1953-08-22-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUN0KIRI4UJNEN VUKKOLBSTi)
IjfBKBI, the only Finnish Uteraryveel^y In Canatia -
PnlOished and printed by tbe Vapaus PublisI^BgCompcmy
Xiteiited. 100-102 Elm'Street West. Sudbury, Ontttrio. . :r
Registered at the Fost OTfice Department, Ottawa, BS^
a^f^id ctass matter.
liiekki Ilmestyy Joknisen viikon lauantaina 12 8 l i ^^
«fsäUäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
mAUSHINNAT: THDTSViU:.TOIHIN: :
1 vuosikerta .. . . . . ; . $ 4^
6 kijukautta 2.65
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.50
6 kuukautta . . . . . . . . ..2.00.
Skuukautta . . . . . . . . . . l i ! 5 ,.
' LUOMEEN J A MUUAULE i x K O M A n ^ -
I Vuosikerta :$S.OO 6>uDkautta i.i
ILMOITUSBINNAT: '
75 senttiä palstatuumalta. Häivin kiitosilmoitus $3.00. ^uo-lemanilmoitus
13.00 ja sen ybteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 la kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.:
Brikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajia
on lähetettävä maksu etukäteen.
Uekkiin. aiotut kirjoitukset osoitettava:
kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset j9n ostettaiva.;
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Con4}any Limited.
Kustantaja ja pamaja: Vapaus Publishing Ck>mpany Licoii-ted.
100-102 Elm Street West, Sudbury, O^taxio^ -; > M: "
Toimittaja: J.W.: Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio..
L I E K K I
P.O. BOX60 SVOBURTvONT^
Toimituksen kulmasta
KAATUS:
Leivän tähden
HEHKUU hiUlos mustan pojan,
ulos kuuluu kalke vasaran,
-.Lentää kipinai kuuman raudan,
, tahdisia työn helisee alasin.
Jskuista muuttuu muoto teräksen,
hiipuu hiillos, jäähtyy rauta.
Käsi tarf tuu naruun palkeen,
leivän tähden täytyy —- ei auta.
Kiihkeästi lietsoo seppä palkeitansa^
miettii — mietteistä hän herää.: , :
{Lattialla makaa joutilaana rattdanpala,
sormet rautaan takertuu — talteen
kerää.
Taon siitä osan auraan . . .
teen uuden .äkeen talonpojan' peltolk^
Käyristän rullissa kehnon kuokan
• valmis — kiivut hienoiksi jauhattelce,
Hajookiivut pellon karun,
veden hepo — itsellemme
jauhattelemme.
Pehmeä pelto maksaa työstä lisämuruni
äestämme kultaista viljaa kylvämme:
Sinä halja rampa kylänseppä ^
TAOIT äkeeni kanneftalle -
jauhinraudat. - •> ^
Pellon karu pinta takanamme lennä
kasva lisää'leipää tuo päivillemme ;
poudat.
Kulkee äkeen myös rakentajan
maine,
^ Terveisiä lomalta! Lomalta on oltu jä takaisin Oli tWtu seppä loukanmtt ^yksinoikeuden
taas tähän tuttuun hommaan. pyhyyttä.
Ensin on sanottava, että postia on tullut loman aikana Esteenä hällä tiellä nyt lainpaine,
^runsaasti, mutta hyvin vähän sitä olemme ehtinyt vasta ka- kyntäjät ymmärrätte ystävätä?
sttellä. Kaikki tulee kuitenkin aikanaan käsitellyksi, joten se Hän leivän tähden takoi,
siltä. miksi hän illat valvoi ja mietti?
liittojuhlasta^jaFaarin mukanaolosta on jo tullut mäini- Leikin vuoksiko hän lunnaat työstänsä
'luksikin, mutta juttelemme siitä vielä vähän tälläkin paistoi- maksoi^, . .
