1946-03-30-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l-.:rrid Bergman on
toi^diain näyttelijätär; »äa^sittää
Ln- n e r i ty>ppisiä osia. Hänen fcans-saan
tuke hyvin toimeöi. Hän on eri-koisen
yksinkertainen, suora ja rehel-iine^
i. Hänelle täytyy valita vastape-lurik5i
pitkiä miehiä, kirten Gary Goo-per,
Gregory Peck ja€ary Orant, sUlä
lliäa cnkoko pitkä nainen. .
Hän on viisi jalkaa seitsemän ja
pijcii tuumaa pitkä, painaa 120 paunaa,
hän ei käytä väkijuomia eikä tupakkaa,
mutta hän puree suukumia.
Kotoisin hän on Tukholmasta, Ruotsista.
Hän puhuu englantia jo niin hy-yin,
että hänen on oltava varovainen,
ettei hän puhuisi äidinkieltään ruotsia
amerikalaisella murteella.
> Useissa kuvissaan "hän käyttää
vain hyvin vähän kauneus- ja maa-laustarpeita.
Hän on jatkuvasti kiel-
SuniUa ömoitamnie, että rakas toltäinen
äitimme
HILMA JOHANNA
KÄNSÄKAHGAS
(0:S. FpRSNABBA)
vaipui toolön imeen Suomessa, Kaustisen
Känsäkankaalla, tammikuim 20 p:nä 1946,
76 vuoden ikäisenä.
Suremaan jäi Anna ja Otto Känsäkangas
perheineen, Pauliina ja Alf red Känsäkangas
perheineen, Betta ja Eemil Känsäkangas
perheineen ja Fiina Myllymäki perheineen
Suomessa sekä Selma, Ernst ja Eero Mäki
Canadassa. = '
Ei elämä tarjonnut äiti kulta
ruusuja sulle,
vaan parhain äiti olit mulle,
Minä itkien kaipaan^asua salaa,
vaikka tiedän, että luokseni koskaan
et palaa.
S^lma.
Toivoni ei toteutunut milloinkaan, ^
että joskus mummoni nähdä saan,
f Eero.
lippää rauhassa äiti.
Eero, Selma ja Ernst Mäki
B O X 87 > HEARST. ONTARIO^
tä>tynyt antamasta järjestää kdma-kar\'
ojaan tai maalaamasta iiuuliaan
siten, että muuttaisivat muotoaan.
Hän on naimisissa tri Peter Lindströmin
kanssa. Heillä on 6 vuoden
ikäinen Pia-niminen tyttö. Kimi
muodostuu vanhempien etunimien ensimmäisistä
kirjaimista. Nimet ovat
Peter, Ingrid ja Aron.
Kun Ingrid Bergman ei ole kameran
edessä, on hän hyvin tavallinen
aviovaimo. Kerrankin hän oli ostoksilla
eräässä kaupassa ja hän pyysi
lähettämään osto/ksensa mrs. Peter
Lindströmille.
"Oh, minä luulin, että. ^e olette Ingrid
Bergman", sanoi myyjätär.
"Ei", sanoi Ingrid. ''Minä olen
mrs. Lindström. Monet ihmiset tekevät
saman virheen."
Hän asuu kauniissa talossa Benedict
Canyonissa. Hän suorittaa itse u-seita
taloust<Ätä, mutta mikään hyvä
ei hän niissä ole. Mfkäli keittäminen
on kysymyksessä sanoo hän, että jokainen,
joka osaa lukea, on hyvä
kokki. Hän tekeekin kaikki keittämisensä
kokkikirjan avulla.
Filmissä esiintymisensä nuhteen
on hän hyvin moitteenhaluinen.
Hän ei ole vielä esiintynyt yhdessäkään
kuvassa, jossa hän pitäisi
esiint>'misestään. Hän ei kosikaan
mene katsomaan kuvansa ennakko-esitystä
vaan tavallisesti odottaa siksi,
kunnes se esitetään asuntoaan lähinnä
olevassa elokuvateatterissa.
Joka kerta'hän lähtee teatterina siinä
mielessä, «ttä kuva pitäisi filmata
kokonaan uudelk«n.
