1942-10-17-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1942 LAU.ANTAINA, LOKAKUUN 17 PÄIXXNÄ Sivu 3
T L T T U U Rl \
:rds omdn onnensd seppä
Kirjai ijd
„.„,„,.»«i.<""<"'"""""' SöT Id
Pietari Päivärinta, suom. kansan-kirjaihk
(1827—1913) syntyi Yli-tkshassa
köyhässä salotorpassa ja
mtui jo nuorena ansaitsemaan itse
kipäfjsä, ensin kerjuulla,- sitten ren-
Jipoikana, loismiehmä Ja mtisvfljs-lijänä.
Hyvän lauluäänensä vuoksi
hän pääsi 1856 Alavieskan lukkarin
apulciseksi ja, tutkinnon suoritettuaan,
1861 Oulunsalon ja 1868 Ylihat
teot Imtcn päällä", "Oukkari",
'Jälkipoimintoja", "Pikakuvia 1867
Omalaatuisen tietoteorian nykyajan
filosojisissa virtauksissa on Edtu.
Husserlin perustanut fenomenologi-allaan.
Monessa suhteessa sekin lähentyy
meficfelnmsään matematiik-katovuodesta-,
"Syyslehtiä" ja 'Tik- kaa. Mutta sen vaikutus, alkuperäi-ku
MaK^\ Parhaimpia niistä on /sestäjflrkoUuksiistganhuQUf^^^^^ on
mestynyp\k^oUtmiq sarjassa 'mali-^ * 3 ' c n « y i ^ ^ ^^
kaitut teokset".. - - kaihta MJätlä^t^ain^
Päivärinta tunsi omasta kokemuksestaan
tarkoin kansan elämän kotiseudullaan
ja hän kuvasi sitä yksinkertaisella
hartaudella. ja järeällä sel-vieskcn
vakinaiseksi lukkaKtksi, jossa keydella. Köyhän uutisviljelijän tais-voirassa
hän pysyi kuolemaansa asti. telu tylyä luontoa vastaan, opin ja
Päivärinta oli myös edustajana koi- svistyksen jano, naissydämen jalous
messa kirkolliskokouksessa ja neljillä ja äidinrakkaus, hairahduksien kas-lalticpäivillä.
Varsinaisen kirjailija- valtava merkitys, säätyrajojen kietoimensa
hän aloitti vasta 50 vuoden rous, rehellisen työn siunaus
iässä — sitä enneti hän oli julkaissut
vain pienen kansantarinan "Seurakunnan
kosto" — jofen hän suoritti
Stina
joukko hänen tavallisimpia aiheitaan.
Varsinkin hän tunsi köyhälistön
asian omakseen, ja monet hänen
sillä alalla parhaan päivätyönsä van- parhaimmista kertomuksistaan huollolla
iällä. Hän oli saanut kansallisen
ja kirjallisen herätyksen sanomalehdistä
sekä Runebergin ja Topeliuksen
teoksista, sikäli kuin niitä suomeksi
ilmestyi. Ja hänestä tuli itseoppinut
kansankirjailija, joka rehellisesi
pyrki toteuttamaan kansallisia
ihanteita ja valistusaatteita runsaassa
tuotannossaan. Tärkeimmät hänen
kaunokirjallisista teoksistaan o-i'at
seuraavat:
"Elämäni, perhe-elämällinen kuvaus"
(1877), "Elämänhavannoi-ta"
(ensin Suomen Kuvalehdessä, hyvää ja välttämään pahaa, ja siitä
sitten eri sarjana), "Pentti ja Inka", hänen teoksensa ovat olleet sangen
"Naimisen juoruja", "Tintta-Jaak- suosittua kansan lukemista ja niitä
ko", "Torpan poika", "Minä ja on useita käännetty vieraillekin kie-muuV\
"Kylään tullessa", "Isäin pa- Iille, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi.
kuvat lämmintä myötätuntoa kärsiviä
ja vähäväkisiä kohtaan.
