Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 19, 1950

              {m&mmmmiUNBM' VIIKKOIMMTU
vmmhsö- m«i prl»ted W Vapaus.,Pi*llsMög Cempsm.
Itoit^d.- lO®-!»,- Eini. Strcf t West, Sudfenry. Ontarto-
Ees^ered at tlm Bast Office B^mtment. OtteTO, as seconö
elasf matter.
lieÄS ilmesysr J0teilsea.viil5:oii lauantaina K-sHrulsens, sMl-täe
» parasta kausoklrjaliista luettavaa lalklltit aloilta.
1 TOOSikerta ,
@ kuukautta . . . . . . . . . . . 2^
TILMmBSmATi
1 'mosikerta I3.C30
f feiiulmutta i.TO
8-feTOkautta l.Oi .
SUOMEEN JÄ »roUÄIXE UIÄOMMIXE
1 TOOsikerta ;. ...$l.SO 6 teiulmutta . $2.50
SOSOITUSHINNÄT:
TO senttiä palstatuumalta. HalviB kiitosilmoitus ^.C8. Kuo-lejnaaa
Umoltiö $3.0ö ja sen yhteydessä Ju&aistava muisto-utray
$1.00 Ja Iditos $2.00. .Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. EM-lEMshimiat
pysyvistä ilmollufcilsla. TilaplisiJmoittajien oa
Mhetettävä maksu etukäteea.
il^amiehiilemyöimetääss^iS proseMin palkkio.
JKaikM liekille tarkoitetut maksuosoltukset on ostettava kiis-t
»atajaiiBtoeea: Vapams JPuMlshtog Compajsy Liiaited.
Kustaataja Jii palaaja: Vapaus FöblshiBg Compauy Ljmiteö,
SOihieS Elm Street West, Sudbury, Oataslo.
Toimittaja: J. W. Saari
lisHöia atotut kirjoitukset 6E©iiettai's:
f . 0, mm. m
TässG iiMmerossa lamuu tervehdyksensä Liekin ystäville
efttmem toimii ta ja Aku Päiviö runon muodossa Ystävien pa^
kisimssQ. FiiiviS eleiee kesäQsummssaau Stidbmyu Mkellä- jd
käy siVmu iäiiöiii kaupmigissa tuttaviaan iervehtlmässä.
-Tässä mmf€?6ssa alkaa pitempi-kiipakirjoiitis, *"Syyiiisiä'
me kysyvät*', . Tämä kirjoitus on yhdysvaUaiaisen Änn&lVlr"
mn käsisiaa ja se käsiiieke eiömän ongelmia vähän syvälM-
-semmäi-tä kammita kai^ tamliisesti. Se on kmdimliaais
micienkiiutoimn ja sc tuo lukijsn eteen selvästi ne ristiriidat,
•mitkä tavaUisen pifcktdhmiscu elämässä ovat hyvin'yleisiä ja
Seuraavassa mimerossa juikaiscmme ktäduison ramkalm-sen
kaioiisai papin, abotti Boidieriu kirjoituksen^ missä käu
kä&Uehe kristityn suMeita- atmnipmmuikysymykseen. Kir-jaiiMkscssaapi
hän sel0sim syiiä,- joidepi-v2ioksB hän ailekir"
joltti atomipomminvastaisen vetoomuksen, minkä' monet kir*
kopi edustajat ovat tässäkm maassa aUckirjoiUmcei siinä
meiessäf että he haimvat o'-ls mukana työssä, jonka tarkoi'
iuksena on säästää ihmiskmita tuholta.
Kuinka tmmetut kirjailijat katsovat tärkeäksi raui^nve'
ioom-ukscii ailekirjoittamiseH, otamme tähän muutmuia
näytteitä: '
Kiinahmicn kirjiiiiija Emi Sim:
*•!/€ enimc kerjää rauhaa sodanvaltmstelijoiita, mc vaa-dbnmc
sitä. Voimallamme tu'emme pakottGiman heidät lo-pettämään
provokationsa. Lnjittakaamme sen imoksi rive-jämmc
rauhan kirissä."
