1939-10-14-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, LOKAKUUN 14 PÄIVÄNÄ 1939
(Canadan suomalaisten vii k kolehti)
Registeroi at the Post Office Dept^
Ottawa, as second class matter.
Tilaushinnat:
l vk. $2.00
6 kk. UO
8 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
6 kk. 1.40
Suomeen Ja muualle ulkomaille:
1 vk $3.00
6 kk. 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Uekkl Ilmestyy jokaisen vuibEon lau-antaina
12-sivulsena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.,
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää aslamiesvällneitä Jo tänään.
..Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd.
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. J&rvls, Rauha
Mäki. HUJa 'Aho, E. Suksi/ Ester
Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso,
Yrjö Saivo ja Jalmar Saari.
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P.O. Bo» 69 - - -ggdbury, Ont
Toimituksen kulmasta
Kun nyt tässä numerossa "avaamme"
kauan puheena olleen uuden
osastomme — Taide ja kulttuuri —
tilaisuuteen sopivasti sattuneella yhden
huomatuimman taiteilijamme,
Chicagon yliopiston musiikin professori
y,m. Arwo Lindeivallin kirjoituksella
ja esittelyllä, niin kotoisten taide-
ja kulttuurielimiemmc tulisi nyt
tnyöskin alkaa ja sitten jatkuvasti
käyttää tätä osastoa sanottujen harrastusten
hyväksi ja samalla lehtemme
sisällön värittämiseksi omien kil-voittelujemme^
kuvilla ja selostitksil-la,
lukijaimme huviksi ja hyödyksi.
Esimerkiksi näyttämöillämme on
usein siihen sopivia aiheita. Kuvat ja
selostukset erikoisen hyvin onnistuneista
näytelmistä — joku kohtaus,
näyttelijäryhmä tms. — ovat tähän
osastoon kuuluvia. Niinikään mikä
muu taiteilija- tai kulttuuriryhmä
tahansa — astukaa vain sopivana
hetkenä kuvaan, ja sitten repliikki
perään ja ne tänne. Vrheilukuvien-kaan
ci tarvitse olla syrjässä tästä
osastosta. Etitä yksityiset henkilöt,
löytyyhän natay jotka (rityisemmin^
edustavat sitä tai tätä alaa ~ ne kuvat
ja esiitelyt, sekä kirjoitukset heiltä
ovat 4crvetiilleita ja sopivia myöskin.
Näin ollen, jos käytetään tilaisuudet
ja huomataan valinta tehdä,
löytyy kyllä tähän osastoon mielenkiintoista
sisältöä perinä köyhäksi
luultusta omasta keskuudestannnc-kin.
• Olemme jo näitäJtuomauiuksia tehneet
niin usein ja monin tavoin, että
asia OH vatmtaan selvä. Onpa jo tainnut
olla asiammeision kesken puheenaiheenakin.
Odotamnje^iyt siis
vain käytättttoUisiä tuloksia, r— AP*
zlttelemään suhtmisa Eväksi kalk*
^ien pienten Aaapurivaltojeusa kanssa.
Iliinpä on suomenkin hallitus saanut
pyynn&i. lähettää .edustajansa sinne
neuvottelemaan. Ja. Suomi on ne lä>
hettänyt ^Neuvottelul lienee paraikaa
k^iynnissä. Pääasiassanne koskenevat
kauppasuhteita, vjotka viime aikoina eivät
ole oikeUi hyvin luistaneet^ ja tie-t^
ti-samalla muita sellaisia suhteita.
Jotka .i>yökkäämättömy}*5sopimuksen
täineitten maitten kesken pitäisi valuta^
Huhutaan, että Neuvostoliitto pyrkisi
saamaan käjrtti3oikeuden joihkDkin
SuomenlahdeUa oleviin saariin. Mahdollisesti.
Mutta ^ joillakin suomalaisten
tahoilla herätetty hälyytys, että
Neuvostoliitto tahtoisi murskata Suomen
itsenäisyyden, on johdonnmkalses-tl
pohjaa vallia.
Kuätannusliikkifemme kuvajäljennös.
IVemer Sainion kämppä, Estairen osaston ensimmäinen kokouspaikka.
