1953-08-29-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
g _ ^ ^ ^ ^ ^
•
1
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
Jo. 35 Voi. XVII Vttosikferta Lauaniaina. elokuun 29 päivänä. 1953
S M
AUGUST 1953
W T f S
. . . . . . I
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31
NIMIPÄIVIÄ
30— Sannontat vJEemell
31—Maanantai . . . . . . . . . . . . . . . Arvi
1~-Tifiit9i Pirkka
2~KealiiTilkko Sinikka
3—Torstai T, SoUi
4—Perjantai . . . . . . . . . . . . . . . . Ansa
5— -Laiiantal Mainio
aeooal
lääkärifVM^yiri^^ vuotta. Kuvassa tri bUlane vaMonsa kanssa välissään
yksi^^iM^5^l0fpi^o jotka hän on auttanut ni^ maäseuttäääJ^äriHä
olonsa^äii^äifitd.^^ on asiakkaittema mu resti kunnioittama.
Veijarifilmi ei i^lift^^^^l^^ j
pahakaan • \
'Maanantai-iltana Fihnish-haalilla
Suomi Elokuvien - toimösta.; esi^ Mika
W8Uarin veijarifilmi^''Oinena putoaa"
ei ollut pahakaii, Ä ä H t j ^
luonnokset ja näytteleminen kysymyksessä.
Itse asiaa siinä ei ole
muuta kuin sattuva kuvaus kaikenlaisesta
epärehellisyydestä, niita .yleensä
on olemassa ja minkä uhriksi lukemattomat
ihmiset joutuvat joka päivä.
Filmissä on monia h3^iä ja huvitta- I via kohtauksia ja erikoisestr voidaan
korostaa sitä seikkaa, etta kaikki hen-/
tilötyjpit ovat erittäin hyvätv Muuten
on pantava merkille, että Tauno Palon
— Suomen filmisankarin — näytteleminen
ei tässä filmissä pääse oikein oikeuksiinsa,
sillä monet muut näyttelijät
esiintyvät päätään koreammalla, mikä
luonnollisesti johtuu 'kunkin osasta.
Filmin käsikirjoitus on Mikä Waltarin
käsialaa ja se osoittaa, että hän saa
jotain miellyttävämpääkin aikaan, kun
vain tahtoo. Tämä onkin hänen ehkä
onnistunein käsikirjoituksensa.
^uten sanottu, "Omena putoaa'' on
muutteesta taas mukiuuneneyäa katseltavaa
ja voimme suositella sitä niiden
paikkakuntien suomalaisUle, Joilla se
vielä esitetään. Lisäkuvina on vielä
välähdys suomalaisesta saunasta sekä
suomalaisesta baletista. — JWSr
itOIS MATTOX MIUJER:
Sanoo» ettei atomipommeissa
ole syytä
-Kulux^ana kesänä on suuressa osassa
maailmaa vallinnut harvinaisen voimakas
lämpökausi, jonka sääilnuöihin on
kuulunut myös rajuja myrskyjä, rankkasateita
ja tulvia. Erikoisesti ovat
nämä luonnononnettomuudet koetelleet
etdä-Saksaa ja Japania — jälkimmäi^^
sessähän myrskyt ja tulvat tekivät
KiushiuQ säärellä noin miljoona ihmis*
ta asunnottomaksi. Tällaiset "normaa-litapahtumat''
herättävät ^maailmassa
paljon vähemmän huomiota kuin jokin
verrattain merkityksettömästä asiasta
kehitetty sensaatio. Luonnonvoimien
ahdistamilla ihmisillä on kuitenkin- hätänsä
ja'pelkonsa — ja epäilyksensä.
Miinpä Saksassa on levinnyt laajalti
mielipide, että sääsuhteet ovat käyneet
näiii arvaama ttothiksi viimeaikaisten
atomipominiräjäytysten johdosta!
Muuan atdhiitutkimuksen kärkimies,
r*»*»^saksal3^ pröf. Theodor Hahny on
-katsontitaiheeniseksi ilmaista tnielipi-teensä
asiasta ja vakuuttaa^ ettei viimeaikaisilla
rajuilmoilla voi olla yhte3rtta
eri puolilla maailmaa suoritettuihin ato-mipommikokeisiin.