Päivärinnalla oli tarkka silmä ja
luontainen kyky koota elämyksensä
ja näkemyksensä koruttomiksi, havainnollisiksi
kuviksi. Se antaa hänen
kertomuksilleen suuren sivistys-historiallisen
arvon sekä -naiivin taiteellisen
viehätyksen.
Mutta Päivärinta ei ollut ainoastaan
kansan kuvaaja, hän tahtoi olla
myös kansan opettaja. Siksi hän kirjoissaan
neuvoo lukijaa seuraamaan
1917, matkusti hän Ranskaan vapaaehtoisena
sotamiehenä, ja hän palasi
sieltä tykistökapteenina. Mutta hän
loperJ opintonsa Swarthmoressa hyvillä
arvolauseilla.' Opettamalla
Pennsylvanian yliopistossa teollisuuden
johtoa ansaitsi hän oman toimeentulonsa,
mutta lisäksi vielä niin
nilla, arvioi, että kohotetut hinnat ja
profiteeraus maksoivat silloin maalle
noin viistoista biljoonaa dollaria.
Töissä olevien luku on nyt suurempi
kuin oli v. 1929, sotateollisuudet suurenevat
nopeasti, mutta rauhan ajan
tuotteiden valmistaminen on laskenut
ja painunut alaspäin. Kun rahaa nyt
paljon, että hän saattoi ottaa sisaren- on enemmän kulutettavana, on v a sa
pois lasitehtaasta ja laittoi hänet
college-opistoon jatkamaan lukujaan.
Muutamina vuosina ennen • kuin
liän antautui yleiseen toimintaan eri
^tehtävissä, opetti hän talousiedettä
Swanhmoressa, Pennsylvanian yliopistossa
ja Carnegie Institute of
Technology opistossa.
Nykyinen toimensa hinnoitus|)ää!-
ä tuli hänelle keväällä 1941
ennen kuin hän oli tä3rttänyt
hemmän ostettavaa, joten hinnat o-vat
kohonneet ja kohoavat. Hendersonin
käskynalaisuudessa tekee työtä
3,000 ihmistä. Hän yrittää saada
hinnat laskemaan.
Henderson suosii standardin alapuolella
olevia palkkoja, on sanonut,
että ''ellei palkkoja stabilisoida, ei
voida toteuttaa tehokasta hinnoitus-tasoa/'
Hän vasustaa koko maata
käsittävää myyntiveroa, koska se ra-
46 iikkää \-uotensa. Teräksen kysyntä sittaisi köyhiä, mutta hän kannattaa
Puojustusteollisuuksiin oli suuri ja
kebittv-i yhä suuremmaksi. Hendersonin
ensimäisiä tehtäviä oli " j ä ä -
<^ytiää" hinnat, vaikka voimakkaat
terästeollisuudet sitä vastustivat.
japanilaiset olivat tehneet
Vökkäyksensä Pearl Harboriin, an-
^utiii hän sille epäsuotuiselle suun-että
hän säännösteli autojen
l^umirenkaat, kumivarastot ja autojen
valmistuksen. , Tämän vuoden
|^«V£äiiä hän säännösteli sokerin ja
"^än valtioissa gasoliinin.
Vuoden 1941 ajalla kohosivat ra-
^int^.aineiden hinnat noin 15 pro-pukujen
hinnat 3 prosentilla
vuokrat 2 prosentilla. Bernard
Ban-ch, jolla oli viime maailman-
^daa aikana monessa suhteessa sa-n^
aniainen toimi kuin nyt Henderso-rahastohallituksen
suunnitelmaa,
että kansaa on raskaammin verotettava
auttamaan sodan kustannusten
kokoonsaantiin.
Hendersonin ajatus on, että jos on
inhimillisesti mahdollista, jokaisen
yksilön pitäisi omakohtaisesti yhtyä
taistelemaan inflatiota vastaan sillä
tavalla, että jokainen säästää palkastaan
10 prosenttia sotakustannuksia
varten, s.o. että jokainen ostaa hallituksen
sotabondeja tuon määrän arvosta.
