1945-01-20-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
{Canadan suomalaisten viikkolehti) Publlshed and printed by. the Vapaus Publishing Company Limited; 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. ; Reglstered at the Post Office Dept, Ottawa, as second class matter: TUanshinnat: . 1 vk. :.$2.öo- 3 kk» .*««.*•«.«.•..••.«.».«.• •«•«*• # «60 i \ YhdysvaUoihii?:. , - 1 vk* ••••••••••»••••««••••$2*50j 6' kk*'«• • • • •"'» • • * • • • • * * 1*40 Suomeen ja muualle ulkomaille: • 1 "Vk. . . . . . . . .....«... •<$3.p0 - 6 bklc. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . l.€3 Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäeif pai:a:Sta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. .Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään. ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta 40 senttiä palstatuuinalta Ja kerralta. Alin Ilmoitushinta $1.00. Alin maksu kuolinilmoituksesta' $2.00 ynnä - 60 senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai kiitoslauseelta. Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on -lähetettävä maksu etukäteen. Kalkki,-Liekille tarkoitetut maksu-osoitukset on-ostettava kustantajan niemeen: Vapaus Publlsfiing Company Limited. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Pub- • llshing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario Toimittaja A. Päiviö. Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava: Tummana tammikuun iltana Tiedättekö, kun ministeriiii oikein Joulumuistöja »Muistuu mieleeni lapsuus, kuinka hartaasti odotimme joulua jä kuinka hauska se oli, vaikka ei ne työläislas-. es. rin vasaralle ja minulle sekä kuopukr selle ja lähti metsään. • Kuvitelkaapas mokomaa, raahata mfeidät4^^upunkiin ja pystyttää koti kaupungin korkeimmalle kukkulaUe ja sitten itse p^^ takaisin korpeen, kuuntelemäa.n ikihonkain huminaa. Vaikka ei kait tuossa päivittelemisen syytä liene, metsäähän ne kaipaa muutkin nikkarit. Sinne hongikon keskelle ei^löydä jäätävät Superibnn Viimä^,jot helposti.jähmetyttää nikkarin sormet vasaran varteen. Niin, ei varmaan. ole hupaisaa osoitella naulan kantaan moisessa pakkasessa..;, . tiMjieekin niin että naulat kääntäisi;,si,yu un .aiheuttaen turhaa lisätyötä, vasaran harhaiskuja. Joo, parempi se on metsässä: Mutta minä en vain kaipaa honkien huminaa. On niin mukavaa lekotella lämpöisessä pirtissä ja Jcuunnglla miteii päkkas herra paukut- • telee; nurkissa etsien sisäänpääsyä. Mutta eipäs pääse halliparta sisälle, ei edes salavihkaa ovenraosta, kun en :av.aä ovea. -Miksikä oven avarsin, _ ; kun ei ;ole edes lehmää ^navetassa. Täytyy vielä vähän jatkaa juttua j^nka tähden pitäisi ulos yrittää. Ei •snta"parem7nasta maailmasta':', Vn- ..