Hän ei ole koskaan tavannut <jre-ta
Garboa. Toiset Höllywoodissa
olevat ruotsalaisperuiset filminäytte-lijät,
kuten Signe Hasso ja Nils Ast-her
ovat hänen h5rviä, elleivät parhaita
ystäviään. Hänen parhaimmat ystävänsä
ovat Ruth Roberts, hänen
englanninkielen opettajansa sekä fil-mituottaja
David Selzmck._
Hänen miehensä ei ole perehtynyt
oikein filmipiireissä puhuttaviin
henkilöihin.
"Eräänä iltana", kertoo Ingrid,
jotkut ystäväni ja minä keskustelimme
elokuvista ja, joku mainitsi Mac-
Arthurin nimen. *Ahaa*, sanoi mieheni,
joka ei ollut osallistunut keskusteluun,
^kenraali vÖouglas Mac-
Arthur on -^.y/
" ' E i ' , me sanoimme hänelle, *vaaa
Charlie Mad^rtihur.'
" 'Olen pahoillani- ^noi Peter,
'olisihan minun pitänet tietää iteidän
puhuvan siitä p^kumiehestä, joka
esiintyjä Edgar Bergenin kanssa.'
*^Hän punastui pahoin kun me selitimme
hänelle, että Charlie Mac-
Arthur on etevä kirjailija s6kä Heleit
Hayesin aviomies."
Ingridin kallisarvoisin aarre on
pieni" leopardinukke, jonka hänen
miehensä antoi hänelle ensitnmäise-nä
jouluna, kun he oliyat tulleet tuntemaan
toisensa.
Hän on tiehnyt huomattavan paljon
Yhdysvaltain sotatoimien avustamiseksi
ja sen kaJkki tietävät. Hän
on ollut Alaskassa esittämässä ohjelmaa
sotaväelle ja ä^ettäin hän palasi
meren takaa, missä hän oli Jade
Bennyn joukkueessa.
. Hän ei kolaan käytä hajuvesiä ja
mikäli vain saa, hän ostaa ^ina hajutonta
saippuaa. Hän pitää enemmän
amme- kuin suii&ukylvystä. Hän
ottaa kylvyn ja pukee päälleen 15
minuutissa. Hän on aina täsiriälli-nen
kun hänen pitää tavata jotakin
henkilöä.
Hän uskoo, että naisen täytyy
näyttää täydellisesti naiselta. Hän
käyttää släkseja kotona, mutta ei
kosikaan yleisillä paikoilla. Hänen
mielivärinsä ön punainen, eikä hän
välitä, vaikka se esiintyy hänen pu-kimissaan
toisinaan räikeänäMn.
Hän menee vuoteelle tavallisesti
aikaisin. Tavallisesti hän lukee vuoteella
tai kuuntelee radiota. Hänellä
ei ole vaikeuksia unen saamisessa.
Hänen vuodehuoneessaan ovat ikkunat
aina auki, eikä hän pidä peitteistä.
Hän sanoo, että useat naiset yrittävät
näyttää mahdollisimman kauniilta
ja miellyttäviltä vuoteessa.
Hän on kuitenkin oma itsensä aina.
SIDXEY SKOLSKY.
<8>
JACK KOIVUN
MUISTOLLE
StioU teRtÖmatkallaaii Saksassa,
maallsknaQ 26 p:nä 1944.
H U päivä surun hetken nndekai iua.
Ja aatos Icäq kaivaten kampasi Ino.
Qlet oiniumt ikiantasi Jo vuosia Icaksi,
Niin Icaokana povessa vierahan maan.
Ei kakkamme kaipaosts kertoa saa.
Ei katseemme tiyväiUa haotiOcnmpaaan.
Vain muistot mi sinusta iäOcehen Jäi»
Ne hebninä säilyy ain jtydämissäln.