^XI ™ D Y S \ ' A L T A I N ' on käynnissä
75,000 kirjoituskoneen keräys
sotaviraston käytettäväksi. New
Yorkin kaupungin liikelaitokset ovat
jo koonneet 3,000 kirjoituskonetta.
fyysillisten ongelmien tutkimiseen.
Fenomenologian keskeinen käsite
on "otemuksenhäkerhinen", yleisen
(ja vain sellaisena merkityksenä olevan)
tajuaminen esinemaailmassa.
Esineen "olemus" on "ihanne", joka
ei kuulu todellisuuteen ja jota myöskään
ei missään maailmassa ole olemassa
todellisuutena. Se on yleinen
käsitteellinen luomus, johon esine todellisuutena
vain viittaa. Filosofin
tulee "olemuksennäkemisen" välityk-scllU
kyetä erottamaan yksityisenä o-lemassaoleva,
tosiasiallinen ja "olemuksellinen",
yleinen, ideamainen
joka tosiolevaan nähden ainoastaan
pätee. —Husserlin tietoteoria tahtoo
tyyten hyljätä metfysiikan ja oUa —
niin "hämärä" kuin "olemuksennäke-minen"
varsinaiselta sisällöltään ehkä
onkin — ehdotonta tiedettä ja losojiaa on sellainen metafysiikka, joka
tietoisena tietämiscdellytyksistään
ja niiden perustalla luo järjestelmällisen
kokonaiskäsityksen todellisuuden
laadusta ja todellisuuden suhteesta
kokemuksen avulla havaittavaan
olemassaoloon. Filosofisen mc^
tafysiikan edellytyksenä on vielä, että
sen on periaatteessa tunnettava
kaikkien yksityistieteiden tietämistu-lokset.
Tämä merkitsee, että se ollakseen
filosofiaa ei ole ristiriidassa
tieteiden todellisten saavutusten
kanssa. Tieteiden on siis oltava pohjana
jokaiselle nykyaikaiselle metafysiikalle
siten, että sen sisällön pe-ruskohdat
eivät ainakaan sellaisinaan
ole kumottavissa olevin tieteen
tuloksin ja keinoin. Mutta tällä ei
suinkaan ole määritelty metafysiikan
elämässä sinänsä korvauksen. KOT-kcin
arvo tällöin on tietysti vitaalinen
elämä itse ja kaikki, mikä sitä
palvelee. Elämä ei siis voi olla aliS'
tetuna minkään muun sitä korkeam-man
arvon alle ja palvelukseen. Mo'
net "elämänfilosofeista" ovat taiteellisia
ihmisiä, joille filosofia oti pohjaltaan
vain iäiiecn aineistoa ja jotka
eivät sanan varsinaisessa mielessä ta»
voittelekaan ylimpänä päämäärä'
nään totuutta. Tunnetuimpia "elä-mänfislofioita"
ovat Bergsonin intU"
itionisnii, Keyserlingin "maailman'
matematiikka", Spenglerin "kulttuu-rihäviö",
pragmatismi, "elämänkat-somuspsykologia",
jonka luonteenomaisia
edustajia ovat esim. Jaspers
ja "struktuuripsykologit" (viimeksi'
mainitut usein etevinä kulttuurUtis-torioit
sijoina).
11. METiFYSIIKK.4.
Jokainen lausuma todellisuudesta
koskettaa metafysiikan aluetta. Metafysiikkaa
epäfilosofisessa merkityksessä
on jokainen oppi, joka väittää
todellisuuden olevan jotakin
määrättyä ja määrätynlaatuista. Fi-varmaa
matematiikan tavoin.
Monin piirtein kauaskantoisempi
kuin useimmat nykyajan suunnista
on myös Hans Drieschin (synt.
