1942-10-17-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kirj. HÄMEEN MIMMI
.Y^^in sensijaan sellainen joukko «liik- kuin unessa. Tosiaankaan en paljoa
kuvaa l ä l u s t M " , jota oU täytynyt huomioinut ihmisiä vastaan tuHessa,
'P;:^yi'E,i^>^hMk^^^'^^^^^^^^^ hoitoon» Olin niin ajatuksissani kaukana S
Osan oli jo järjestanyTMlir" «-^^"^
K U N ENSIKERRAN SAIN
CANADAKUUMEEN
niitä lukea lehti lehdeltä. Siinä sattui
silmiini eräs ilmoitus, joka rupesi
kiinnostamaan mieltäni. Otin uudel-
Jäin 31-vuotiaana leskeksi ja kuu- leen ja mietin. Siinähän sanottiin:
den lapsen äidiksi, joten sen ymmär- . . 3S-yuptiaat lesket tai vanhat
tää vain se, joka mitä aikoja eli Suo piiat, jotka haluaa ruveta kirjeen-raessa,
mitä se tahtoo sanoa. Lapset vaihtoon ja tehdä matkan Ameri-kaikki
oIi\'at alla kahdentoista vuoden.
Nyt muistelen niitä aikoja kahdestakin
syystä: ensiksi, koska historia
kertaa itsensä kahdenkymmenenviiden
vuoden perästä lapsiss^i, jotka
tänä päivänä elävät Mannerehei-min
kolmatta aikakautta, ja toiseksi,
---koska aik»;4cyl]keeni nopeasti e-teenpäin,
ettei tahdo perässä pysj^,
joten joutuu tekemään elämästään
itsearvöstelua. .
Olin jo kymmenen vuotta ollut
leskenä ja lapset olivat kasvaneet
vuosien jnukana. Enkä ajatellutkaan
muuta kuin elää lasteni kans*
»A, niin kauan kuin yksikin on luonani.
Sillä paikkakunnalla, jossa o-kaan
»
Tartuin kynään ja vastasin:
"Olen punikin leski ja haluaisin ^
pois täältä lahtarien jaloista. Jos ette
suoraa puhetta ota todesta, niiii .
enhän mitään ole siijöä menettäiiyt."
Parin kuun perästä sain kirjeen ja
valokuvan, mukana oikea nimi j a
py3mtÖ, että kirjoittaisin itsiestäni
tarkemmin j a lähettäisin valokuvani.
Itsensä hän esitteli elävänleskenä ja
mainitsi ammattinsa.
• • •
Niin alkoi kirjeenvaihto tuntema^t-toman
kanssa ja minä puhuin kaikki
alaikäistä lasta piti äidin elättää i l man
kunnan apua. Veljeni luona oli
nuorin poikani, ja sotainvaliidini, joka
eli kuusi viiotta, olifjo kuollut.
Oli sima huolta ja ajattelemista.
Öisux ei tuUut unta. Mistä apu tähän
tuskaan? Olm ensin aikonut vär
hin äänin hävitä pois, mutta puhuin
sitten lasteni kanssa. Vanhimmat
lapseni neuvoivat: "Puhu Eeva-tädin
kanssa, hänha» on niin hyvä ih-mmen,
aina antaa syödäkin, kun sinne
meneeaisäHe."- —
Onni oli siinä, että sisareni palveli
maaherralla. Hänen avullaan sain
passit "alennetulla hinnalla'^ Päätin
näet hankkia ne ensin, että tiedän
sen puolen olevan varman. Ne
kun olivat taskussani, rupesin tositoimiin.
