Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 4, 1948

              1 i\
la, poliisit Sulo ja Onni
citu-nen poliisi. Onni oli
läneh oli haastettava erä-tsi^
lähti Sulo hänelle op-
>a oli matka lehmää pa-lla
oli sama matkan p2ä-
Olemme joutuneet sattu
nään paljon yksissä. Mi-
,. Onhan levottoman kir-miesysltäyä.
inua boheemina ja minä
imosikausia toimia nälkä­isenä.
Olen koettanut
siäien, miksi nuo yleensä
lantuyat tuonne kaukai-lytänyt.
He tosin itsekin
täytyy olla.
nen kuin jäkälätievojen
n vaivattomasti ja notke-oiston
aika.
räpikuultavaa sinistä 4ai-ummuusastteissa,
keltaista
ä <Mikäisevän sinooperin-iätä,
maanväriä, violettia,
kivien syrjissä ja tunturi-ehti,
Tuo'onkorsi, vaivais­ia,
jota ne olivat imeneet ,
helpittäneesta auringosta,
i, ja kun erääirä vaaralla
ksossa koivikon helakkuu-hahmot
kuin tiedustelijat,
le lepäämään käynyt sota-nkevään
kuulakkuudessa
ien, sinirintasatakieli soit-aksi.
Tunturikoivikotkin
i inatkan taivallettuamme
arannalla näkyi kaksi ma­ja
soudimme järven yli.
t näyCtivät sukeltavan pei-
;ilan-ilmakin oli jäähtynyt
jienen pirtin lämpöön,
ipset kotona ja he lähtivät
en tulevan. Mutta kun he
vanha opas ja väärtti oli
'aapurista tuli hauska, li­maan.
itsi, pani päähänsä saami-s
'häntä ihailemaan. Ko-ikas
ilma ja syöminen oli
imarjanpunaisiksi.
lea lapinpoika, sanoi mum-iieksi.
,
itan, sanoi eläinlääkäri ja
cysyi mummolta: — Enkö
rano eläinlääkärille. — Jos
>let eläinFääkäri, mie olisin
Ijoilla ja unikin viivähti
»imme ipatkaamme. Xou-
Irvet^lömpolot, lammet le­mutta
mitä kauemmaksi
järvien sini ja näköpiirissä
rämme järvi.
ne peninkulmaa tiesimme
u jakautui ja hukkui jän-men
rannasta, jossa lapm-hmiset
kadonneet. Krotm
nraosta meitä tähystclevun
että Sulohan tiiiilKi on. j-^
haukkuvan koiran k^n^^i
en meidän puol(-''~<'l'^' r.in-ria
ja rasvaisia siikoja P^'-
puolikiloa .sekaan ia sit'^^"
katosi nälkäkin, ^uiloincn
:ikä näistä kumpikaan tun-porontaljojcn
ja lapinra--»-
n t^män pienen talon, avu-lassa.
. ..
iäkäri seuraavana päivana
Terveeksihän se oli chtmjt
Sulo ja Onni yhdessä oh%^
^äisiTN^ri avaralla pih^l^^
ollut tärkeämpää tehtävää kuin
mistä yleisö piti ja irnitä sille oli
Elokuvia omistavat henki-jitiöt
halusivat tietoja yleisön
Erään suuren yhtiön varapre-päKätyön
ohjelmaan ikuului
ausia kulkea joka päivä New Yor-
Kuulijakiintia tutkivan osaston joh­tajana
GaUupin instituutissa on nuori
mies, James Woolcott, joka etupäässä
katselee elokuvia. Toinen johtaja tut­kii
vain radiokuuntelijoita.
Kuulijakuntia tutkivalla * osastolla' on
denttivaaleissa epäonnistui niin täydel- palveluksessaan 400 kuulustelijaa ym-okuvay
eisoä tutkitaan
^ :ymmentä vuotta sitten ei suur- Menestykseen hänellä olisi entisellä rii-dokuvayhtiöitten
johtokuntien jä- mellään mahdollisuus. '
Tri Gallupilla, joka viimeisissä presi-päri
maata. He kuulustelevat noin 40b0
—5000 ihmistä viikossa monissa sadois­sa
yhdyskunnissa, etupäässä pienenrmis-sä
kaupungeissa saadakseen selville ylei­sön
maun huviinsa nähden. 'Näitten
tutkimusten mukaan asetetaan kaupun­gille
juuri sen enemmistön maun'niukai-nen
ohjelmisto. Hubmattavaa. on^ että
lisesti ennustuksissaan, on suuressa ins­tituutissaan
osasto, joka tutkii vain elo»
kuvien yleisöä ja on — sanotaan -r- on­nistunut
siihen määrään saamaan elo­kuvien
tuottajilta luottamusta, että ne
felokuvateattereissa tutkimassa tätä käyttävät hänen tutkimuslaitostaan op-
Hän kulki pienimmissäkia ja paana valitessaan filmejään. Hänen
halvimmissa teattereissa teh- lausuntonsa monien filmien tulevasta
fsuistiinpanojaan. N.s. "lännen fil- menestyksestä ovat olleet hyvin tarkkoja elokuvissa käy yhtä-paljon miehiä kuin
suuri menestys alkoi näistä tut- ja paikkansa pitäviä. Hänen instituut- naisia.