1867) filosofia. Driesch on aikamme
monipuolisimpia ja itsenäisimfnä a-jattelijoita
ja samalla eräs niitä harvoja
1900-luvun filosofeja, jotka ovat
uskaltautuneet syvälle metafysiikankin
keskeisiin probleemoihin (elämä,
todellisuus, Jumala, ihminen, vapaus,
kuolema). Hänen filosofiansa suhdetta
tietoteoriaan ja etenkin "uuskantilaisiin"
kuvastelee hänen seuraava
määrittelynsä: "Tieto-oppi on Hodcl-lisuusopin'
edcllytksenä oppia tietämisen
merkityksestä ja mahdollisuudesta."
Tietoteoria on hänelle siis
vain se tutkimuksen alue, joka "tulee
ennen metafysiikkaa ja on eräänlai- kuolemaa, vaan ainoastaan viitattu
nen raja-alue järjesty sopin ja todelli- sen tieteelliseen luonteeseen. Sillä fi-suusopin
välillä" ("järjestysopilla" losofia (ja erikoisesti metafysiikka)
hän tarkoittaa filosofian "ei-meta- alkaa vasta siitä, mihin tieteiden, ol-jyysillistä
osaa'h logiikkaa, siveys- Iäkseen erikoistiedettä, täytyy lopet-oppia
ja estetiikkaa). taa. Tieteiden periaatteelliset tulok-
Suurin osa nykyaikaisista ajatteli- set voivat siis vain edeltää filosille
joista on kuitenkin jäänyt tietoteo- metafysiikkaa. Metafysiikka tekee
rcettisten pohdintojen pariin enem- viimeiset johtopäätökset siitä, mitä
män tai vähemmän yksipuolisessa tiede ja ihmisyksilön oma sisäinen
Kantin hengessä, tai loitonneet siitä
Hegeliin ja Fichten filosofioihin päin.
Harvat ovat Drieschin tavoin ratkaisseet
otnalaatuisesti suhteensa niihin
(ja Kantiin) ja löytäneet filosofian
oleellisen alueen kaiken inhimillisen
tietämisen kokonaisuudeksi järjestävänä
tietämisenä ja uusia syvällisiä
probleemoja kohtaavana ajatteluna.
Tämä filosofian omin tehtävähän
ei olekaan mahdollista ilman me-kokeminen
voivat tarjota. Tieteiden
tulokset voivat sen vuoksi olla vain
aineistoa filosofille, mutta sinänsä ne
ovat ehdottomasti ei-filosofisia. Onkin
huomionarvoinen ja tyhjentävä
monessa mielessä E. Machin (positivistin
ja kaiken metafysiikan mahdollisuuden
kieltäjän) vaatimus tieteelle:
tieteen on tyydyttävä havaitun
kuvailemiseen ja tässä tehtävässä
on tieteen noudatettava "taloudellista
f vsiikkaa, ellei filosofiaa pidetä tai- ta sääntöä", tuottaa tuloksia tmthdol-teenomaisena
"elämänviisausoppina" Usimman hyödykkää^ti, '^mahdolli-tai
"puhetaitona", kuten sofistit van- simman vähillä ajatuksilla mahdolli-halla
ajalla. Nykyaikana onkin f ilo- simman paljon tietoa". Näin onkin
Sofialla ollut omituinen ilmausmuo- ihanteellisen tieteen laita. Filosofian
tonsa lähinnä romantiikan, Schopen- tehtäväksi jää silloin tehdä saavute-hauerin
ja etenkin Nietzschen ja tusta erityistietämisestä kokonaisuut-
Kierkcgaardin edeltämdnä "elämänfi ta ja inhimillisen tietämisen suunta-losofiana".