-Samaan aikaan o^dotteli rahojaan
takaisin monet hyvänluontoiset toverit,
jotka olivat lainanneet matka-ole
koskaan katumista. Samalla
pyysin häneltä lupausta, jos olen
Iin, olin «niin boikotin alla, että jos joskus Amerikassa, ettei hän pyydä
joku mies olisi uskaltanut kanssani läheisempään yhteyteen sen ayun-tä^
naimisiin, olisi hänkin menettänyt kia, minkä hän antaa, vaan maksan
työnsä, joten otin itselleni ammatin,^ velkani reifusti hänelle
asiat suoraan. Ajattelin, ettei sitten ^^^^^ Canadan meneville miehille,
jotka eivät oHett sen jälkeen edes
vaimoilleen kirjoittaneet. Se tuntui
minusta epäilyttävältä seikalta,
•-^uhuinr ensin "Eeva-tädille". Jo
johon ei lahtarien boikotti tehonnut,
Eräänä kauniina juhannusiltana
lapseni menivät saareen, kuten Suo-^
messa on tapana, viettämään tuon
valoisimman yön. Vaikka aina tapasin
kulkea lasteni kanssa, niin jostain
syystä en nyt voinut lähteä,
vaan jäin ensikerran yksin kotia..
Luin ensin päivän lehdet, sitten menin
raaata, vaan ei tullut uni. Menin
toiseen sänk)ryn, joka oli kapea,
vaan eh saanut siinäkään unta enkä
rauhaa. Nousin ylös ja otin suuren
ensm
rupesi vähän lähtemään alkuun. Sain
- paitsi jos puolitoista tidiatta markkaa käteistä
me, toisemme tapaamisen jälestä yh- rahaa häneltä lainaksi ja hyviä
raiUä mailla.
' Tulin''toyhäimi'öito"™'"e5rfii^^^^^
luo ja sanoin, että aion mennä Cana.
daan, joten jos hän sitten kuimittai*
si huomionsa minun lapsiini ja mak
saisi heidän hoitajilleen, jos he tule-vät
apua pyytämään.
Niin oli esimies kuin olisin lyönjt
häntä päähän. Ei osannut hetken
puhua mitään. Tarjosi kuitenkin
tuolin ja sitten jo tuli puhettakin,
"Jaa, tämä juttu on sellainen . . .
Mitähäii jos jättäisitte minulle sellaisen
valtakirjan nuoremmista lapsia
taöne,' että voin ne ilman mitään,
teitä kuulematta, antaa kasvatiksi,
kun nyt on useita varakkaita ottolasten;
kysyjiä. Vanhemmat lapsenne
te olette pilanneet, mutta nehän
jo elättävät itsensä. Jos näin teette,
niin saatte mennä."
Nyt katselin vuorostani minä
häntä pitkään ja kysyin:
"Mitä oikein tarkoitatte?'"
"Sitä vain, että annatte avonaisen
valtakirjan, jossa luovutte oikeuksi>-
ta lapsiinne.**
Tunsin" kiihtymistä, veri nousi
kasvoihini ja korviani kuumotti.
" E i kiitoksia", sanoin. '^En milloinkaan
_ luovu oikeuksistani vapaaehtoisesti.
Aionhan mennä vain
teisesti toisin, päätämme. ^ H ä n oli ^^^^^-^ ^.^^.^ setfjälkeen työnetsintään, kuten niin monet ovat
iloinen esityksestäni ja'vielä enem- k y ^ j ^ j , pankista vekselilainaa ja
man, kum mma sen tem. lupasivat, jos saan hyväksyttäviä ta-
Niin alkoi matkasuunniteknani. kaajia. Sainkin kuusi takaajaa ja
Seuraavat, kirjeet toivat harkitut niin sain rahat kuuden kuukauden
matkaohjeet, mutta samalla tiedon, ajaksi 12 prosentin korolla, joka suni-ettei
hän lähetä rahaa Suomeen, se masta etukäteen poistettiin.
kun olisi niin sievoinen summa Suomen
rahassa, että sillä eläisi jonkun
aikaa, joten jos en sitten tulisikaäti.