^ -Jehmää ,eikä navettaa, eikä edes me kerralla kai kuten tavallisesti tuli kädestä pitäin heitU hyyästU nikk^^ Jouluilot- simria olleetkaan; - J ^ P.O. Box. 69 LIEKKI - - - -.Sudbury, Önt. Toimituksen kulmasta kainen äiti kuitenkin koetti tehdä parhaansa ihästuttaakseen lapsiaan. Aikuiseksi vartuttua on oihatkin jouluni menneet, melkeinpä joka joulu, valmistaessa toisillie jouluiloa. ^Keskustelin nytkin vanhan ysitäväni ja työtoverini kanssa joulusta, että eipä siitä meille ole paljonmuiita kuin huolta ja työtä. Meidän kylässä kun on vuosia ollut tapana, lettä aattoiltana psuuskauppaninie tarjoaa kahvit ja syömiset ja lahjat lapsille, aiin siinä on huolta saada kaikille riitt9,miin eikä mkaan saisi haaskata. M sii- . nähän ori sitä joulifiloa kun ' ^kaikki onhistiiur Tämä joiilu toi minulle paljon iloa ja se kaikki tämän Liekin kautta.^ Olen saanut Liekin lukijakunnasta niin paljon ystäviä että aivan ihmettelen. Vieno oli lähettänyt kauniin tyynynpäällisen kauniine värsyineen, mutta ei täyttä nimeä eikä osoitetta, että voisin kiittää. Ja joulukortteja paljon, Isoäidille kaikki. Joukossa eräs vanha tuttu, Alfred Vainio, iheidän 35 vuotta vanhan osuuskauppamme ensimmäinen liikkeenhoitaja. — Ei -Ja lähteneet tulemaan Goldenia Olivat pysähtyneet' siltaa yasten^ siten muodostui.jäätammi, jok^ ^ kot^ti veden ottamaan uuden suunn^ . ja virtaamaan ympärralakaupuuliii Niin äkkiä ja hirveällä tohinalla tuli, ettei mitään voitu tehdä sen & tämiseksi. Miriam sanoo, etteivät he öi{ vaarasSaf, sillä he asuvat niin kaukana. IMuttajnuuten. Heillä oli jöuluiltai --vieraita Ja niinl^Äa;^^m^ kiä oli juhlätimnelma tipbties^ kun tuli käsky: "Valmistukaa!' Ves nousee kaupunkiin." Vieraat lähi nopeasti kotiinsa, mutta heidän tyi kahlata sellaisella pakkasella jäi kylmässä vedessä nielkeih polviaiiivfr ten./. ^;;^-\v..v'^'^•.,v . ' Ei ollut tosiaan miellyttävää 5fejl. lätys niille, • 'joicien lämmiiyslaittet -ja -aineet joutuivat Veden sisään: tai ijLista tuntui, kuin heillä olisi öiliit pi^ vhi sbtä joiiluii ja uudenvuoden Jäp^ejä pn tuotu paljon töihin, ja 05 kuulunut ampiiimistä ja pauketta,- jilävalleja oh saretty. Lapsilla vaan • on ollut hauskaa, kun; kirkasta luistit jäätä on ollut tarjolla kaduilla ja pihoilla kaikkialla. Omasta puolestani olen tässä hyvi läni, kun en sattunut sinne menfr mään, ja tässä onnentunteen vallassa toivotan kaikille Liekin ystäville rin-nantäyteisiä onnentoiveita tälle vu* delle.' • ' ERAKKa la neuvoja -ölMstiiiair suopea. Tucftttas kiittää •^''rM^ ja sanoo qle- . vansa "osittain sämää mieltä'*^ mutta' • epäilee,' ettei västadja pkäHut huömi- • oon vastustavia voimia tai aliarvioi ne pahasti. "Ei niitä poisMä'\'telä tälläkään sodalla, ne ovat' olleet, ne ovat vielä nyt ja ne luultavasti jäävät olemaan*', sanoo Tuomas jä kysäsee: "Mitäs arveleisitte, jos jöiituisimme vielä soppalinjalle tai satsimme jou- '• köliä yksi toinen niinkuin 'yksi toinenkin pyydellä henkemme pitinieksi • viiden dollarin kmikausiavustttsta työ- ' tavastaan?'