1939-10-14-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, LOKAKUUN 14 PÄIVÄNÄ 1939 (Canadan suomalaisten vii k kolehti) Registeroi at the Post Office Dept^ Ottawa, as second class matter. Tilaushinnat: l vk. $2.00 6 kk. UO 8 kk. .60 Yhdysvaltoihin: 1 vk. $2.50 6 kk. 1.40 Suomeen Ja muualle ulkomaille: 1 vk $3.00 6 kk. 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Uekkl Ilmestyy jokaisen vuibEon lau-antaina 12-sivulsena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta., Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää aslamiesvällneitä Jo tänään. ..Kustantaja: Vapaus Publishing Co. Ltd. Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto: J. J&rvls, Rauha Mäki. HUJa 'Aho, E. Suksi/ Ester Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso, Yrjö Saivo ja Jalmar Saari. Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P.O. Bo» 69 - - -ggdbury, Ont Toimituksen kulmasta Kun nyt tässä numerossa "avaamme" kauan puheena olleen uuden osastomme — Taide ja kulttuuri — tilaisuuteen sopivasti sattuneella yhden huomatuimman taiteilijamme, Chicagon yliopiston musiikin professori y,m. Arwo Lindeivallin kirjoituksella ja esittelyllä, niin kotoisten taide- ja kulttuurielimiemmc tulisi nyt tnyöskin alkaa ja sitten jatkuvasti käyttää tätä osastoa sanottujen harrastusten hyväksi ja samalla lehtemme sisällön värittämiseksi omien kil-voittelujemme^ kuvilla ja selostitksil-la, lukijaimme huviksi ja hyödyksi. Esimerkiksi näyttämöillämme on usein siihen sopivia aiheita. Kuvat ja selostukset erikoisen hyvin onnistuneista näytelmistä — joku kohtaus, näyttelijäryhmä tms. — ovat tähän osastoon kuuluvia. Niinikään mikä muu taiteilija- tai kulttuuriryhmä tahansa — astukaa vain sopivana hetkenä kuvaan, ja sitten repliikki perään ja ne tänne. Vrheilukuvien-kaan ci tarvitse olla syrjässä tästä osastosta. Etitä yksityiset henkilöt, löytyyhän natay jotka (rityisemmin^ edustavat sitä tai tätä alaa ~ ne kuvat ja esiitelyt, sekä kirjoitukset heiltä ovat 4crvetiilleita ja sopivia myöskin. Näin ollen, jos käytetään tilaisuudet ja huomataan valinta tehdä, löytyy kyllä tähän osastoon mielenkiintoista sisältöä perinä köyhäksi luultusta omasta keskuudestannnc-kin. • Olemme jo näitäJtuomauiuksia tehneet niin usein ja monin tavoin, että asia OH vatmtaan selvä. Onpa jo tainnut olla asiammeision kesken puheenaiheenakin. Odotamnje^iyt siis vain käytättttoUisiä tuloksia, r— AP* zlttelemään suhtmisa Eväksi kalk* ^ien pienten Aaapurivaltojeusa kanssa. Iliinpä on suomenkin hallitus saanut pyynn&i. lähettää .edustajansa sinne neuvottelemaan. Ja. Suomi on ne lä> hettänyt ^Neuvottelul lienee paraikaa k^iynnissä. Pääasiassanne koskenevat kauppasuhteita, vjotka viime aikoina eivät ole oikeUi hyvin luistaneet^ ja tie-t^ ti-samalla muita sellaisia suhteita. Jotka .i>yökkäämättömy}*5sopimuksen täineitten maitten kesken pitäisi valuta^ Huhutaan, että Neuvostoliitto pyrkisi saamaan käjrtti3oikeuden joihkDkin SuomenlahdeUa oleviin saariin. Mahdollisesti. Mutta ^ joillakin suomalaisten tahoilla herätetty hälyytys, että Neuvostoliitto tahtoisi murskata Suomen itsenäisyyden, on johdonnmkalses-tl pohjaa vallia. Kuätannusliikkifemme kuvajäljennös. IVemer Sainion kämppä, Estairen osaston ensimmäinen