la; Totta on, että Faari tuli, näki ja voitti, kuten entineifi kuu- ; V/ ö/ir«^^
'luisa sotapääHikkö. Myönnettävä ori, että kyllä Fäari'oli
huomatuin vieras koko liittojuhlassa ja eikä tietenkään syyt- Sammui hiillos mustan pajan,
tä; sillä örihaii hän niin laajalti tunnettu Liekin lukijain kes- kauan narskui luvii sepä puis
"kuudessa. Monet vain olisivat suoneet Paarilla olevan pitkän alla,
parran ja jotkut taisivat ehkä luulla erästä toista Faatiksi, Pyry ja vihreä sammal peitti pohtn
kun iiittojuhlavieraana sattui olemaan eräs komeaviiksinen halvan,
niies. aika kutsui petos-sorto versomaan jäi
Myönnettävä on aUekirjoittaneenkiri, että kyllä se Faarin kaikkialla.
tapaaminen vähän jännäsi. Olemme olleet vuosikausia hy\'iä Soivat kellot kuolon lakeuksien mailla,
ystäviä kirjeellisesti Ja onpa allekirjoittaneellalFä^^ maaksi ntuutut.
' k i n , mutta persoonallisesti ei ole koskaan tavattu.
' heti <&nsi sanojen vaihdon jälkeen ilmeni, että Faari ei ole äi- rmtoftien §tppä. itnöhdetitina nurtnen
noastaan kynäniekka, vaan myöskin persoonakeskustelussa
sananiekka, vaikka kyllähän tämä canadalainen Faarin tuttavien
— naistuttavien — suuri joukko ehkä taisi vähän Faa-puisen
jalan
alla nukut.
Koneet jyskää, rattaat rämäjää, ^'
ikuista orjmttta laulaa konnien kuoro.
Mutta tahdomme elää, uutta elämää,
nousee päivä, tutee meidänkin vuoro.
Kyntäjät, tässä kämäinen käsi,
poljetaan tym^rhtä pohja, kaadetaan
\, aita. ^ -v" •-• •
Liitytään tiittoon — kysyttekö miksi?
m(^'dän leivän tähden täytyy -—eiänta.
Valtameri httRiisee
"fTiime.aikoina.^oii puhta^isti. tieteellisistäkin asioRtäÄ-'
' 4 e t t u kansantajuisia «Uyfeiä, jotka;tyy^illfeestT^^S^V
tavat kaunokirjallista kerrontaa ineriettäniättä- kuit^S'
tieteellistä pätevyj^tääri. Tällaisia; esityksiä o n r k i j ^ ^J
maantieteen, historian, psykologian ja inciien muiin^tö»!
alalta kirjojen painoksien noustessa useissa maissa satoihin
tuhansiin. ;^Erasmielenkiintoisinimist^ j a ehkä sujuvamii,
kirjoitetuistakin ön amerikkalaisen iRadiel L . Caräbt^^
**The sea arounds.iis", joka suomeksi'on ilmestynyt
kustantamana ^iMeren ihmeef-nimisenä. Jo päljon-enöea
kuin-tämä kirja ilmestyi suomeksi, siitä kiersi uutisia sana,
. tnale!WistQsä, joissa .mainittiin sen saavuttamasta aiputlaa^
tuisesta menestyksestä Amerikassa ja,monen muunkininaaa
ki^jamarkkinoilla. Tähänrmennessä^on tämä teos^Umesti-njt
jo meikeinkaikilla eurooppalaisilla kielillä ja lisää kääimiitSa
on-tekeillä: --
-Tn Carson ^ Icertoo mitä iiiehtovimmalla tavilia * inif^^
tuosta elementistä, jonka jokainen tuntee, mutta* jölä^kii^äa
ei tunne, kuten hän sanoo.- T r i Carsoh on tuntenut harrasti
kiinnostusta meren^sala^räistä-elämää Ja muotoa fcbSi^^.
(Hän on tehnyt tutkimuksia eri puolilla maapalloa .liiffi5ff"tu^^^^
kinut kaiken tärkeimmän merestä kirjoitetun tibtedlKen']^
• kaunokirjallisen, joten hän «voi erinomaisesti elävöittää' feks-tfääii
mierenkiiiitoisilla sitaateilla. v
Jollei i>3'säli<iy^ ajattelemaan, ei huomaakaan^ e«ä liieii;!!-
heliamme 6h" eräs ihmiskunnan tärkeimmistä elem^iiteiisii
T r i Garsoniri kirja saa, meidät pysähtymään, hän saa meidät
innostumaan aiheeseensa jaMhubmaamaan miten päljöS fiii-lenkiintoistä
ja merkillistä sisältyy meren elämään ja mereen.
