Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 21, 1956

              (KAUNOKmjALLINEN VJIKKOLEBTI)
oi
LIEKKI, the only Finnish llterary weekly in Canaaa ^
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury,pntajrio.
Registei-ed at 6he Post Officel Department, Ottawa, as
second class matter. ~
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä -luettavaa.
t l l D r S V A J U T m i l lN
1 vuosikerta
is kuukautta 2.76
TILAUSHINNAT:
1 vuos^erta . . . . . . . . $4.00
6 kuukautta . . . . 2.25
3 kuukautta 1.60
vSUQMEEN JTA m r i J A I ^
l vuosikerta . . . . . . . . . $5.50 6. kutika,utta . . . . . . . . $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus ^4.00^ Kuo-lemanilmoitus
$4.00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto>
värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmpitukset $2.ti0:
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on tjstettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishihg^Company Limited.
Toimittaja: K. Salo. . ..
Kustantaja ja. painaja: Vapaus Publishing Company
on lähetettävä maksu etukäteen.
Limitid.. 100-102 ^Elm Street West, Sudbury; Ohtario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
\'iime viikolla saatiin kuulla hallituksen taholta sellai­nen.
suorast:ian hämä tyttävä ilmoitus, eaä%iaailmankuu- '
'luita neekc:r'laulajalta, Paul Robcsanilta, on kielletty piiä'^y
Canadaan. Mistä johtuu tällainen taidetta vastaan kohdis­tettu
vihamielinen toimenpide? Siitäkö, että Paul Robeson
houkutteluista, painostuksesta ja vaatimuksista huolimatta
e' ole siiosturut luopumaan suursta ja jaloi-ta periaatteis­taan,
kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuden ja rauhan olotilan,
saavuttamisen hyväksi tapahtuvasta toiminnastaan?
Vuosia kävivät maailman kulttuuri-ihmiset ta"stelua Y h ­dysvaltain
hallituksen julistaimaa Robssonin niaastapoistu-miskieltoii
vastaan. Melkein kaikista Euroopan maista ja
monista muista maista lähetettiin Yhdysvaltain hallitukselle
vastalauseita kiellon johdosta, pyyntöjä ja vaatimuksia, eitä
tämä aikakautemme suurimman laulajan ja ihmisystävän
sallittaisiin vierailla heidän maassaan ja kaikissa nui ssakin
maissa. Viime vuoden lopulla Robssonille viimein palautettiin
anaastapoistumislupa. mutta nyt nostetliin .este Canadan hal-l'lukscn
taholta. * ..
Robesonin Canadaan pääsyn ilmoitetaan kielletyn sillä
perusteella, että hänen konserttimatkansa järjestänyt jär­jestö,
Jerome Cohcerts and Artist ,Ltd., «i ole hallituksen suo­sima.
Mutta O U A O oikein, että huliitus pidättää iis<^lUiän vai- .
lan kieltää Canadjan asukkailta oikeuden kuulla suurta tailei-
Pjaa, laulajaa, jonka vertaista on tuskin toista tällä hetkellä
liiydettävissä. Kukaan ei myöskään voi sanoa, että Kolnvson
laulaisi jotakin sellaista, joka olisi maatanim» vahingoittavaa
tai millään tavoin johtaisi ihmisiä pahuuteen. Kun hän e-im.
esiintyi Sudyuryssa, lauloi hän laulunsa kansan elämälle,
työväenluokan tabttluille, ihmisten veiieyd^le. rauhalle ja"
rakkaudelle. \ oisiko*kukaan sanoa, että niissä oli-i pahaa?
Emmekö me kaikki, myöskin meidän halKtuk>emme, vakuu­ta
olevamme rauhan ystiiviä, ihmisyyden ja kaikkien kanso­jen
Iminvoinnin ys.äviä?
Kaiken tämän takia ei olekaan ihme, että monet porva­rillisetkin
lehdet ovat arvostelleet ja paheksuneet hallituksen
toimenpidettä. Toronto Star-lehti nim, sanoo, e t t ä Robesonin.
konserttien kieltäminen oli suuri menetys Canadan ihnn ille.