kokouspaikka. Revontulet ovat älliee^ftunnettuja jo niin kaUan kuin ihmisiä on maapallon pohjoisosissa asunut, mutta vasta viime vuosikymmeninä on muutamia revontulten monista arvoituksista kyetty ratkaisemaan. \'anhempina aikoina ei revontulista tiedetty muuta, kuin että niitä esiintyi määrätyissä paikoissa maapallon pohjois-^ ja eteläosissa, siis napaseuduilla. Kun tiedemiehet alkoivat järjestelmällisesti revontulten salaisuuksia tutkimaan, saatiin ensin selvitetyksi se, että niitä esiintyy vain kahdella kapealla hyöhykkeellä, joista toinen on pohjoisella pallonpuoliskolla, toinen eteläisellä. Useimmat revontulet esiintyvät kapealla alueella joka renkaana kiertää maan magneettista pohjoisnapaa, jota ei ole sekoitettava maantieteelliseen pohjoisnapaan. Revontiilixiyöhyk-keen ja viimemainitun navan välinen matka on 23 astetta. Maapallomme on kuin jättiläismäinen magneetti, ja maan magneettiset navat ovat niissä kahdessa paikassa, joissa magneettivoima menee voimakkaimpana. Pohjoinen magneettinapa on Boothia Felix-nimises-sä paikassa Amerikan mantereen pohjoisosassa. Tähän napaan viittaa magneettineulamme pohjoiskärki, joten kompassi ei osoita suoraan pohjoiseen, vaan on sen eroitus melkoinen, riippuen siitä, missä maapallon osassa kulloinkin ollaan. Joskin siis päästiin perille revontulten esiintymisalueista, niin ei vielä läheskään oltu selvitetty niiden alkuperää. Voitiin vain arvella, että ne luonteeltaan olivat sähköilmiöitä ja että ne jollakin tavalla syttyivät ilmakehässä, mutta huoriiattavan korkealla. Mitkä ulkoiset syyt ai-huetti\- at revontulet, ei tiedetty, ja asiasta esitettiin monia lapsellisiakin teorioita. Vihdoin muutamat erikoiset olosuhteet ja eräs pelkkä sattuma johtivat tutkijat oikealle ladulle. Tutkimusten edistyessä päästään selville siitä, että revontulten esiin-tjTninen vaihteli eri vuosina ja että tämä johtui auringossa olevista "pilkuista". Havaittiin näet, että niinä vuosina, jolloin auringossa oli runsaasti pilkkuja, kiintyi myös re\'on-tuliakin enimmin. Tämä oli merkityksellinen havainto, jor»ka pohjalla tosin voitiin rj^htj^ä kokeilemaan \-as-tJi sitten, kun oli perehdjity eräisiin sähkösäteisiin, nim. niihuij jotka SVTI-tj^- iit ilmattomassa lasiputkessa ta-pahtu\ issa sähköpurkauksissa. Erään rj'hmän näitä säteitä muodosta\'at ns. katodisäteet, joita metallile\y, "katodi'', ilmattomassa lasiputkessa lähettää sähkö\irran kulkiessa sen läpi. Tämän perusteella norjalainen fyysikko Birkeland päätti yrittää aikaansaada revontulia pienoiskoossa. Ilmattomaan lasiastiaan hän asetti magneettisen rautakuUlan. Tähän kuulaan hän lähetti nipun katodisä-teitä, jolloin selvisi, että ne lankesivat palloon kahtena vyöhykkeenä sen magneettisten napojen ympärille. Nämä vyöhykkeet olivat rautapallossa samalla kohdalla kuin revontulivyöhykkeet ovat maapallolla. Näiden kokeiden pohjalla ruotsalainen professori Garl Strömerryh-iyi jatkamaan - tutkimuksia. Hän osoitti, että auringosta sinkoutui säh-köhiukkasia avaruuteen, joista osa tuli maan magnetismin vetovoiman piiriin. Tällöin syntyi valojuovia, siis revontulia. Mutta kokeet eivät yksin riittäneet, Vaan oli suoritettava laskelmia hiukkasten radoista. Ooittautui, että sähköhiukkaset, auringosta