^Meren ihmeet'- on jaettu kolmeen pääjaksoonr5otka'"övit
saaneet kauniin sointuvat otsikot: Äiti meri, Rauhaton meri,
Ihminen j a meri hänen ympärillään. * '
Miten valtameret syntyvät ? Siinä on jo kysynays.iolion
vahtaaminen vaatii harkintaa. Tri Carson antaa täsfa ihmeellisestä
prosessista seuraavan lyhyen ja ytimeklsäaÄ^ä-vityfcsen:
" A i k o j en alussa oli maa, jossa me asum(n97'^äasu-ria
hämätä, koska olimme näkevinämme joskus punan riouse-van
Faarin parrattomille kasvoille, Mutta arvaahan seii, kun
oita naistuttavia oli joka askeleella, että allekirjoittaneen
*ytyi toisinaan luotsata Paaria väfaah syrjäisempiä teitä.
Ja entäs sitten 'Kyyhkjrlän täti! Monet olivat vähän ikäänkuin
epäilevällä kannalla, että olikohan täti oikea täti, k u i i'
ei yhtään kuulunut puheestääri^H^ Mutta
kyllähän ne murteet katoa%'at puheesta, vaikka ne kirjoituk-
/seen tahtovat jäädä.
Joka tapauksessa Faarin ja tädin oälÄHiiffih:^^^ usi mosteenehkaisy-
. «»nakohtaisesti oH inonelle suuri e l ä m j ^ ^ Ä ^ t ! ^ ^ ^
«jäivät heistä kaikille: AUekirjoittanut^o3i%iih orindh^issa^ ,r i • v , ,.
asemassa, että sai-^pistouvatä-PaarÖ»^; i d i ^ ^ iNew dorkissa on laskettu markki^
-»Liekin avustajille pullakahvit, kuteniik^^^ ^ ^y^'
tuksi. Kuviakin otettiin, mutta alleki^oittät^ aseiden j a muiden rautaesinein
.^den ruostumisen.^ Paperi on kiiltävän
se on käsitelty Shell-
Jonka voisimme iku^a^.Ädssa..^^a C . ^ kehittämällä aineella,
. Meidän piti tavata Faari vielä omassa valtakuÄnass^Ön*::^^^^^ ^"^^i"" käytetty useiden vuo-mutta
ei tullut ajetuksi sinne- Faarin kotiperukalle säa^Ö^^-K^ ajan \hdysvaltam armeijan v^rus-
A^aikka alunperin o l i tarkoitus.
; Alpertin piti myöskin tulla liittojuhlaan, mutta v i i m e ^ h i i : ^ ^ ^ ^ " " " "^
:kellä hänelle tuli sellainen este, ettei i^ässvtkään lähtemMir^^ t ^ a ^ . ^ t a sdla kasitdtyyn p^^^
• • - ^rim käärittyjä metalliesineitä ei lain-pilvivaippaän.
Kun maa oli tarpeeksi jäähtynyt, älköi'.sg[{aä.
Satoi yötä päivää, vuosisadasta toiseen. Vesi täytti mjiapal-lon
painanteet. Näin syntyivät valtameret'.