Tämäkin nimitys on vain viivoja koskevat yleiset (filosofiset)
nimitys joukolle erilaisia ajattelijai- johtopäätöksensä ja suorittaa niiden
ta, joita yhdistää vain se muodoUi- puitteissa järjestelmällinen ajatuske-nen
side, että he syrjäyttävät yleensä hitteJynsä aina metafysiikan syvälli-fUosofian
oleelliseen teoriaan kiteyty- simpiin kysymyksiin saakka,
vän ajattelun ja pyrkivät löytämään Mitä on siis metafysiikka ny ky ai-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 17, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-10-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki421017 |
Description
| Title | 1942-10-17-03 |
| OCR text | 1942 LAU.ANTAINA, LOKAKUUN 17 PÄIXXNÄ Sivu 3 T L T T U U Rl \ :rds omdn onnensd seppä Kirjai ijd „.„,„,.»«i.<""<"'"""""' SöT Id Pietari Päivärinta, suom. kansan-kirjaihk (1827—1913) syntyi Yli-tkshassa köyhässä salotorpassa ja mtui jo nuorena ansaitsemaan itse kipäfjsä, ensin kerjuulla,- sitten ren- Jipoikana, loismiehmä Ja mtisvfljs-lijänä. Hyvän lauluäänensä vuoksi hän pääsi 1856 Alavieskan lukkarin apulciseksi ja, tutkinnon suoritettuaan, 1861 Oulunsalon ja 1868 Ylihat teot Imtcn päällä", "Oukkari", 'Jälkipoimintoja", "Pikakuvia 1867 Omalaatuisen tietoteorian nykyajan filosojisissa virtauksissa on Edtu. Husserlin perustanut fenomenologi-allaan. Monessa suhteessa sekin lähentyy meficfelnmsään matematiik-katovuodesta-, "Syyslehtiä" ja 'Tik- kaa. Mutta sen vaikutus, alkuperäi-ku MaK^\ Parhaimpia niistä on /sestäjflrkoUuksiistganhuQUf^^^^^ on mestynyp\k^oUtmiq sarjassa 'mali-^ * 3 ' c n « y i ^ ^ ^^ kaitut teokset".. - - kaihta MJätlä^t^ain^ Päivärinta tunsi omasta kokemuksestaan tarkoin kansan elämän kotiseudullaan ja hän kuvasi sitä yksinkertaisella hartaudella. ja järeällä sel-vieskcn vakinaiseksi lukkaKtksi, jossa keydella. Köyhän uutisviljelijän tais-voirassa hän pysyi kuolemaansa asti. telu tylyä luontoa vastaan, opin ja Päivärinta oli myös edustajana koi- svistyksen jano, naissydämen jalous messa kirkolliskokouksessa ja neljillä ja äidinrakkaus, hairahduksien kas-lalticpäivillä. Varsinaisen kirjailija- valtava merkitys, säätyrajojen kietoimensa hän aloitti vasta 50 vuoden rous, rehellisen työn siunaus iässä — sitä enneti hän oli julkaissut vain pienen kansantarinan "Seurakunnan kosto" — jofen hän suoritti Stina joukko hänen tavallisimpia aiheitaan. Varsinkin hän tunsi köyhälistön asian omakseen, ja monet hänen sillä alalla parhaan päivätyönsä van- parhaimmista kertomuksistaan huollolla iällä. Hän oli saanut kansallisen ja kirjallisen herätyksen sanomalehdistä sekä Runebergin ja Topeliuksen teoksista, sikäli kuin niitä suomeksi ilmestyi. Ja hänestä tuli itseoppinut kansankirjailija, joka rehellisesi pyrki toteuttamaan kansallisia ihanteita ja valistusaatteita runsaassa tuotannossaan. Tärkeimmät hänen kaunokirjallisista teoksistaan o-i'at seuraavat: "Elämäni, perhe-elämällinen kuvaus" (1877), "Elämänhavannoi-ta" (ensin Suomen Kuvalehdessä, hyvää ja välttämään pahaa, ja siitä sitten eri sarjana), "Pentti ja Inka", hänen teoksensa