lähdettyään, tekivät avaruudessa heilahduksia, niin että ne useimmiten lankesivat maahan tämän yöpuolelle. Edelleen selvisi, että magneettiset voimat ovat maapallon ulkopuolelle luoneet tilan — sen rajat luonnollisesti ovat näkymättömät — johon auringonsäteet (puhe on tietenkin sähkösäteistä eikä valonsäteistä) eivät voi tunkeutua. Tämä tila tunnetaan eräistä kokeista, mutta myös radiotutkimus on sen havainnut. Jos näet tähän tilaan lähetetään sähkösäteitä, eivät ne voi tunkeutua sen ulkopuoleillei. Monet lukijoista ovat varmaan kuulleet puhuttavan omituisesta kaiusta., joka voimakkaiden radiosignaalien vaikutuksesta tulee maailmanavaruUdesta. Lähetetyt radioaallot eivät voi tunkeutua tuon alueen ulkopuolelle, vaan sinkoutuvat takaisin. Tämä seikka x^ahvistaa Strömerin tutkimuksen tulokset oikeaan osuneiksi. Känen laskelmansa osoittivat myös, että kun sädenippu esiint>i määrätyllä tavalla, se hajaantui pitkäksi ja ohueksi kerrokseksi. Kun nämä säteet tulivat maan ilmakehään, ne \^laisi\*at ilmapiirin pitkänä ja ohuena seinämänä, ja siten syntjrivät ns. revontuli^rhot, jotka muistuttavat suurta, hulmuavaa peitettä. Strömer havaitsi, että sädenipun vahvuus saattoi olla 15—72 metriä ja pituus 20—275 kilometriä. Tällaisia verhoja saattoi s>Tityä vain, kun maan magneetltinavat olivat määrätyssä asemassa aurinkoon. Nythän on niin, että magneettinavat seuraavat maanpintaa, joka kääntyy maan akselin ympäri. Seurauksena on, että tämä suotuisa asema kestää vain lyhyen ajan, mistä taas johtuu, että verho-revontulet ovat m j ^ lyhytaikaisia. Muitakin revontulen ilmiöitä Strömer on kyennjt selittämään, mutta Kansan kynttilät Se on sama kuin ^ opettaja. Opettajan polku on varmaan täynnä ohdakkeita, sillä jos keneltä, niin juuri häneltä vaaditaan enempi, kuin hermosto kykenee vastaan ottamaan. Yrittäessään kaikkensa takoessa jär-^ keä — lite oppia — lasten pikku päihin, eikä sittenkään saa heitä oppi-maan, hän kaiken kukkuraksi saa vielä lasten vanhemmat niskaansa siitä, että heidän lapsiaan ei opeteta. Onpa onni, että minä en ole opettaja, siinä tapauksessa olisi korvani jo.varmastifjpäianeet, jota vastoin ne diivat vahtkhtnmana opettajien puo-lesta^ tUen, ^kuumieUessani eräitten : vanhempieri:/parjausia opettajien keli-n& udesta. jTankmnmi sanoen heidän lastensa^ opettajan, sillä onhan olemassa sellaisiakin opettajia, joita kiitetään, tahi i,paremminkin sellaisia vanhempia, > jotka ^arvostelevat omia lapsiaan samäUa kitin opettajaa. Mutta^ne eiliset vanhemmat tiesivät, että heidän tapsissaan ei ole mitään vikaa. Heidän lapsensa varmasti oppivat, ktm mitä vain opetetaan, mutta kun opettaja an "niin laiska" että ei viitsi opettaa ja sitten vielä niin puolueellinen; että toisten lapsille antaa paremmat arvosanat kuin heidän lapsilleen, vaikka m toiset lapset ' eivät Ole minkään •. viisaita. He sanoivat jo opettajdlekin, että heidän lapsiaan "pitää myös opettaa". Ja se opettaja ' sanot: "En voi niille mitään. Olen opettanut heitä yhtä hyvin,kuin muitakin lapsia, mutta he eivät halua oppia, ja kun olen. yrittänyt kovuudella, niin he vam sanovat vastaan käyttäen kush^yv}nmmag:kinMeU^ Joo, niin hän väin sanoi. Mutta hänelle vastattiin: "Sitä vaHen opettajalle paikka