Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 19, 1956

              (KA UNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaaa
Publiihed and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 E lm Street West. Sudbury, Ontario. •
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . $4.00
6 kuukautta . . . . 2.25
3 kuukautta . . . . . 1-50
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta .... $5.00
6 kuukautta . . . . . . . . 2.75
SUOMEEN J A MUUALLE ULKOM.4ILLE
I vuosikerta . . . . . . . . $5.50 * 6 kuukautta . . . . . . . . $3 00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palsta tuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4 00 Ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 Ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
Kaik&i Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittala: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
on lähetettävä maksu etukäteen.
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. B O X 69 SUDBURY. ONTARIO
Taisi t a l v i v i i m e i n menettää otteensa täällä k e s k i -
ja pohjois-Ontariossakin. Sellaiselta tuntui a i n a k i n jo
viime lauantaina j a sunnuntaina täällä Sudburyn y m ­päristössäkin.
Tosin vielä jossakin auringolta h y v in
suojatussa paikassa voi löytää lunta ja jäätä, mutta
i l m a oli n i i n lämmintä, että aivan paidatta passasi
mennä saunan päälle raitista ulkoilmaa nauttimaan.
Muutamat hyvähermoisimmat lienevä.t jo käyneet
A h d i n valtakunnassakin itseään karkaisemassa, mutta
pahuuksen kylmää vesi k u i t e n k i n vielä o l i .
Eräillä kesäkämpillään käyneillä oli taas sellaista,
kertomista, että "kalanhinta laski romahtamalla".
Kuhat k u u l u i v a t puraisseen aivan k u i n nälkäiset su­det.
Eikä se mikään ihme olekaan, siliä eihän niitä
monissakaan järvissä ole "syötetty", viime syyskau­den
jälkeen, Useimmat kuuluivat k u i t e n k i n vetäneen
vesiperän, eivät saaneet edes hiilellä paistettavaa
saalista. Mutta kesä on vasta a l u l l a j a vahingot voi-
.iaan korvata ennen syksyä moninkertaisesti.
Yhdysvalloissa j a Canadan eteläisemmissä osissa
pr\ kesä alkanut kovin ukkos- j a pyörremyrskyin.
Lämpimien j a k y l m i e n i l m a v i r t o j e n törmäily niitä
sellaisia aiheuttaa. Missä s e l l a i s ia myrskyjä on o l l ut
on l e i k k i ollut kaukana, siitä k e r t o o s e , että l u k u i s ia
ihmisiäkin on myrskyissä k u o l l u t ja:loukkaantunut ja
omaisuus vahingot ovat olleet suuret. Mutta myrs­kyistä
huolimatta kesä on sentään kesä j a k a i k k i me
varmaankin lausumme kesän lämpimästi tervetul­leeksi.
Äitien päivä on sitten ollut j a mennyt.- Monin
paikoin, kuten esim. täällä Sudburyssa, o l i äitien päi­väksi
järjestetty juhlatilaisuus joko haalille tai jo­honkin
muualle, missä lapset esittivät pääasiallisen
ohjelman j a k u k i t t i v a t äidit j a s i t t en k a i k k i yhdessä
n a u t i t t i in ravintolatarjoilusta. Nämä tilaisuudet
yleensä muodostuvat kauniiksi j a v a i k u t t a v i k s i , sillä
ovathan ne niitä harvoja tilaisuuksia, joissa todella
huomioidaan se s u u r i j a ratkaiseva osuus, .mikä äi­deillä
on nousevan sukupolven kasvattamisessa kai­kenlaisten
yhteiskuntajäriestelmien vallitessa.
Erittäin suotavaa olisi, että nämä juhlat jättäisi­vät
pysyvän vaikutuksen, että jatkuvasti, ainakin
tärkeimpien kysymystep ohella j a myöskin jokapäi­väisessä
kotielämässä, m u i s t e t t a i s i in antaa äidin työlle
se arvo mikä sille k u u l u u . Samalla olisi toivottavaa,
että se myöskin muistuttaisia k a i k k i a äitiä siitä, että
heidän suuri osuutensa elämän ylläpitäjinä ja j a t k a ­j
i n a velvoittaa heitä myöskin vaatimaan miesten
kanssa tasavertaista sananvaltaa kaikissa asioissa.