Revontulet ovat älliee^ftunnettuja
jo niin kaUan kuin ihmisiä on maapallon
pohjoisosissa asunut, mutta
vasta viime vuosikymmeninä on muutamia
revontulten monista arvoituksista
kyetty ratkaisemaan.
\'anhempina aikoina ei revontulista
tiedetty muuta, kuin että niitä
esiintyi määrätyissä paikoissa maapallon
pohjois-^ ja eteläosissa, siis
napaseuduilla. Kun tiedemiehet alkoivat
järjestelmällisesti revontulten
salaisuuksia tutkimaan, saatiin ensin
selvitetyksi se, että niitä esiintyy
vain kahdella kapealla hyöhykkeellä,
joista toinen on pohjoisella pallonpuoliskolla,
toinen eteläisellä. Useimmat
revontulet esiintyvät kapealla
alueella joka renkaana kiertää maan
magneettista pohjoisnapaa, jota ei
ole sekoitettava maantieteelliseen
pohjoisnapaan. Revontiilixiyöhyk-keen
ja viimemainitun navan välinen
matka on 23 astetta.
Maapallomme on kuin jättiläismäinen
magneetti, ja maan magneettiset
navat ovat niissä kahdessa paikassa,
joissa magneettivoima menee
voimakkaimpana. Pohjoinen magneettinapa
on Boothia Felix-nimises-sä
paikassa Amerikan mantereen
pohjoisosassa. Tähän napaan viittaa
magneettineulamme pohjoiskärki,
joten kompassi ei osoita suoraan
pohjoiseen, vaan on sen eroitus melkoinen,
riippuen siitä, missä maapallon
osassa kulloinkin ollaan.
Joskin siis päästiin perille revontulten
esiintymisalueista, niin ei vielä
läheskään oltu selvitetty niiden alkuperää.
Voitiin vain arvella, että
ne luonteeltaan olivat sähköilmiöitä
ja että ne jollakin tavalla syttyivät
ilmakehässä, mutta huoriiattavan
korkealla. Mitkä ulkoiset syyt ai-huetti\-
at revontulet, ei tiedetty, ja
asiasta esitettiin monia lapsellisiakin
teorioita. Vihdoin muutamat erikoiset
olosuhteet ja eräs pelkkä sattuma
johtivat tutkijat oikealle ladulle.
Tutkimusten edistyessä päästään
selville siitä, että revontulten esiin-tjTninen
vaihteli eri vuosina ja että
tämä johtui auringossa olevista "pilkuista".
Havaittiin näet, että niinä
vuosina, jolloin auringossa oli runsaasti
pilkkuja, kiintyi myös re\'on-tuliakin
enimmin. Tämä oli merkityksellinen
havainto, jor»ka pohjalla
tosin voitiin rj^htj^ä kokeilemaan \-as-tJi
sitten, kun oli perehdjity eräisiin
sähkösäteisiin, nim. niihuij jotka SVTI-tj^-
iit ilmattomassa lasiputkessa ta-pahtu\
issa sähköpurkauksissa. Erään
rj'hmän näitä säteitä muodosta\'at
ns. katodisäteet, joita metallile\y,
"katodi'', ilmattomassa lasiputkessa
lähettää sähkö\irran kulkiessa sen
läpi.
Tämän perusteella norjalainen
fyysikko Birkeland päätti yrittää aikaansaada
revontulia pienoiskoossa.
Ilmattomaan lasiastiaan hän asetti
magneettisen rautakuUlan. Tähän
kuulaan hän lähetti nipun katodisä-teitä,
jolloin selvisi, että ne lankesivat
palloon kahtena vyöhykkeenä sen
magneettisten napojen ympärille.
Nämä vyöhykkeet olivat rautapallossa
samalla kohdalla kuin revontulivyöhykkeet
ovat maapallolla.
Näiden kokeiden pohjalla ruotsalainen
professori Garl Strömerryh-iyi
jatkamaan - tutkimuksia. Hän
osoitti, että auringosta sinkoutui säh-köhiukkasia
avaruuteen, joista osa
tuli maan magnetismin vetovoiman
piiriin. Tällöin syntyi valojuovia, siis
revontulia. Mutta kokeet eivät yksin
riittäneet, Vaan oli suoritettava
laskelmia hiukkasten radoista.
