Liekki syntyy. Vaikka kyllä se olisi mukavaa nähdä oikein omin silmin. - Vahinko että asun näin kaukana. SIRFÄ-SERKKU. Vuonna iS^Bärriäd löysi viidennen kuun, joka bn niin lähellä pLa-nfeettaa, että se on vaikeimmin havaittavia aurinkokuntamme jäseniä; Sen kiertoaika planeetan ympäri on noin 12 tuhtia; -Tämä'kuu muuttaa ratäansäjririkä ori seuraus Siitä, että itse^ keskU9kappaie>^^piter, onna* voiltaan litistynyt. Sen rata on^ hyvin soikea; ^ Hyvin midenkiintöisia ovat ne a-miötv jolloin: JUptenkmit kutet plaiieetän pinnan yli; lmU'nä3^taäkiTl&aaltä>pilkulta tummaa taust&a västenj kufttaas läheffl-imnä plarieetäÄJ kÄustaa se näytt^ tummalta valoisalta taustalla. Tämä ilmiö johtuu yksinwnaari siitäv^ Jupiterin- reunat ovat himmeämpiä kuin keskus. Jupiterin kuiden ascö^ to ja nuden ylikulut voidaan läsk» eddtäpahi-ja ihnoitetaaii tähtiUeteel^ lisissä^ a i f e ^ s i k i ^ joten vaitsijatovateddtäpäin tietoisia^ kos^ ka ylikulut tapahtuvat. Vuosina^ 1904-^1905 Lick-obseifv^- törion johtscja Perrinei löysi J u p i» kuudennen'ja-sdtÄftänhen kuunja vuosina 1908^Mdötte kahdeksannfl»- Nämä kuut ovat valovoimaltaan^ heikkoja, että löydöt tehtiin valoM-vauksen avulla. Ne oVat huomatja-vasU kauppana Jiipiferista kuinvie» , edellä mainittua^ etöism "»^^ vitsee kierroksensa kokonaista 2^ vuotta. Useimmat tähHtieteiUjoi-^ ovat sitä midtä että^ nämä Ju{ etäisimmät kuut ovat ns. pi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-02-18-02