* KylU allekirjoittanut otti huomioon ' ne vastustavat voimat ja koetti olla navettapolkua,-minkä tuollaiset tuulet aina lumella.tukkivat. . Ulkona :viniintynyt tuuli lennättää lunta yhtenä ryöppynä, mutta täällä sisällH on lämniintä ja rauhaisaa. Tl- , ta; pinienee. yöksi ja valot"" syttyvät .toinen toistaan kirkkaampina. Pian . loistaa . kaupunkimme monivärisine yalpineen paljon kauniimpana kuin /"koskaan:päivän valossa. Pakkanen punoo jääkukkaköynnöksiä ikkunaani, ja niitten läpi katsoen vilkkuvat . valot ktiin;säihkyvät timantit tum- . maila ?ametilla. Oi sinä arkinen kaupunkimme^, niinkö houkuttelevan sa- :;,niraaailman illan tullen valoinesi loihdit, lastesi iloksi ja — niin usein, tur- Sattumalta sain käsiini vanliM ,. . . „ mioksi,.:.Viattomalta näyttävä valo-nua aharv,o,mma. vmik^nMb, , feikkisrtoukuttelee perhdssMut liian snhen puoleen erttytsestt kajotuksi, yjmjj^ ollut helppoa silloin aloittaa liikettä vähän yli kuudensadan ^pilarinpa suomaläiserikalent^^^^^ omalla; nyt on liikkeemme jäsentnää- joit us "Nuoriiiiden kasvot"!' Alussä rässä ja varoissa parhäimihillaan. t--!--? -i-,:- Kiitos teille kaikille ystäviileni. Enhän voi (teitä muuten kiitfää, kun ei ole osoitetta. Mutta nämä minunkin saamani kortit ja lahjat ovat samalla tunnustus Liekille, kuinka laäj*alle se jo leviää ja kuinka paljon pidetty se on. Vienon tyynypääliseen laitoin heti sisukset. Siellä se nyt on itoisten lah-jatyynyjen joukossa. Yksi tyttären pojilta, jossa komeilee Canadan len-tovoimien merkit. Yksi tyttäreltä äidille. Yksi Rochesterista, jossa on kuvattuna Mayon klinikka ja sairaa- Teistä itsestänne vaan riippuu niitea f lan rakennuksia. Niiden katsominen . hyviin tuloksiin pääsette, aina ilahduttaa mieltäni elämäni ilta- Kunpa vaan tulisi rauha. on. murhetta pii käksimottolausettä', joi^^ kuului niiehille: "Ja mies on niin nuori ,kuin niiksi häh itsensä tuntee." Nyt päähäni pälkähti kirjoittai teille miehet tästä asiasta, sillä ken-| ties ette kaikJki tiedä tuota kultak| neuvoa. 'Siis' tietäkää, että teidän ö| tarvitsÄ" tulla koskaan vanhaksi, 's kuinka helppoa teidän onkaan'pysu|?; nuorena ikuisesti!., Ei muuta k\jn jätätte vanhuuden tunteen pois, uuais-; % tatte sydämenne joka päivä, jä oletti iloisia. Teitä ei saakaan arvbstelb| ulkonäkönne perusteella kuten naisii-rSOÄITL petollisena pihinänä. omassa keskuudessammckin kaikenlaisista edistys pyrintöjen vastustajista, jopa silloinkin, kun on ollut kysy- . myksessä työläisten yhteiset elinehdot, palkat, järjestyminen jne. Kyllä . ne muistetaan ja tiedetään myöskin ^kapitalistisen maailman .3 , Mutta sittenkin uskomme, O^ nh, an m. ed.„i.a. k, ok, emusta .J O. ,ten;unelmiensa raunMio -i lla. , V. a.i kka ei- ' han se. Ole sinun eika valojesi syy jos joku -perhonen suojissasi joutuu tur- 'ihiooh. Olethan kuitenkin useammill e näy Uänyt oikean onnenkin ei vain harhakuvia. , Siis, välkkyköön valosi edelleenkin yhtä monivärisinä ja läm-a onne a!f Niin tässä nyt ajattelen, kun vieläkin kertailen Miriamin kirjettä, jonka hän kirjoitti viime vuoden lopulla. Olisin ehkä nyt vainaja, jos tuli lähdetyksi. täältä jumälankukkarosta parempaan maadmaan* pyrHmcn c. . K h r » ^ --r V - u * - • • , 1 'ij^o ukIIk o on -kIas. vanu. t j•a• kLa s• vat^, . ja ^,.S. ^uJl:j;e; n• 4A- -s>ä-^le kaihcti«m iein- t -ja. i isxt.a-h- dan vnaiyrom~s a.k.am n md.,. m.t.d een-n. t s .ti a rsdmloo. i nk,a . jsov$a /ntjou dtie^lmtaik' a^t a^"i oLai-mio^»'^e ^kj^j^a. r.reveinu.