Ooittautui, että sähköhiukkaset, auringosta
lähdettyään, tekivät avaruudessa
heilahduksia, niin että ne
useimmiten lankesivat maahan tämän
yöpuolelle. Edelleen selvisi, että
magneettiset voimat ovat maapallon
ulkopuolelle luoneet tilan —
sen rajat luonnollisesti ovat näkymättömät
— johon auringonsäteet
(puhe on tietenkin sähkösäteistä eikä
valonsäteistä) eivät voi tunkeutua.
Tämä tila tunnetaan eräistä kokeista,
mutta myös radiotutkimus on
sen havainnut. Jos näet tähän tilaan
lähetetään sähkösäteitä, eivät ne voi
tunkeutua sen ulkopuoleillei. Monet
lukijoista ovat varmaan kuulleet puhuttavan
omituisesta kaiusta., joka
voimakkaiden radiosignaalien vaikutuksesta
tulee maailmanavaruUdesta.
Lähetetyt radioaallot eivät voi tunkeutua
tuon alueen ulkopuolelle,
vaan sinkoutuvat takaisin. Tämä
seikka x^ahvistaa Strömerin tutkimuksen
tulokset oikeaan osuneiksi.
Känen laskelmansa osoittivat myös,
että kun sädenippu esiint>i määrätyllä
tavalla, se hajaantui pitkäksi
ja ohueksi kerrokseksi. Kun nämä
säteet tulivat maan ilmakehään, ne
\^laisi\*at ilmapiirin pitkänä ja ohuena
seinämänä, ja siten syntjrivät ns.
revontuli^rhot, jotka muistuttavat
suurta, hulmuavaa peitettä. Strömer
havaitsi, että sädenipun vahvuus
saattoi olla 15—72 metriä ja pituus
20—275 kilometriä. Tällaisia verhoja
saattoi s>Tityä vain, kun maan
magneetltinavat olivat määrätyssä
asemassa aurinkoon. Nythän on niin,
että magneettinavat seuraavat maanpintaa,
joka kääntyy maan akselin
ympäri. Seurauksena on, että tämä
suotuisa asema kestää vain lyhyen
ajan, mistä taas johtuu, että verho-revontulet
ovat m j ^ lyhytaikaisia.
Muitakin revontulen ilmiöitä Strömer
on kyennjt selittämään, mutta
Kansan kynttilät
Se on sama kuin ^ opettaja. Opettajan
polku on varmaan täynnä ohdakkeita,
sillä jos keneltä, niin juuri
häneltä vaaditaan enempi, kuin hermosto
kykenee vastaan ottamaan.
Yrittäessään kaikkensa takoessa jär-^
keä — lite oppia — lasten pikku päihin,
eikä sittenkään saa heitä oppi-maan,
hän kaiken kukkuraksi saa
vielä lasten vanhemmat niskaansa
siitä, että heidän lapsiaan ei opeteta.
Onpa onni, että minä en ole opettaja,
siinä tapauksessa olisi korvani
jo.varmastifjpäianeet, jota vastoin ne
diivat vahtkhtnmana opettajien puo-lesta^
tUen, ^kuumieUessani eräitten
: vanhempieri:/parjausia opettajien keli-n&
udesta. jTankmnmi sanoen heidän
lastensa^ opettajan, sillä onhan
olemassa sellaisiakin opettajia, joita
kiitetään, tahi i,paremminkin sellaisia
vanhempia, > jotka ^arvostelevat omia
lapsiaan samäUa kitin opettajaa.
Mutta^ne eiliset vanhemmat tiesivät,
että heidän tapsissaan ei ole mitään
vikaa. Heidän lapsensa varmasti oppivat,
ktm mitä vain opetetaan, mutta
kun opettaja an "niin laiska" että
ei viitsi opettaa ja sitten vielä niin
puolueellinen; että toisten lapsille antaa
paremmat arvosanat kuin heidän
lapsilleen, vaikka m toiset lapset
' eivät Ole minkään •. viisaita. He sanoivat
jo opettajdlekin, että heidän
lapsiaan "pitää myös opettaa". Ja
se opettaja ' sanot: "En
voi niille mitään. Olen opettanut heitä
yhtä hyvin,kuin muitakin lapsia,
mutta he eivät halua oppia, ja kun
olen. yrittänyt kovuudella, niin he
vam sanovat vastaan käyttäen
kush^yv}nmmag:kinMeU^
Joo, niin hän väin sanoi. Mutta
hänelle vastattiin: "Sitä vaHen opettajalle
paikka tkaksetaan, että -se
apettaa ja kasvattaa lapset. Meidän
lapset eivät ainakaan puhu rumasti,
jos opettaja vain kieltää heitä siitä!'