Hyvä on, jos niin
on. . •.
^iisi keksintö tebty
öiuodinkin ^aHa
»•^erikassa on taas tehty naisväkeä
fii«IIyUävä keksintö, sUlä siellä on tik-kusää
nsten naisten mielihyväksi keksit-
^, ,^^t>'ä valmistamaan ihonvärisiä
jotka on täytetty vaahtokumilla
että niillä verhotut sääret voisivat
osallistua kauneuskilpailuihML
THMISILLÄ on hiuksistaan ja niiden
-••hoidosta paljon sellaisia käsityksiä,
joita lääketieteen tutkimus ei ole vahvistanut
ja jotka siis ovat täysin perusteettomia.
Tohtorien C. H. Danforthin
ja Madred Trotterin Washingtonin yliopistossa
suorittamat kokeilut ovat o-soittaneet
täysin erheelliseksi sen yleisen
käsityksen, että runsaat aurinko-kylvyt
edistäisivät ihokarvojen kasvua
niissä kehon osissa, jotka ovat auringolle
alttiina. (Eräänä keväänä laskettiin
mikroskoopilla 12 naisylioppilaan päässä
olevat hiukset sekä heidän säärikarvansa.
Koko liesän tytöt, paistattivat
ahkerasti päivää. Syksyllä todettiin
uudessa tutkimuskessa, että aurin-kokylvyt
eivät olleet vähimmässäkään
määrässä vaikuttaneet enempää hiusten
kum säärikarvojenkaan lukumäärään
tai niiden rakenteeseen.
Samat tutkija tovat myös kokeelli-,
sesti kumonneet sen yleisen uskomuksen,
että ihokarvat kasvavat entistä
kankeammiksi ja tiheämmiksi, jos ne
ajetaan partaveitsellä tai parranajokoneella.
Tämä harhaluulo estää miehiä
ajamasta posklpäillään kasvavaa untu-vaz
ja saa naiset turvautumaan kaikenlaisiin
karvanpoistoaineisiin, jotka eivät
edes aina ole täysin vaarattomia. Eräs
tohtori Danforthm kokeista oli seuraava:
Kolme nuorta neitosta ajeli toisesta
^ r e s t ä ä n ihokarvat kahdesti viikossa
kuukauden aikana. Ja kaksitoista
mie^uolista koehenkilöä ajoi rintansa
tiin miki'oskoopin avulla. Tutkimukt
sessa kävi ilmi, ettei ajelemisella ole
mitään mainittavaa vaikutusta. Sängen
alkaessa kasvaa se tosin näennäisesti
tuntui kankeammalta, mutta tä-mä
johtui yksinomaan siitä, että ihokarvan
pituuden ja paksuuden suhde oli
muuttunut. Jos aamuisin parranajon
jäljiltä kankealta tuntuva parransänki
vain saa rauhassa kasvaa, se muuttuu
vähitellen silkinpehmeäksi parraksi.
Naiset saavat tästä sen opetuksen,
että on edullisempaa ajella parranajokoneella
häiritsevät ihokarvat kuin hangata
ihonsa rikki hohkakivellä tai hiekkapaperilla.
Ei kannata ryhtyä kokeilemaan
karvanpoistoaineiden käyttä-
Banskan ohranan päällikkö
johti varasjoukkuetta '
Ranskan turvallisuuspoliisin entistä
päällikköä Pierre Bertauxia syytetään
siitä, että hän on johtanut sitä varas*
joukkuetta, joka varasti Aga Khanin
puolisolta joukon jalokiviä muutama
vuosi sitten.
Bertaux luopui poliisipäällikön virastaan
heti, kun häntä vastaan alkoi ilmaantua
epäilyksiäj mutta jäi kuitenkin
poliisiprefektiksi ilman vakinaista
toimipaikkaa. Sisäministeri Deplat on
nyt erottanut hänet tästäkin virasta.