Tällä hetkellä, vaikka puhutaankin paljon naisen
tasa-arvoisuudesta, ei naisella vielä ole k a i k i s s a suh­teissa
tasa-arvoista asemaa miehen r i n n a l l a.
Rauhasta ja hyvästä tahdosta puhutaan nykyään
enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siitä huolimatta
näyttää yhäti olevan vaikea päästä sopimukseen kai­kenlaisten
vihamielisten toimenpiteiden lopettami-
Elon tiellä
Kirj. ALIISA
Elontiellä yksin kulkea kun saa,
niin taivallus on kumman kaihoisaa.
Usein silloin murhe mielen valtaa
ja kyyneleet valtoinansa vuotaa.
Kaipuun tunne mieltä myöskin murtaa,
syömmen se tahtoo suruun sortaa.
Kevätaurinko kun kirkkaasti hohtaa,
vieir on aika, ett' armaasi kohtaat.
Kaunista ompi kaksin soudella
vaikka myrskyisillä aallokoilla.
Väsymys jos soutajan sortaa,
silloin toinen rantahan soutaa.
Xuotiolla kahvit silloin keittää,
kullallensa katseen hellän heittää.
Jälleen taas järvelle soutamaan,
vielä suuria kaloja noutamaan.
Kun kalat sitten nuotiolla paistuu,
niin huoletkin ne mielestä haihtuu.
Näin onnekasta oisi aina meillä,
kulkea kaksin täällä elonteillä.
ERI KULMILTA
MAAPALLOA
[N'UORALLATANSSIJ.AT
Ruotsalainen .\llan Lundberg saavut­ti
jokin aika sitten uuden nuorallakäve-lyennätyksen.
Hän pysytteli yhtämittaa
kireälle jännitetyn nuoran jäällä 50 tun­tia
ja 5 minuuttia. Entinen ennätys, S^j
tuntia huonompi, oli saksalaisella Vol­terilla.
•» * *
AUTOMATISOITUA
Pekingissä cn aloitettu Kiinan en­simmäisen
automatisoidun elokuvalabo-ratorion
rakennustyöt. Kun Laboratorio
saadaan toimintaan ensi vuoden puo-r.
välissä, 'voi se kehittää ja kopioida 60
miljoonaa metriä filmiä vuodessa.
(Laboratorion ovat suunnitelleet tshe­kit
ja se varustetaan tshekkiläisillä ko­neilla.
KIRJEENVAIHTOA
mmmammm ir ^ ^ temmammi
L, H. — Hiukan varovaisesti kä­siteltävä
juttu ja ehkä liian aikais­ta
sanoa vielä mitään. Katsotaan
kuitenkin seuraavaan numeroon
mennessä.
Abce, Alta — Nimi puuttui,
mutta kyllä sellainen tavara nimet­tömänäkin
kelpaa.
Västäräkki — Olipahan pitkän-lainen,
joten joudumme panemaan
odotuslistalle. Kyllä se joskus t i ­lansa
löytää.
Hämeen tyttö — Jos ei nyt, niin
kyllä se jo seuraavassa numerossa
pääsee julkisuuteen.
sesta j a aseistariisunnan aloittami­sesta.
Vuosikymmeniä kestäneen
vihankyivöstä noussut oras, jota
eräiden p i i r i e n toimesta pyritään
edelleen ruokkimaan, on v a i k e a s t i
pois kitkettävissä. Maailman i h ­misten
suuri enemmistö haluaa y s ­tävällisiä
ja r a u h a l l i s i a suhteita,
mutta monia voidaan vieläkin har­haan
johtaa sillä, että selitetään
muka j o n k i n toisen maan ihmisten
yhä suunnittelevan hyökkäys- ja
väkivaltatoimenpiteitä. Tätä h y ­väkseen
käyttäen vihan j a eripu­raisuuden
kannattajat j a siitä hyö­tyvät
p i i r i t tekevät edelleen kaik­kensa
rauhan l u j i t t a v i en sopimus­ten
solmiamisen estämiseksi.