Eiköhän opettajalle kuulu silti
vain pääasiassa antaa lapsille koulusivistystä,
ja muu lasten kasvatus
kuuluu myös lasten vanhemmille.
Jos lapsille ei kotona-^p^^teta kaunista
kielenkäyttöä 'ja .kunnioitusta
vanhempia ikmhiä kohtaan, niin vaikeata
on opettajan ^heitä siihen.kasvat
taa. "Nruorena on vitsa väännettävä'*,
)'pienenä on Japselle neuvottava,
tnikä on hyvä: ja mikä paha,
niin että he sen< koulmjässä jo tietävät.
Saattaahan olla -joskus vikaa
opettajassakin, mtttta el koskaan niin
suuressa määrin kuin sanotaan, sillä
useimmiten on vika lapsissa, joita
vankemmat, kiittävät liiaksi.
_ Kuten näette, täfhä juttu tuli nyt
hyvin vakava.
SIRPA-SERKKU.
toistäiseksi-eible saatu varmuutta
siitä, minkälaisista sähfcöhittosista
tässä on kysymys, Joten se seikka on
vielä ratkaisematta.
Monien vuosien ^ a n a tehdyt havainnot
osoittavat, että erinäisten au-ringonvaiheiden
ja . revontulten var
liUä on suurempi yhteys kuin aikaisemmin
osattiin edes .aavistaa. Revontulten
lukmnäära eri vuosina
vaihtelee Xl-vuotiskausin, kuten au-ringonpUkutkin,
mutta tutkimukset
ovat osotttaneet, että myös auringon
kiertoliike akselinsa ympäri esittaa
huomattavaa osaa. Revontulet esan-tyvät
tavaUise^ ^ ^ 2 7 vuorokauden
väliajoin, j a tämä sopeutuu auringon
kiertoliikkeeseen site% etta sama
puoli auringosta on 26—27 vuo-
(Jatkoa 4:llä sfnillfl)
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 14, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-10-14 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki391014 |
Description
| Title | 1939-10-14-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, LOKAKUUN 14 PÄIVÄNÄ 1939 (Canadan suomalaisten vii k kolehti) Registeroi at the Post Office Dept^ Ottawa, as second class matter. Tilaushinnat: l vk. $2.00 6 kk. UO 8 kk. .60 Yhdysvaltoihin: 1 vk. $2.50 6 kk. 1.40 Suomeen Ja muualle ulkomaille: 1 vk $3.00 6 kk. 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Uekkl Ilmestyy jokaisen vuibEon lau-antaina 12-sivulsena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta., Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää aslamiesvällneitä Jo tänään. ..Kustantaja: Vapaus Publishing Co. Ltd. Toimittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto: J. J&rvls, Rauha Mäki. HUJa 'Aho, E. Suksi/ Ester Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso, Yrjö Saivo ja Jalmar Saari. Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P.O. Bo» 69 - - -ggdbury, Ont Toimituksen kulmasta Kun nyt tässä numerossa "avaamme" kauan puheena olleen uuden osastomme — Taide ja kulttuuri — tilaisuuteen sopivasti sattuneella yhden huomatuimman taiteilijamme, Chicagon yliopiston musiikin professori y,m. Arwo Lindeivallin kirjoituksella ja esittelyllä, niin kotoisten taide- ja kulttuurielimiemmc tulisi nyt tnyöskin alkaa ja sitten jatkuvasti käyttää tätä osastoa sanottujen harrastusten hyväksi ja samalla lehtemme sisällön värittämiseksi omien kil-voittelujemme^ kuvilla ja selostitksil-la, lukijaimme huviksi ja hyödyksi. Esimerkiksi näyttämöillämme on usein siihen sopivia aiheita. Kuvat ja selostukset erikoisen hyvin onnistuneista näytelmistä — joku kohtaus, näyttelijäryhmä tms. — ovat tähän osastoon