Se tuli kuin synkkä pilvi toiyeitte-ni
taivaalle. Miten voisin homma-menneet
ennen minua, koettamaan
onneani uusissa olosuhteissa, koska
synn3dnmaani vain tarjoaa työläisille
kuulia ja vankilaa, hi\^ttavaa kurjuutta
ja nälkäkuolemaa. Miksi minulle
asetetaan ehtoja ennenkuin
pääsen lähtemään? Tunnen monta
nipun nuorisoliiton" Liekki-lehtiä, ta niin huomattavan summan minä,
joissa oli jatkokertomuksia. Aloin jolla ei koskaan ole sä4stöjä ollut.
Nyt oli mielestäni kaikki voitettu.
Itkin ilosta ja sanoin takaajilleni, et- perhettä, joiden mies on lähtenyt ja
tä kun he ovat niin paljon luottaneet vaimo jäänyt puolenkymmenenpie-minuun,
niin luottaisivat edelleen- nokaisen kanssa, jotka ovat joutu-kin;
jos elän, niin maksan velkani, neet kunnan avun varaan, kun mies
jos kuolen, niin en mitään mahda. ei ole syystä tai toisesta voinut lä-
Tuntui hiukan peloittavalta nyt hettää perheelleen rahaa eikä äiti ole
koko homma. En luottanut siihen voinut lastensa-nälkää tyydyttää.'
katse n jilosojian osana? Mitkä sen nan kreikkalaisessa mielessä, jossa
keskeiset probleemit? metafysiikka yhtyy toisaalta ihmisen
Metafysiikka on se filosofian puo- koko tietämiseen ja toisaalta hänen
li, jonka tehtävänä on tietämisen pe- siveelliseen elämäänsä (tätä tarkoitti
rusialla luoda kokonaisjärjestelmä ja Sokrateen "Tunne itsesi"). Toisin:
tämä siten, että se edelleen tietätnisen voidaan sama Umoista myös tähden:*
perustalla viitoittaa ajatuslinjat, joi- tämällä, että ensiksikin on kaikkien
den mukainen todellisuuden täytyy elämänoppieuj ollakseen filosofiaa,
alla sikäli kuin ajattelu millään pe- välttämättä perustettava metafysHk-rttstaUa
voi sitä tuntea. Täten voi oi- kaan ja toiseksi ott jokainen, arvoky-la
metafysiikkaa myös oppi elämästä symys (erikoisesti jokainen siveeUi^
ja ihmisen omasta sisäisestä olemuk- nen probleemi) syvimmältään metar
strsta jne. Kaikki tietäminen siis pää- fyysiUinen probleemi (siis mahdoton
tyy syvimmältään. metafysiikkaan, ratkaista kokonatsmaailmankatSQ'
sikäli kuin ajattelu saatetaan yksi- muksesta irrallisena, vrt. Kant: "Si-tyisestä
yleispätevään ja tavoitellaan veysopilliset pääteokset"),
tässä ehdotonta järjestelmällisyyttä. Kaikkeen nykyaikaiseen metafy-
Vasta metafysiikkaan saapttneena sUkkaan nähden on erikoisesti vielä
saa inhimillinen tietäminen ja ole- tähdennettävä sitä seikkaa, että Kan*
massaolon ymmärtäminen yhtenäi- tin jäitUäistyön jälkeen ei metfffy-tuntemattomaan
enään, luotin vain.
omaan itseeni. Päätin, että koska
toverit luottivat minuun, niin minun
tuli olla heidän luottamuksensa arvoinen.
KANSLL^SSA
Kaikki hommat olivat käyneet
Esimiehellä oli nyt puolustelemista
ja selittelemistä, joihin minä puolestani
tarpeen mukaan puutuin. Lopuksi
hän sanoi:
"Juuri nyt laitetaan sellaisia työlaitoksia,
joihin .pyydystetään velvollisuuksiensa
laiminlyönnistä niin
nuehet kuin naisetkin. Jos ette suos-syydcn.
