1939-02-18-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tässä nähdään pieni "nöpönenä" apina ja yksi viidestä jättiläispandaksen pennusta, jotka ovat
uusia tulokkaita Lontoon eläintarhaan ja molemmat kotoisin länsi-Kiinan metsäisiltä ylängöinä.
Pandaseläimct ovat hyvin harvinaisia, niitä sanotaan olevan maailmassa enää vain muutamia.
Canadalainen nainen, joka kulki
pommien aUa
A ancouverliii saapui tammikuun
loppupuolella Mrs. Roland Roberts,
joka miehensii, kapteeni Robertsin
kanssa, on seit.^eniän kertaa "matkustanut
espanjalaisiin satamiin vallitsevan
sodan aikana.
Sen kahdeksantoista kuukauden aikana,
jonka Mrs. Roberts oli pois kotoaan
täältii. hän on kolme kertaa
kulkenut fasistien saa^toketjun läpi
Espanjan rannikolla, hän on kokenut
lukuisia pommituksia Valencian ja
Cartagenan satamissa, on saanut erikoista
kunnioitusta o akseen Espanjan
hallitukselta, sekä on maannut
siuraana täyteen tupatussa sairaalassa
Cartagenassji.
M r s . Roberts joutui matkalle pian
sen jälkeen kun heidät vihittiin. Hänen
miehensä kuljetti tarpeita kaksi
kertaa fasistien satamiin. Ka^iteeni ja
!Mrs. Roberts tänä aikana tutkivat tilannetta
Espanjassii ja ke kusteluien-s;*
perusteella päättivih ryhtyä tavarakuljetukseen
Espanjan hallituksen
satamiin. Hesiiivat vroituksia, mutta
oliVvU päättäneet vointinsa mukaan
avustaa erpanjalai-iu t;i?-telussaan
ulkomaalaisia fasistianaeijoita vastaan,
'
Mrs. Roberts h^rto:hc"!dän toiminnastaan
seuraavasti:
Espanjan hallituksen s;ilamiin purjehtivat
laivat ottivat Rotterdamissit
tai Amsterdanii??;! ruokalarvelastin.
Sitten ne mat' asivat Gibraltarin salmen
kautta Vii!inierelle. Xiin kauan
kun alukset pysyx-ät tavallisilla laiva-reiteillä,
ei niitä ahdisteta, multa heti
kun laivat alkavat läh.styä Espanjan
rannikko"; fa<;istien sotalai\^t
aloittavat ajojahdin.
Kapteeni KoLorts te^d seitsemän
tällaista matkaa ja Mrs. Roberts oH^
hänäi mukan? :ra kolme ke taa. He
päätti\iit ottaa ioman, ja seuraa\*alla
n^ath.ilba»^ h^''^nn slrk^en^a, W.
Claire Lilley, jokr» oli nyt toisen kapteenin
johdossiK Joutui fasistilentä-jän
pommiin uhriksi.
Fasistit ponmuitivat Valenciaa ja
Cartagenaa kolmen tunnin väliajoin
hl. Claire Lilleyn ollessa niissä. T i lanne
Cartagenas^a oli tukalin, sillä
siellä vallitsi työvoiman puute ja alus
joutui olemaan satamassa viisikin ^
viikkoa. Mrs. Robertsilla on näytet-täränä
fasistien pommien kappaleita,
jotka hän oli kuuraana^ottanut aluksensa
kannelta.
Cartagenan satamassa hänet otettiin
vastaan kunnianosoituksin ja kestitettiin
hallituksen lippulaivalla, kun
hän oli uskaltanut lähteä tällaiselle
matkalle.
Kun fasistien lentokoneet ilmestyivät
sataman ylle, niin kaikki ihmiset
tavallisesti juoksivat piiloihin
laitureilla. Mrs. Roberts sanoi, että
hän aina jäi laivalle, silla se tuntui
hänestä turvallisemmalta.
Ehkä tämä jännitys oli kuitenkin
liikaa, sillä hän sairastui ja joutui
sairaalaan Cartagenassa. Tilann^^
tässä sairaalassa oli kurja, sillä se oli
täynnä haavoittuneita sotilaita ja siellä
vallitsi lääketarpeiden ja ruuan
puute.
