1949-09-17-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
misfä kaikista. I i t o j e n oleiÄaaB? neUe hiem^blä, :Nykyaikaine^^
Jotakin l a m p ^ ja kotkan väli- nainen tietää, fettei.^uudelma usein-mailta.
Typerä kuin lammas ja kaan merMtsevmiehelle enempää
lurhobllinen kuin kotka. Sillä kat- kuin kädenlyönti. Mutta, Gösta,
maa
sohan, Gösta, tarvitaan sekä type. iiinä en voi"miqhtaa,.että sinä olet ^'''''^^^l''^""""'T" T^^i
ryyttä että rohkeutta kinoittaak- suudeUut. imntia ja sanonut rakas- ^ maanjäristykset, jotka tuhosivat . . ^ ,
S tavasi minua. «linua tidiansittain ihmism ja^ aaeuttivat .^"«^^^^^^^ ^«^o-gta-nyt
aion vielä? Tarkoititko totta siUoin kun suunnattomia aineeUisia vaurioita, an- KordUlereiUa, Qmton kaupungin eteE-Minun'
on tehtävä sinuUe eräs sen sanoit? Miksi et miUoinkaan tavat aihetta hiukan tutustua tuohon puolella, Cotopaxin^uppu yU I9,6)oo
kysymys. Ennenkmn saan siihen pyytänyt minua vaimoksesi? Tämä päiväntasaajan alla olevaan Etelä-Ame- jalan korkeuteen. Tunguragua, äsken
väistaiikseh, en saa mitään räiihaa. on kenties lapsellista ja typerää^ rikan vadtioori..
^r^i *^uÄ-A *-,Tii*ii A«t o.^; ^rnAx. rnittfa Aitt4»nln - Vaikka Ecuan
sa on monta. lumenpdttoista vuoren-hu
«)pua. Uieimin^ ni^ta ovat sam-
En voi tehdä työtä, en voi syödä, mutta sittenkiri täytyy miniin ky- Vaikka Ecuador' ei olekaan mikään
en voi nukkua. Nyt kaiketi huo- syä suiulta: Saanko kerräli tulla tärkeä tekijä maaflmän taloudessa eikä
maat, että asia todellakin on vakava.
Gösta,, minä kysjm sinulta:
Pidätkö minusta niin paljon, että
voit mennä naimisiin kanssani?
Tiedänhän kyllä, että pidät minusta,
mutta minä en tiedä, haluatko ' tää, vaikkakin miAä pelkään, että
minua vaimoksesi. jos . . . Gösta, vastaa minulle heti;
Näen sinut niin selvästi edessäni. Minä kuljen kuin polttavassa kuu-tänä
hetkenä, jolloin luet tätä kir- meessa, kunjies^kirjeesi saapuu,
jettäni. Sinä sivelet hiuksiasi ja Sinun oma Margit."
kohotat hiukan vasenta kulmakar- *'Rakas Margit!
vaasi — niinkuin smuUa on tapana Olet oikestssa — kirjeesi häm-tehdä
ollessasi hämmästynyt, Mut- mästyttimtoiia. Olen useasti aiko-ta,
Gösta • minkä mäköinen lienet- nut kirjoittaa sinulle, mutta se on
" kään luettuasi kirjeen loppuun? Si- kuitenkin aina jäänyt tekemättä,
tä en tiedä, ja sitä minä nyt mietis- Pyydät minua '<)lemaan rehellinen
sinun vaimoksesi? Minä rakastan ' politiikassa, niin on maa kuitenkin mo-sinua
yli kaiken maailmassa. 'Sinä 'nella* tavalla mielenkiintoinen. Tuskin
olet minulle-kaikki kaikessa. Mutta missään auringon alla on luonto luonut
minä en tiedä, mitä minä olen si- suurempaa kasviston rehevjrjrttä ja kannulle.
Minun täytyy saada se tie- neutta kuin tuossa todella ikuisen ke-sän'maassa.