Bertaux paljastettiin lopullisesti äskettäin,
kun turvallisuuspoliisin rikososaston
entinen päällikkö Georges Valentin
sanoi^oikeudessa, että "Bertaux
johtaa sitä rösjoukkoa, jonka toiminta
ulottuu tavallisista yksinkertaisista
mistä sillä ne voivat aiheuttaa vaaral- murhista huomattavasti vakavampiin
lisiä ihosairauksia. Ainoa varma keino
ihokarvojen hävittämiseksi on elektrolyysi,
mutta se on kallis menetelmä,
jonka vain asiantuntija voi suorittaa,
ja silloinkin on parasta ensui neuvotella
lääkärin kanssa. . '
Eräs yleinen harhaluulo on, että hiusten
latvojen kärventäminen estää hiusten
kasvua ja kuivaa niiden "elinnes-teen".
Hiuksissa ei ole enempää elin-nestettä
kuin rautalangan pätkässä.. Ei
myöskään pidä paikkaansa, että tiukan
päähineen käjrttäminen edistäisi kalju-päisyyttä.
Perätön on myös väite, että
hiuksia olisi pestävä niin harvoin kuin
suinkin, koska kosteus muka olisi haitallista
hiuksille. Yhtä vääriä ovat kuvitelmat,
että kahdesti viikossa tai joka
asioihin asti".
töä.
Etevät hiustieteilijät (dermatologit)^
jotka ovat omistaneet elämänsä hiusten
tutkimiselle, toteavat närkästyneinä,
kuinka hyväuskoiset ihmiset joka vuosi
tuhlaavat suunnattomia summia hiusvesiin,
kaljupäisyyttä estäviin patentti-lääkkeisiin
sekä hiusten kasvua mulca
edistäviin hoitosarjoihin.
Tukka ei suinkaan ole mikään itsenäinen
elimistö, joka kasvaa ihosta kuin
ruoho mullasta, eikä ihmisen päänahkaa
voi ^'viljellä" samalla tavoin kuin
peltotOkkua. OiCuten kynnetkin, ovat
liiukset osa ihoa, ja ne ovat rakentuneet
- , , orvaskeden sarveisaineesta. Jokainen
vasemmalta puolelta ihokarvat yhtä päivä tapahtuva tukampesuatf^^^^^^ hius kasvaa verinahassa olevasta kar-usein
Kun ihokarvojen oli annettu nahkaa «hengittämään''tai etta paana-raiAissa
kasvaa entiieUeen, ne tutkit- han hierominen saisi aikaan Inus^ jratkoa 1. sifvuIlA
I
K.
ii
hm
hl
> I
mm
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 29, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-08-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530829 |
Description
| Title | 1953-08-29-01 |
| OCR text | g _ ^ ^ ^ ^ ^ • 1 KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI Jo. 35 Voi. XVII Vttosikferta Lauaniaina. elokuun 29 päivänä. 1953 S M AUGUST 1953 W T f S . . . . . . I 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 NIMIPÄIVIÄ 30— Sannontat vJEemell 31—Maanantai . . . . . . . . . . . . . . . Arvi 1~-Tifiit9i Pirkka 2~KealiiTilkko Sinikka 3—Torstai T, SoUi 4—Perjantai . . . . . . . . . . . . . . . . Ansa 5— -Laiiantal Mainio aeooal lääkärifVM^yiri^^ vuotta. Kuvassa tri bUlane vaMonsa kanssa välissään yksi^^iM^5^l0fpi^o jotka hän on auttanut ni^ maäseuttäääJ^äriHä olonsa^äii^äifitd.^^ on asiakkaittema mu resti kunnioittama. Veijarifilmi ei i^lift^^^^l^^ j pahakaan • \ 'Maanantai-iltana Fihnish-haalilla Suomi Elokuvien - toimösta.; esi^ Mika W8Uarin veijarifilmi^''Oinena putoaa" ei ollut pahakaii, Ä ä H t j ^ luonnokset ja näytteleminen kysymyksessä. Itse asiaa siinä ei ole muuta kuin sattuva kuvaus kaikenlaisesta epärehellisyydestä, niita .yleensä on olemassa ja minkä uhriksi lukemattomat ihmiset joutuvat joka päivä. Filmissä on monia h3^iä ja huvitta- I via kohtauksia ja erikoisestr voidaan korostaa sitä seikkaa, etta