Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 12, 1949

              (KAUNOKIRJALUNEN
Published and prlDted by the Vapaus Publishing CompiBaiy
Iilmiteä^ 400r>l02 S lm Street West. Sudbux7,^jDntarla^
R e g i ^ e d at the Post Office Departmeot, Q^iltra^.aa sec^nd
<daissAatter. , ' .v'•.'•'^".••••^^
Liekki Ilmestyy Jokaisen viikon lauaiitalna 12-iSvttisena« sisfil-taen
parasta kaunokirjalUsta luettavaa kalkilta aloilta^ .
TILAUSHINNAT: TBDTSVALTOIBi^
1 vuosikerta ....$3X)0 1 vuosikerta i v , ii
6 kuukautta . . . . . . . . . . . . L 7 5 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 225
3 kuukautta 1XW «5-^
• 'SUOMEEN JÄ^MUUALLB^iJlÄOMAIlJUgi^^
1 vuosikerta .$4^ «Icuukautta ..;:Tnrr;;$250
ILBIQITUSHINNAT:
75. senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosiliDioitus $3.00. Kuo­leman
Ilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä: Julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2J00. KirjieeävalhtoilinöitukEet $1.50. E r i ­koishinnat
Kf^i^nrista Ilmoituksista.
lähetettävä maksu etukäteen. '
Asiamlehille myönnetään 15 prosfentin palkkio.
Kalkki liekille tarkoitetut maksucj^itukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing .Compaq
Kustantaja ja painaja: Vapaus Pubushing Company Limited,
lOU-102 Elm^Strieet West/Sudbiay,jCm
Toimittaja: J. W. Saafi
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K 1
' - - -rl.-- , ^1 ^ 8UDBUB¥; ONT.
Yksi imnisttimt kampmija Uekitt Jtyväkslonnyt^imf-fymyi,
fdmittäin levityskampanja^ Se saatettiin rmn •voit­toisaan
iQppuun, etta jokainen kampanjaan osaaottdnut voi
todella ylpeillä sPlä, että oli mukana tässä suurrynnistykseS'
sä. 391 mittatilausta on todella saaMus^^jota el ole väHek-syttävä.
l
Kaikille Liekin asiainieJuUermti kaupungeissaik^
kuin metsäkämpilläkin on lähetetty mnentoivotuslistoja, joi­hin
kerätään imden vuoden onmtteHj(t.'%iekkii^
lukmm 24^ pinä erikoisena uuden ^oden numerona jd tässä
numerossa jitlkaistadn yksityisten^ järjestöjen ja iHkelaitoS'
f en uuden vuoden onnitteluja.
Jotthmja nutien vaodeti onnittelut ovat? olleet tavan"
iviikaisia pitkät ajat mOmalaisessa sanontalehdistössä. Jo­kainen^
JuUuda toivottaa onnea kuUakinr. alkavalla vuodella
.sukulaisilleen ja tuttavilleen. Moitet tUritievat Missä ottnit-iduissa
läift^^manttntlakduksen ystävistään ja tuttavistaan,
joita ci dle»ehkä ttähnyt pitkiin aikoiltin. Liekinkin lukijat
haluavat lähettää tervehdyksensä lehtensä välityksellä ystä­villeen
tällä mantereella ja Suomessa. Tällainen tervehdys
f no ystäviä ja -tuttavia ikäänkuin lähemmäksi toisiaan^ se tuo
fnicleen monta hauskaa muistoa'ja tapausta, minkä ystävyk­set
ovat aikoinaan jakaneet keskenään. Se ilmoittaa kquan
sitten hukkaan joutuneen ystävän osoitteen ja elvyttää kir-jcvailitoa
ystävysten väliUä.
Onnentoivotusten kerääminen ei vaadi ehdottotnasti eri­koista,
listaa, vaan niitä voi kerätä minkälaiseUe paperille
tahansa, kunhan nimet vain ovat huolellisesti kirjoitetut. El­lei
teillä siis ole erikoista painettua listaa, niin listan voi teh­dä
itse, kunhan käsillä on vain jonkinlaista paperia. Listoja
voi saada niitä tarvittaessa Liekin toimitukselta, sillä niitä
on vielä jokin määrä jäljellä.