-lu aSaine(llN(äKi'imTtke-entstää ä armvuosi-- _ kin jouduttaisiin tai Pyytelemään jaa avustusta. Siis nyt'vain sota voitiooh, sir^nyti^Z i^^^ . . . "Soi; viuluni, ensimmäinen ehto, ja ««en f t f j ^ ^ v . ^ ^ ^^ n$aan ntistä aineista «^Ä^J'em%t*^^^ no^astiV.. la mitkä aika eteen Ittö^tictehkiiän.:-^^^^ v'' ' koskaan, nytkään wwoÄ/awflW^«/ir pci se, vastustajat omassa, ^-frVC^^Jggf^ men keskuudessa, valtstumvat mah- miljoonan miehen väHivuinen, suurin dollmmman nopeasti. — AP, vapaaehtoisten armeija maailmassa. toisetkaan siellä Goldenin kaupungissa, mutta ehkä olisi saanut sydän-halvauksen säikähdyksestä. Olen ni- Siis te vanhimmatkin miehet, tuntekaa pois vaan olevanne väSta 30- vuotiaita tahi vielä nuorempia, nir kyllä jalka nousee keveästi ja yen tietysti virtaa sitä mukaa kuumaca ja vahvana. Neuvossa ei sanottu mitä tämä.u-konäköön vaikuttaa, mutta voitteha-kaiken varalta vilkaista — hm — hi paremminkin olla vilkaisemati-peiliin, ettei.;siitä vam koituisi sekaar nusta ja takapotkua. Sanotaan niirr kin, että "silmät ovat sielun peili- Siispä kuvastakoot ne teidän sielunne nuoruuden ja kauneuden, silloinhan ei kasvojen rypyillä ole väliäkään. Olisi hauska kuulla mitä te Faari tästä ajattelette ja kuinka nuoreksi te tunnette itsenne. Joskus toiste kerron, mitä md^ naisille sanottiin. S.-\LO>rA.' Niin. SiRPA-SERIiKU. jaailyt. Miriam kirjoittaa, että kyllä heillä oli kylmä jouluyö ja -päivä. Ihan hankki paleltua. Mutta se hullumpaa, kun vielä sen kylmän päälle meinattiin hukkua. Kicking Horse-joki jäätyi pohjia myöten. Kolmen mailin pituudelta oli hirveät jaäröyk-kiöt. Columbia ja Kicking Öorse joet yhtyvät tässä Goldenissa. Sitten jouluiltana ne jäät olivat irtautuneet Erakon vieraana Niin se joulukin on taas ollut mennyt ja sitä on viettänyt Rukin tavallaan. Näin farmarin elämään^ ei paljoon muutosta tuo,' sillä sita hääriä niiden arkisten aherrusten» parissa yhtä hyvin Jouluna' kuin ta^l nakin päivinä, varsinkin näin \yhy^ päivinä; ei ehdi,päästä jouluturtöfl- <Jiitkoa Mitsemlnnei:ft slvuIltX
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 20, 1945 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1945-01-20 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki450120 |
Description
Title | 1945-01-20-02 |
OCR text |
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Publlshed and printed by. the Vapaus
Publishing Company Limited; 100-102
Elm Street West, Sudbury, Ontario.
; Reglstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter:
TUanshinnat: .