Rmiskan .4katemioti jäsen, ' romaattikirjailija Pierre
Ben oit:
• "En voi ymmärtää, kuinka voidaan kieiiäytyä allekirjoita
iamasia Tukhoimafs' vetoomustaJ*
Nob€'ipalkifumn saaja Thomas Meiim:
"Olen aiiekirjoittainii Tukholman, veioomuksea, koska an­nan
tiikem jokaiselle iiikkcelle, jonka päämäärä^iä Ofs edistää
muJian asiaa. Olen vakmäett-u siitä, että atomisadassa ei tule
ok maan voittajia i]ikä voitettuja, vaan imaiimae tuke kok-icamaan
täydc^iincm hävitys. Se§2 vuoksi olen alkkirjoiiia'
fiMt. Uskon, että sitai kvädytäB uutta isänmaatani .imerik-
Kmtttu maaiimaii ' inmiettu muV0Si&liiUekJii£n kirjailiJG.
Iija Ekrenburg:
'*3f€}dän täytyy varmasti sanoa ajatuksemme kaikille: ky-symys
o$i siitä, syttyykö sota vai ei, ei ok mitään arpapeliä
eikä sattMmankaiippaa, se ei koske vain joukkoa vastmmalai-siik
-pmkoiiiq olevia hmmipäisiä tässä tai tuossa maassa. Syt­tyykö
sota iai ei koskee meitä kaikkia,, niitä miijoonia ihmi­siä,
piia me edusiamme."
BrasiUeimnen kirjaiiija - Jorge dc Lima:
*'Minä västlistan atomisotaa samalla iavalh kim syöpää
ja spifaalii!:'*
AmerikkaiaifieB r&maamkirjmiija Bimmd Fasi:
''Xiidm momiukmsten. ja erilaisten voimicst, jatka- ovat
yksimieMsiä toiveissaan säilyitää rmiha ja vikassam sotaa
vmtamt, täytyy yhdistyä rauhan säilyttämiseksi. Jmiri tähän
pyrkivät kaikki amerikfcaiaiset, jotks ovat tietoisia ja jmiia
tm hyiHi inkto.^*
Tässä on vaim mmitamie^s tmmeitmjem kirjasHjmi lausun-iöJQ.
Kmkkien eiämmiahjem tmmetiuja ja lie toisi m pia edm-mliittynyi
rmtkmpimimiitjiiM, koska ke k&sitiävät sen
imkmt, mnkä atomip&mmi saa aikaan maailmatm, pudoiet-takmm
se mksä rmsii$tmf$ koikms^ tuFmmsa.
Jokmmn' sMm iMkmv& ja. vastmimm ikm-im^, pkmmi,
S&k^.k&l-mm ikmskmM.»mi pehsim iukoim, aUekir^mtim rau-
'. Jatikoa 1. sivulta- ' • •
tos, joka m käynyt läpi laajan uudis-tusvaiheen,
on nykyääo Lomaliiton hai •
lussa, jolle- kaupimki on ...sen vuokran-nut
kyHinieneksI vuodeksi. Lomaliitto
on sötä-keMttäisyt racrkittäväB ja ensi­luokkaisen
reumatisinQjaraiitolaji, ai*
koen laajentaa sen toimintaa edelleen-kia.
.
Reumatismia sairastavat saavat Iai-'
toksessa -viimeisinipien menettelytapo­jen
mukaista'.hoitoa. Luontonsa puo­lesta
onkin Heiiiola erinomainen virkis­tys-
ja tervehtymispaikka, jonne siel­lä
kesänsä viettänyt palaa mielellään
uudelleen. Kaupungissa on myöskin
viihtyisyydestä pidetty huolta. Uima­paikat,
vesikelk!camä'^t ja rantakäsi-not
ovat päivittäin kylpyvieraitten käy­tettävissä
ja kesän parhaimpana aikana
niissä onkin mitä vilkkain meno ja vili­nä.
Erityisesti vetää vesikelkkamäki
nuorta väkeä puoleensa, sillä siinä jos
missään on huvi erinomaisella ja sopi­valla
tavalla yhdistetty uintiin ja yleen-iiä
virkistävään ja vaihtelevaan ranta­elämään.