ovat olleet sangen "Naimisen juoruja", "Tintta-Jaak- suosittua kansan lukemista ja niitä ko", "Torpan poika", "Minä ja on useita käännetty vieraillekin kie-muuV\ "Kylään tullessa", "Isäin pa- Iille, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi. kuvat lämmintä myötätuntoa kärsiviä ja vähäväkisiä kohtaan. Päivärinnalla oli tarkka silmä ja luontainen kyky koota elämyksensä ja näkemyksensä koruttomiksi, havainnollisiksi kuviksi. Se antaa hänen kertomuksilleen suuren sivistys-historiallisen arvon sekä -naiivin taiteellisen viehätyksen. Mutta Päivärinta ei ollut ainoastaan kansan kuvaaja, hän tahtoi olla myös kansan opettaja. Siksi hän kirjoissaan neuvoo lukijaa seuraamaan 1917, matkusti hän Ranskaan vapaaehtoisena sotamiehenä, ja hän palasi sieltä tykistökapteenina. Mutta hän loperJ opintonsa Swarthmoressa hyvillä arvolauseilla.' Opettamalla Pennsylvanian yliopistossa teollisuuden johtoa ansaitsi hän oman toimeentulonsa, mutta lisäksi vielä niin nilla, arvioi, että kohotetut hinnat ja profiteeraus maksoivat silloin maalle noin viistoista biljoonaa dollaria. Töissä olevien luku on nyt suurempi kuin oli v. 1929, sotateollisuudet suurenevat nopeasti, mutta rauhan ajan tuotteiden valmistaminen on laskenut ja painunut alaspäin. Kun rahaa nyt paljon, että hän saattoi ottaa sisaren- on enemmän kulutettavana, on v a sa pois lasitehtaasta ja laittoi hänet college-opistoon jatkamaan lukujaan. Muutamina vuosina ennen • kuin liän antautui yleiseen toimintaan eri ^tehtävissä, opetti hän talousiedettä Swanhmoressa, Pennsylvanian yliopistossa ja Carnegie Institute of Technology opistossa. Nykyinen toimensa hinnoitus|)ää!- ä tuli hänelle keväällä 1941 ennen kuin hän oli tä3rttänyt hemmän ostettavaa, joten hinnat o-vat kohonneet ja kohoavat. Hendersonin käskynalaisuudessa tekee työtä 3,000 ihmistä. Hän yrittää saada hinnat laskemaan. Henderson suosii standardin alapuolella olevia palkkoja, on sanonut, että ''ellei palkkoja stabilisoida, ei voida toteuttaa tehokasta hinnoitus-tasoa/' Hän vasustaa koko maata käsittävää myyntiveroa, koska se ra- 46 iikkää \-uotensa. Teräksen kysyntä sittaisi köyhiä, mutta hän kannattaa Puojustusteollisuuksiin oli suuri ja kebittv-i yhä suuremmaksi. Hendersonin ensimäisiä tehtäviä oli " j ä ä - <^ytiää" hinnat, vaikka voimakkaat terästeollisuudet sitä vastustivat. japanilaiset olivat tehneet Vökkäyksensä Pearl Harboriin, an- ^utiii hän sille epäsuotuiselle suun-että hän säännösteli autojen l^umirenkaat, kumivarastot ja autojen valmistuksen. , Tämän vuoden |^«V£äiiä hän säännösteli sokerin ja "^än valtioissa gasoliinin. Vuoden 1941 ajalla kohosivat ra- ^int^.aineiden hinnat noin 15 pro-pukujen hinnat 3 prosentilla vuokrat 2 prosentilla. Bernard Ban-ch, jolla oli viime maailman- ^daa aikana monessa suhteessa sa-n^ aniainen toimi kuin nyt Henderso-rahastohallituksen suunnitelmaa, että kansaa on raskaammin verotettava auttamaan sodan kustannusten kokoonsaantiin. Hendersonin ajatus on, että jos on inhimillisesti mahdollista, jokaisen yksilön pitäisi omakohtaisesti yhtyä