Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 26, 1952

              "Tulin takaism . *irja p^^ ^wiecumn muriiaieinn
'SLsukammioineen ja niumiqxjUUmoineen, joissa sodan aikana
• ^ ^ i a ihmisiä, etupääs^ juutalaisia. ICirjoittaja itse ^ i van-aaldrilfö,
öiutta jöilyi «lavaoä ja pp^ saksalaisten lyii-
Punaisen A n n ^ ^
Kukaan ei kysynyt- Marttaa. Ku-kaa^
el läliettanyt hän^e m||aäii.^aaQ
laöi^i päivä päistä ja ymmärsi va-hemn^
ja vs^emmän mitä hääfeU^ sä^
nottiin. Hän oli hiukan unenhorroksissa
öisin ja valitti unissaan: '^Missä on leh­mäni,
minun täytyy se Ij^psää.**
£n tiedä mik^i tämä hänem lemänil^i
vointina Hikutti minua eneinm:^
ihmisten ikävöinti. 'Pawiakissi istiiin
joskus hänen ^erelläan ja herätin hä­net.
\ • • • v-:::^;
"Rouva Martta, älä huiiida. Joku
^ • ' ' j j y ^ l o l i myös muutamia^ ääne^ t^Jiv^^ minulle kuin etäis}ryäestä,
' ^ ndsia. Oli nuori ^ t ö ^ ^iUomkm to lähelläni. Joku
^y^n laskuvarj<Ayp- maimt^ liiäi^;^^
ciikaapattu leirin lähei- maa puhua.' "^J"" ^ '
Ä si^ raivo- V i h ^ ^
^,ja^pjelfäiaM a u t t o i ^ i r m i n i k i j i ^^
hänet sidottiin jar lossa tiinsiR k | t ^ ^sialan. v « R Ä a -
rÄ^o yön. Huuto ali hir- läpsit imäjrf^
^?i|äanb% olisi tahtonut noa ^a^Uks^u J
^ ^ J t S i ^ Jä MrsipQ^n rta, sij^ '
yÖri^ievottomia vahti? «^^,J^a|MsÄ^ - Ä
lypsää lehmäsi ja pitää huolta l^tsta- ^ kohti.
Si.'* .. - "-^ **PAii«i« !M4tt9**r
Hä^ kutsui minujii **my ladyksi'* fti-wiaKs
§a, koska olin "Jtopin v^flOMö".
«M^i peität numerosi?" kysyin.
"En luota niihin.*» ^
«Keneen?" .«^
"Ei keneenkään — pahoja ihmisiä-niitä
on k^kkialla."
Käsit|n,>ttä hän kär^ jpnk^
vainoHomjä^^ju E^i i^lji^rt^^
enää s€» j^b«env
**Muistat^o sitä talonpoikaisnai^ta |LO-pissiaiinme?
Hän on tuUut hulluksi."
kohottauduin ja nojasii;! hänen
"MUä on tuleva?» h ä n ^ ^ ^ . » ^ i i ä
pelkään." ^--^ •
l:jÄ#AsataaK Joirfukuussa^
f|ilfef3 oli päiviä jdaoin s
I puolalaisia kuoli noin neljäsa- meä^^^ ta*
^ jpkijölitorit j
aeet fkuolemat, vietiin ruu-päin:#
akse. Kun enemm^
a^ui, tuli ruumih^kaiitö^
i;!p6tpaatvMkoivat voida hiuksm
}[ jybiiousivät vupteilt|ts^n^^^^^^j^^
, kiinni pitäen kiersivät yinpari
köiEuomasin Natan kun hän
tÄteariv .>:Hänen oli vaikea
iif^äitään uutisia ko-
Röjiva Martta, oletko se sipä?"
tN^nen avasi hitaasti silmänsä. Hän
oli i^inneasti vanhettunut.
"Mitään pahempaa ei UpKähdu. iNe Hymyjen hän kuiskasi helläsU:
vapauttavat sinut Se oli erihdyi^* : - " "My. Ig^^."
Martta tuotiin meidän'tran^ NeTrfivat hänen viimeiset sanansa^
samme. Saavuttuamme tänhej, h ^ hä- Minä ^sjiljin hänen silmänsä. Tunnin
visi näkyvistäni. Näin taakse,
kertoja istuessaan yksm ' Äl^^ joku minulle hyvin rakas
peitti numeronsa k ä d e i ^ j ^ : ^ ^ ^utta ne jotka jakoivat
ympärUleen epäluuloisesti; ^ÖäöM^tf^,;^ hänen kanssaan puolen aikaa
pudoHb Uman lett^ä&i. ; ^
Eräänä päiränä wiesellä mina puhuin """^ niin p j ^ i ^ ^ ^ itsellään nyt enemr-nelle:
V ' • . . " 'J'" mäIV:^ga^,C^T'^v•^ • •.••-vi;
" t ä ä l l ä on" parempi^ rou\4"'l!^^ "Voin viTidoinkin suoristaa jalk^
Enemmän ilmaa . . . »» - ^ - V |iän^ä.oIi4iunatauti ja haisi kuin
"Niin, my lady." j^: vetti, QJi hyrä/
- . *
$e-JMflf^vka^ minun rupefani
on niitä myös —^ kaikilla
Hän on juuri
Hän sai selviUb,
^ l ä — ja hän oii
Joka kerta ;kun. sUmäsin kirjettä,
purekididjii jmtmx.^ kyyneltulvaan.