Mrs. Roberts vakuuttaa, että hän
on valmis tekemään moisia matkoja
' vieläkin.
ar ]a s• pI aI t n IHinI en
T J . \ D I U :M vietti äskettäin 40-vuo-
•*'Mispäiväänsä. Ranska kunnioitti
tämän johdosta suurinta oppinutta
naistaan, tuon kallisarvoisen aineen
keksijää, rouva Marie Curieta. Koko
maailman kunnioituksen ja suosion
hän saaviitti sen \iioksi, että huomasi
radiumin parantavan syöpää. Ja
niinpii nyt juhlittiinkin Marie Curien
ja hänen miehensä Pierre Curien
muistoa maailman vitsausta, syöpää,
x-astaan käytävän taistelun merkeissä
järjestämällä kansiunvälinen syö-
{xitaisteluviikko.
Parisin kansainvälisen syöpätaiste-hiviikon
aikana maailman tunnetuimmat
fyysikot, biologit ja lääkärit
AAiihtoivat mielipiteitään ja esittivät
kokenniksiaan tieteelliseltä sekä käytännölliseltä
alalta. Tässä yhteydessä
on tilaisuus luoda myös katsauksia
aikaan, jolloin ^larie ja Pierre
Currie kurjassa, kylmässä parakissa
neljän vuoden aikana suurella x-ai-
\-alla ja loppumattomalla kärsiv-älli-syydellä
käsitteleixiit useita tonneja
pikeä, löytääkseen siitä pienen ra-diumhiutasen.
Pierre Curie kuoli
odottamatta liikenneonnettomuuden
uhrina. Marie Curie otti hänen paikkansa
yliopistossa. Mutta vasta sen
jälkeen, kun Marie Curien työlle oli
osoitettu suurta huomiota ja kunnioitusta
Englannissa ja Tukholmassa,
vähän ennen maailmansotaa, saatiin
perustetuksi Radium-Institiiutti;
missä rva Curie lopultakin saattoi
suotuisammissa olosuhteissa jatkaa
tutkimuksiaan.
Käynti tässä laitoksessa, varsinkin
sen siinä osassa, jossa jatketaan tutkimuksia
keksinnön käyttämiseksi
yhä laajemmassa määrässä ihmiskunnan
hyväksi, on tällä hetkellä
mitä mielenkiintoisin. Varajohtaja
Feroux, joka toimii tieteellisen työn
teknillisenä johtajana sekä koko laitoksen
hallinnon johtajana, antoi mielellään
tietoja ja selostuksia laitoksen
toiminnasta. Hän lausui m.m.:
Radium-Instituutin perustamisesta
lähtien on biologisen ja lääkinnällisen
osaston johtajana toiminut tohtori"
Reygaud. Vielä nytkin hän on laitoksen
kunniajohtajana, mutta hänen
seuraajanaan on professori Lacassag-ne.
\'asta sodan jälkeen perustettiin
Curie-säätiö erään tuntemattoman
henkilön lahjoitettua tarkoitukseen
3.5 miljoonaa frangia. Ei ole-kulunut
enempää kuin kaksi vuotta siitä, kun
laitos sai oman sairaalan. Siinä on
SO vuodetta ja se on x^rustettu kaikin
tarpeellisin kojein ja omin leikkaussalein.
Suunnitelmat rakennuksen
toisen osan, johon tulisi 60 vuodetta,
rakentamiseksi ovat \^lmiit,^ mutta
tarpeellisia varoja ei vielä ole koossa.
Biologista tutkimustyötä suoritetaan
osittain Pasteur-laitoksen rakennuksessa
— samassa rakennuksessa, jossa
myös fysikaalinen tutkimustyö aloitettiin
ja jossa sitä kuolemaansa asti
johti rva Curie — osittain Curie-säätiön
uudessa rakennuksessa.