tkaksetaan, että -se apettaa ja kasvattaa lapset. Meidän lapset eivät ainakaan puhu rumasti, jos opettaja vain kieltää heitä siitä!' Eiköhän opettajalle kuulu silti vain pääasiassa antaa lapsille koulusivistystä, ja muu lasten kasvatus kuuluu myös lasten vanhemmille. Jos lapsille ei kotona-^p^^teta kaunista kielenkäyttöä 'ja .kunnioitusta vanhempia ikmhiä kohtaan, niin vaikeata on opettajan ^heitä siihen.kasvat taa. "Nruorena on vitsa väännettävä'*, )'pienenä on Japselle neuvottava, tnikä on hyvä: ja mikä paha, niin että he sen< koulmjässä jo tietävät. Saattaahan olla -joskus vikaa opettajassakin, mtttta el koskaan niin suuressa määrin kuin sanotaan, sillä useimmiten on vika lapsissa, joita vankemmat, kiittävät liiaksi. _ Kuten näette, täfhä juttu tuli nyt hyvin vakava. SIRPA-SERKKU. toistäiseksi-eible saatu varmuutta siitä, minkälaisista sähfcöhittosista tässä on kysymys, Joten se seikka on vielä ratkaisematta. Monien vuosien ^ a n a tehdyt havainnot osoittavat, että erinäisten au-ringonvaiheiden ja . revontulten var liUä on suurempi yhteys kuin aikaisemmin osattiin edes .aavistaa. Revontulten lukmnäära eri vuosina vaihtelee Xl-vuotiskausin, kuten au-ringonpUkutkin, mutta tutkimukset ovat osotttaneet, että myös auringon kiertoliike akselinsa ympäri esittaa huomattavaa osaa. Revontulet esan-tyvät tavaUise^ ^ ^ 2 7 vuorokauden väliajoin, j a tämä sopeutuu auringon kiertoliikkeeseen site% etta sama puoli auringosta on 26—27 vuo- (Jatkoa 4:llä sfnillfl)
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 14, 1939 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1939-10-14 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki391014 |
Description
Title | 1939-10-14-02 |
OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, LOKAKUUN 14 PÄIVÄNÄ 1939 (Canadan suomalaisten vii k kolehti) Registeroi at the Post Office Dept^ Ottawa, as second class matter. Tilaushinnat: l vk. $2.00 6 kk. UO 8 kk. .60 Yhdysvaltoihin: 1 vk. $2.50 6 kk. 1.40 Suomeen Ja muualle ulkomaille: 1 vk $3.00 6 kk. 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Uekkl Ilmestyy jokaisen vuibEon lau-antaina 12-sivulsena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta., Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää aslamiesvällneitä Jo tänään. ..Kustantaja: Vapaus Publishing Co. Ltd. Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto: J. J&rvls, Rauha Mäki. HUJa 'Aho, E. Suksi/ Ester Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso, Yrjö Saivo ja Jalmar Saari. Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P.O. Bo» 69 - - -ggdbury, Ont Toimituksen kulmasta Kun nyt tässä numerossa "avaamme" kauan puheena olleen uuden osastomme — Taide ja kulttuuri — tilaisuuteen sopivasti sattuneella yhden huomatuimman taiteilijamme, Chicagon yliopiston musiikin professori y,m. Arwo Lindeivallin kirjoituksella ja esittelyllä, niin kotoisten taide- ja kulttuurielimiemmc tulisi nyt tnyöskin alkaa ja sitten jatkuvasti käyttää tätä osastoa sanottujen harrastusten hyväksi ja samalla lehtemme sisällön värittämiseksi omien kil-voittelujemme^ kuvilla ja selostitksil-la, lukijaimme huviksi ja hyödyksi. Esimerkiksi näyttämöillämme on usein siihen sopivia aiheita. Kuvat ja selostukset erikoisen