1 vk. :.$2.öo-
3 kk» .*««.*•«.«.•..••.«.».«.• •«•«*• # «60
i \ YhdysvaUoihii?:. , -
1 vk* ••••••••••»••••««••••$2*50j
6' kk*'«• • • • •"'» • • * • • • • * * 1*40
Suomeen ja muualle ulkomaille:
• 1 "Vk. . . . . . . . .....«... •<$3.p0 -
6 bklc. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . l.€3
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina
12-sivuisena, sisältäeif pai:a:Sta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
.Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään.
ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta
40 senttiä palstatuuinalta Ja
kerralta. Alin Ilmoitushinta $1.00. Alin
maksu kuolinilmoituksesta' $2.00 ynnä
- 60 senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai
kiitoslauseelta. Erikoishinnat pysyvistä
Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
-lähetettävä maksu etukäteen.
Kalkki,-Liekille tarkoitetut maksu-osoitukset
on-ostettava kustantajan niemeen:
Vapaus Publlsfiing Company
Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Pub-
• llshing Company Limited, 100-102 Elm
Street West, Sudbury. Ontario
Toimittaja A. Päiviö.
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava:
Tummana tammikuun
iltana
Tiedättekö, kun ministeriiii oikein
Joulumuistöja
»Muistuu mieleeni lapsuus, kuinka
hartaasti odotimme joulua jä kuinka
hauska se oli, vaikka ei ne työläislas-.
es.
rin vasaralle ja minulle sekä kuopukr
selle ja lähti metsään. • Kuvitelkaapas
mokomaa, raahata mfeidät4^^upunkiin
ja pystyttää koti kaupungin korkeimmalle
kukkulaUe ja sitten itse p^^
takaisin korpeen, kuuntelemäa.n ikihonkain
huminaa. Vaikka ei kait
tuossa päivittelemisen syytä liene,
metsäähän ne kaipaa muutkin nikkarit.
Sinne hongikon keskelle ei^löydä
jäätävät Superibnn Viimä^,jot
helposti.jähmetyttää nikkarin sormet
vasaran varteen. Niin, ei varmaan.
ole hupaisaa osoitella naulan kantaan
moisessa pakkasessa..;, . tiMjieekin
niin että naulat kääntäisi;,si,yu un .aiheuttaen
turhaa lisätyötä, vasaran
harhaiskuja. Joo, parempi se on
metsässä: Mutta minä en vain kaipaa
honkien huminaa. On niin mukavaa
lekotella lämpöisessä pirtissä ja
Jcuunnglla miteii päkkas herra paukut-
• telee; nurkissa etsien sisäänpääsyä.
Mutta eipäs pääse halliparta sisälle, ei
edes salavihkaa ovenraosta, kun en
:av.aä ovea. -Miksikä oven avarsin,
_ ; kun ei ;ole edes lehmää ^navetassa.
Täytyy vielä vähän jatkaa juttua j^nka tähden pitäisi ulos yrittää. Ei
•snta"parem7nasta maailmasta':', Vn- ..^ -Jehmää ,eikä navettaa, eikä edes
me kerralla kai kuten tavallisesti tuli
kädestä pitäin heitU hyyästU nikk^^ Jouluilot- simria olleetkaan; - J ^
P.O. Box. 69
LIEKKI -
- - -.Sudbury, Önt.
Toimituksen kulmasta
kainen äiti kuitenkin koetti tehdä parhaansa
ihästuttaakseen lapsiaan. Aikuiseksi
vartuttua on oihatkin jouluni
menneet, melkeinpä joka joulu, valmistaessa
toisillie jouluiloa.