Metafysiikan keskeiset kysymykset
ovat:
1) Todellisuuden syvin laatu ja
seti ja aistimaailman suhxle sekä teoria
» rakentaminen todellisuuden jär-siikko
enää voi sivuuttaa tieteitä pe^
riaatteessa. Hänen tiensä, todelUsen
ajattelijan tie, kulkee niiden läpi, hänen
metafysiikkansa kysymykset
voivat aueta hänen eteensä vasta,
kun tieteiden tietäminen ei enää riitä
ja kun se näyttäytyy hänelle liian
jestelmästä (kaaosta, sekasortoa to- pirstaleiseksi ja suhteelliseksi. Meta-dellisuus
ei voitolla), kosmoksesta.
2) Arimojen metafysiikka, jonka
fe/tJävänä on pyrkiä tietämään olemassaoloa,
sen järjestystä ja elämää
sekä ilunisen asemaa siinä määräävät
ehdottomat arvot.
3} Edelliseen nojautuen kuuluu
metafysiikan kysymyksiin myös ihmiselämän
sisältö olemassaolon kokonaisuudessa
sekä ne arvot, joiden
tietäminen ja joiden elämässä toteuttaminen
on korkeinta ihmiselle. Täl-lÖitt
on metafysiikan teJttävänä siis
opettaa ihmistä viisauteen tämän sa-fysiikkaa
ci. siis nykyajalla kukaan
tarvitse, jonka henki ei janoa erityistieteiden
tietämistä varmempaa ja
avarampaa, yhtenäisempää, maailmankatsomusta
luovaa tietoa. Tätä
kokonaistietämistä ei voida saavuttaa
tyhjentämättä ensin tietteiden
tietovaraston periaatteellista sisältöä.
Mutta tämä seikkahan tekee vain
entistä todemmaksi Kantin lauseen:
"EpäUyksettä on metafysiikka vaikein
kaikista ihmisen tietämistavoit-teluista."
Jatkuu.
Elokuvatähti Rita Hayworth osallistuu romun keräykseen omalh
tavallaan; Itän pyytelee ,näyttelijäystäviensä ja toisten studio-työläisten
luovuttamaan autoistaan "pompperit" ja kaikki ci-vält-tämältömät
metalliosat hänen romukasaansa, annettavaksi Setä
Samille.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 17, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-10-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki421017 |
Description
| Title | 1942-10-17-04 |
| OCR text | Kirj. HÄMEEN MIMMI .Y^^in sensijaan sellainen joukko «liik- kuin unessa. Tosiaankaan en paljoa kuvaa l ä l u s t M " , jota oU täytynyt huomioinut ihmisiä vastaan tuHessa, 'P;:^yi'E,i^>^hMk^^^'^^^^^^^^^ hoitoon» Olin niin ajatuksissani kaukana S Osan oli jo järjestanyTMlir" «-^^"^ K U N ENSIKERRAN SAIN CANADAKUUMEEN niitä lukea lehti lehdeltä. Siinä sattui silmiini eräs ilmoitus, joka rupesi kiinnostamaan mieltäni. Otin uudel- Jäin 31-vuotiaana leskeksi ja kuu- leen ja mietin. Siinähän sanottiin: den lapsen äidiksi, joten sen ymmär- . . 3S-yuptiaat lesket tai vanhat tää vain se, joka mitä aikoja eli Suo piiat, jotka haluaa ruveta kirjeen-raessa, mitä se tahtoo sanoa. Lapset vaihtoon ja tehdä matkan Ameri-kaikki oIi\'at alla kahdentoista vuoden. Nyt muistelen niitä aikoja kahdestakin syystä: ensiksi, koska historia kertaa itsensä kahdenkymmenenviiden vuoden perästä lapsiss^i, jotka tänä päivänä elävät Mannerehei-min kolmatta aikakautta, ja toiseksi, ---koska aik»;4cyl]keeni nopeasti e-teenpäin, ettei tahdo perässä pysj^, joten joutuu tekemään elämästään