Vuosibudjettimme? Se on ny-kjisin
4 miljoonaa frangia, josta 2.S
miljoonaa frangia, saadaan osittain
Curie-säätiöltä, osittain sairaalamme
tuloina. Jäljellä olevan puolentoista
miljoonan fr^gin : kokoonsaaminea
on^-vaikeampaaj-tftuttäjme toivomme
saavamme senVvsatibtta ja-Parian
kaupiingiUa avustuksena. Jos laitoksemme
lääkärit olisivat ilman yksityispraktiikkaa
ja JvOkonaan antautu-neet
sairaälämn^i)alveliikseen, olis^^
vat taloudellistit vaikeutemme vielä
suuremmat. varattomia
pbtiläitä ilröaiseksi, mutta
annamme varakkaiden rriaksaa varo-jensa
mukaan.
\ Miten suuri on henkilökuntamme?
Meillä on 12^15 lääkäriä, joiden Ii-saksi
8 lääkäriä- pääasiallisesti ulko-
, maalaisia, jotka vä||iritään 6 kuukauden
ajan — useiiumiten kokonaisen
vuoden — toimivat laitoksessamme
oppiakseen syöpätaiitien käsittelyä.
Biologista . tutkimustyötä suorittaa
12—14 apulaista. Koko henkilökuntamme
on nykyään 150 henkeä käsittävä.
; ; '••V.,:-.v';l.V, .,
Parannustyömme? Laitoksemme
koko toiminta-aikana on käsitelty 7—
8,000 syöpätautista, viiösittain nousee
potilaiden määrä 8-^900:aan. Käsittely
kestää tavallisesti puolestatoista
kahteen kuukauteen. Jos potilaat
joutuvat - käsiteltäväksemme riittävän
aikaisin ori tulos hyvä, varsinkin
jos on kysymyksessä vähemmän
syvällä oleva kieli- tai kurkunpää-syöpä.
Vatsasyöpätautisten käsittely
on vaikeampaa, jäsääimöllisesti on
tällöin turvauduttava myös kirurgin
veitseen. Hyviä tuloksia olemme
saavuttaneet vatsanpohjasyövän käsittelyssä.
Vähintäin 300 naista olemme
voineet päästää laitoksestamme
parantuneinaT Me katsomme heidän
parantuneen täydelleen vasta 5 vuoden
kuluttua ja kaikinpuolisen penis-teellisen
tarkastuksen jälkeen.
Parantuneiden lukumäärä? Kuol-leisuusnumerot?
Näistä kummastakin
on vaikea antaa mitään numero
tietoja, koska syöföä on niin monenlaista
ja kosija tämän ;älan tutkimustyökin
on vielä niin nuori. Kansainliiton
komissionikinpn yrittänyt saada
selvyyttä vain niistä tapauksista;
jotka koskevat radiumin ja röntgensäteiden
parantavaa vaikutusta vat-sanpohjasyöpään.
Tästäkään selityt
sestä ei vielä ole saatavana lopullisia
tietoja. Syöpätautipotilaiden määrä
nousee Ranskassa 40,000 reen ja koko
maailmassa kahteen miljoonaan. Nämä
ovat lukuja, joita ei voida todistaa
— enintäin voidaan määritellä syöpään
kuolleiden lukumäärä.
Yksi seikka pn kuitenkin, kiistaton:
ilman parantavaa käsittelyä ei ketään
voida parantaa syöpäkuolemas-ta.
Tilanne omsiis aivan toinen kuin
tuberkuloosisairauksissa. Myöskin
kuoievaisiuist^ tapauksessa on
suhteellisesti paljon suurempi. Erittäin
tärkeätä on, että missä syöpätautia
esiintyy, lääkärit oppivat tuntemaan
tämän taudin laadun. Vfoi
asia on nyttemmin selvä, nimitt^
se, että syöpä ei ole periimöllistä^^
tarttuvaa, iiiirikuin aikaisemmin luul-
' tiin. /• 'V: •
Sairaalamme antaa :tutkijoillenvnie
arvokasta aineistoa heidän pyrkiessäni
selvittelemään syöpätau
muotoja, seii syitä, sen mahdollista
periytyväisyyttä jne. Me oiem^
alituisessa yhteydessä laitoksemm
fysikaalisen osaston kanssa, sillä sai-raalassarnme
suoritettavan parann«f,
käsitte^ aikana tehdään aina
rätynlaisia uusia fysikaaliseen
kuuluvia ha\^tojä- ja toteamuks»^
Kuten jonaaimttu,syöpätutkimi^o.