^Keskustelin nytkin vanhan ysitäväni
ja työtoverini kanssa joulusta, että
eipä siitä meille ole paljonmuiita kuin
huolta ja työtä. Meidän kylässä kun
on vuosia ollut tapana, lettä aattoiltana
psuuskauppaninie tarjoaa kahvit
ja syömiset ja lahjat lapsille, aiin siinä
on huolta saada kaikille riitt9,miin eikä
mkaan saisi haaskata. M sii-
. nähän ori sitä joulifiloa kun '
^kaikki onhistiiur
Tämä joiilu toi minulle paljon iloa
ja se kaikki tämän Liekin kautta.^ Olen
saanut Liekin lukijakunnasta niin
paljon ystäviä että aivan ihmettelen.
Vieno oli lähettänyt kauniin tyynynpäällisen
kauniine värsyineen, mutta
ei täyttä nimeä eikä osoitetta, että
voisin kiittää. Ja joulukortteja paljon,
Isoäidille kaikki. Joukossa eräs
vanha tuttu, Alfred Vainio, iheidän
35 vuotta vanhan osuuskauppamme
ensimmäinen liikkeenhoitaja. — Ei
-Ja lähteneet tulemaan Goldenia
Olivat pysähtyneet' siltaa yasten^
siten muodostui.jäätammi, jok^ ^
kot^ti veden ottamaan uuden suunn^
. ja virtaamaan ympärralakaupuuliii
Niin äkkiä ja hirveällä tohinalla
tuli, ettei mitään voitu tehdä sen &
tämiseksi.
Miriam sanoo, etteivät he öi{
vaarasSaf, sillä he asuvat niin kaukana.
IMuttajnuuten. Heillä oli jöuluiltai
--vieraita Ja niinl^Äa;^^m^
kiä oli juhlätimnelma tipbties^
kun tuli käsky: "Valmistukaa!' Ves
nousee kaupunkiin." Vieraat lähi
nopeasti kotiinsa, mutta heidän
tyi kahlata sellaisella pakkasella jäi
kylmässä vedessä nielkeih polviaiiivfr
ten./. ^;;^-\v..v'^'^•.,v .
' Ei ollut tosiaan miellyttävää 5fejl.
lätys niille, • 'joicien lämmiiyslaittet
-ja -aineet joutuivat Veden sisään: tai
ijLista tuntui, kuin heillä olisi öiliit pi^
vhi sbtä joiiluii ja uudenvuoden
Jäp^ejä pn tuotu paljon töihin, ja 05
kuulunut ampiiimistä ja pauketta,-
jilävalleja oh saretty. Lapsilla vaan
• on ollut hauskaa, kun; kirkasta luistit
jäätä on ollut tarjolla kaduilla ja pihoilla
kaikkialla.
Omasta puolestani olen tässä hyvi
läni, kun en sattunut sinne menfr
mään, ja tässä onnentunteen vallassa
toivotan kaikille Liekin ystäville rin-nantäyteisiä
onnentoiveita tälle vu*
delle.'
• ' ERAKKa
la neuvoja
-ölMstiiiair suopea. Tucftttas kiittää
•^''rM^ ja sanoo qle-
. vansa "osittain sämää mieltä'*^ mutta'
• epäilee,' ettei västadja pkäHut huömi-
• oon vastustavia voimia tai aliarvioi
ne pahasti. "Ei niitä poisMä'\'telä
tälläkään sodalla, ne ovat' olleet, ne
ovat vielä nyt ja ne luultavasti jäävät
olemaan*', sanoo Tuomas jä kysäsee:
"Mitäs arveleisitte, jos jöiituisimme
vielä soppalinjalle tai satsimme jou-
'• köliä yksi toinen niinkuin 'yksi toinenkin
pyydellä henkemme pitinieksi
• viiden dollarin kmikausiavustttsta työ-
' tavastaan?'*
KylU allekirjoittanut otti huomioon
' ne vastustavat voimat ja koetti olla
navettapolkua,-minkä tuollaiset tuulet
aina lumella.tukkivat.