Canadan tunnetuin musiikkimies Sir Krucst MacM illan, joka
y>kettäin erosi Toronton Sinfoniaorkesterin johtajan toimesta,
kiirehti hfti ilmoittamaan olevansa eri nve'tä kiellon antaneen
siirtolaisuusdepartmentin kanssii. Samoin ovat tehneet lukui­sat
muut taiteen ja kulituurin tnsimmälsten rivien henkilöt
Ca nadassa.
Ihmettilen ja paheksuen täytyykin ka;';kien caHadalais-t
i n kulttuuri-ihmi.-^ten ihraista erimi?ii.-yy:tn.sä .^i riolaisde-parlmentille
ja halliiukselle. Suuri laulaja, juka kaikissa Ku-roopan
maissa ja moiktinpä missä hyvänsä muualla :uaa l -
massa otettaisiin vastaan riemukkain tervehdyksin, on kiel­letty
esittämästä suurta tcjideltaan ja ainutlaatuista bassoaan
Canadan ihmisille. Se vin toimenpide, jota ei voida j)ahek-sumalta
hyväksyä, ."^e on isku taidetta ja kulttuuria vastaan!
Vappu, työväenluokan kansainvälinen suuri juhlapäivä
on ovella. Kaikkialla maaib^a sa vabnistuu työkans:» ositllis-tumaan
tähän suureen kevään juhlaan, juhlaan, jossa huude­taan
kuuluville työkansan suurin.mat ja tärke.mmät vaati­mukset
Tänä vuonna tvökansiin ensimmäisenä vaatimuksen^
Klrj. K. SALO — Sävel JOHX pO\XE
KevätjuMaamme kittsuett laulumme soi,
kevään riemua säveleet helkkää.
Talven val^a lyötynä maassa jo ott, ^
elo uusi taas herää — kuoleniatoii
talvi jäinen väin muistoa pelkkää.
Luonnon kevät myös ihntistä
innosioa, ,
täyiinä toivoa rinta ja mieli.
; Paheen voimat tahdomme museHjaa,
että onnesta karisat nauttia sad——
' Siitä kertovl riemmden kieli.
Meillä yhtdnen toive tahto ön tää:
Rauha, veljeys kansoilla aina!
Vicrivirrat jo viimein kuivua saa,
viha;^vaino peittyä aikojen taa:, •
örpius älköhöti kansoja rpaina:^ -7 '
Tämä tpiTieemme täyttyjiiä^ v^^
päivä kirkkaam paistava vielä.
Siksi- käyösJzqm
suuri yhteinen meillä on t-ehtävä —•
Onni oottavi perillä siellä.
(Esitetty Sudburynm^^ ja ai­kuisten
"yh eisessä juhlassa kuorolaisten
laulama 15/4-56)
Eniiien tuntemattomia
. kaloja saatu merestä
Cookin salmesta k-errotaan saadun
rausku, joka oli 135 sentin mittainen,
ja jclla oli terävät hampaat ja läpnä-kyvät
silmät. Sillä ei ollut myrkkypiik-kejä.
kuten muilla rauskuilla.
Saimoilta seuduiha on saatu 14 sentin
pituinen mustekala, jolla on ulkoneva •
silmä. Ensimmäisen kerran ön myöskin
saatu 6 senttimetrin mittainen kala, jol­l
a , on fosforivälkkeisiä pisteitä kyljis-^
sään.
Sivu 2. Lauanlainsu huhlikuun 21 päivänäL 1956
KIRJEENVAIHTOA
H. M. — Saapuivat juuri. Kyllä
molentmat kelpaavat.
/iö-äV/f — Säästämme sen vähän,
lähemmäksi äitienpäivää. Nyt vain
kaunis kiitos. , -
Västäräkki — Julkaisemme toi­sen
nyt, mutta toista täytyy lä­hemmin
tarkastella, kun siinä on
sitä pituuttakin koko tavalla.
Jeh —: Se viimeinen jää seuraa­vaan
numeroon.
RTL — Kyllä niistä iiseimmat
vähitellen käytetään, joten ei syytä
ole hätäillä.