hyvin onnistuneista näytelmistä — joku kohtaus, näyttelijäryhmä tms. — ovat tähän osastoon kuuluvia. Niinikään mikä muu taiteilija- tai kulttuuriryhmä tahansa — astukaa vain sopivana hetkenä kuvaan, ja sitten repliikki perään ja ne tänne. Vrheilukuvien-kaan ci tarvitse olla syrjässä tästä osastosta. Etitä yksityiset henkilöt, löytyyhän natay jotka (rityisemmin^ edustavat sitä tai tätä alaa ~ ne kuvat ja esiitelyt, sekä kirjoitukset heiltä ovat 4crvetiilleita ja sopivia myöskin. Näin ollen, jos käytetään tilaisuudet ja huomataan valinta tehdä, löytyy kyllä tähän osastoon mielenkiintoista sisältöä perinä köyhäksi luultusta omasta keskuudestannnc-kin. • Olemme jo näitäJtuomauiuksia tehneet niin usein ja monin tavoin, että asia OH vatmtaan selvä. Onpa jo tainnut olla asiammeision kesken puheenaiheenakin. Odotamnje^iyt siis vain käytättttoUisiä tuloksia, r— AP* zlttelemään suhtmisa Eväksi kalk* ^ien pienten Aaapurivaltojeusa kanssa. Iliinpä on suomenkin hallitus saanut pyynn&i. lähettää .edustajansa sinne neuvottelemaan. Ja. Suomi on ne lä> hettänyt ^Neuvottelul lienee paraikaa k^iynnissä. Pääasiassanne koskenevat kauppasuhteita, vjotka viime aikoina eivät ole oikeUi hyvin luistaneet^ ja tie-t^ ti-samalla muita sellaisia suhteita. Jotka .i>yökkäämättömy}*5sopimuksen täineitten maitten kesken pitäisi valuta^ Huhutaan, että Neuvostoliitto pyrkisi saamaan käjrtti3oikeuden joihkDkin SuomenlahdeUa oleviin saariin. Mahdollisesti. Mutta ^ joillakin suomalaisten tahoilla herätetty hälyytys, että Neuvostoliitto tahtoisi murskata Suomen itsenäisyyden, on johdonnmkalses-tl pohjaa vallia. Kuätannusliikkifemme kuvajäljennös. IVemer Sainion kämppä, Estairen osaston ensimmäinen kokouspaikka. Revontulet ovat älliee^ftunnettuja jo niin kaUan kuin ihmisiä on maapallon pohjoisosissa asunut, mutta vasta viime vuosikymmeninä on muutamia revontulten monista arvoituksista kyetty ratkaisemaan. \'anhempina aikoina ei revontulista tiedetty muuta, kuin että niitä esiintyi määrätyissä paikoissa maapallon pohjois-^ ja eteläosissa, siis napaseuduilla. Kun tiedemiehet alkoivat järjestelmällisesti revontulten salaisuuksia tutkimaan, saatiin ensin selvitetyksi se, että niitä esiintyy vain kahdella kapealla hyöhykkeellä, joista toinen on pohjoisella pallonpuoliskolla, toinen eteläisellä. Useimmat revontulet esiintyvät kapealla alueella joka renkaana kiertää maan magneettista pohjoisnapaa, jota ei ole sekoitettava maantieteelliseen pohjoisnapaan. Revontiilixiyöhyk-keen ja viimemainitun navan välinen matka on 23 astetta. Maapallomme on kuin jättiläismäinen magneetti, ja maan magneettiset navat ovat niissä kahdessa paikassa, joissa magneettivoima menee voimakkaimpana. Pohjoinen magneettinapa on Boothia Felix-nimises-sä paikassa Amerikan mantereen pohjoisosassa. Tähän napaan viittaa magneettineulamme pohjoiskärki, joten kompassi ei osoita suoraan pohjoiseen, vaan on sen eroitus melkoinen, riippuen siitä, missä maapallon osassa kulloinkin ollaan. Joskin siis päästiin perille revontulten esiintymisalueista, niin ei vielä läheskään oltu selvitetty niiden alkuperää. Voitiin vain arvella, että ne luonteeltaan olivat sähköilmiöitä ja että ne jollakin tavalla syttyivät ilmakehässä, mutta huoriiattavan