vielä aivan alkuasteessa. Vieto
tunneta: syövää synQ^ eikä vielä
päästy Hiiri-pitkälle, ^tä voitaiSB-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 18, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-02-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390218 |
Description
| Title | 1939-02-18-06 |
| OCR text | Tässä nähdään pieni "nöpönenä" apina ja yksi viidestä jättiläispandaksen pennusta, jotka ovat uusia tulokkaita Lontoon eläintarhaan ja molemmat kotoisin länsi-Kiinan metsäisiltä ylängöinä. Pandaseläimct ovat hyvin harvinaisia, niitä sanotaan olevan maailmassa enää vain muutamia. Canadalainen nainen, joka kulki pommien aUa A ancouverliii saapui tammikuun loppupuolella Mrs. Roland Roberts, joka miehensii, kapteeni Robertsin kanssa, on seit.^eniän kertaa "matkustanut espanjalaisiin satamiin vallitsevan sodan aikana. Sen kahdeksantoista kuukauden aikana, jonka Mrs. Roberts oli pois kotoaan täältii. hän on kolme kertaa kulkenut fasistien saa^toketjun läpi Espanjan rannikolla, hän on kokenut lukuisia pommituksia Valencian ja Cartagenan satamissa, on saanut erikoista kunnioitusta o akseen Espanjan hallitukselta, sekä on maannut siuraana täyteen tupatussa sairaalassa Cartagenassji. M r s . Roberts joutui matkalle pian sen jälkeen kun heidät vihittiin. Hänen miehensä kuljetti tarpeita kaksi kertaa fasistien satamiin. Ka^iteeni ja !Mrs. Roberts tänä aikana tutkivat tilannetta Espanjassii ja ke kusteluien-s;* perusteella päättivih ryhtyä tavarakuljetukseen Espanjan hallituksen satamiin. Hesiiivat vroituksia, mutta oliVvU päättäneet vointinsa mukaan avustaa erpanjalai-iu t;i?-telussaan ulkomaalaisia fasistianaeijoita vastaan, ' Mrs. Roberts h^rto:hc"!dän toiminnastaan seuraavasti: Espanjan hallituksen s;ilamiin purjehtivat laivat ottivat Rotterdamissit tai Amsterdanii??;! ruokalarvelastin. Sitten ne mat' asivat Gibraltarin salmen kautta Vii!inierelle. Xiin kauan kun alukset pysyx-ät tavallisilla laiva-reiteillä, ei niitä ahdisteta, multa heti kun laivat alkavat läh.styä Espanjan rannikko"; fa<;istien sotalai\^t aloittavat ajojahdin. Kapteeni KoLorts te^d seitsemän tällaista matkaa ja Mrs. Roberts oH^ hänäi mukan? :ra kolme ke taa. He päätti\iit ottaa ioman, ja seuraa\*alla n^ath.ilba»^ h^''^nn slrk^en^a, W. Claire Lilley, jokr» oli nyt toisen kapteenin johdossiK Joutui fasistilentä-jän pommiin uhriksi. Fasistit ponmuitivat Valenciaa ja Cartagenaa kolmen tunnin väliajoin hl. Claire Lilleyn ollessa niissä. T i lanne Cartagenas^a oli tukalin, sillä siellä vallitsi työvoiman puute ja alus joutui olemaan satamassa viisikin ^ viikkoa. Mrs. Robertsilla on näytet-täränä fasistien pommien kappaleita, jotka hän oli kuuraana^ottanut aluksensa kannelta. Cartagenan satamassa hänet otettiin vastaan kunnianosoituksin ja kestitettiin hallituksen lippulaivalla, kun hän oli uskaltanut lähteä tällaiselle matkalle. Kun fasistien lentokoneet ilmestyivät sataman ylle, niin kaikki ihmiset tavallisesti juoksivat piiloihin laitureilla. Mrs. Roberts sanoi, että hän aina jäi laivalle, silla se tuntui hänestä turvallisemmalta. Ehkä tämä jännitys oli kuitenkin liikaa, sillä hän sairastui ja