itsearvöstelua. . Olin jo kymmenen vuotta ollut leskenä ja lapset olivat kasvaneet vuosien jnukana. Enkä ajatellutkaan muuta kuin elää lasteni kans* »A, niin kauan kuin yksikin on luonani. Sillä paikkakunnalla, jossa o-kaan » Tartuin kynään ja vastasin: "Olen punikin leski ja haluaisin ^ pois täältä lahtarien jaloista. Jos ette suoraa puhetta ota todesta, niiii . enhän mitään ole siijöä menettäiiyt." Parin kuun perästä sain kirjeen ja valokuvan, mukana oikea nimi j a py3mtÖ, että kirjoittaisin itsiestäni tarkemmin j a lähettäisin valokuvani. Itsensä hän esitteli elävänleskenä ja mainitsi ammattinsa. • • • Niin alkoi kirjeenvaihto tuntema^t-toman kanssa ja minä puhuin kaikki alaikäistä lasta piti äidin elättää i l man kunnan apua. Veljeni luona oli nuorin poikani, ja sotainvaliidini, joka eli kuusi viiotta, olifjo kuollut. Oli sima huolta ja ajattelemista. Öisux ei tuUut unta. Mistä apu tähän tuskaan? Olm ensin aikonut vär hin äänin hävitä pois, mutta puhuin sitten lasteni kanssa. Vanhimmat lapseni neuvoivat: "Puhu Eeva-tädin kanssa, hänha» on niin hyvä ih-mmen, aina antaa syödäkin, kun sinne meneeaisäHe."- — Onni oli siinä, että sisareni palveli maaherralla. Hänen avullaan sain passit "alennetulla hinnalla'^ Päätin näet hankkia ne ensin, että tiedän sen puolen olevan varman. Ne kun olivat taskussani, rupesin tositoimiin. -Samaan aikaan o^dotteli rahojaan takaisin monet hyvänluontoiset toverit, jotka olivat lainanneet matka-ole koskaan katumista. Samalla pyysin häneltä lupausta, jos olen Iin, olin «niin boikotin alla, että jos joskus Amerikassa, ettei hän pyydä joku mies olisi uskaltanut kanssani läheisempään yhteyteen sen ayun-tä^ naimisiin, olisi hänkin menettänyt kia, minkä hän antaa, vaan maksan työnsä, joten otin itselleni ammatin,^ velkani reifusti hänelle asiat suoraan. Ajattelin, ettei sitten ^^^^^ Canadan meneville miehille, jotka eivät oHett sen jälkeen edes vaimoilleen kirjoittaneet. Se tuntui minusta epäilyttävältä seikalta, •-^uhuinr ensin "Eeva-tädille". Jo johon ei lahtarien boikotti tehonnut, Eräänä kauniina juhannusiltana lapseni menivät saareen, kuten Suo-^ messa on tapana, viettämään tuon valoisimman yön. Vaikka aina tapasin kulkea lasteni kanssa, niin jostain syystä en nyt voinut lähteä, vaan jäin ensikerran yksin kotia.. Luin ensin päivän lehdet, sitten menin raaata, vaan ei tullut uni. Menin toiseen sänk)ryn, joka oli kapea, vaan eh saanut siinäkään unta enkä rauhaa. Nousin ylös ja otin suuren ensm rupesi vähän lähtemään alkuun. Sain - paitsi jos puolitoista tidiatta markkaa käteistä me, toisemme tapaamisen jälestä yh- rahaa häneltä lainaksi ja hyviä raiUä mailla. ' Tulin''toyhäimi'öito"™'"e5rfii^^^^^ luo ja sanoin, että aion mennä Cana. daan, joten jos hän sitten kuimittai* si huomionsa minun lapsiini ja mak saisi heidän hoitajilleen, jos he tule-vät apua pyytämään. Niin oli esimies kuin olisin lyönjt häntä päähän. Ei osannut hetken puhua mitään. Tarjosi kuitenkin tuolin ja sitten jo