kaikki hen-/ tilötyjpit ovat erittäin hyvätv Muuten on pantava merkille, että Tauno Palon — Suomen filmisankarin — näytteleminen ei tässä filmissä pääse oikein oikeuksiinsa, sillä monet muut näyttelijät esiintyvät päätään koreammalla, mikä luonnollisesti johtuu 'kunkin osasta. Filmin käsikirjoitus on Mikä Waltarin käsialaa ja se osoittaa, että hän saa jotain miellyttävämpääkin aikaan, kun vain tahtoo. Tämä onkin hänen ehkä onnistunein käsikirjoituksensa. ^uten sanottu, "Omena putoaa'' on muutteesta taas mukiuuneneyäa katseltavaa ja voimme suositella sitä niiden paikkakuntien suomalaisUle, Joilla se vielä esitetään. Lisäkuvina on vielä välähdys suomalaisesta saunasta sekä suomalaisesta baletista. — JWSr itOIS MATTOX MIUJER: Sanoo» ettei atomipommeissa ole syytä -Kulux^ana kesänä on suuressa osassa maailmaa vallinnut harvinaisen voimakas lämpökausi, jonka sääilnuöihin on kuulunut myös rajuja myrskyjä, rankkasateita ja tulvia. Erikoisesti ovat nämä luonnononnettomuudet koetelleet etdä-Saksaa ja Japania — jälkimmäi^^ sessähän myrskyt ja tulvat tekivät KiushiuQ säärellä noin miljoona ihmis* ta asunnottomaksi. Tällaiset "normaa-litapahtumat'' herättävät ^maailmassa paljon vähemmän huomiota kuin jokin verrattain merkityksettömästä asiasta kehitetty sensaatio. Luonnonvoimien ahdistamilla ihmisillä on kuitenkin- hätänsä ja'pelkonsa — ja epäilyksensä. Miinpä Saksassa on levinnyt laajalti mielipide, että sääsuhteet ovat käyneet näiii arvaama ttothiksi viimeaikaisten atomipominiräjäytysten johdosta! Muuan atdhiitutkimuksen kärkimies, r*»*»^saksal3^ pröf. Theodor Hahny on -katsontitaiheeniseksi ilmaista tnielipi-teensä asiasta ja vakuuttaa^ ettei viimeaikaisilla rajuilmoilla voi olla yhte3rtta eri puolilla maailmaa suoritettuihin ato-mipommikokeisiin. Hyvä on, jos niin on. . •. ^iisi keksintö tebty öiuodinkin ^aHa »•^erikassa on taas tehty naisväkeä fii«IIyUävä keksintö, sUlä siellä on tik-kusää nsten naisten mielihyväksi keksit- ^, ,^^t>'ä valmistamaan ihonvärisiä jotka on täytetty vaahtokumilla että niillä verhotut sääret voisivat osallistua kauneuskilpailuihML THMISILLÄ on hiuksistaan ja niiden -••hoidosta paljon sellaisia käsityksiä, joita lääketieteen tutkimus ei ole vahvistanut ja jotka siis ovat täysin perusteettomia. Tohtorien C. H. Danforthin ja Madred Trotterin Washingtonin yliopistossa suorittamat kokeilut ovat o-soittaneet täysin erheelliseksi sen yleisen käsityksen, että runsaat aurinko-kylvyt edistäisivät ihokarvojen kasvua niissä kehon osissa, jotka ovat auringolle alttiina. (Eräänä keväänä laskettiin mikroskoopilla 12 naisylioppilaan päässä olevat hiukset sekä heidän säärikarvansa. Koko liesän tytöt, paistattivat ahkerasti päivää. Syksyllä todettiin uudessa tutkimuskessa, että aurin-kokylvyt eivät olleet vähimmässäkään määrässä vaikuttaneet enempää hiusten kum säärikarvojenkaan lukumäärään tai niiden rakenteeseen. Samat tutkija tovat myös kokeelli-, sesti kumonneet sen yleisen uskomuksen, että ihokarvat kasvavat entistä kankeammiksi ja tiheämmiksi, jos ne ajetaan partaveitsellä tai parranajokoneella. Tämä harhaluulo estää miehiä ajamasta posklpäillään kasvavaa untu-vaz ja saa naiset turvautumaan kaikenlaisiin karvanpoistoaineisiin, jotka eivät edes aina ole täysin