Kaikille pyydämme niuisLuttaa,
e t t ä kyliä niitä kaikenlaisia ker­tomuksia,
pakinoita ym. saa jatku­vasti
lähettää, sillä pieni varasto
ön aina 'hyvä olemassa. Myöskin
hyvät vitsit ovat aina tervetullei­ta.
maailman käsittävässä mittakaavassa on
se. etlä rauhan säiK^minen ön turv-atta-va,
että on tehtävä sopimus atomiasei­den
kieltämisestä ja-kaiken aseistuksen
asteettäisesta vähentämisestä. Tämän
Vaat'muksen. jonka toteuttaminen mer­kitsee
elämän säilymisen takaamista,
jälkeen tulevat muut ajankohtaiset, työ­päivää,
työpalkkoja, yhteiskunnallisia
oikeuksia ja vapauksia koskevat vaati-muk
et.
Käsikädessä astuvat maailman iyö-läiset
vappuna, toukokuun ensimmäise­nä
päivänä, osoittaen voimaansa, osoit­taen
tahtoansa luoda maailmasta rau­hanomaisen,
onnellisen ja puutteista
^apaan asuinpaikan kaikille ihmisille.
M t ä suuremmin joukoin työtätekevät
ihmisrt näihin yhteisiin voiman ja tah­don
ilmaisutilaisuuksiin osallistuvat, sitä
lähempänä on se aika, jollo"n tuhoisan
sodan varjo ei enää himmennä ihmis­kunnan
elämää.
K. S.
Seuraavassa esitämme poimintoja tri StcvtnQ
. Schwarzin leukemiaa käsittelevästä artikkelista, :ka\U
taen hyväksi "VHrin" suomennosta.,
MA A L L I K O X mielestä leukemia Oli peloittava tauti. Joka
aina tappaa uhriltsa; Jotkut ihmiset luulevat, että se oa
verisyöpä. loiset sanovat, e t t ä ''vaikoiset verisolut syövät
punaisia soluja". TiedäTOme, että se i:kee armpttomasti. Ja
kaikki myöntävät, e t t ä ^'jotaip t u l i ^ tehdä sen suhteen
^ l i k ä n ä i s t ä käsitykgistä perustuu totuuteen ? Että leu.
Icemia on peloittava tauti, on onneitiomiiudeksi totta. Ja; ku-teh
tiedämme, leukemia tappaa uhrinsa, alutta iiionet poti­laat-
elävät; pbrräaalista eJämää vuosikausia useanlaisten hoi.
tomenetein^ien avulla, joita on^^k^^
^Määritelmä, jota mukavuuäen vuoksi laajasti käyte-lääii,:':
verisyöpä'',-on epätarliia, k^ ole osuutta
. taudissa ipaitst e t tä se ku^iastaa tapaiiksia, jotka sattuvat ver-
-ta-TnuödQStayissa elhnissä: lu^n ytiinessä, pernassa, kudosnes.
tenystyröissä ja maksassa.
\^aifcoisetvver^lut eivät^'"syö" punaisia soluja; oikeas­taan
valkoiset solut tekevät varsin -vähän niin vahingollista
Joiin hyödyilistäkä verivirtaan saavuttuaan. Syy anemiaan,
jfika tuntuu^oikeuttavan sauonnan.''.^yö punaisia verisoluja',
on paljon inoiiiniutkaisemp\ .^^^
: Mitä-oil leukemia? Kuinka s^ Leuke­mia'
ön epänormaalisten solujen Hikakasvullisuutta verta
Kiuodöstavissa^limissä. Kun nämä solut lisääntyvät, ne työn-iävät.
tieltään normaalisia soluja tulvien verivirtaan. Tä^tä
seuraa, että veressä ilmenee molempia valkoisia verisoluja.
Tämä ahtautuminen vähentää niidfrn elementtien määrää, jot­ka
muodostavat punaisia verisoluja; siis tuotetaan vähemmiin
lounaisia verisoluja ja tuloksena on anem*a — vähäverisyys..