joutui sairaalaan Cartagenassa. Tilann^^ tässä sairaalassa oli kurja, sillä se oli täynnä haavoittuneita sotilaita ja siellä vallitsi lääketarpeiden ja ruuan puute. Mrs. Roberts vakuuttaa, että hän on valmis tekemään moisia matkoja ' vieläkin. ar ]a s• pI aI t n IHinI en T J . \ D I U :M vietti äskettäin 40-vuo- •*'Mispäiväänsä. Ranska kunnioitti tämän johdosta suurinta oppinutta naistaan, tuon kallisarvoisen aineen keksijää, rouva Marie Curieta. Koko maailman kunnioituksen ja suosion hän saaviitti sen \iioksi, että huomasi radiumin parantavan syöpää. Ja niinpii nyt juhlittiinkin Marie Curien ja hänen miehensä Pierre Curien muistoa maailman vitsausta, syöpää, x-astaan käytävän taistelun merkeissä järjestämällä kansiunvälinen syö- {xitaisteluviikko. Parisin kansainvälisen syöpätaiste-hiviikon aikana maailman tunnetuimmat fyysikot, biologit ja lääkärit AAiihtoivat mielipiteitään ja esittivät kokenniksiaan tieteelliseltä sekä käytännölliseltä alalta. Tässä yhteydessä on tilaisuus luoda myös katsauksia aikaan, jolloin ^larie ja Pierre Currie kurjassa, kylmässä parakissa neljän vuoden aikana suurella x-ai- \-alla ja loppumattomalla kärsiv-älli-syydellä käsitteleixiit useita tonneja pikeä, löytääkseen siitä pienen ra-diumhiutasen. Pierre Curie kuoli odottamatta liikenneonnettomuuden uhrina. Marie Curie otti hänen paikkansa yliopistossa. Mutta vasta sen jälkeen, kun Marie Curien työlle oli osoitettu suurta huomiota ja kunnioitusta Englannissa ja Tukholmassa, vähän ennen maailmansotaa, saatiin perustetuksi Radium-Institiiutti; missä rva Curie lopultakin saattoi suotuisammissa olosuhteissa jatkaa tutkimuksiaan. Käynti tässä laitoksessa, varsinkin sen siinä osassa, jossa jatketaan tutkimuksia keksinnön käyttämiseksi yhä laajemmassa määrässä ihmiskunnan hyväksi, on tällä hetkellä mitä mielenkiintoisin. Varajohtaja Feroux, joka toimii tieteellisen työn teknillisenä johtajana sekä koko laitoksen hallinnon johtajana, antoi mielellään tietoja ja selostuksia laitoksen toiminnasta. Hän lausui m.m.: Radium-Instituutin perustamisesta lähtien on biologisen ja lääkinnällisen osaston johtajana toiminut tohtori" Reygaud. Vielä nytkin hän on laitoksen kunniajohtajana, mutta hänen seuraajanaan on professori Lacassag-ne. \'asta sodan jälkeen perustettiin Curie-säätiö erään tuntemattoman henkilön lahjoitettua tarkoitukseen 3.5 miljoonaa frangia. Ei ole-kulunut enempää kuin kaksi vuotta siitä, kun laitos sai oman sairaalan. Siinä on SO vuodetta ja se on x^rustettu kaikin tarpeellisin kojein ja omin leikkaussalein. Suunnitelmat rakennuksen toisen osan, johon tulisi 60 vuodetta, rakentamiseksi ovat \^lmiit,^ mutta tarpeellisia varoja ei vielä ole koossa. Biologista tutkimustyötä suoritetaan osittain Pasteur-laitoksen rakennuksessa — samassa rakennuksessa, jossa myös fysikaalinen tutkimustyö aloitettiin ja jossa sitä kuolemaansa asti johti rva Curie — osittain Curie-säätiön uudessa rakennuksessa. Vuosibudjettimme? Se on ny-kjisin 4 miljoonaa frangia, josta 2.S miljoonaa frangia, saadaan osittain Curie-säätiöltä, osittain sairaalamme tuloina. Jäljellä olevan puolentoista miljoonan fr^gin : kokoonsaaminea