kuuluvia. Niinikään mikä muu taiteilija- tai kulttuuriryhmä tahansa — astukaa vain sopivana hetkenä kuvaan, ja sitten repliikki perään ja ne tänne. Vrheilukuvien-kaan ci tarvitse olla syrjässä tästä osastosta. Etitä yksityiset henkilöt, löytyyhän natay jotka (rityisemmin^ edustavat sitä tai tätä alaa ~ ne kuvat ja esiitelyt, sekä kirjoitukset heiltä ovat 4crvetiilleita ja sopivia myöskin. Näin ollen, jos käytetään tilaisuudet ja huomataan valinta tehdä, löytyy kyllä tähän osastoon mielenkiintoista sisältöä perinä köyhäksi luultusta omasta keskuudestannnc-kin. • Olemme jo näitäJtuomauiuksia tehneet niin usein ja monin tavoin, että asia OH vatmtaan selvä. Onpa jo tainnut olla asiammeision kesken puheenaiheenakin. Odotamnje^iyt siis vain käytättttoUisiä tuloksia, r— AP* zlttelemään suhtmisa Eväksi kalk* ^ien pienten Aaapurivaltojeusa kanssa. Iliinpä on suomenkin hallitus saanut pyynn&i. lähettää .edustajansa sinne neuvottelemaan. Ja. Suomi on ne lä> hettänyt ^Neuvottelul lienee paraikaa k^iynnissä. Pääasiassanne koskenevat kauppasuhteita, vjotka viime aikoina eivät ole oikeUi hyvin luistaneet^ ja tie-t^ ti-samalla muita sellaisia suhteita. Jotka .i>yökkäämättömy}*5sopimuksen täineitten maitten kesken pitäisi valuta^ Huhutaan, että Neuvostoliitto pyrkisi saamaan käjrtti3oikeuden joihkDkin SuomenlahdeUa oleviin saariin. Mahdollisesti. Mutta ^ joillakin suomalaisten tahoilla herätetty hälyytys, että Neuvostoliitto tahtoisi murskata Suomen itsenäisyyden, on johdonnmkalses-tl pohjaa vallia. Kuätannusliikkifemme kuvajäljennös. IVemer Sainion kämppä, Estairen osaston ensimmäinen kokouspaikka. Revontulet ovat älliee^ftunnettuja jo niin kaUan kuin ihmisiä on maapallon pohjoisosissa asunut, mutta vasta viime vuosikymmeninä on muutamia revontulten monista arvoituksista kyetty ratkaisemaan. \'anhempina aikoina ei revontulista tiedetty muuta, kuin että niitä esiintyi määrätyissä paikoissa maapallon pohjois-^ ja eteläosissa, siis napaseuduilla. Kun tiedemiehet alkoivat järjestelmällisesti revontulten salaisuuksia tutkimaan, saatiin ensin selvitetyksi se, että niitä esiintyy vain kahdella kapealla hyöhykkeellä, joista toinen on pohjoisella pallonpuoliskolla, toinen eteläisellä. Useimmat revontulet esiintyvät kapealla alueella joka renkaana kiertää maan magneettista pohjoisnapaa, jota ei ole sekoitettava maantieteelliseen pohjoisnapaan. Revontiilixiyöhyk-keen ja viimemainitun navan välinen matka on 23 astetta. Maapallomme on kuin jättiläismäinen magneetti, ja maan magneettiset navat ovat niissä kahdessa paikassa, joissa magneettivoima menee voimakkaimpana. Pohjoinen magneettinapa on Boothia Felix-nimises-sä paikassa Amerikan mantereen pohjoisosassa. Tähän napaan viittaa magneettineulamme pohjoiskärki, joten kompassi ei osoita suoraan pohjoiseen, vaan on sen eroitus melkoinen, riippuen siitä, missä maapallon osassa kulloinkin ollaan. Joskin siis päästiin perille revontulten esiintymisalueista, niin ei vielä läheskään oltu selvitetty niiden alkuperää. Voitiin vain arvella, että ne luonteeltaan olivat sähköilmiöitä ja että ne jollakin tavalla syttyivät ilmakehässä, mutta huoriiattavan korkealla. Mitkä ulkoiset syyt ai-huetti\- at revontulet, ei