Ecuadorin pinta-ala on noin 120,000
neliömailia ja asukkaita maassa on
noin 2 miljoonaa, joista intiaaneja 48,
sekarotuisia 30, mulatteja 14 ja valko-,
ihoisia 8 prosenttia. Itäisellä alangolla
elää vielä riippumattomia intiaaniheimoja,
jotka omassa kultaisessa vapaudessaan
eivät kuulu minkään vallan
alaisuuteen. • ^
maanjäristyksessä tuhoutuneen Amba-toh
kaupungm luona^„on 16,600 jalan
korkuinen. — ^
Ecuadorin historia on samanlaista
"kuin;, muidenkin Etelä-Amerikan valtioiden.
Espa'a.jalaiset valloittajat saapuivat
ma^dian-lSOO^luvulla ja saivat v.
1S34 haltuunsa'Quiton, voitettuaan inkat
monissa* verisissä taisteluissa.
Maan asujamisto joutui espanjalaisten
hallinnan aikana mitä julmimman sorron
ja mielivallan alaiseksi. Mutta vapauden
henki pysyi asukkaissa niin voimakkaana,
että -Ecuador oli ensimmäinen
niistä Etelä-Amerikan maista, jotka
vihdoin riistäytyivät irti Espanjasta ja
yhä vieläkin ecuadorilaiset ovat ylpeitä
siitä, että its^näisyysvaatimus julis-hyvin
erilaiseen puoliskoon. Vuoristos-konut
sinun ottavan meidän pientä nuori tytt^ ei ota asioita siltä kan-seikkailuamme
näin vakavalta kan^
naita. JLu^
p^ksi nyk^ai|:ai^en rkäs^
etteivät jotkut «uud^lmat eivätkä
pi^et .lemm<entunnustuk$et ehdötr
tomasti merkitse avioliittoa. Rakas
Margit, kuinka voisimme me kaksi
mennä keskenämmemaimisiin? Mehän
olemme molemmat aivan köy-ftalta.
Olen iloissani isiltä, että olit
rehellinen .^ninuä l » ) ]^ ^ ^ Minä
ymmärr^ lyrtvi^ ett^ piin
lapselliitöii jä typerä, kun annoin
s\JUdflmien ja Jbiey^^^ §^ojen; vähääkään
vaikuttaa itseeni. Kuinka
ihmeessä Olinkaan niin järjetön!
Sinä sanot, että et milloinkaan voisi
vuosikausia ketään odottaa. Mutta
£1 3a kirkas loiste, silmiisi?- "VFai ' naimäsiih." '^idaii smiistä paljon,
tuletko työntämään kirjeen inhoaa Margit, mutta en niin paljon, että
luotasi? Ja hudahtamaan: . tahtoisin pjrytää sinua voimakseni. • ^ ^ •
^ Kuinka vastenmielistä, kuinka Katsohan, Margit, ollakseni rehelli- heittäytynyt lammikkoon päästäk-epänaisellista!
Oliko hsA todella- nen, on minun sanottava, etten us- seen elämästä, mutta nykyajan
kin tuollainen?
istuessani tässä ja :kirjoittaessani,
elän hengessäni uudelleen sen. ajan,
jonka olemme toisemme tunteneet.
Jä minä muistan niinkuin-se olisi
ollut eilinen päivä, muistan, kuinka
me näimme toisemme ensimmäisen
kerran sirkuksessa. Muistatko sinä
sen? Ja minä muistan ohjelman
lappu numeron, tiikeriesityksen.
Kuinka minä nautinkaan katsellessani
noiden joustavien, notkeiden
eläinten esityksiä! Mutta juuri silloin
satuin minä kääntämään päätäni
ja — kohtasin sipuh katseesi.