Mitä pikemmin k a i k i l l e i h m i s i l le
saadaan selväksi, että k a i k k i en
maiden tavalliset ihmiset ovat r a u ­han
ystäviä, sopuisan kansainväli­sen
kanssakäymisen ystäviä, sitä
pikenunin saadaan pysyvä rauha
turvatuksi k a i k k i a l l a maailmassa.
SODAN MANNEKIINIT
Sitä mukaa k u n m a a i l m a n i h m i s t e n keskuu­dessa
kasvaa rauhantahto, sitä m u k a a k u i n sodan
vastustajain lukumäärä j a päättäväisyys kasvaa
tehostavat j a parantavat sodan valmistelijat ja
ihannoitsijat toimintaansa, j o n k a tarkoituksena
c n saada v a r s i n k i n nuoriso sodanihailijoiksi.
Lainaamme seuraavassa "Tänään"-lehden jul­kaiseman
Immanuelin tutkielman, miten esim.
ku\^en a v u l l a pyritään vaikuttamaan nuorison
m i e l i i n .
* ^ *
SANOMALEHTIÄ kiinteästi seuraav^it ihmiset ovat
"huomanneet, että ns. kylmässä sodassa käytetään
enenevässä määrässä myös kuva-aineistoa. Sitä uite­taan
j u l k a i s t a v a k s i oikeastaan lehteen k u i n lehteen;
kun kuvat ovat usein s u h t e e l l i s e n hillittyä lajia, niin
varovaisemmatkin toimittajat sijoittelevat niitä tuon-tuosta
hoidettavina o l e v i l l e palstoilleen; ja kun ny­k
y i s i n alkaa j o o l l a varaa v a l i t a k i n , kumman puolen
k u v i a ottaa . . .
E r i t y i s e s t i pyritään k u v i s s a esittelemään uusia ar­meijoita,
joita p a r h a i l l a a n puuhataan p y s t y y n eri ta­hoilla.
Sinänsä viattomana lähtökohtana ovat uudet
pukumallit. Y k s i k u v a näyttää, sanokaarhme millai­nen
tulee olemaan sotisopa Länsi-Saksan armeijan
t a v a l l i s e l l a sotamiehellä, a l i u p s e e r i l l a , upseerilla, len­täjällä,
matruusilla j a m e r i u p s e e r i l l a . Kuvan teks­tissä
selostetaan, missä määrin uudet p u k u m a l l i t poh­jautuvat
maan vanhoihin s o t i l a s p e r i n t e i h in tai missä
määrin ne poikkeavat niistä. Toisena päivänä saattaa
l u k i j a löytää lehdestään samantapaisen kuvan, joka
puolestaan esittelee r a j an v a s t a k k a i s e l l a puolella puu-hanalaisena
olevan armeijan vaatekertoja. Näin on­k
i n jo päästy varovaiseen alkuun, sotilasmannekiinien
avulla. Uudet puvut Ovat t i e t y s t i k a u n i i t a j a miehek­käitä,
joten saattaa niitä katsellessa monenkin koulu­pojan
mieli hieman hetkahtaa: tuollaisessa sitä vielä
kävellään . . .