taistelemaan inflatiota vastaan sillä tavalla, että jokainen säästää palkastaan 10 prosenttia sotakustannuksia varten, s.o. että jokainen ostaa hallituksen sotabondeja tuon määrän arvosta. ^XI ™ D Y S \ ' A L T A I N ' on käynnissä 75,000 kirjoituskoneen keräys sotaviraston käytettäväksi. New Yorkin kaupungin liikelaitokset ovat jo koonneet 3,000 kirjoituskonetta. fyysillisten ongelmien tutkimiseen. Fenomenologian keskeinen käsite on "otemuksenhäkerhinen", yleisen (ja vain sellaisena merkityksenä olevan) tajuaminen esinemaailmassa. Esineen "olemus" on "ihanne", joka ei kuulu todellisuuteen ja jota myöskään ei missään maailmassa ole olemassa todellisuutena. Se on yleinen käsitteellinen luomus, johon esine todellisuutena vain viittaa. Filosofin tulee "olemuksennäkemisen" välityk-scllU kyetä erottamaan yksityisenä o-lemassaoleva, tosiasiallinen ja "olemuksellinen", yleinen, ideamainen joka tosiolevaan nähden ainoastaan pätee. —Husserlin tietoteoria tahtoo tyyten hyljätä metfysiikan ja oUa — niin "hämärä" kuin "olemuksennäke-minen" varsinaiselta sisällöltään ehkä onkin — ehdotonta tiedettä ja losojiaa on sellainen metafysiikka, joka tietoisena tietämiscdellytyksistään ja niiden perustalla luo järjestelmällisen kokonaiskäsityksen todellisuuden laadusta ja todellisuuden suhteesta kokemuksen avulla havaittavaan olemassaoloon. Filosofisen mc^ tafysiikan edellytyksenä on vielä, että sen on periaatteessa tunnettava kaikkien yksityistieteiden tietämistu-lokset. Tämä merkitsee, että se ollakseen filosofiaa ei ole ristiriidassa tieteiden todellisten saavutusten kanssa. Tieteiden on siis oltava pohjana jokaiselle nykyaikaiselle metafysiikalle siten, että sen sisällön pe-ruskohdat eivät ainakaan sellaisinaan ole kumottavissa olevin tieteen tuloksin ja keinoin. Mutta tällä ei suinkaan ole määritelty metafysiikan elämässä sinänsä korvauksen. KOT-kcin arvo tällöin on tietysti vitaalinen elämä itse ja kaikki, mikä sitä palvelee. Elämä ei siis voi olla aliS' tetuna minkään muun sitä korkeam-man arvon alle ja palvelukseen. Mo' net "elämänfilosofeista" ovat taiteellisia ihmisiä, joille filosofia oti pohjaltaan vain iäiiecn aineistoa ja jotka eivät sanan varsinaisessa mielessä ta» voittelekaan ylimpänä päämäärä' nään totuutta. Tunnetuimpia "elä-mänfislofioita" ovat Bergsonin intU" itionisnii, Keyserlingin "maailman' matematiikka", Spenglerin "kulttuu-rihäviö", pragmatismi, "elämänkat-somuspsykologia", jonka luonteenomaisia edustajia ovat esim. Jaspers ja "struktuuripsykologit" (viimeksi' mainitut usein etevinä kulttuurUtis-torioit sijoina). 11. METiFYSIIKK.4. Jokainen lausuma todellisuudesta koskettaa metafysiikan aluetta. Metafysiikkaa epäfilosofisessa merkityksessä on jokainen oppi, joka väittää todellisuuden olevan jotakin määrättyä ja määrätynlaatuista. Fi-varmaa matematiikan tavoin. Monin piirtein kauaskantoisempi kuin useimmat nykyajan suunnista on myös Hans Drieschin (synt. 1867) filosofia. Driesch on aikamme monipuolisimpia ja itsenäisimfnä a-jattelijoita ja samalla eräs niitä harvoja 1900-luvun