Sinä hymyilit. Ja mitiä hymyilin
~ tietämättäni. Hieno nainen ei
hymyile tuntemattomalle herralle,
tiesinhän sen, mutta voinko minä
asiaa auttaa. Katsohan, minun täytyi
hymyillä. Muistatko sinä sitä-naista,
joka istui vieressämme;
häntä, jolla oli musta hattu? Muis-^
tatko, kuinka hän huusi, kun naarastiikeri
karjui ja yritti tavoittaa^
kesyttäjää? Ja sitten, kun minä-nousin
lähteäkseni . . .Minä ajattelin
mielessäni, että mahtaisitko-•
sinä tulla minua puhuttelemaan;'
Minä tahdoin, että et sitä tekisi ja
Andien harjanteet, jotka pitkin Tyy- tettim ensin j*uuri Quitossa syyskuun 10
,tämäft?%^l^%#^Ä#J^^Ä suu-kameeri,
refi^^Söli^ö^yiifife
hiä ja saisimme' siis vuosikausia minä, Gösta, minä voisin odottaa
odottaa, eikä se suinkaan miellyttäisi
minua. Eikä varmastikaan
sinuakaan.
Olen pahoillani, Margit^ että olet
ottanut tämän asian näin vaikavalta
kannalta, mutta minä en voi sille voi odottaa koko elämänsä,
mitään. Minä pidän sinusta ääret- minä ainakin uskon.
sinua. Vaikka sata vuotta! Sen-tähden,
että minä rakastan sinua.
Sinä et voisi sitä, koska sinä .et rakasta
minua. Katsohan, silloin Imn gaskudontaa. Etupäässä YHdysvallois-rakastaa
oikein, oikein . . . silloin ta tuotetaan maahan kaikki rauta-, lasi-
Itsenäisen Ecuadorin tasavallan kehitystä
ovat sittemmin haitanneet ainaiset
vallankumoukset; ja kansalaissodat.
Vallasta taisteli pari kolme puoluetta,
jotka ryhmittjdvät jonkun kenraalin
ympärille ja näinä vuoronperään syöksi-ivat
toisensa^ vallasta 1916
ovat olot kuit^iödn - tasaantuneet ja
maassa on yallinhut verraten rauhallinen
tila. '-^
Ecuadorin taloudellinen tilanne ei ole
suinkaan kehuttava. Pääelinkeinona on
maanviljelys; Ylätasangolla viljellään
kaikkia lauhkean vyöhykkeen kasveja,
alangoilla viiht3rvät taas kaakaopuu, so-keriruoko,
riisi, kahvi ja banaanit. Mitään
varsinaista teollisuutta ei maassa
ole, lukuunottamatta alkeellista kan-
Niin
töinän paljon, sinä olet herttainen
ja reiluv tyttö — käyttääkseni hiukan
banaalia sanontatapaa. Mutta
minä en rakasta sinua siten kuiii
rakastetaan sitä; naista, jota tahdotaan
vaimokseen.
On eräs asia, jonka tahdon tunnustaa
sinuUOj Margit. Kunhan si-n%
et vain pahasti;iisi? Mutta sinä?
häh tahdoit, että öhsin xehMih^
No mi^> wiinä olen rakastunut. Tämän
kihlakunnan tuomarilla, jossa
minä tahdoin, että sen tekisit, '^y^ toimin, on nuori tytär. Hän
Onpa hauskaa, että olet tavannut
tytön, josta pidät ja jonka kanssa
ja paperiteollisuuden välttämättömät
tuotteet.
Tämä luonnostaan rikas maa on näin
ollen, taloudellisessa lamaannustilassa.