. Ulkona :viniintynyt tuuli lennättää
lunta yhtenä ryöppynä, mutta täällä
sisällH on lämniintä ja rauhaisaa. Tl-
, ta; pinienee. yöksi ja valot"" syttyvät
.toinen toistaan kirkkaampina. Pian
. loistaa . kaupunkimme monivärisine
yalpineen paljon kauniimpana kuin
/"koskaan:päivän valossa. Pakkanen
punoo jääkukkaköynnöksiä ikkunaani,
ja niitten läpi katsoen vilkkuvat
. valot ktiin;säihkyvät timantit tum-
. maila ?ametilla. Oi sinä arkinen kaupunkimme^,
niinkö houkuttelevan sa-
:;,niraaailman illan tullen valoinesi loihdit,
lastesi iloksi ja — niin usein, tur-
Sattumalta sain käsiini vanliM
,. . . „ mioksi,.:.Viattomalta näyttävä valo-nua
aharv,o,mma. vmik^nMb, , feikkisrtoukuttelee perhdssMut liian
snhen puoleen erttytsestt kajotuksi, yjmjj^
ollut helppoa silloin aloittaa liikettä
vähän yli kuudensadan ^pilarinpa suomaläiserikalent^^^^^
omalla; nyt on liikkeemme jäsentnää- joit us "Nuoriiiiden kasvot"!' Alussä
rässä ja varoissa parhäimihillaan. t--!--? -i-,:-
Kiitos teille kaikille ystäviileni. Enhän
voi (teitä muuten kiitfää, kun ei
ole osoitetta. Mutta nämä minunkin
saamani kortit ja lahjat ovat samalla
tunnustus Liekille, kuinka laäj*alle se
jo leviää ja kuinka paljon pidetty se
on.
Vienon tyynypääliseen laitoin heti
sisukset. Siellä se nyt on itoisten lah-jatyynyjen
joukossa. Yksi tyttären
pojilta, jossa komeilee Canadan len-tovoimien
merkit. Yksi tyttäreltä äidille.
Yksi Rochesterista, jossa on
kuvattuna Mayon klinikka ja sairaa- Teistä itsestänne vaan riippuu niitea f
lan rakennuksia. Niiden katsominen . hyviin tuloksiin pääsette,
aina ilahduttaa mieltäni elämäni ilta-
Kunpa vaan tulisi rauha.
on. murhetta
pii käksimottolausettä', joi^^
kuului niiehille: "Ja mies on niin nuori
,kuin niiksi häh itsensä tuntee."
Nyt päähäni pälkähti kirjoittai
teille miehet tästä asiasta, sillä ken-|
ties ette kaikJki tiedä tuota kultak|
neuvoa. 'Siis' tietäkää, että teidän ö|
tarvitsÄ" tulla koskaan vanhaksi, 's
kuinka helppoa teidän onkaan'pysu|?;
nuorena ikuisesti!., Ei muuta k\jn jätätte
vanhuuden tunteen pois, uuais-; %
tatte sydämenne joka päivä, jä oletti
iloisia. Teitä ei saakaan arvbstelb|
ulkonäkönne perusteella kuten naisii-rSOÄITL
petollisena pihinänä.
omassa keskuudessammckin kaikenlaisista
edistys pyrintöjen vastustajista,
jopa silloinkin, kun on ollut kysy-
. myksessä työläisten yhteiset elinehdot,
palkat, järjestyminen jne. Kyllä
. ne muistetaan ja tiedetään myöskin
^kapitalistisen maailman .3
, Mutta sittenkin uskomme,
O^ nh, an m. ed.„i.a. k, ok, emusta .J O. ,ten;unelmiensa raunMio -i lla. , V. a.i kka ei-
' han se. Ole sinun eika valojesi syy jos
joku -perhonen suojissasi joutuu tur-
'ihiooh. Olethan kuitenkin useammill
e näy Uänyt oikean onnenkin ei vain
harhakuvia. , Siis, välkkyköön valosi
edelleenkin yhtä monivärisinä ja läm-a
onne a!f
Niin tässä nyt ajattelen, kun vieläkin
kertailen Miriamin kirjettä, jonka
hän kirjoitti viime vuoden lopulla.
