Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 19, 1950

              .33 XV VUOSIKERTA
fci-—-—
L4U.^TÄINA, ELOKUUN
-11
QBiiJkalaislegioBaaii
liDsisaksalainen uutistoimisto DPA
C3 haastatellut Ranskan Muukalaisle-passa
palvellutta Hans Walter Bot-
B, ioka kertoi, että 70—80 prosenttia
lakista Indo-Kiinassa taistelevista
Muukalaislegionan joukoista on entisiä
öL^aisia SS-miehiä tai laskuvarjoso-tibita.
Böih kertoi, että Ranskan virano-
•iriset pakottivat saksalaiset sotavangit
\-2litemaan ^Marokon kaivoksissa suori­tettavan
pakkotyön ja Muukalaislegio-m
Vilillä, jolloin useimmat valitsivat
jjälkimmäisen vaihtoehdon. Muukalais-legionari
menetykset ovat olleet erittäin
suuret Vietnamin kansanarmeijan yli-ivoimaisuudesta
johtuen.
Bonnin parlamentissa on kaksi kris­tillisdemokraattista
edustajaa paljasta-,
mut, että englantilaisella ja ranskalaisel­la
miehitysvyöhykkeellä harjoitetaan
aivan avointa työttömien saksalaisten
väniämistä Ranskan Muukalaislegio-caan.
muna
^ Canadian Bank of Commercen Victo­rian
BC. haarakonttorissa vallitsi erää-tu
päivänä hämmästys, kun kaupungin
\-altuuston jäsen mrs. Margaret €hristie
astui sisään ja esitti shekin, joka oli hy­vin
ainutlaatuinen. Shekki oli Jiimit-kirjoitettu
kovaksikeitetylle kanan-tsimalle.
Pankkivirkailija tarkasti- "shekkiä"
ja huomasi sen kaikin puolin kirjoituk-
Knsa puolesta täyttävän shekin vaati-sakset.
Kun paikalle haettiin pankin­johtajakin,
todettiin omalaatuinen shek-
H kaikin puolin kelvolliseksi ja mrs.
Christie sai sen osoittaman summan, eli
15 dollaria.
Shekki syntyi siten, että mrs. Chris-ts.
joka on nuorison ojeonuskodin pu-
Täytyykö lasten kuolla atomisodan uhreina, vai annetaanko heille
fnakdoUisuus kasvaa yhteiskuntaa hyödyttäviksi kansalaisiksi?
Kaikkien vankempien tulisi liittyä rauhan voimiin, turvatakseen
lapsilleen huolettaman ja vapaan lapsuuden, tulevaisuuden in­nostusta
pursuavan nuoruuden ja hyödyllisen, rakentavan työn
^ täyteisen elämän aikuisina. .
PÄIVÄNÄ, 1950
m
S3
dB
N imipaiyid
o Ä®—Suifflimtei .».r. Samuli
21—-MmaBaBtai , Solai «
SÄ—lllstai Iivari, Mvo
S«—Ke^kSvö&k* ¥<arma
2*--¥«w*a|, Perttu
25—Berjantai Lm?ilsa
2S—LÄ«i»tal V . . . , . Ilma, Itot
"Oleii amerlkkalaiiieii
tottele tai ammmi*'' . ,
R-u0tsalainen lehti Ny Dag on tehnyt
paljastuksen, Joka on kaikkien ruotsa­laisten
puheenaiheena Korean tapah­tumien
ohella. Lehden kertoman mu­kaan
on Yhdysvaltain sotilasdepart-mentti
julkaissut salaiseksi tarkoitetuli
englantilais-ruotsalaisen tulkkikirjan,
joka on ilmeisesti painettu sillä varalta,
että amerikkalaiset joutuvat mielii lä­mään
Ruotsin. Kirjasta on otettu leh­teen
lainauksia, joita amerikkalaiset ai­kovat
käyttää, m.m. seuraava: ''Olen
amerikkalainen. Tottele tai ammun."
Ny Dag on julkaissut myös valokuvan
tämän tulkkikirjan kannesta.
Tämän paljastuksen johdosta voi­daan
pitää todistettuna, että amerikka­laiset
maailmanherruuden tavoittelijat
suunnittelevat suursotaa, jonka yhtey«
dessä he aikovat miehittää Ruotsin.
IRKIC^AN SINISENÄ - ja valko-täplikkäänä
kaareutuu keväinen
taivas Itä-Hämeen kauniin kaupungin
^^Djohtaja, kysyi kaupungin tarkasta- yjig yielä riutumattOTniin, ^evätpak;
i^ta Henry Watsoniita lahjoitusta ko- j^^sten kovettamiin hankiin piirtävät
^hmksi. Mr. Watson oh halukas
satamaan lahjoituksen, mutta yaUtti,
«tei hänellä ollut shekkikirjaa amika-
Mutta hän sanoi, että jos mrs.
y^tie suostuu ottamaan minkälaisen
^jskin tahansa, saa hän lah|oitiiksen.
-Irs. Christie suostui edellyttäen, että
on muuten katteellanen ja niin
lietson teki shekin kananmunan
^metsäpuut varjojaan ja hiihtäjät latu­jaan.
Heinola on vanhastaan tunnettu kyl­pylä-
ja seminaarikaupmiki, ja kesäis­ten
hankien nuoret Mihtäjättäret ovat
seminaarin oppilaita, tulevia-opettajia.