tahdot mennä naimisiin. Gösta, tee - Siitä huolimatta on maassa pari suureh-hänet
onnelliseksi . . . koa kaupunkia, nimittäin pääkaupunki
Et suinkaan luule, että minä* Quito, jossa on noin 100,000 asukasta
ajattelen ist\ia kotona tänä iltana ja ja iGuayapquil, jonka asukasmäärä on
80,000. Ibarra on suurin maaseutu-
Herrasmies ei puhuttele tuntematonta
naista, mutta, Gösta, sydä^
messäni toivoin minä, että sinä sittenkin
sen tekisit. Ulkona oli pimeä,
kello oli kaksitoista. Sinun
oli täytynyt lukea minun ajatukseni,
lukea ne kuin avoimesta
kirjasta, sillä sufiä tulit minun luokseni,
kohotit hattuasi ja kysyit, etkö
on, vasta kahdeksantoista vuotias,
mutta i h ^ ä nainen. Me rakastam<^
me toisiamme ja meidän kihlauksemme
julaistaan tämän kuukau-- jaa ja keimailla
den lopussa. En tahdo kieltää, että eivät suudelmat
itkeä. Vielä mitä, tänä Utana
menen minä tanssimaan Helgen
kanssa. Hän on pyytänyt minua jo
viikkokausia, mutta minulla ei ole
ollut halua ~ ennenkuin nyt! Tänä
iltana . . . Jumalani, tänä iltana
minä elän, nautin, valloitan, voitan.
Minä tahdon olla järjetön, huvitella,
minä tahdon olla raju, raju
. Minä tahdon juoda samppan-
. . Tänä iltana
ja kuumimmät-morsiameni
isä on hyvin rikas. Jos kaan rakkaudentunnustukset mer-ei
hän sitä olisi, emme mc voisi kitse mitään. Minähän olen nyt
mennä naimisiin, Elsa ja minä. Sen- tullut niin viisaaksi, kiitos sinulle
hän itsekin ymmärrät. Minähän siitä . . .
si, jos olen täötVäiiut SMiulle surua taa niin oudolHi. Olenhan ajatellut Ja korvauksitta. On odotettavissa," etta
tällä kirjeelläni. Mutta sydämel- sinua omanani; Älä naura. Tämä
leen ja tunteilleen ei kiikäan ihmi- on kyllä typerää, inutta minä en voi
n&i voi mitään — ikävä kyllä. OI- sille mitään. Se on kirjoitettu.
saisi seurata minua. Yerl syöksyi ?l®^?^*iy^^r^,%^^^^?!°!^^^^ AjateUa, että smä menet kih-minim
kasvoihini ja minun sydä- pikku Margitj iMiÄa mi^ loihin jo tässä Iräussa! Sekuulos-meni
takoi, takoi . . . Ja sinä sait
seurata minua. Me emme puhuneet
paljon. Minä olin ujo, ja sinä
et tietänyt, miten suhtautuisit minuun.
Sinä saatoit minut kotini
ovelle saakka. Gösta, onko mahdollista
» että siitä on Jo kiilunut
seitsemän kuukautta? "Kuinka aika
kuluukaan toisinaan . . .
, Mutta nyt minä huomaan, että
minä puhun aivan- tarpeettomia
asioita, sellaisia, jotl^ sinä itsekin
kaupunki maan pohjoisosassa. Keski-
Kordillereilla ovat Ahibato ja Riocam-ba,
sekä eteläosassa C.uenca. Niillä on
kaikilla samanlainen, espanjalais-etelä-amenkkalaisen
kaupun^ leima.
Intiaanien elämä on suuresti vanhanaikaisille
tapoineen ja uskomuksineen
toisenlainen kuin espanjalaisten tai es-panjalaistuneiden
sekarotuisten. Pienet
maissi- ja papupellot sekä muut viljelysmaat
ovat suojaisissa laaksoissa. Niiden
tuotteita intiaanit kuljettavat juhdillaan
kaupaksi kaupunkeihin.
Monet intiaanien om*istamat pienet
maatilat ovat viime vuosina siirtyneet
valkoihoisille rsuurtiJällisUre väkivaUoin
käamme 'ystäviä niinkuin ennenkin!
Jos aimat minulle anteeksi,
niin kiijoita minulle pari riviä heti.
Ystäväsi Gösta."
kun intiaaniasutus kerran herää poliittiseen
itsetietoisuuteen myös Ecuadorissa
sainoiitkuin muissakin. Etelä-Amerikan
tasävalloissai niin sosiaaliset kysymykset
ovat Ikatkerina edessä.