Olisin ehkä nyt vainaja, jos tuli lähdetyksi.
täältä jumälankukkarosta
parempaan maadmaan* pyrHmcn c. . K h r » ^ --r V - u * - • • , 1 'ij^o ukIIk o on -kIas. vanu. t j•a• kLa s• vat^, . ja ^,.S. ^uJl:j;e; n• 4A- -s>ä-^le kaihcti«m iein- t -ja. i isxt.a-h- dan vnaiyrom~s a.k.am n md.,. m.t.d een-n. t s .ti a rsdmloo. i nk,a . jsov$a /ntjou dtie^lmtaik' a^t a^"i oLai-mio^»'^e ^kj^j^a. r.reveinu.-lu aSaine(llN(äKi'imTtke-entstää ä armvuosi--
_ kin jouduttaisiin
tai Pyytelemään
jaa avustusta.
Siis nyt'vain sota voitiooh, sir^nyti^Z i^^^ . . . "Soi; viuluni,
ensimmäinen ehto, ja ««en f t f j ^ ^ v . ^ ^ ^^
n$aan ntistä aineista «^Ä^J'em%t*^^^ no^astiV..
la mitkä aika eteen Ittö^tictehkiiän.:-^^^^ v'' '
koskaan, nytkään wwoÄ/awflW^«/ir
pci
se,
vastustajat omassa, ^-frVC^^Jggf^
men keskuudessa, valtstumvat mah- miljoonan miehen väHivuinen, suurin
dollmmman nopeasti. — AP, vapaaehtoisten armeija maailmassa.
toisetkaan siellä Goldenin kaupungissa,
mutta ehkä olisi saanut sydän-halvauksen
säikähdyksestä. Olen ni-
Siis te vanhimmatkin miehet, tuntekaa
pois vaan olevanne väSta 30-
vuotiaita tahi vielä nuorempia, nir
kyllä jalka nousee keveästi ja yen
tietysti virtaa sitä mukaa kuumaca
ja vahvana.
Neuvossa ei sanottu mitä tämä.u-konäköön
vaikuttaa, mutta voitteha-kaiken
varalta vilkaista — hm —
hi paremminkin olla vilkaisemati-peiliin,
ettei.;siitä vam koituisi sekaar
nusta ja takapotkua. Sanotaan niirr
kin, että "silmät ovat sielun peili-
Siispä kuvastakoot ne teidän sielunne
nuoruuden ja kauneuden, silloinhan
ei kasvojen rypyillä ole väliäkään.
Olisi hauska kuulla mitä te Faari
tästä ajattelette ja kuinka nuoreksi te
tunnette itsenne.
Joskus toiste kerron, mitä md^
naisille sanottiin.
S.-\LO>rA.'
Niin.
SiRPA-SERIiKU.
jaailyt.
Miriam kirjoittaa, että kyllä
heillä oli kylmä jouluyö ja -päivä.
Ihan hankki paleltua. Mutta se hullumpaa,
kun vielä sen kylmän päälle
meinattiin hukkua. Kicking Horse-joki
jäätyi pohjia myöten. Kolmen
mailin pituudelta oli hirveät jaäröyk-kiöt.
Columbia ja Kicking Öorse
joet yhtyvät tässä Goldenissa. Sitten
jouluiltana ne jäät olivat irtautuneet
Erakon vieraana
Niin se joulukin on taas ollut
mennyt ja sitä on viettänyt Rukin tavallaan.
Näin farmarin elämään^
ei paljoon muutosta tuo,' sillä sita
hääriä niiden arkisten aherrusten»
parissa yhtä hyvin Jouluna' kuin ta^l
nakin päivinä, varsinkin näin \yhy^
päivinä; ei ehdi,päästä jouluturtöfl-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-01-20-02