korkealla. Mitkä ulkoiset syyt ai-huetti\- at revontulet, ei tiedetty, ja asiasta esitettiin monia lapsellisiakin teorioita. Vihdoin muutamat erikoiset olosuhteet ja eräs pelkkä sattuma johtivat tutkijat oikealle ladulle. Tutkimusten edistyessä päästään selville siitä, että revontulten esiin-tjTninen vaihteli eri vuosina ja että tämä johtui auringossa olevista "pilkuista". Havaittiin näet, että niinä vuosina, jolloin auringossa oli runsaasti pilkkuja, kiintyi myös re\'on-tuliakin enimmin. Tämä oli merkityksellinen havainto, jor»ka pohjalla tosin voitiin rj^htj^ä kokeilemaan \-as-tJi sitten, kun oli perehdjity eräisiin sähkösäteisiin, nim. niihuij jotka SVTI-tj^- iit ilmattomassa lasiputkessa ta-pahtu\ issa sähköpurkauksissa. Erään rj'hmän näitä säteitä muodosta\'at ns. katodisäteet, joita metallile\y, "katodi'', ilmattomassa lasiputkessa lähettää sähkö\irran kulkiessa sen läpi. Tämän perusteella norjalainen fyysikko Birkeland päätti yrittää aikaansaada revontulia pienoiskoossa. Ilmattomaan lasiastiaan hän asetti magneettisen rautakuUlan. Tähän kuulaan hän lähetti nipun katodisä-teitä, jolloin selvisi, että ne lankesivat palloon kahtena vyöhykkeenä sen magneettisten napojen ympärille. Nämä vyöhykkeet olivat rautapallossa samalla kohdalla kuin revontulivyöhykkeet ovat maapallolla. Näiden kokeiden pohjalla ruotsalainen professori Garl Strömerryh-iyi jatkamaan - tutkimuksia. Hän osoitti, että auringosta sinkoutui säh-köhiukkasia avaruuteen, joista osa tuli maan magnetismin vetovoiman piiriin. Tällöin syntyi valojuovia, siis revontulia. Mutta kokeet eivät yksin riittäneet, Vaan oli suoritettava laskelmia hiukkasten radoista. Ooittautui, että sähköhiukkaset, auringosta lähdettyään, tekivät avaruudessa heilahduksia, niin että ne useimmiten lankesivat maahan tämän yöpuolelle. Edelleen selvisi, että magneettiset voimat ovat maapallon ulkopuolelle luoneet tilan — sen rajat luonnollisesti ovat näkymättömät — johon auringonsäteet (puhe on tietenkin sähkösäteistä eikä valonsäteistä) eivät voi tunkeutua. Tämä tila tunnetaan eräistä kokeista, mutta myös radiotutkimus on sen havainnut. Jos näet tähän tilaan lähetetään sähkösäteitä, eivät ne voi tunkeutua sen ulkopuoleillei. Monet lukijoista ovat varmaan kuulleet puhuttavan omituisesta kaiusta., joka voimakkaiden radiosignaalien vaikutuksesta tulee maailmanavaruUdesta. Lähetetyt radioaallot eivät voi tunkeutua tuon alueen ulkopuolelle, vaan sinkoutuvat takaisin. Tämä seikka x^ahvistaa Strömerin tutkimuksen tulokset oikeaan osuneiksi. Känen laskelmansa osoittivat myös, että kun sädenippu esiint>i määrätyllä tavalla, se hajaantui pitkäksi ja ohueksi kerrokseksi. Kun nämä säteet tulivat maan ilmakehään, ne \^laisi\*at ilmapiirin pitkänä ja ohuena seinämänä, ja siten syntjrivät ns. revontuli^rhot, jotka muistuttavat suurta, hulmuavaa peitettä. Strömer havaitsi, että sädenipun vahvuus saattoi olla 15—72 metriä ja pituus 20—275 kilometriä. Tällaisia verhoja saattoi s>Tityä vain, kun maan magneetltinavat olivat määrätyssä asemassa aurinkoon. Nythän on niin, että magneettinavat seuraavat maanpintaa, joka kääntyy maan akselin ympäri. Seurauksena on, että tämä suotuisa asema kestää vain lyhyen ajan, mistä taas johtuu, että verho-revontulet