on^-vaikeampaaj-tftuttäjme toivomme saavamme senVvsatibtta ja-Parian kaupiingiUa avustuksena. Jos laitoksemme lääkärit olisivat ilman yksityispraktiikkaa ja JvOkonaan antautu-neet sairaälämn^i)alveliikseen, olis^^ vat taloudellistit vaikeutemme vielä suuremmat. varattomia pbtiläitä ilröaiseksi, mutta annamme varakkaiden rriaksaa varo-jensa mukaan. \ Miten suuri on henkilökuntamme? Meillä on 12^15 lääkäriä, joiden Ii-saksi 8 lääkäriä- pääasiallisesti ulko- , maalaisia, jotka vä||iritään 6 kuukauden ajan — useiiumiten kokonaisen vuoden — toimivat laitoksessamme oppiakseen syöpätaiitien käsittelyä. Biologista . tutkimustyötä suorittaa 12—14 apulaista. Koko henkilökuntamme on nykyään 150 henkeä käsittävä. ; ; '••V.,:-.v';l.V, ., Parannustyömme? Laitoksemme koko toiminta-aikana on käsitelty 7— 8,000 syöpätautista, viiösittain nousee potilaiden määrä 8-^900:aan. Käsittely kestää tavallisesti puolestatoista kahteen kuukauteen. Jos potilaat joutuvat - käsiteltäväksemme riittävän aikaisin ori tulos hyvä, varsinkin jos on kysymyksessä vähemmän syvällä oleva kieli- tai kurkunpää-syöpä. Vatsasyöpätautisten käsittely on vaikeampaa, jäsääimöllisesti on tällöin turvauduttava myös kirurgin veitseen. Hyviä tuloksia olemme saavuttaneet vatsanpohjasyövän käsittelyssä. Vähintäin 300 naista olemme voineet päästää laitoksestamme parantuneinaT Me katsomme heidän parantuneen täydelleen vasta 5 vuoden kuluttua ja kaikinpuolisen penis-teellisen tarkastuksen jälkeen. Parantuneiden lukumäärä? Kuol-leisuusnumerot? Näistä kummastakin on vaikea antaa mitään numero tietoja, koska syöföä on niin monenlaista ja kosija tämän ;älan tutkimustyökin on vielä niin nuori. Kansainliiton komissionikinpn yrittänyt saada selvyyttä vain niistä tapauksista; jotka koskevat radiumin ja röntgensäteiden parantavaa vaikutusta vat-sanpohjasyöpään. Tästäkään selityt sestä ei vielä ole saatavana lopullisia tietoja. Syöpätautipotilaiden määrä nousee Ranskassa 40,000 reen ja koko maailmassa kahteen miljoonaan. Nämä ovat lukuja, joita ei voida todistaa — enintäin voidaan määritellä syöpään kuolleiden lukumäärä. Yksi seikka pn kuitenkin, kiistaton: ilman parantavaa käsittelyä ei ketään voida parantaa syöpäkuolemas-ta. Tilanne omsiis aivan toinen kuin tuberkuloosisairauksissa. Myöskin kuoievaisiuist^ tapauksessa on suhteellisesti paljon suurempi. Erittäin tärkeätä on, että missä syöpätautia esiintyy, lääkärit oppivat tuntemaan tämän taudin laadun. Vfoi asia on nyttemmin selvä, nimitt^ se, että syöpä ei ole periimöllistä^^ tarttuvaa, iiiirikuin aikaisemmin luul- ' tiin. /• 'V: • Sairaalamme antaa :tutkijoillenvnie arvokasta aineistoa heidän pyrkiessäni selvittelemään syöpätau muotoja, seii syitä, sen mahdollista periytyväisyyttä jne. Me oiem^ alituisessa yhteydessä laitoksemm fysikaalisen osaston kanssa, sillä sai-raalassarnme suoritettavan parann«f, käsitte^ aikana tehdään aina rätynlaisia uusia fysikaaliseen kuuluvia ha\^tojä- ja toteamuks»^ Kuten jonaaimttu,syöpätutkimi^o. vielä aivan alkuasteessa. Vieto tunneta: syövää synQ^ eikä vielä päästy Hiiri-pitkälle, ^tä voitaiSB- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-02-18-06