tiedetty, ja asiasta esitettiin monia lapsellisiakin teorioita. Vihdoin muutamat erikoiset olosuhteet ja eräs pelkkä sattuma johtivat tutkijat oikealle ladulle. Tutkimusten edistyessä päästään selville siitä, että revontulten esiin-tjTninen vaihteli eri vuosina ja että tämä johtui auringossa olevista "pilkuista". Havaittiin näet, että niinä vuosina, jolloin auringossa oli runsaasti pilkkuja, kiintyi myös re\'on-tuliakin enimmin. Tämä oli merkityksellinen havainto, jor»ka pohjalla tosin voitiin rj^htj^ä kokeilemaan \-as-tJi sitten, kun oli perehdjity eräisiin sähkösäteisiin, nim. niihuij jotka SVTI-tj^- iit ilmattomassa lasiputkessa ta-pahtu\ issa sähköpurkauksissa. Erään rj'hmän näitä säteitä muodosta\'at ns. katodisäteet, joita metallile\y, "katodi'', ilmattomassa lasiputkessa lähettää sähkö\irran kulkiessa sen läpi. Tämän perusteella norjalainen fyysikko Birkeland päätti yrittää aikaansaada revontulia pienoiskoossa. Ilmattomaan lasiastiaan hän asetti magneettisen rautakuUlan. Tähän kuulaan hän lähetti nipun katodisä-teitä, jolloin selvisi, että ne lankesivat palloon kahtena vyöhykkeenä sen magneettisten napojen ympärille. Nämä vyöhykkeet olivat rautapallossa samalla kohdalla kuin revontulivyöhykkeet ovat maapallolla. Näiden kokeiden pohjalla ruotsalainen professori Garl Strömerryh-iyi jatkamaan - tutkimuksia. Hän osoitti, että auringosta sinkoutui säh-köhiukkasia avaruuteen, joista osa tuli maan magnetismin vetovoiman piiriin. Tällöin syntyi valojuovia, siis revontulia. Mutta kokeet eivät yksin riittäneet, Vaan oli suoritettava laskelmia hiukkasten radoista. Ooittautui, että sähköhiukkaset, auringosta lähdettyään, tekivät avaruudessa heilahduksia, niin että ne useimmiten lankesivat maahan tämän yöpuolelle. Edelleen selvisi, että magneettiset voimat ovat maapallon ulkopuolelle luoneet tilan — sen rajat luonnollisesti ovat näkymättömät — johon auringonsäteet (puhe on tietenkin sähkösäteistä eikä valonsäteistä) eivät voi tunkeutua. Tämä tila tunnetaan eräistä kokeista, mutta myös radiotutkimus on sen havainnut. Jos näet tähän tilaan lähetetään sähkösäteitä, eivät ne voi tunkeutua sen ulkopuoleillei. Monet lukijoista ovat varmaan kuulleet puhuttavan omituisesta kaiusta., joka voimakkaiden radiosignaalien vaikutuksesta tulee maailmanavaruUdesta. Lähetetyt radioaallot eivät voi tunkeutua tuon alueen ulkopuolelle, vaan sinkoutuvat takaisin. Tämä seikka x^ahvistaa Strömerin tutkimuksen tulokset oikeaan osuneiksi. Känen laskelmansa osoittivat myös, että kun sädenippu esiint>i määrätyllä tavalla, se hajaantui pitkäksi ja ohueksi kerrokseksi. Kun nämä säteet tulivat maan ilmakehään, ne \^laisi\*at ilmapiirin pitkänä ja ohuena seinämänä, ja siten syntjrivät ns. revontuli^rhot, jotka muistuttavat suurta, hulmuavaa peitettä. Strömer havaitsi, että sädenipun vahvuus saattoi olla 15—72 metriä ja pituus 20—275 kilometriä. Tällaisia verhoja saattoi s>Tityä vain, kun maan magneetltinavat olivat määrätyssä asemassa aurinkoon. Nythän on niin, että magneettinavat seuraavat maanpintaa, joka kääntyy maan akselin ympäri. Seurauksena on, että tämä suotuisa asema kestää vain lyhyen ajan, mistä taas johtuu, että verho-revontulet ovat m j ^ lyhytaikaisia. Muitakin