. 'Kaupallinen elämä Heinolassa, on
vanhempaa perua kuin teollisuus, mut­ta.
siinäkin liikulliin pitkälti tämän vuo-
, sisadan fsuotelle: vanhoissa •totutuissa- ta- _
voissa ja- mucMloissa, Jotka, eivät- suin- •
kaan. ^.edustaneet' kovinkaan. korkeata
myymäläkulttuuria. Vasta 19S^-luviil-la
alkoi siinäkin tuntua uuden ajan tuu­lahduksia,
ja aivan viime vuodet ovat
tuoneet paikkakunnalle uusia-kaupalli- ,
sia «iistysaskdeita;._
Näiden matalien pikkutalojen lähei­syydessä
kohoaa lehtevien koivujen var­jostamana
vanha kahdeksankulmainen
kirkko. Tässä onkin lueteltu huomat-tavimmat
nähtävyydet Heinolasta, iha­nasta-
liaupungista. '
. . - -
-•D.4NSKASSA OLESKELI heinäkuun pn^mik- - '
iäinen- rouva tosiko ^Yuassa, joka oli hji^k^
jolloin- atomipommi-..pudofcet-tiin.Hiroshimaan Ja
Hiroshimaa-asukasta-sunnattim." -Rom-a Yuas^''^.'^
kassa, a|lekirjoitta.nut. atomipommin kleltäj3^is||
Tukholinian' rauhan.wtoampksen ja- Hsänayt alleki *
sa Jälkeen- seuraavan henkilökohtaisen reunameri2'^?'3
von - koko sydämesläni, ettei atomipommi.enää pu^' • i
kääij. maailman-kolkkaaB'.. -Koska/rouva Ynassa m
voja henkilöitä,-joka-on omakohtaisesti kokesut Hiro^-
'atomisöinnln', . -lainaamme hänen:; aolamansa. -Iiaastar
jossa hänvkertoo, mitä: "hän on nähnyt ja koullui Hiio1
tapauksista. / ' "
Rouva Tosiko Yuassa aloitti haastattelunsa kert-iS
erästä hyvin eriskummallisesta tapahtumasta. Sinä het'
jolloin atomipommi pudotettiin Hiroshimaan 0*
icic
££3
12 }i
Räjähdyksen jälkeen marmoriportaissa havaittiin s€l\i ; M
miehestä, tumma läikkä, onnettoman uhrin vario 5-",J^I^^ ^
voidaan sanoa, ainoa mikä hänestä oli jäänyt jälelle k I
Fommiräjähdykseni aiheuttama ilmanpaine aiheutti hf^f ta
histuttavia tuhoja. Lukuisissa tapauksissa uhrien silmät^*-^ tuL
vat irronneet silmäkuopistaan. Räjähdyksen jälkeea l ö i l j tuoir
tiin ruumiita, joiden silmät riippuivat silmähermojen 1 «
juon]
k
tuudi
mällhaksien päissä.
Ihmiset kärsivät hirvittävistä palohaavoista, jotka vi'- 3
ien laajenivat, mustuivat ja kovettuivat kunnes ne
vat suuriksi rakkuloiksi. Jalat Ja kädet alkoivat palsue;
muistuttaa kravuii saksia.
Miehet Ja naiset menettivät luuksensa. Vieläpä sili S
tapauksessa, että he, jäivät • eloon, eivät •hddän-.hiukssaia §
kaneet enää, kasvaa.' Tähän voidaan lisätä eräs vieläkin! ^
histuttavampi' yksityiskohta: iho- irtosi ruumiista sKiriij
kohdista ja usein' kokonaankin. Monissa tapauksissa
- tulivat- täysin nahattomlksi- vääntelehtien hirvftlävissl ^
kissa ennen kuin he kuolivat.
Pommiräjähdyksen jälkeen oli tietenkin mahdotonta j
taa kaikkia uhreja. Sairaanhoidollisesti uhrit jaettiin i
teeri luokkaan: toisaalta sellaisiin, joiden pelastamiMn
vielä ajateltavissa ja joihin kaikki sairaanhoitotoimenjKl
keskitettiin, ja toisaalta sellaisiin, joiden pelastamista ei
detty imahdollisena. Viimeksimainitut koottiin läjiin kad
kulmllji, joissa heidän annettiin hitaasti kuolla haavoilmj
Kolmen kilometrin säteellä suurin osa uhreista, jotka
heti saaneet surmaansa, kärsivät verenvuodosta; veri
kaikkialta — nenästä, korvista ja hikirauhasista. Syönuri
ja nieleminen tuli melkein mahdottomaksi. Sairaan suiÄ
voitiin kaataa tilkkanen vettä, mutta hän katseli hoitaji-tylsällä
ilmeellä, ja veren sekoittama vesi virtasi häEen j
pielestään alas.