filosofeja, jotka ovat uskaltautuneet syvälle metafysiikankin keskeisiin probleemoihin (elämä, todellisuus, Jumala, ihminen, vapaus, kuolema). Hänen filosofiansa suhdetta tietoteoriaan ja etenkin "uuskantilaisiin" kuvastelee hänen seuraava määrittelynsä: "Tieto-oppi on Hodcl-lisuusopin' edcllytksenä oppia tietämisen merkityksestä ja mahdollisuudesta." Tietoteoria on hänelle siis vain se tutkimuksen alue, joka "tulee ennen metafysiikkaa ja on eräänlai- kuolemaa, vaan ainoastaan viitattu nen raja-alue järjesty sopin ja todelli- sen tieteelliseen luonteeseen. Sillä fi-suusopin välillä" ("järjestysopilla" losofia (ja erikoisesti metafysiikka) hän tarkoittaa filosofian "ei-meta- alkaa vasta siitä, mihin tieteiden, ol-jyysillistä osaa'h logiikkaa, siveys- Iäkseen erikoistiedettä, täytyy lopet-oppia ja estetiikkaa). taa. Tieteiden periaatteelliset tulok- Suurin osa nykyaikaisista ajatteli- set voivat siis vain edeltää filosille joista on kuitenkin jäänyt tietoteo- metafysiikkaa. Metafysiikka tekee rcettisten pohdintojen pariin enem- viimeiset johtopäätökset siitä, mitä män tai vähemmän yksipuolisessa tiede ja ihmisyksilön oma sisäinen Kantin hengessä, tai loitonneet siitä Hegeliin ja Fichten filosofioihin päin. Harvat ovat Drieschin tavoin ratkaisseet otnalaatuisesti suhteensa niihin (ja Kantiin) ja löytäneet filosofian oleellisen alueen kaiken inhimillisen tietämisen kokonaisuudeksi järjestävänä tietämisenä ja uusia syvällisiä probleemoja kohtaavana ajatteluna. Tämä filosofian omin tehtävähän ei olekaan mahdollista ilman me-kokeminen voivat tarjota. Tieteiden tulokset voivat sen vuoksi olla vain aineistoa filosofille, mutta sinänsä ne ovat ehdottomasti ei-filosofisia. Onkin huomionarvoinen ja tyhjentävä monessa mielessä E. Machin (positivistin ja kaiken metafysiikan mahdollisuuden kieltäjän) vaatimus tieteelle: tieteen on tyydyttävä havaitun kuvailemiseen ja tässä tehtävässä on tieteen noudatettava "taloudellista f vsiikkaa, ellei filosofiaa pidetä tai- ta sääntöä", tuottaa tuloksia tmthdol-teenomaisena "elämänviisausoppina" Usimman hyödykkää^ti, '^mahdolli-tai "puhetaitona", kuten sofistit van- simman vähillä ajatuksilla mahdolli-halla ajalla. Nykyaikana onkin f ilo- simman paljon tietoa". Näin onkin Sofialla ollut omituinen ilmausmuo- ihanteellisen tieteen laita. Filosofian tonsa lähinnä romantiikan, Schopen- tehtäväksi jää silloin tehdä saavute-hauerin ja etenkin Nietzschen ja tusta erityistietämisestä kokonaisuut- Kierkcgaardin edeltämdnä "elämänfi ta ja inhimillisen tietämisen suunta-losofiana". Tämäkin nimitys on vain viivoja koskevat yleiset (filosofiset) nimitys joukolle erilaisia ajattelijai- johtopäätöksensä ja suorittaa niiden ta, joita yhdistää vain se muodoUi- puitteissa järjestelmällinen ajatuske-nen side, että he syrjäyttävät yleensä hitteJynsä aina metafysiikan syvälli-fUosofian oleelliseen teoriaan kiteyty- simpiin kysymyksiin saakka, vän ajattelun ja pyrkivät löytämään Mitä on siis metafysiikka ny ky ai- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-10-17-03