revontulen ilmiöitä Strömer on kyennjt selittämään, mutta Kansan kynttilät Se on sama kuin ^ opettaja. Opettajan polku on varmaan täynnä ohdakkeita, sillä jos keneltä, niin juuri häneltä vaaditaan enempi, kuin hermosto kykenee vastaan ottamaan. Yrittäessään kaikkensa takoessa jär-^ keä — lite oppia — lasten pikku päihin, eikä sittenkään saa heitä oppi-maan, hän kaiken kukkuraksi saa vielä lasten vanhemmat niskaansa siitä, että heidän lapsiaan ei opeteta. Onpa onni, että minä en ole opettaja, siinä tapauksessa olisi korvani jo.varmastifjpäianeet, jota vastoin ne diivat vahtkhtnmana opettajien puo-lesta^ tUen, ^kuumieUessani eräitten : vanhempieri:/parjausia opettajien keli-n& udesta. jTankmnmi sanoen heidän lastensa^ opettajan, sillä onhan olemassa sellaisiakin opettajia, joita kiitetään, tahi i,paremminkin sellaisia vanhempia, > jotka ^arvostelevat omia lapsiaan samäUa kitin opettajaa. Mutta^ne eiliset vanhemmat tiesivät, että heidän tapsissaan ei ole mitään vikaa. Heidän lapsensa varmasti oppivat, ktm mitä vain opetetaan, mutta kun opettaja an "niin laiska" että ei viitsi opettaa ja sitten vielä niin puolueellinen; että toisten lapsille antaa paremmat arvosanat kuin heidän lapsilleen, vaikka m toiset lapset ' eivät Ole minkään •. viisaita. He sanoivat jo opettajdlekin, että heidän lapsiaan "pitää myös opettaa". Ja se opettaja ' sanot: "En voi niille mitään. Olen opettanut heitä yhtä hyvin,kuin muitakin lapsia, mutta he eivät halua oppia, ja kun olen. yrittänyt kovuudella, niin he vam sanovat vastaan käyttäen kush^yv}nmmag:kinMeU^ Joo, niin hän väin sanoi. Mutta hänelle vastattiin: "Sitä vaHen opettajalle paikka tkaksetaan, että -se apettaa ja kasvattaa lapset. Meidän lapset eivät ainakaan puhu rumasti, jos opettaja vain kieltää heitä siitä!' Eiköhän opettajalle kuulu silti vain pääasiassa antaa lapsille koulusivistystä, ja muu lasten kasvatus kuuluu myös lasten vanhemmille. Jos lapsille ei kotona-^p^^teta kaunista kielenkäyttöä 'ja .kunnioitusta vanhempia ikmhiä kohtaan, niin vaikeata on opettajan ^heitä siihen.kasvat taa. "Nruorena on vitsa väännettävä'*, )'pienenä on Japselle neuvottava, tnikä on hyvä: ja mikä paha, niin että he sen< koulmjässä jo tietävät. Saattaahan olla -joskus vikaa opettajassakin, mtttta el koskaan niin suuressa määrin kuin sanotaan, sillä useimmiten on vika lapsissa, joita vankemmat, kiittävät liiaksi. _ Kuten näette, täfhä juttu tuli nyt hyvin vakava. SIRPA-SERKKU. toistäiseksi-eible saatu varmuutta siitä, minkälaisista sähfcöhittosista tässä on kysymys, Joten se seikka on vielä ratkaisematta. Monien vuosien ^ a n a tehdyt havainnot osoittavat, että erinäisten au-ringonvaiheiden ja . revontulten var liUä on suurempi yhteys kuin aikaisemmin osattiin edes .aavistaa. Revontulten lukmnäära eri vuosina vaihtelee Xl-vuotiskausin, kuten au-ringonpUkutkin, mutta tutkimukset ovat osotttaneet, että myös auringon kiertoliike akselinsa ympäri esittaa huomattavaa osaa. Revontulet esan-tyvät tavaUise^ ^ ^ 2 7 vuorokauden väliajoin, j a tämä sopeutuu auringon kiertoliikkeeseen site% etta sama puoli auringosta on 26—27 vuo- (Jatkoa 4:llä sfnillfl) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-10-14-02