^iMereri ihnieet"-kirjassa seurataan merien syntya/elämäa
muodostumista meressä, josta kaikki elollinen maapallollamme
ön peräisin j a tämän suuren kysymyksen sivussa saanime
tietää monia niiiita mielenkiintoisia seikkoja, jotka sivumerkitykseltään
niiri elävästi liittyvät mereen". Y l i kolme neljännestä
geologisesta ajasta ovat mantereet olleet autioita. Lämmin
alkunien on vasta pystynyt k^^^ Ensin
syntyi pieniä eliöitä ja vähitellen suurempia — aina ihmiseen
saakka. Meri on kaiken elollisen alkukoti, josta tietenkin
Johtuu, että meri edelleenkin merkitsee paljon maapallon ihmisille
ja yleensä koko elollisuudelle. 'Välfllisesti täi väHtto-mästi
m ^ i vaikuttaa kaikkeen maäUinassa. Humisevavalta-'
nieriiasiiu: edelleenkin jokaisessa olennossa, yhä vielä
aloittaa jokainen ihminen maallisen vaelluksensa- äidin
kohdun pienoisvaltameressä. • '
Edellä on muutarnia poimintoja tri Carsohin kirjasta: Ba-nen
258 sivulla ja muutamin kartoinTgsittämät tietonsa merestä
ovat; kuitenkin niin laajat, että niiden referoiminen yhden
ainoan kirjoituksen 'puitteissa on mahdotonta: Luettuaan
^'Meren ihmeet''tojäni voi tyytyväisenä todeta, että tietää
kaiken tietämisen aivoiseri merestä: KuutiomaiH meri^Ua
sisältää 93 miljoonan dollarin arvosk kultaa! Seikkarionsa
tietäminen ei tietenkään ole tärkeätä, niutta joka:
osoittaa meren arvon konkreettisessakin mielessä: Tieda -
tekoitta kuu on todistettavasti sihkoirtunut avaruuteen pakasta,
jossa nyt aaltoilee T y y n i valtameri? «arvaan
vät hyvin kehittämään ääniä j a että aallot kehittävät hiw-matiavan
nopeuden voiden edetä jopa. 7 5 kUometriäkin muonissa.
' . ' \ h rn-
Sodan jälkeen on -merentutkimus edennyt jättilaisha^
pauksin.»Näistä tieteen viimeisistä saavutuksista s a ^ ^
erinomaisen läpileikkauksen tri Carson joka itse kuu u
merentutlujoiden ensimmäisiä
loksistä Ovat suorästaaii änisivttäviä, n ^
saada lukijansa ymmärtämään, häiiellä on'^ykV kirJöitta^
kansantajuisesti asioista, jotka tiedemiehet oppivat f^^f'^
tämään vasta monen vuoden sitkeän opiskelun ja tutkimu;"
jälkeen.
- - SPECtATEUR.. ^
Monet kyselivät Alperttia ja olivat pahoillaan, kun iiiänta^^^^ ....
näkynyt ^^^^^^^ , : -
- Vielä on mainittavav etta Faa:rin ja'^Iarjatan siiosio h^^^^^^^^^v^ . , .
_ -vin su urij, koska hu_e.i.d^äiit. kutsuttiinJ .k.o. va- äi .äJn.i sellä paritut. ert- Ann kauan ihminen leikm ymmärtää.
• lukuisen vleisön eteen urheilukentällä.
kun sokeri suussa sulaa.
«Nyt tässä on ruvetta\-a järjestelmään kirjoituspöytää sille
' kasaantuneista papereista ja otettava taas täydellä höyryllä
työhön kiinni kahden viikon lomailun jälkeen. Loma oli to-'
'della h»-ä, tuli nähdyksi \iihän maailmaa ja tuttavia. On
vain ruvettavia laskemaan, kuinka monta yötä täytyy \ielä
nukkua, ennenkuin seuraa>*a kesäloma tulee. Pitkahi siihen
on, mutta meneehän se muistellessa juuri pidett^-ä lomaa jä Baremmalla puolella. |WS
E i se mikään ääni ole kunMettimäki
niitä lukuisia Liekin ystäviä, joita loman
aikana tapasi.
Toivotamme parhaita lomaihnoja kaikille
sellaisille, jotka ovat vielä niin onnellisessa
asemassa; että kesäloma on
"Kuka rauhaa tahtoo, hänen täytyy tahtoa sopimusta vastustajansa
kanssa. Tämä kuluu itsestään sei vältä,; ja ss on
niitä itsestään selviä asioita, jotka ovat kaikkien aikojen rao-hanpyr^
kiinysten alussa. Siten asetetaan myöskin "on#lni^
kahden erilaisen järjestelmän rauhanomaisesta rinnakka^
olosta, josta viime vuosina on niin paljon kirjoitettu ja puhuttu.
Mutta mikään väittely ei muuta toiseksi sitä ,t<^«-
asiaa, että tällaiselle rinnakkainololle ei yiipäänsi ole
vaihtoehtoa, josta voitaisiin keskustella, sUlä ainoa vaiW^
ehto merkitsee \"astostajan.lmvittämistä ja tuhoamista.