Kaikki töiveäi r^uk^ tyh^^ äiti,
ajattelin, lilinä matanen täällä aivan
kuten Viesha, arvan kuten toisetkin, ja
kuka tietää iniUoin sas^t kuulla siitä.
' "Oletko sinä Krysha, numero 519-
08 ? * V kysyi joku vuoteeni yierellä.
•"OIen.'»^ ''
^ "Tässä.- Tämä pw miesten puolelta."
Hän ojensi minulle pullon..
-"Mitäseon?":-
"Mitigai." \y'y0i;:..:.u:
^^Kukaisenlähe^^^
& u m i e ^ ; ^ | ^ j ^ t | a ^ ^yz--^.
_"Joku nimeltä vAiidrew. Hän on etsi­nyt
sinua pitkän aikaa. Yhteys on hy­vin
vaikeata."
"Mutta kuinka hän tietää, että se on
juuri sitä?" .
"Se on helppoa — miehillä myös pn
rupia. J^ vaikkapa hän turvautuu pelk­kään
arvafluiin, hän aina osui} oikeaan.
biöefl?W^^ suojellut häntä.
:Woli eflen. Mnistatkt^ hänet?"
Stan. Hänellä oli pieni tyttö
»yassa. Hän näytti minulle hänen Kukapa ei ^sijtä t^piteisi? Hän kysyi
'PMiafö^.fV. sinua, äaneiie sanottim, että olet sai-
:onftjföit)i{Pawiakissakak- raalassa." , , : : ;•
IC^ään kudi hänen ystävän- ^ Sieppasin- äu^ pullon joka
fifn^pli vasta kahden^yin- tuntui pudonnefip taivaalta., i^drew,
ife^*:^^^täiUl. Kaikki . Andrewyltävä pajukosta Sola joella.'
flän muisti numefpni ja nimeni.. .
Olin syvästi liikuteltu.. Hankakin koko
kehoni nesteellä ja ensi kerran mpneen
: yöhön nukuin nm tui^nin.
*f Nata. Mitä
JäUeen? täpäi-
»?;;;||^ep^a. Ei l ä ä ^ l -
ya j^ynatautia . . . Ja si-
5W;|iiSicSa. Tämäon kol-
"vuoteelta, Olen
35?:^^^.raetta tahdon lä^
^W^?W> että jos <Mä^
Ätoisaa^pn elämä oleva
Eräänä yp^iä, tuptiin; yier^iiselle vMOr
teelle joku. He tumppasivat häoiet.n^-
jännen henl^ön :^äalle.,. .Hän oliialas-ton.
Hän valitti, ja häneilä oli puna-tauti.
En ,:nä}Miyt, hän^n, kasypjaan.
Äkkiä hän valitti: "Lehmä, missä pn
lehmäni?;\ ^
p^^?i^.i?9°*e ioskaan huoman- nyt varsinaista sj^ytä. Miehensä ei pa-
I^S^e it^tään selvänä, si- länriut s ( ^ ^ yksin
•''?^^.??l^elliijen, että olet puh- kolmen pienen l a i n s a kanssa kun här
||m^fi^;k^ka,saat syödä ' ' " " ' *
'"(.f^uvajinusta^ kävely jös-
-tekee onnelliseksi."
'H3<>%Näta. Se ei koskaan
5r^::^ tiedä onko seilata
^^^%feaiL. Minä mieluuiti-eftä^^
n syntynytpa^akhsa,.
ao^ aina oUut täitä, että
At.numero. S^ on hd-l^^
halusm^^^
net tultiin, noutamaan.
Päwiak^sa hän. käjttäytyi normaalir
sesti muutaman ensipäivän,, yain. öisin
istui ja nieli sisäänsä lyhyl|ö henkäyk­siä
m i ^ välän flmaa. kopissa oli. Hän ,
ei kokkaan piihunut.ipitään -r- hänen
9jatuk^^ S^SiaJL kotona; niit3?il^,
kaiw1Ia^ jefami^^ ja ii»et-säs^.
Ahta^^ssa Jkopi^ istifen, hän
ajatiiksissaan kyiiti, kyhrf ja korjasi sa-
_ .1
• -s I
•Xx-
..Ti-f
k\Skk • u' toa. ,
^ kma "^oteeHeen. Se ei tiennyt mitö» ^pset t|divat,
0jjjj «un olin puhunut min toimeen ihnan häntiL, Hän tuijotti
man heikko nöstaaksem ympärilleen hämmästjmein ja k y ^ ^
*^^^^issani humisi Kaikki sihnin.
PalaiksV'. Se on Mm^f^m^
yhtmh0n^ shmtmt^^ mvau^sut hUen ratsashiskapadujq, kaiutans-
7eia karnevaaieia japukeiOunnspmaaUn: Viimeksi mäimtussa imrs. N. eUtremrm
paikkakunta on vidäkin maaUman joktavimpia suolan tuottajia. Se penutetttm
J827 jaon sm nuunio satama, yksi ffuron-^en parkaUa.
A.
sJ , .... ' > >
'.'''•^••'•^•^'Vi"''--'''^."^
• ; ''m
#1 mi
V i i
5 ' ^ . y