vaarattomia. Eräs tohtori Danforthm kokeista oli seuraava: Kolme nuorta neitosta ajeli toisesta ^ r e s t ä ä n ihokarvat kahdesti viikossa kuukauden aikana. Ja kaksitoista mie^uolista koehenkilöä ajoi rintansa tiin miki'oskoopin avulla. Tutkimukt sessa kävi ilmi, ettei ajelemisella ole mitään mainittavaa vaikutusta. Sängen alkaessa kasvaa se tosin näennäisesti tuntui kankeammalta, mutta tä-mä johtui yksinomaan siitä, että ihokarvan pituuden ja paksuuden suhde oli muuttunut. Jos aamuisin parranajon jäljiltä kankealta tuntuva parransänki vain saa rauhassa kasvaa, se muuttuu vähitellen silkinpehmeäksi parraksi. Naiset saavat tästä sen opetuksen, että on edullisempaa ajella parranajokoneella häiritsevät ihokarvat kuin hangata ihonsa rikki hohkakivellä tai hiekkapaperilla. Ei kannata ryhtyä kokeilemaan karvanpoistoaineiden käyttä- Banskan ohranan päällikkö johti varasjoukkuetta ' Ranskan turvallisuuspoliisin entistä päällikköä Pierre Bertauxia syytetään siitä, että hän on johtanut sitä varas* joukkuetta, joka varasti Aga Khanin puolisolta joukon jalokiviä muutama vuosi sitten. Bertaux luopui poliisipäällikön virastaan heti, kun häntä vastaan alkoi ilmaantua epäilyksiäj mutta jäi kuitenkin poliisiprefektiksi ilman vakinaista toimipaikkaa. Sisäministeri Deplat on nyt erottanut hänet tästäkin virasta. Bertaux paljastettiin lopullisesti äskettäin, kun turvallisuuspoliisin rikososaston entinen päällikkö Georges Valentin sanoi^oikeudessa, että "Bertaux johtaa sitä rösjoukkoa, jonka toiminta ulottuu tavallisista yksinkertaisista mistä sillä ne voivat aiheuttaa vaaral- murhista huomattavasti vakavampiin lisiä ihosairauksia. Ainoa varma keino ihokarvojen hävittämiseksi on elektrolyysi, mutta se on kallis menetelmä, jonka vain asiantuntija voi suorittaa, ja silloinkin on parasta ensui neuvotella lääkärin kanssa. . ' Eräs yleinen harhaluulo on, että hiusten latvojen kärventäminen estää hiusten kasvua ja kuivaa niiden "elinnes-teen". Hiuksissa ei ole enempää elin-nestettä kuin rautalangan pätkässä.. Ei myöskään pidä paikkaansa, että tiukan päähineen käjrttäminen edistäisi kalju-päisyyttä. Perätön on myös väite, että hiuksia olisi pestävä niin harvoin kuin suinkin, koska kosteus muka olisi haitallista hiuksille. Yhtä vääriä ovat kuvitelmat, että kahdesti viikossa tai joka asioihin asti". töä. Etevät hiustieteilijät (dermatologit)^ jotka ovat omistaneet elämänsä hiusten tutkimiselle, toteavat närkästyneinä, kuinka hyväuskoiset ihmiset joka vuosi tuhlaavat suunnattomia summia hiusvesiin, kaljupäisyyttä estäviin patentti-lääkkeisiin sekä hiusten kasvua mulca edistäviin hoitosarjoihin. Tukka ei suinkaan ole mikään itsenäinen elimistö, joka kasvaa ihosta kuin ruoho mullasta, eikä ihmisen päänahkaa voi ^'viljellä" samalla tavoin kuin peltotOkkua. OiCuten kynnetkin, ovat liiukset osa ihoa, ja ne ovat rakentuneet - , , orvaskeden sarveisaineesta. Jokainen vasemmalta puolelta ihokarvat yhtä päivä tapahtuva tukampesuatf^^^^^^ hius kasvaa verinahassa olevasta kar-usein Kun ihokarvojen oli annettu nahkaa «hengittämään''tai etta paana-raiAissa kasvaa entiieUeen, ne tutkit- han hierominen saisi aikaan Inus^ jratkoa 1. sifvuIlA I K. ii hm hl > I mm m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-08-29-01