Ä i n , ISÄ, SISKOT I A VEIX
p f
.tl
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 30, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-03-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460330 |
Description
| Title | 1946-03-30-09 |
| OCR text |
l-.:rrid Bergman on
toi^diain näyttelijätär; »äa^sittää
Ln- n e r i ty>ppisiä osia. Hänen fcans-saan
tuke hyvin toimeöi. Hän on eri-koisen
yksinkertainen, suora ja rehel-iine^
i. Hänelle täytyy valita vastape-lurik5i
pitkiä miehiä, kirten Gary Goo-per,
Gregory Peck ja€ary Orant, sUlä
lliäa cnkoko pitkä nainen. .
Hän on viisi jalkaa seitsemän ja
pijcii tuumaa pitkä, painaa 120 paunaa,
hän ei käytä väkijuomia eikä tupakkaa,
mutta hän puree suukumia.
Kotoisin hän on Tukholmasta, Ruotsista.
Hän puhuu englantia jo niin hy-yin,
että hänen on oltava varovainen,
ettei hän puhuisi äidinkieltään ruotsia
amerikalaisella murteella.
> Useissa kuvissaan "hän käyttää
vain hyvin vähän kauneus- ja maa-laustarpeita.
Hän on jatkuvasti kiel-
SuniUa ömoitamnie, että rakas toltäinen
äitimme
HILMA JOHANNA
KÄNSÄKAHGAS
(0:S. FpRSNABBA)
vaipui toolön imeen Suomessa, Kaustisen
Känsäkankaalla, tammikuim 20 p:nä 1946,
76 vuoden ikäisenä.
Suremaan jäi Anna ja Otto Känsäkangas
perheineen, Pauliina ja Alf red Känsäkangas
perheineen, Betta ja Eemil Känsäkangas
perheineen ja Fiina Myllymäki perheineen
Suomessa sekä Selma, Ernst ja Eero Mäki
Canadassa. = '
Ei elämä tarjonnut äiti kulta
ruusuja sulle,
vaan parhain äiti olit mulle,
Minä itkien kaipaan^asua salaa,
vaikka tiedän, että luokseni koskaan
et palaa.
S^lma.
Toivoni ei toteutunut milloinkaan, ^
että joskus mummoni nähdä saan,
f Eero.
lippää rauhassa äiti.
Eero, Selma ja Ernst Mäki
B O X 87 > HEARST. ONTARIO^
tä>tynyt antamasta järjestää kdma-kar\'
ojaan tai maalaamasta iiuuliaan
siten, että muuttaisivat muotoaan.
Hän on naimisissa tri Peter Lindströmin
kanssa. Heillä on 6 vuoden
ikäinen Pia-niminen tyttö. Kimi
muodostuu vanhempien etunimien ensimmäisistä
kirjaimista. Nimet ovat
Peter, Ingrid ja Aron.
Kun Ingrid Bergman ei ole kameran
edessä, on hän hyvin tavallinen
aviovaimo. Kerrankin hän oli ostoksilla
eräässä kaupassa ja hän pyysi
lähettämään osto/ksensa mrs. Peter
Lindströmille.
"Oh, minä luulin, että. ^e olette Ingrid
Bergman", sanoi myyjätär.
"Ei", sanoi Ingrid. ''Minä olen
mrs. Lindström. Monet ihmiset tekevät
saman virheen."
Hän asuu kauniissa talossa Benedict
Canyonissa. Hän suorittaa itse u-seita
taloust<Ätä, mutta mikään hyvä
ei hän niissä ole. Mfkäli keittäminen
on kysymyksessä sanoo hän, että jokainen,
joka osaa lukea, on hyvä
kokki. Hän tekeekin kaikki keittämisensä
kokkikirjan avulla.
Filmissä esiintymisensä nuhteen
on hän hyvin moitteenhaluinen.
Hän ei ole vielä esiintynyt yhdessäkään
kuvassa, jossa hän pitäisi
esiint>'misestään. Hän ei kosikaan
mene katsomaan kuvansa ennakko-esitystä
vaan tavallisesti odottaa siksi,
kunnes se esitetään asuntoaan lähinnä
olevassa elokuvateatterissa.
Joka kerta'hän lähtee teatterina siinä
mielessä, «ttä kuva pitäisi filmata
kokonaan uudelk«n.
Hän ei ole koskaan tavannut |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-03-30-09