Tutkiessaan Hiroshiman t&reja lääkärit ovat todeaMl
tä vieläpä niidenkin uhrien, joita atomiräjähdys koski e{Ms
rasti, valkoisten verisolujen lukumäärä väheni. Ruumis
mädätä ja hajota sisäisesti ja Juuri tästä syystä Hir
uhreja alkoi jo heidän eläessään ympäröidä ruumunhaju.
Räjähdyksen uhreihin on lisättävä tulen uhrit. Atca
pommin aiheuttama 9,000 asteen kuumuus sytytti
massa jättiläismäisen tulipalon, joka vielä lisäsi yleistä pf;
kia ja sekasortoa. Alkoi sataa ja tämä sade oli räjähdyl^
tä ja tulipaloista johtuen niin mustaa kuin muste, nmtta
teestä huolimatta valtavat tulipalot levisivät edelletu
jähdyksestä pelastuneiden yrittäessä paeta paljain Jaloin
tujen palavalla asfaltilla.
Olen tavannut ihmisiä, kertoi rva Yuassa, jotka pom"
putoamisen hetkellä olivat kolmen kilometrin päässä raja^
mispisteestä. He olivat joutuneet säikähdyksen vallaan, ffi
ta näennäisesti he olivat pelastuneet: heillä ei ollut palo-muitakaan
haavoja, mutta silloin tällöin he olirat tuii'£2
vähäistä huimausta, jonka he lukivat pelästyksen tilille. Jl'
ta kuukauden tai kahden kuluttua nämä ihmiset olivaU^
leet. Pommin radioaktiiviset ominaisuudet olivat
neet hitaasti mutta varmasti. ^ Ei voida näet koslmn i^'
onko uhri selviytynyt vammoitta atoniipommifukseilä,
edes siiloin, kun uhri ulkonaisesti ei ole lainkaan isr^'
pommituksesta.
Saraan perheen • kaikkien jäsenten ei välttäroättS m
kokea samaa kohtaloa. Tunnen Hiroshiman pormeslanii^
pauksen. Hän oli kaupungissa vaimoineen ja kotause
sineen atomipommituspäivänä. Hän itse ja MiseiilsSa
sodar
•iDine
kaan
iDin. ]
renc
"Gyu.
"Myk
"DanJ
ajan
esiintj
kaikes
M oli
Unkai
karilai
lenkur
tatapa
t€n un
^asoisij
tua P.
näiden
raiselli
sija. 1
dia "1
näiden
liistoria
kmiltta
toinen,
^ottava
naistäht
laisille ;
iien par
\'assa "
vieMtyi
somme ;
Dseihin.
pystynee
laavaiser
taakseen
kuten K
fömit, M
tasoa.
Kammuskmittgatar, Miss Holland
Marsk of 3950, jolk- el ok mmm.ja
vaan selkrikimppM. Gerimde Kmyk
edustaa Eielä-Onimon kedelmäiiism
kasvisten kasvatmseutua.
ti»n saivat surmansa heti. Hänen' vaimonsa, ja ^ ^ ^ ^ jcllaista
saivat vain palohaavoja ja uskoi-vat pelastuneensa.
lapsi _ nuori tyttö — ei ollut Hiroshimassa p^i^^^^^
tapahtuessa. Pommituksen jälkeen hän saapui fea#^'
-hoitaakseen äitiään ja-.veljeään. Kaksi ^^^^^^^^^^^^
min eloonjääneet äiti ja poika, mertehtwät haa\«
nuori tyttö,, joka ei ollut kaupungissa. pommitu^-O W^
essa, kuoli vuorostaan joihin ^'an kuluttua. «
mansa syynä oli tartunta, jonka hän oli
radioaktiivisten aineiden surmaamia uhreja-missä,
puhutaan usein Bäkymättömistä.^teistä^, i^^^
teistä. .Atomipommi muistuttaa Jossakin mälrffl-tä.
Ei
aiieuta i
viikkoja
faa sak
ban vaat
Vielä n
ä asuvat
^aaa kjut
ja uneliai;
Haastal
^%ti kiv
kanaan E
jälkeenkin
BS. Kiv
k
«^^^aktirvis
paistiin kä
P'>^t nop>eas
^ oli edel
^'äin k€
^'-asa, jok
treoiin elo
^ a ä . mi
allek
tömistä
mm 2