PASTORI NIEMÖLLER.
Sivu 2 l>mwnt«iiMi. «lolciiim 22 i . 1953
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 22, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-08-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530822 |
Description
| Title | 1953-08-22-02 |
| OCR text |
(KAUN0KIRI4UJNEN VUKKOLBSTi)
IjfBKBI, the only Finnish Uteraryveel^y In Canatia -
PnlOished and printed by tbe Vapaus PublisI^BgCompcmy
Xiteiited. 100-102 Elm'Street West. Sudbury, Ontttrio. . :r
Registered at the Fost OTfice Department, Ottawa, BS^
a^f^id ctass matter.
liiekki Ilmestyy Joknisen viikon lauantaina 12 8 l i ^^
«fsäUäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
mAUSHINNAT: THDTSViU:.TOIHIN: :
1 vuosikerta .. . . . . ; . $ 4^
6 kijukautta 2.65
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.50
6 kuukautta . . . . . . . . ..2.00.
Skuukautta . . . . . . . . . . l i ! 5 ,.
' LUOMEEN J A MUUAULE i x K O M A n ^ -
I Vuosikerta :$S.OO 6>uDkautta i.i
ILMOITUSBINNAT: '
75 senttiä palstatuumalta. Häivin kiitosilmoitus $3.00. ^uo-lemanilmoitus
13.00 ja sen ybteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 la kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.:
Brikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajia
on lähetettävä maksu etukäteen.
Uekkiin. aiotut kirjoitukset osoitettava:
kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset j9n ostettaiva.;
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Con4}any Limited.
Kustantaja ja pamaja: Vapaus Publishing Ck>mpany Licoii-ted.
100-102 Elm Street West, Sudbury, O^taxio^ -; > M: "
Toimittaja: J.W.: Saari.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio..
L I E K K I
P.O. BOX60 SVOBURTvONT^
Toimituksen kulmasta
KAATUS:
Leivän tähden
HEHKUU hiUlos mustan pojan,
ulos kuuluu kalke vasaran,
-.Lentää kipinai kuuman raudan,
, tahdisia työn helisee alasin.
Jskuista muuttuu muoto teräksen,
hiipuu hiillos, jäähtyy rauta.
Käsi tarf tuu naruun palkeen,
leivän tähden täytyy —- ei auta.
Kiihkeästi lietsoo seppä palkeitansa^
miettii — mietteistä hän herää.: , :
{Lattialla makaa joutilaana rattdanpala,
sormet rautaan takertuu — talteen
kerää.
Taon siitä osan auraan . . .
teen uuden .äkeen talonpojan' peltolk^
Käyristän rullissa kehnon kuokan
• valmis — kiivut hienoiksi jauhattelce,
Hajookiivut pellon karun,
veden hepo — itsellemme
jauhattelemme.
Pehmeä pelto maksaa työstä lisämuruni
äestämme kultaista viljaa kylvämme:
Sinä halja rampa kylänseppä ^
TAOIT äkeeni kanneftalle -
jauhinraudat. - •> ^
Pellon karu pinta takanamme lennä
kasva lisää'leipää tuo päivillemme ;
poudat.
Kulkee äkeen myös rakentajan
maine,
^ Terveisiä lomalta! Lomalta on oltu jä takaisin Oli tWtu seppä loukanmtt ^yksinoikeuden
taas tähän tuttuun hommaan. pyhyyttä.
Ensin on sanottava, että postia on tullut loman aikana Esteenä hällä tiellä nyt lainpaine,
^runsaasti, mutta hyvin vähän sitä olemme ehtinyt vasta ka- kyntäjät ymmärrätte ystävätä?
sttellä. Kaikki tulee kuitenkin aikanaan käsitellyksi, joten se Hän leivän tähden takoi,
siltä. miksi hän illat valvoi ja mietti?
liittojuhlasta^jaFaarin mukanaolosta on jo tullut mäini- Leikin vuoksiko hän lunnaat työstänsä
'luksikin, mutta juttelemme siitä vielä vähän tälläkin paistoi- maksoi^, . .