tuli puhettakin, "Jaa, tämä juttu on sellainen . . . Mitähäii jos jättäisitte minulle sellaisen valtakirjan nuoremmista lapsia taöne,' että voin ne ilman mitään, teitä kuulematta, antaa kasvatiksi, kun nyt on useita varakkaita ottolasten; kysyjiä. Vanhemmat lapsenne te olette pilanneet, mutta nehän jo elättävät itsensä. Jos näin teette, niin saatte mennä." Nyt katselin vuorostani minä häntä pitkään ja kysyin: "Mitä oikein tarkoitatte?'" "Sitä vain, että annatte avonaisen valtakirjan, jossa luovutte oikeuksi>- ta lapsiinne.** Tunsin" kiihtymistä, veri nousi kasvoihini ja korviani kuumotti. " E i kiitoksia", sanoin. '^En milloinkaan _ luovu oikeuksistani vapaaehtoisesti. Aionhan mennä vain teisesti toisin, päätämme. ^ H ä n oli ^^^^^-^ ^.^^.^ setfjälkeen työnetsintään, kuten niin monet ovat iloinen esityksestäni ja'vielä enem- k y ^ j ^ j , pankista vekselilainaa ja man, kum mma sen tem. lupasivat, jos saan hyväksyttäviä ta- Niin alkoi matkasuunniteknani. kaajia. Sainkin kuusi takaajaa ja Seuraavat, kirjeet toivat harkitut niin sain rahat kuuden kuukauden matkaohjeet, mutta samalla tiedon, ajaksi 12 prosentin korolla, joka suni-ettei hän lähetä rahaa Suomeen, se masta etukäteen poistettiin. kun olisi niin sievoinen summa Suomen rahassa, että sillä eläisi jonkun aikaa, joten jos en sitten tulisikaäti. Se tuli kuin synkkä pilvi toiyeitte-ni taivaalle. Miten voisin homma-menneet ennen minua, koettamaan onneani uusissa olosuhteissa, koska synn3dnmaani vain tarjoaa työläisille kuulia ja vankilaa, hi\^ttavaa kurjuutta ja nälkäkuolemaa. Miksi minulle asetetaan ehtoja ennenkuin pääsen lähtemään? Tunnen monta nipun nuorisoliiton" Liekki-lehtiä, ta niin huomattavan summan minä, joissa oli jatkokertomuksia. Aloin jolla ei koskaan ole sä4stöjä ollut. Nyt oli mielestäni kaikki voitettu. Itkin ilosta ja sanoin takaajilleni, et- perhettä, joiden mies on lähtenyt ja tä kun he ovat niin paljon luottaneet vaimo jäänyt puolenkymmenenpie-minuun, niin luottaisivat edelleen- nokaisen kanssa, jotka ovat joutu-kin; jos elän, niin maksan velkani, neet kunnan avun varaan, kun mies jos kuolen, niin en mitään mahda. ei ole syystä tai toisesta voinut lä- Tuntui hiukan peloittavalta nyt hettää perheelleen rahaa eikä äiti ole koko homma. En luottanut siihen voinut lastensa-nälkää tyydyttää.' katse n jilosojian osana? Mitkä sen nan kreikkalaisessa mielessä, jossa keskeiset probleemit? metafysiikka yhtyy toisaalta ihmisen Metafysiikka on se filosofian puo- koko tietämiseen ja toisaalta hänen li, jonka tehtävänä on tietämisen pe- siveelliseen elämäänsä (tätä tarkoitti rusialla luoda kokonaisjärjestelmä ja Sokrateen "Tunne itsesi"). Toisin: tämä siten, että se edelleen tietätnisen voidaan sama Umoista myös tähden:* perustalla viitoittaa ajatuslinjat, joi- tämällä, että ensiksikin on kaikkien den mukainen todellisuuden täytyy elämänoppieuj ollakseen filosofiaa, alla sikäli kuin ajattelu millään pe- välttämättä perustettava metafysHk-rttstaUa