Normaaliseen veren kokoonpanoon sisältyy pieniä soluja
nimeltä piatelet, joiden tehtävänä on ehkäistä ja.pysäyttää
verenvuoto. Plateletteja muodostavien solujen ahdistaminen
johtaa platelettien puutokseen, joka vuorostaan johtaa tilan?
te^e^een, joka tunnetaan nimellä pyrpura, josta ikenien ja
nenän vuoto j a herkkä ihon naarmuuntuminen ovat huomat­tavimpia
merkkejä. _
On näinollen ilmeistä, että rhuutokset veressä yksinker­taisesti
heijastavat tapahtumia muualla, taudin pesäkkeessä,
-^aitiäSolujen liikakasvullisuus aiheuttaa laajentumista ja pai-sumista
sellaisissa-verta muodostavissa elinaissä kuin maksa,
perna, ja kudosnesterauhaset, johtaen vuorostaan pöhöttymi-seen
ja toisinaan arkuuteen. Voi sattua laäjehtumista kudos-nesteräuhasissä
jotka sijaitsevat' kaulassa^ 'kainalokuopissa,
haaroissa, rinnassa ja vatsassa; 'maksan ja peinan laajen­tumista
ja luuytimen' liika-ahtautta, minkä johdosta tuntuu
kipua ja arkuutta luitten päällä.
Nämä ovat perusmuutoksia. Väsymys, kalpeus, hengäs-tjTninen,
sydänien tuntumus ovat oireita, kuvastaen ane­miaa.
Vatsan laajentuminen viittaa maksan ja pernan paisu-
Taliseen; verenvuoto ja naarmuuntuminen kuvastaa plateettien
puutosta ja nystyrät merkitsevä.t kudosne£terauhasten pai­sumista.
Taudinmäärittely ei ole niin yksinkertaista kuin edellä-olevasta
voisi otaksua, kahdesta syystä. Ensiksi: kaikilla po­tilailla
ei ole samoja oireita, koska oireitten ilmenemisjärjes;
tys vaihtelee, ja taudin varhaisasteella ehkä vain yksi tai kaksi
merkkiä voi ilmetä. Toiseksi, kailkia tunnettuja leukemian
oireita voi löytyä myöskin muissa taudeissa.
Milloin tarkastuksessa ja verikokeissa ei tautia voida
määritellä, täytyy ottaa kappale kudosta verta muodostavista
elimistä mikroskooijpista tutkimusta varten. Tavallisesti ku­dos,
jota otetaan, on luun/ydintä, ja sitä irroitetaan neulalla
paikallisen kuoletuksen alaisena, jostain pehmeämmistä luista.
Tämä «menetelmä on melko yksinkertainen potilaan näkö­kannalta,
aiheuttaen vain vähäni kipua tai epämukavuutta.
Ydintutkirnuksen etuisiJUs on siinä, että ainetta voidaan ot­taa
tekemättä leikkausta ja tutkija saa kudosta paikasta, mi­kä
täsmällisemmin osoittaa-tauditi kuin veri.
Ketkä saavat leukemian? Yleisesti eräitä leukemian
tyyppejä-tavataan vissin ikäisillä henkilöillä, mutta kuitenkin
ei ikä ole määräävä.
t e u k e m i ä luokitellaan kolmen tekijän mukaan:
se alkaa, mikä elin on eniten kyseessä; solun tyyppi.
löytyy veressä; ja kuinka akuuttinen on taudin kurssi. Ko--
"ka on olemassa eräänlaista rinnakkaisuutta taudin kurssin p
veressä löytyvien valkoisten solujen iän välillä, saa valkobtcj
solujen tutkimus ja tuntemus melkoista tärkeyttä.
Niitä tapauksia, joita luonnehtivat nuoret S O I U L vere^^3
ja nope:isti edistyvä kurssi, nmitetään akuuttisek^i
miaksi. Niitä tapauksia, joi.ssa solut ovat vanhempia ja ehn-ikä
mitataan vuosilla, nimitetään kroonilliscksi k-ui.einiaN-'-
Solutyypin perustalta on olemassa lukuisia ali jaostoja, nuiita
t;.vallisimpia ovat lymjjhaattinen ja myelogenousjeukemia-
Lymphaaltinen leukemia alkaa elimissä, missä nnKxl'^'-
tuu lymphocytes-tyyppisiä verisoluja, jotka ovat ylivomia'-
veressä. Kudosnestenystyrät ja perna ovat elimiä, jotka mu^
dostavat lymphocyteia. -
meen.