Jotka tulevat huolehtimaan siitä, etti
hddän- kasvateistaan keäiittyy varrel­taan
vankkaa ja sielultaan tervettä nuo­risoa-ristetään
sieltä Hielsinkiin lyhemmässä
ajassa kuin ennen laivateitse iahteen,
joka on Heinolan naapurikaupunki.
Nykyään näkeekin Heinolassa aino­astaan
puutavaran hinaajien puhisten
ja kohisten puskevan Jyrängön koskea,
jonka niskassa kanootlimelojat tapaa­vat
iltaisin harrastaa mieluista urheilu-aan
ja hiukan uhkarohkealta näyttä­vää
koskenlaskua.. . •
Rautatiesillalta, Joka kilpailee kor­keudessa
virran partaalta kohoavan
harjim kanssa, avaiituu mitä ihamn
raköala Kymilte. Kaunis on myös se
icäköalä, joka täaltä^avautuu i t ^ kau-
Ezekiel Martin-niminen rakennustyö­läinen
oli haastettu Detroitissa oikeu­teen
vastaamaan siitä, että hän oli aja­nut
autoa juopuneena. Asian käsitte­lyn
jälkeen Martin tuomittiin 15 päi­väksi
vankeuteen.
Mutta tuomittu protestoi, selittäen,
että hänellä ei nyt olisi aikaa mennä
vankilaan, sillä hän on korjannut Py­hän
Annan kirkon kattoa ja tämä tyÖ
on puolimoisillaan. Tuomari sanoi:
"Olisi väärin panna seurakunnan jä­senet
istumaan vuotavaan kirkkoon tei­dän
syntienne vuoksi. Mutta parasta
on siellä katolla ollessanne olla varovai­nen
ja saapua t.k. 17 p:nä tähän oikeu-
. teen, josta teidät viedään kärsimään
tuomiotanne."
mäläisen kirjailijattaren varhaisempaan
tuotantoon.
Talon läheisyydessä Kauppakadun
puolella osotetaan vieraalle paikkaa,
missä Vänrikin markkinamuiston van­ha
krenatööri olisi laulanut markkina­rahvaalle
sotamuisto jaan. Siinä on
muistoista rikas nurkkaus vanhaa Hei­nolaa,
jonka ajan kaikki uudistava ke-
. hitys on hellävaroen sivuuttanut.
Virralta kohoava puisto päättyy se­minaarin
rakennuksiin, joideö ääressä
vieras niin mielellään viivähtää^ joko
oppilaitcfeen kauniita sirötyyllsiä ra­kennuksia
Ihailieii tai mahdoUlsesli
menneitä muistellen. Suuri on se oppi-lämmittävine
sateineen -saapuvat Hei­nolan
rannoille, alkaa vuolas Kymi lau-
-^ettäin juoksivat Levenin joen var- koa talvisia kahleitaan ja pian sen "ar-
Drnnbartonissa leikkineet lapset maat aallot taas hqieisina hohtelee'*.
^®esti kotiinsa huutaen, että suuret i930-luvim ensimmäiset vuodet mer-
^ ajoivat heitä takaa. Hätäänty- kitsivät uuden ajan tuloa hiljaisen idyl-
JäMitriensirät apuun ja havaitsivat, Ijseen Heinolaan. Kaiipiinkl sai rau-satamäärin
suuria lohia poukkoili tätien ja yhden Suomen pisinamistä ja
rf^ yhdessä forelli- ja kampelapar- komeimmista rautatiesi!k>ista, Joka on
^anssa. kaupni&iin saapuvalle matkailijalle ja
lähikylistä riensi pian paikal- kylpyvieraaHe elämys ja nähtävyys,
eikä jokivarren asumuksista Rautatie merkitsi Heinolan patriarkal-
^ syt kalaa viikkokausiin. . • lisen laivaHikkeen loppua,' silS nyt hu-
Kmi sitten ensimmäiset kevä^äivät PiJn^JJn. mjssä nuortui^t nurmikentät fas^ukko, jonka tämä <^pilaitos on
täyttävät ilman väkevällä tuoksullaan
ja missä talot näyttävät katoavan tila­vien
pihojen varjoiiän poutarholMn ja
vanhoäiin puistikkothin.
Siellä tapaa vielä ajan leimaaman
korkeahkon puurakennuksen, Noakin
arkin. Jossa aikoinaan oli "Pohjolan öoi-
£in kroii\'i", miftta. Jos"Sa nyt »kuuluvat
enää vain kummitukset kiiIkc%'ao. Tä­mä
^«mha falo krouviaikaisine tapahtu­mineen
€MS ikuistettu: eräässä; tunnetussa
vanhassa rcMBaanlssa, Joka Hittjy Hähä-puolivuoslsatalsen
toimintansa aikana
Suomen opettajiston riveihin kasvatta-
• r.ut.
Kauppatorin vaiheilla antavat kättä
toisilleen vanha ja uusi aika. Utisi muh-keatyylinen
pankkitalo viihtyy siellä
mitä parhaimmassa sovussa vanhan rin­nalla,
jota aikamme kaikkialle ehtivä
t-iidistusinto ei ole kyennyt täältäkään
vielä kokoniian karkoittamaan.
Kesäiselle Heinolalle antaa erikoisen
leimansa kylpylaitok^n tdimlnta, Lai-
Jateu sivulla