Tämänpäiväisessä numerossa julkaistaan asiasta, ilmoi­tus,
jota voi käyttää nimien keräykseen, koska ilmoitus on
muodoltaan nimilista. Ellei teillä ole muuta listaa, voitte lei­kata
sen irti ja käyttää sitä.
Uskomme Liekin ystävien saattavan tämänkin kampan­jan
suotuisaan lopputulokseen, sillä tiedämme Liekin ystä­vien
olevan seUaista väkeä, jotka tekevät aina voitavansa
lehtensä hyväksi. Kehoitamme kaikkia lähettämään ierveh-dyslistat
ajoissa takaisin, etteivät ne vain missään nimessä
myöliästy.
Vaikka näin joulun lähtessä on kaikenlaisia kiireitä ja
touhuja, niin koettakaamme silii kaikkien muiden touhujen
keskelläkin fnitistaa onnittelujen keräys. Tehkäämme siitä
osa joulukiireistämme, välttämätön osa, jonk^ suorittaminen
tapahtuu muiden kiireitten ja tehtävien yhteydessä.
Naapurimme Vapauden levityskampanja päättyi myös­kin
ja sen tuloksena on 290 uutta tilausta, siis kymmentä
vailie asetetusta päämäärästä. Toronto ja Sudbury kzmnos-taufuivat
tässä kampanjassa parhaiten mikäli isommat paik-kakutmat
ovat kysymyksessä. Mainittujen paikkakuntien
kesken käytiin kilpailu, mikä päättyi Sudburyn niukkaan
voittoon. Hyvin toimittiin lukuisilla muillakin paikkakun­nilla,
mitä osoittavat lopulliset tulokset.
Lukttisat asiamiehet kunnostatttitivat niin Liekin kuin
Vapaudenkin kampanjassa. Tämä osoittaa sitä, että leh-tiemme
nienesty^tninen on lukuisten asiamiesten sydämellä.
Se työ, minkä ystävämme ovat juuri loppuneen kampanjan
aikana tehneet, ei mene kukkaan, vdan se kantaa kaumn he-
^delmän. Siksi lektiemmakymksi ioimiminen^ onki» arvokas*
Kirj. Pentti Lahti
On sanat suussa sulavat
ja rytiui selvä, moitteeton. ^
MutxsäveUys on katkera • •
y jafaivan soinniton. \
Vop, kunpa voisin laidaa niin
kmrikerran oppinutmaUen,
sen savean, mun kuulla saa
mies^ käynyt köyhän karjatien.
Mut oivan paimenpillini
ke kavalasti mtdta vei.
Se minkä takaisin ma sain,
se sama pilli ei.
Vain heidän kurjaa säveltään ,
se vinkuu, vonkuu sordhtain,
voin siUä maksaa pelkästään .
ne pilkat, potkut, jotka sain.
Mut onpa pilli kumminkin —
no. Siispä siihen puhallan.
Jos teitä ei se miellytä,
sen omaks tunnustan.
Ja fariseukset hurskaimmat
pian oivan nuotin kutäla saa —
jos korvat siltä tukkivat,
ftttid vain se huvittaa.
Ensi lumi
Ensi lumen hieno helma
hiljaa putoaa,
tuhansina kristalleina
puku kimaltaa.
Valkopuku puhtoiselta
näyttää hetkisen.
Lämpö maan, ja ihtnisjalka
tahrii lokaan sen.
Ensi lumi ensi lemmen
lailla katoaa,
nuoruuttasi tullen f memjen,
sulle muistuttaa.
LASTU.
Onko laki kaikiUe
ihmisille sama?
Atlantassa YhdysvaHoissa tapahtui
jokin aika sitten kaksi tapausta> joiden
pitäisi osoittaa kaikiHe, että. laki on
niinkuin se luetaan ja että köyhä on oi­keudessa
aina huonommalla puolella
kuin rikas.
George H. Gilson-niminen lakimies
havaittiin oikeudessa syjiliseksi kaval­lukseen.
Hän oli kavaltanut erään
kuolinpesän varoja yhteensä $55,459.
Hänet tuomittiin 21^—4 vuoden van­keusrangaistukseen.