**Rakas Gösta!
Kiitos, että vastasit minulle heti.
Älä^iissään nim^ssä^Iiml^
nä olisin niiii hirveän^^pahoillani
tiec^t. Mitä huvia on sinulla kuun- kirjeesi sisällön johdosta! Minun
Luulen, että lienee parasta, että
enune enää kir joita < toisillemme.
Niin, kyllä se on; parasta, Gösta.
Älä ole levoton minun tähteni, Mi- Papulc^tja pelotti
nähän olen, niinkuin juuri sanoin, murtov^koatt
nykyaikainen nainen.
: YstävyydeÖä^Ty/rargJt.»
Tässä ovat kkjeet. Niinktun lu-r.
Trentqn^ssa.N. J. on eräässä oluttuvassa
vaiiha papukaija, joka puhuu hyvin
karskUla äänellä. EtaSm.yönä. fflur-tautui..
vara$jQ^tti;y>aan,.kun Bumey
se oa.papukaijan nimi r — . parhaassa
unessasMi. ; .Banwy-4«räsi,. kun mies
neHa tätä kaikkea uudeUed^... , isoaitmi aikakauden tytöt olisivat kija näkee, ne eivät ole mitään jän-
Gösta, sinä tiedät, että minä olen luultavasti^ tulleet hyvin onnetto- nittaviä, romanttisia kirjeitä. Mutta
nyicyailaiinen nainen, .joka ei iudS miksi — mutta en suinkaanHc^oiä. niil^^^tkej^tyvat kaikki ne tuskat ryhtyi,et9imaan änuastettavaa.-
niin-ylen taclreänä sitä) ^ joku E n l i s i ^ i i a u s t a ä i ^ v ^ ] ^ ^ ja. pettymykset, joita «lämS toiai« 'XaMetkövtii^ r ' luljai^llan^
mieg suttt^fee hanta ja-kuisfcaa^ hä- nälyt tu^iifa8W>tC^ tnaan^hmJaHleantaa. . ja.imiittmttiis äri jaifft ft!'^"^'
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 17, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-09-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490917 |
Description
| Title | 1949-09-17-08 |
| OCR text |
misfä kaikista. I i t o j e n oleiÄaaB? neUe hiem^blä, :Nykyaikaine^^
Jotakin l a m p ^ ja kotkan väli- nainen tietää, fettei.^uudelma usein-mailta.
Typerä kuin lammas ja kaan merMtsevmiehelle enempää
lurhobllinen kuin kotka. Sillä kat- kuin kädenlyönti. Mutta, Gösta,
maa
sohan, Gösta, tarvitaan sekä type. iiinä en voi"miqhtaa,.että sinä olet ^'''''^^^l''^""""'T" T^^i
ryyttä että rohkeutta kinoittaak- suudeUut. imntia ja sanonut rakas- ^ maanjäristykset, jotka tuhosivat . . ^ ,
S tavasi minua. «linua tidiansittain ihmism ja^ aaeuttivat .^"«^^^^^^^ ^«^o-gta-nyt
aion vielä? Tarkoititko totta siUoin kun suunnattomia aineeUisia vaurioita, an- KordUlereiUa, Qmton kaupungin eteE-Minun'
on tehtävä sinuUe eräs sen sanoit? Miksi et miUoinkaan tavat aihetta hiukan tutustua tuohon puolella, Cotopaxin^uppu yU I9,6)oo
kysymys. Ennenkmn saan siihen pyytänyt minua vaimoksesi? Tämä päiväntasaajan alla olevaan Etelä-Ame- jalan korkeuteen. Tunguragua, äsken
väistaiikseh, en saa mitään räiihaa. on kenties lapsellista ja typerää^ rikan vadtioori..