voi sitä tuntea. Täten voi oi- kaan ja toiseksi ott jokainen, arvoky-la metafysiikkaa myös oppi elämästä symys (erikoisesti jokainen siveeUi^ ja ihmisen omasta sisäisestä olemuk- nen probleemi) syvimmältään metar strsta jne. Kaikki tietäminen siis pää- fyysiUinen probleemi (siis mahdoton tyy syvimmältään. metafysiikkaan, ratkaista kokonatsmaailmankatSQ' sikäli kuin ajattelu saatetaan yksi- muksesta irrallisena, vrt. Kant: "Si-tyisestä yleispätevään ja tavoitellaan veysopilliset pääteokset"), tässä ehdotonta järjestelmällisyyttä. Kaikkeen nykyaikaiseen metafy- Vasta metafysiikkaan saapttneena sUkkaan nähden on erikoisesti vielä saa inhimillinen tietäminen ja ole- tähdennettävä sitä seikkaa, että Kan* massaolon ymmärtäminen yhtenäi- tin jäitUäistyön jälkeen ei metfffy-tuntemattomaan enään, luotin vain. omaan itseeni. Päätin, että koska toverit luottivat minuun, niin minun tuli olla heidän luottamuksensa arvoinen. KANSLL^SSA Kaikki hommat olivat käyneet Esimiehellä oli nyt puolustelemista ja selittelemistä, joihin minä puolestani tarpeen mukaan puutuin. Lopuksi hän sanoi: "Juuri nyt laitetaan sellaisia työlaitoksia, joihin .pyydystetään velvollisuuksiensa laiminlyönnistä niin nuehet kuin naisetkin. Jos ette suos-syydcn. Metafysiikan keskeiset kysymykset ovat: 1) Todellisuuden syvin laatu ja seti ja aistimaailman suhxle sekä teoria » rakentaminen todellisuuden jär-siikko enää voi sivuuttaa tieteitä pe^ riaatteessa. Hänen tiensä, todelUsen ajattelijan tie, kulkee niiden läpi, hänen metafysiikkansa kysymykset voivat aueta hänen eteensä vasta, kun tieteiden tietäminen ei enää riitä ja kun se näyttäytyy hänelle liian jestelmästä (kaaosta, sekasortoa to- pirstaleiseksi ja suhteelliseksi. Meta-dellisuus ei voitolla), kosmoksesta. 2) Arimojen metafysiikka, jonka fe/tJävänä on pyrkiä tietämään olemassaoloa, sen järjestystä ja elämää sekä ilunisen asemaa siinä määräävät ehdottomat arvot. 3} Edelliseen nojautuen kuuluu metafysiikan kysymyksiin myös ihmiselämän sisältö olemassaolon kokonaisuudessa sekä ne arvot, joiden tietäminen ja joiden elämässä toteuttaminen on korkeinta ihmiselle. Täl-lÖitt on metafysiikan teJttävänä siis opettaa ihmistä viisauteen tämän sa-fysiikkaa ci. siis nykyajalla kukaan tarvitse, jonka henki ei janoa erityistieteiden tietämistä varmempaa ja avarampaa, yhtenäisempää, maailmankatsomusta luovaa tietoa. Tätä kokonaistietämistä ei voida saavuttaa tyhjentämättä ensin tietteiden tietovaraston periaatteellista sisältöä. Mutta tämä seikkahan tekee vain entistä todemmaksi Kantin lauseen: "EpäUyksettä on metafysiikka vaikein kaikista ihmisen tietämistavoit-teluista." Jatkuu. Elokuvatähti Rita Hayworth osallistuu romun keräykseen omalh tavallaan; Itän pyytelee ,näyttelijäystäviensä ja toisten studio-työläisten luovuttamaan autoistaan "pompperit" ja kaikki ci-vält-tämältömät metalliosat hänen romukasaansa, annettavaksi Setä Samille. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-10-17-04