Samassa kaupungissa joutui tavalli­nen
köj'hä Albert BussejJ^-niminen mies
15 sentin varkaudesta kiinni. Hänelle
annettiin tästä rikoksesta 5—7 vuoden
vankeustuomio.
"'^Tn'Ä Vanhalta agalta tuin ihmiskunnan liistbHasss
4" tyy merkintöjä ihmis^ sairauksista-siellä
myos; mainintoja: hammastaui|eista.„ Jo. ^adaak
Egyptissä-papit: toimivat myös hammaslääkäreinä kuten
aaifcin-lääkäreinä. Muumioiden, suusta on löydetty ki
mutta sitä tuskan lienee Itäyt^etty hampaiden paikkaili
vaan vainajien kielen koristuksena. Puuttuvien
Kenelle kuuluu lämmin
tila vuoteessa?
IKenelle kuuluu lämmin paikka vuo­teessa
kylmänä iltana, vaimolleko^ joka
ensin kapuaa vuoteelle vaiko aviomie;-
helle, joka tulee -myöhään kotiin ja vaa­tii
vaimonsa vuoteessa lämmittämän
paikan itselleen? »
Tällainen asia oli 'käsiteltävänä jokin
aika sitten San Franciscossa oikeudessa.
Todistusten mukaan kutsuttiin poliisi
mr. ja mrs. Jack Weisingerin kotiin
eräänä yönä, kun pariskunnalle tuli an­kara
riita. Mies, joka tuli myöhään
yöllä kotiin, määräsi vainionsa muutta­maan
lämmittämältään tilalta vuoteen
toiselle puolelle, mutta vaimo kieltäy­tyi.
Seurauksena oli oikeusjuttu ja
avioero. ^!#f
ta työtä, jota voivat tehdä eivät vain
asiamiehet, mutta kaikki edistykselliset
ihmiset. On onni, että lehdiUämme on
niin paljon uhrautuvia Ja työteliäitä ys­täviä^.
korvaaminen:jonkinlaisilla irtohampaillaoli^k^
jo tunnettua. VasU 17:ltä sataluvife lähtien tuli hamp;
paikkaaminen, ellharapartasaäyttävä hoito, nykyisessä
lessä teelliseksi o s ^ i hammaslääkäreiden työssäi
ajalta olemassa paljon asiaa koskevaa kirjallisuutta.
On luonnollista, että hammastautien syiden selville
minen kiinnosti yhtä paljon ihmisten mieliä kuinjmHteE
fantaminenkin, ja asiasta kulloinkin vallitsevat kästyksel
vat heijastukaa ajan yleisestä^jattelutavasta. Jo^ m
ajalla Plinius teki kysymyksen, nnnkätähden hampaat <
kestä ihmism yanhetessa huolimatta siitä, että ne ovat ih
ruumiin kovinta ainetta. Ikivanha kuvitelma hammassi
S 3 0 ^ ä < : ^ , että joku päh^enkixoli^^^T^^
kun pahathenget ei^^t sietäneet savua, oli erilaisilla sa
tamisilla tärkeä osa hammassärjrn parantamisessa;: Oli n
teorioita ruumiin pahoista nesteistä, jotka söivät 4jara]
aiheuttaen: siten-;;hamm^sarky% . 'Nämä teoriat jäivät
.: enemroän .taka;-al.alle, ja yaHlitsevaksi tuli n.s. matotec
jonka mukaan rikkinäisen hampaan kolossa on pikku; mat
jotka pureskelevat hammasluuta siten adheuttaen :ankj
särkyä. Matojen arvekiin- syntyvän hampaan sisällä>.oll
pa niitä vielä muka löytäyinäänkin,. ja sen ajan kirjallis
dessa löytyy niistä piirrettyjä kuviakin. Vasta; mikroskoc
kekshninen teki lopun matobeoriasta; ja 19 :n vuosisadan
pulla antd Millerin kemiaJlis^bakteriologinenkariesT di h
masmätäteoria asialle tyydyttävän, joskaan ei läheskään t
jentävän, selityksen. Millerin iteoria sisältää lyhyesti s
raavaa:- .".Suussa olevat bakteerit aiheuttavat •riioanjattei
käymistä ja käymisen jtiiloksenasynt)^ happoja, joista \
kein on maitohappo^ joka liuotta^^^^^
Paitsi käymisbakteereja oh-suussa nk.protelyytti^
reja, jotka liuottavat 'h^m^^a^^ organisia aineita. ; Tän
bakteerien ja happojen .yhteistyön tuloksena- liukenee ha
paaseei^kolo. seHais^n .k^ es
sokeriihelpohnmin! jäävät.*!^ ' I -
•Näiden ulkotstentekijöideniohella on myös paljon
säisiä tekijöitä, joita i^iller ei vielä havainnut, hilaisi
mainittakoon m.m. aiheenvaihtohäiriöt, ruuan^ kokoomus, h
riöt sisäeritteisissa ratAasissä, raskauden aikaiset äliravit
tnustilat, monet infi^tiptäudit y.m. Hammasmädän aiheut
jia löytyy siis niin useita, että on. hyvin vaikeata vastusl
sen syntymistä^ vaikkakin nykyisen tieteen menetelmien n
kaan; sen muodostumista voidaan hidastaa, jopa pysähdyt!