, H i l j a l l e e n , asteettain, huomaamatta hiipii sota
näiden kuvien a v u l l a uuden sukupolven tunne-elä­mään
j a ajatusmaailmaan. Eivätkä k a i k k i varttu­neemmatkaan
sitä huomaa, eivät tule ajatelleeksi,
koska nämä ensimmäiset esitykset ovat, kuten sanot­tu,
suhteellisen siistiä laatua, jopa silmänruokaa itse-k
u l l e k i n . Taitaapa j o k u ajatella noita k u v i a katsel­lessaan
n i i n k i n , että k a u n i i m p i on t uo m a l l i . k u i n tuo
toinen; sympatia luiskahtaa mieluimmin-.5.en armeijan
puolelle, mitä syystä tai toisesta pitää oikeammassa
Dlevana. Samalla t a v a l l a näkyvät e r i l e h t i e n toimit­tajatkin
mielialojaan ilmaisevan, k u n n o i h i n kuviin
selittäviä tekstejä laativat.
M u t t a todellinen rauhanihminen ei a n n a tuollai­sen
kuvallisenkaan propagandan pettää itseään; hän
ei antaudu ihastukseen s o t i l a s m a n n e k i i n i e n edessä ol­kootpa
sitten kysymyksessä tämän tai tuon puolen
sotisovat; hänen vakaumuksensahan on, että sota
k a i k k i n e e n on järjetöntä, kauheata, epäinhimillistä, |
n i i n myös siihen valmistautuminen.
Sotaa eivät käy vaatteet, vaan ihmiset, jotka niitä |
kantavat. Tämän tosiasian mukaisesti o n "kuvallinen |
propaganda kehittymässä j a j o k e h i t t y n y t k i n uuteen
vaiheeseen. Niinpä t a v o i t t a a silmä sanomalehteä kat-1
sellessa k u v a n tämän t a i t u o n armeijan r u l l i i n saapu­neesta
ensimmäisestä sotamiehestä, ensimmäisestä ali­upseerista,
ensimmäisestä upseerista, komentajasta, j
kenraalista jne. S i t t e n saadaan k u v a t u k s i jo jonkin-1
l a i n e n ryhmittymäkin, j o u k k u e tai k o m p p a n i a mars-1
s i l l a . Toimittajat laativat kuvateksteihin selityksiä
marssijoiden kiväärimalleista, tulitehosta j a muista
tärkeistä seikoista.
N i i n tullaan asteettain siihen, että lehtien kuva-aineisto
paisuu paisumistaan, valtaa osaltaan mieliä
huomaamatta, kuumentaa tuntoja, synnyttää vihaa,
pelkoa, kunnioitusta. V a i k e a t a on i h m i s t e n enää sil­l
o in i r r o i t t a a itseään propagandan juonista . . •
Toivokaamme k u i t e n k i n , että tällä k e r r a l l a löytyy
sentään riittävästi niitäkin voimia, j o t k a kykenevät
asettamaan sulkuja kaikenkarvaiselle sotapropagan­dalle,
n i i n k u v a l l i s e l l e k u i n s a n a l l i s e l l e k i n huiputuk­selle.
Tätä sulkujen rakentamistahan tämä rauhan­työ
on; tehkäämme tätä a l a t i . . .
MÄÄRITELMÄ P O L I I T I K O S TA
P o l i i t i k o i s t a , kuten monista m u i s t a k i n ihmisistä
on monia hauskoja j a taas vähemmän hauskoja vit­sejä
j a määritelmiä. Sir W i n s t o n C h u r c h i l l , joka itse
on kautta maailman tunnettu p o l i i t i k k o määrittelee
p o l i i t i k o l l e seuraavat vaatimukset:
Hyvä p o l i i t i k k o on henkilö j o k a pystyy ennus­tamaan
mitä tapahtuu ensi vuonna. Ensi vuonna
hänen täyt\^- pystyä vakuuttavasti selittämään, min­kä
t a k i a hänen ennustuksensa eivät toteutuneetkaan.
A i k a onnistunut määritelmä. Eikö olekin?
'.f. . •., 4 i t i , * >-1
Sivu 2 Lauantaina, loulfokuun 19 pilvanäu 1956
K. S. vitsisi ajatella.
Jos kaikki olisivat samaa mieltä, el monenkaan lar*