^r^i *^uÄ-A *-,Tii*ii A«t o.^; ^rnAx. rnittfa Aitt4»nln - Vaikka Ecuan
sa on monta. lumenpdttoista vuoren-hu
«)pua. Uieimin^ ni^ta ovat sam-
En voi tehdä työtä, en voi syödä, mutta sittenkiri täytyy miniin ky- Vaikka Ecuador' ei olekaan mikään
en voi nukkua. Nyt kaiketi huo- syä suiulta: Saanko kerräli tulla tärkeä tekijä maaflmän taloudessa eikä
maat, että asia todellakin on vakava.
Gösta,, minä kysjm sinulta:
Pidätkö minusta niin paljon, että
voit mennä naimisiin kanssani?
Tiedänhän kyllä, että pidät minusta,
mutta minä en tiedä, haluatko ' tää, vaikkakin miAä pelkään, että
minua vaimoksesi. jos . . . Gösta, vastaa minulle heti;
Näen sinut niin selvästi edessäni. Minä kuljen kuin polttavassa kuu-tänä
hetkenä, jolloin luet tätä kir- meessa, kunjies^kirjeesi saapuu,
jettäni. Sinä sivelet hiuksiasi ja Sinun oma Margit."
kohotat hiukan vasenta kulmakar- *'Rakas Margit!
vaasi — niinkuin smuUa on tapana Olet oikestssa — kirjeesi häm-tehdä
ollessasi hämmästynyt, Mut- mästyttimtoiia. Olen useasti aiko-ta,
Gösta • minkä mäköinen lienet- nut kirjoittaa sinulle, mutta se on
" kään luettuasi kirjeen loppuun? Si- kuitenkin aina jäänyt tekemättä,
tä en tiedä, ja sitä minä nyt mietis- Pyydät minua '<)lemaan rehellinen
sinun vaimoksesi? Minä rakastan ' politiikassa, niin on maa kuitenkin mo-sinua
yli kaiken maailmassa. 'Sinä 'nella* tavalla mielenkiintoinen. Tuskin
olet minulle-kaikki kaikessa. Mutta missään auringon alla on luonto luonut
minä en tiedä, mitä minä olen si- suurempaa kasviston rehevjrjrttä ja kannulle.
Minun täytyy saada se tie- neutta kuin tuossa todella ikuisen ke-sän'maassa.
Ecuadorin pinta-ala on noin 120,000
neliömailia ja asukkaita maassa on
noin 2 miljoonaa, joista intiaaneja 48,
sekarotuisia 30, mulatteja 14 ja valko-,
ihoisia 8 prosenttia. Itäisellä alangolla
elää vielä riippumattomia intiaaniheimoja,
jotka omassa kultaisessa vapaudessaan
eivät kuulu minkään vallan
alaisuuteen. • ^
maanjäristyksessä tuhoutuneen Amba-toh
kaupungm luona^„on 16,600 jalan
korkuinen. — ^
Ecuadorin historia on samanlaista
"kuin;, muidenkin Etelä-Amerikan valtioiden.
Espa'a.jalaiset valloittajat saapuivat
ma^dian-lSOO^luvulla ja saivat v.
1S34 haltuunsa'Quiton, voitettuaan inkat
monissa* verisissä taisteluissa.
Maan asujamisto joutui espanjalaisten
hallinnan aikana mitä julmimman sorron
ja mielivallan alaiseksi. Mutta vapauden
henki pysyi asukkaissa niin voimakkaana,
että -Ecuador oli ensimmäinen
niistä Etelä-Amerikan maista, jotka
vihdoin riistäytyivät irti Espanjasta ja
yhä vieläkin ecuadorilaiset ovat ylpeitä
siitä, että its^näisyysvaatimus julis-hyvin
erilaiseen puoliskoon. Vuoristos-konut
sinun ottavan meidän pientä nuori tytt^ ei ota asioita siltä kan-seikkailuamme
näin vakavalta kan^
naita. JLu^
p^ksi nyk^ai|:ai^en rkäs^
etteivät jotkut «uud^lmat eivätkä
pi^et .lemm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-17-08