se kokonaankin järkiperäisen hampaiden hoidon jä suun 1
gienian avulla. Nykyisessä yMeiskunnassa vallto-as
köyhyydestä, tietäniättömyydestä ja usein: huDlimattomu
destakin johtuu, että hampaiden hoito rajoittuu pelkästä
hampaiden poisvetämiseen. Vahingon potilas, huomaa vas
sitten, kun asia ei enää ole autettavissa. Tarpeeksi vaihtele\
vitamiinipitoinen ja hampaille kyllin - työtä antava xuoka, n
tis ilma ja ennenkaikkea hyvä suun hygienia, esiiii. huuhte
suolalla aamuin ja illoin, auttavat paljon asiaa. Lisäksi joka
sen. terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtivan vihmisf
tulisi tarkistuttaa ainakin 2 "kertaa vuodessa hampaansa, jc
loin jokainen alkava hammasmätäpesäke tulisi tarpeeksi ajoi
sa, vieläpä suhteellisen pienin kustannuksin, ja;kärsini)^!
hoidetuksi ja tyytyväisyys potilaan ja hammaslääkärin välil
olisi varmasti molemminpuolinen.
Moninaisia ovat myös ne sairaudet, jotka voivat johti
jo rikkimenneistä hampaista tai lahgamistilassa olevista han
paan juurista, jotka saavat olla suussa kaikessa rauhassa li
kemattomien \j3akteerien temmellyskenttänä ja näille enttäi
suotuisissa olosuhteissa, koska ne eivät potilaan mielestä oi
tiiillälln tavalla haitaksi eivätkä särje. Hyvin usein potilas
valittavat ankaraa korvasärkyä, vaikka syynä siihen ovatki
hampaat. Toinen hyvin tavallinen hammassärystä, hair
päiden juurista tai juurenpään ympärillä olevasta pesäkkeest
johtuva kipu on päänsärky. Olen kuullut usean potilaai
sanovan, että heidän päänsä on ikäänkuin kirkastunut j
kiusallinen päänsärkynsä lakannut, kun olen vetänyt heilt
pois tai muuten hoitanut vahingoittuneen hampaan tai harr
- paan juuret. Vatsahaavat, nivelreumatisihi ja useat sy 3
men sairaudet voivat Johtua yksinoimaan yhdestä ainoast
hampaanjuurenpään ympärillä olevasta pesäkkeestä, Jo-^|
siinä olevilla bakteereilla ori veriteitä myöten tilaisuus päast
aiheuttamaan sairauksia muuallakin ruumiissa. Jps potflast
vahraa jokin kroonillirien sairaus, jonka aiheuttaja tai alki
perä on tuntematon, hänen tulisi ehdottomasti tarkastutta
myös hampaansia. Taudin aiheuttaja on ehkä juuri sidt
löydettävissä. Mikä onkaan 0iaMteeUisempi. yhteys esin
hennostoon kohdistuville infektiotaudeille kuin rikki rD&
neen faampa£m^^^^^^^ yhteys berm«
J t ( k H i : r ^ ^ osattavat iny»