ovat m j ^ lyhytaikaisia. Muitakin revontulen ilmiöitä Strömer on kyennjt selittämään, mutta Kansan kynttilät Se on sama kuin ^ opettaja. Opettajan polku on varmaan täynnä ohdakkeita, sillä jos keneltä, niin juuri häneltä vaaditaan enempi, kuin hermosto kykenee vastaan ottamaan. Yrittäessään kaikkensa takoessa jär-^ keä — lite oppia — lasten pikku päihin, eikä sittenkään saa heitä oppi-maan, hän kaiken kukkuraksi saa vielä lasten vanhemmat niskaansa siitä, että heidän lapsiaan ei opeteta. Onpa onni, että minä en ole opettaja, siinä tapauksessa olisi korvani jo.varmastifjpäianeet, jota vastoin ne diivat vahtkhtnmana opettajien puo-lesta^ tUen, ^kuumieUessani eräitten : vanhempieri:/parjausia opettajien keli-n& udesta. jTankmnmi sanoen heidän lastensa^ opettajan, sillä onhan olemassa sellaisiakin opettajia, joita kiitetään, tahi i,paremminkin sellaisia vanhempia, > jotka ^arvostelevat omia lapsiaan samäUa kitin opettajaa. Mutta^ne eiliset vanhemmat tiesivät, että heidän tapsissaan ei ole mitään vikaa. Heidän lapsensa varmasti oppivat, ktm mitä vain opetetaan, mutta kun opettaja an "niin laiska" että ei viitsi opettaa ja sitten vielä niin puolueellinen; että toisten lapsille antaa paremmat arvosanat kuin heidän lapsilleen, vaikka m toiset lapset ' eivät Ole minkään •. viisaita. He sanoivat jo opettajdlekin, että heidän lapsiaan "pitää myös opettaa". Ja se opettaja ' sanot: "En voi niille mitään. Olen opettanut heitä yhtä hyvin,kuin muitakin lapsia, mutta he eivät halua oppia, ja kun olen. yrittänyt kovuudella, niin he vam sanovat vastaan käyttäen kush^yv}nmmag:kinMeU^ Joo, niin hän väin sanoi. Mutta hänelle vastattiin: "Sitä vaHen opettajalle paikka tkaksetaan, että -se apettaa ja kasvattaa lapset. Meidän lapset eivät ainakaan puhu rumasti, jos opettaja vain kieltää heitä siitä!' Eiköhän opettajalle kuulu silti vain pääasiassa antaa lapsille koulusivistystä, ja muu lasten kasvatus kuuluu myös lasten vanhemmille. Jos lapsille ei kotona-^p^^teta kaunista kielenkäyttöä 'ja .kunnioitusta vanhempia ikmhiä kohtaan, niin vaikeata on opettajan ^heitä siihen.kasvat taa. "Nruorena on vitsa väännettävä'*, )'pienenä on Japselle neuvottava, tnikä on hyvä: ja mikä paha, niin että he sen< koulmjässä jo tietävät. Saattaahan olla -joskus vikaa opettajassakin, mtttta el koskaan niin suuressa määrin kuin sanotaan, sillä useimmiten on vika lapsissa, joita vankemmat, kiittävät liiaksi. _ Kuten näette, täfhä juttu tuli nyt hyvin vakava. SIRPA-SERKKU. toistäiseksi-eible saatu varmuutta siitä, minkälaisista sähfcöhittosista tässä on kysymys, Joten se seikka on vielä ratkaisematta. Monien vuosien ^ a n a tehdyt havainnot osoittavat, että erinäisten au-ringonvaiheiden ja . revontulten var liUä on suurempi yhteys kuin aikaisemmin osattiin edes .aavistaa. Revontulten lukmnäära eri vuosina vaihtelee Xl-vuotiskausin, kuten au-ringonpUkutkin, mutta tutkimukset ovat osotttaneet, että myös auringon kiertoliike akselinsa ympäri esittaa huomattavaa osaa. Revontulet esan-tyvät tavaUise^ ^ ^ 2 7 vuorokauden väliajoin, j a tämä sopeutuu auringon kiertoliikkeeseen site% etta sama puoli auringosta on 26—27 vuo- (Jatkoa 4:llä sfnillfl) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-10-14-02