la; Totta on, että Faari tuli, näki ja voitti, kuten entineifi kuu- ; V/ ö/ir«^^
'luisa sotapääHikkö. Myönnettävä ori, että kyllä Fäari'oli
huomatuin vieras koko liittojuhlassa ja eikä tietenkään syyt- Sammui hiillos mustan pajan,
tä; sillä örihaii hän niin laajalti tunnettu Liekin lukijain kes- kauan narskui luvii sepä puis
"kuudessa. Monet vain olisivat suoneet Paarilla olevan pitkän alla,
parran ja jotkut taisivat ehkä luulla erästä toista Faatiksi, Pyry ja vihreä sammal peitti pohtn
kun iiittojuhlavieraana sattui olemaan eräs komeaviiksinen halvan,
niies. aika kutsui petos-sorto versomaan jäi
Myönnettävä on aUekirjoittaneenkiri, että kyllä se Faarin kaikkialla.
tapaaminen vähän jännäsi. Olemme olleet vuosikausia hy\'iä Soivat kellot kuolon lakeuksien mailla,
ystäviä kirjeellisesti Ja onpa allekirjoittaneellalFä^^ maaksi ntuutut.
' k i n , mutta persoonallisesti ei ole koskaan tavattu.
' heti <&nsi sanojen vaihdon jälkeen ilmeni, että Faari ei ole äi- rmtoftien §tppä. itnöhdetitina nurtnen
noastaan kynäniekka, vaan myöskin persoonakeskustelussa
sananiekka, vaikka kyllähän tämä canadalainen Faarin tuttavien
— naistuttavien — suuri joukko ehkä taisi vähän Faa-puisen
jalan
alla nukut.
Koneet jyskää, rattaat rämäjää, ^'
ikuista orjmttta laulaa konnien kuoro.
Mutta tahdomme elää, uutta elämää,
nousee päivä, tutee meidänkin vuoro.
Kyntäjät, tässä kämäinen käsi,
poljetaan tym^rhtä pohja, kaadetaan
\, aita. ^ -v" •-• •
Liitytään tiittoon — kysyttekö miksi?
m(^'dän leivän tähden täytyy -—eiänta.
Valtameri httRiisee
"fTiime.aikoina.^oii puhta^isti. tieteellisistäkin asioRtäÄ-'
' 4 e t t u kansantajuisia «Uyfeiä, jotka;tyy^illfeestT^^S^V
tavat kaunokirjallista kerrontaa ineriettäniättä- kuit^S'
tieteellistä pätevyj^tääri. Tällaisia; esityksiä o n r k i j ^ ^J
maantieteen, historian, psykologian ja inciien muiin^tö»!
alalta kirjojen painoksien noustessa useissa maissa satoihin
tuhansiin. ;^Erasmielenkiintoisinimist^ j a ehkä sujuvamii,
kirjoitetuistakin ön amerikkalaisen iRadiel L . Caräbt^^
**The sea arounds.iis", joka suomeksi'on ilmestynyt
kustantamana ^iMeren ihmeef-nimisenä. Jo päljon-enöea
kuin-tämä kirja ilmestyi suomeksi, siitä kiersi uutisia sana,
. tnale!WistQsä, joissa .mainittiin sen saavuttamasta aiputlaa^
tuisesta menestyksestä Amerikassa ja,monen muunkininaaa
ki^jamarkkinoilla. Tähänrmennessä^on tämä teos^Umesti-njt
jo meikeinkaikilla eurooppalaisilla kielillä ja lisää kääimiitSa
on-tekeillä: --
-Tn Carson ^ Icertoo mitä iiiehtovimmalla tavilia * inif^^
tuosta elementistä, jonka jokainen tuntee, mutta* jölä^kii^äa
ei tunne, kuten hän sanoo.- T r i Carsoh on tuntenut harrasti
kiinnostusta meren^sala^räistä-elämää Ja muotoa fcbSi^^.
(Hän on tehnyt tutkimuksia eri puolilla maapalloa .liiffi5ff"tu^^^^
kinut kaiken tärkeimmän merestä kirjoitetun tibtedlKen']^
• kaunokirjallisen, joten hän «voi erinomaisesti elävöittää' feks-tfääii
mierenkiiiitoisilla sitaateilla. v
Jollei i>3'säli |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-08-22-02