sista, sillä tutkija .huomasi noilla tinsaT tätä alaa tutkivaa osastoa nimite- Kaikki suuremmat ja kuuluisimmat
aukuvilla olevad vaikutusta var- tään Audience Research, Inc. Se on tähdet on tarkoin tutkittu, Esim. Ingrid
lasten mielikuvitukseen ja niitä erikseen rekisteröity liike ja toimii täy- Bergmanista pitävät vanhemmait naiset
itti tehdä. Tämän sarjan ku- della vakaumuksella taidostaan ja tie- (62 pros.-) Hänestä ei pidetä pienissä
[tuotanto on ollut ehtymätön, ja lop- dpstaan. Onpa se jo kasvanut suurem- kaupungeissa, vaan ainoastaan suurissa.
maksi kuin itse Gallupin pääliike. Tä- 32 vuotta nuoremmat miehet eivät hä-mä
osasto tekee laskelmia siitäkin,; kuin- nestä välitä, Gallupin mukaan,
ka paljon jollakin elokuvalla tullaan sei- Kun monenlatuiset "kenttätutkimuk-laisenaan
ansaitsemaan. Toisinaan ovat set" on suoritettu, keksitään filmille ni-laskelmat
olleet ällistyttävän tarkkoja.
•Valmiiksi kuvatusta elokuvasta tekee
tämä tutkimuslaitos myös arvosteluja.
Se voi ilmoittaa elokuvan tarvitsevan
uuden nimen; se voi vaatia joitakin koh-iton
on ollut myöskin niitä ihaile-
[nuorisolaumojen lukumäärä.
Btäin tarkasti seurataan vissien uu-
IflmitulokkaittHn menestystä eli si-
1 yleisö heihin suhtautuu. Onko
tähdettärellä "sitä jotain"f jo-ihmiset
ja onko rakastajäosiin
miesnäyttelijällä vaadittava
kyky naismaailmaan. Jos hä-
Uuomataan se olevan^ on hänellä .tauksia poistettavaksi. Onpa se ruven-ipaikka.
kot tutkitaan myös tarkasti,
I esimerkiksi Chaplinin komiikasta,
[iiulki alkujaan täyden burleskisuu-itoissa,
tehty syviä tutkimuksia ja
nut lausumaan arvosteluja esiintyjistä-mi,
Esim. "The Best Years of Our
Lives" filmille oli annöttu^— 13 nimeä
ennenkuin lopullinen sille hyväksyttiin.
Sen ensimmäinen nimi oli "Glory for.
Me". Tällä nimellä näytettiin elokuva
kokeeksi, mutta sisääntulot olivat var­sin
pienet. Uudella nimellä tuotti elo­kin
monissa kuvissa ja heidän vaikutuk- kuva monta kertaa enemmän. Kpkeit-sestaan
katsomoihin. " ten aikana vaihdettiin muuan tunnettu
Ja monta elokuvaa on senjälkeen suo- ja huomattu miesnäyttelijä toiseen, tun-ristettu
di tehty virtaviivaiseksi. Gal- temattomaan, jk ihme tapahtui, tulot
nista, mikä hänessä niin miellyt- ^"Pin tutkijat puolustavat lausuntojaan lisääntyivät. Yhtiö käytti filmin uudel­leen
kuvaamiseen 2 miljoonaa dollaria
ja ansaitsi sillä loistavasti.
Koenäytännöissä, joita järjestetään
mahdoltisimmän monipuolisi käsityksiä
omaavalle yleisölle, käytetään erikoista
alkuaikoinaan, on väitelty,
itulokseksi on tullut, että Chapli-oli
hänen erikoisuudessaan ja
lan esittää koomillisuutta se-yksinkertaisuus,
jolla hän alku-
Charliensa esitti. Hänen koo-on
vuosien kuluessa kasva-sillä,
että filmituottajien on ehdottomas­ti
saatava tieto siitä "mikä menee ihmi­siin",
jotta rahaa ei syydetä turhaan,
Esim, "Crossfire" sai Gallupin toimis­tolta
erinomaisen suosituksen ja siitä tu­likin
ensiluokkainen — kassamenestys, konetta katsojien mielialoja tutkimaan,
koska rotukysymys juuri sen ilmestymis- Jokaisen katsojan tuolin käsinojaan on
SBäisessä näkemyksessä, mutta se aikana oli hyvin muodissa lehtien pals- kiinnitetty viisi nappulaa, joihin hän voi
lisännyt hänen katsojakun- koilla. merkitä'«mielipiteensä eri kohtauksista.
(Gallupin toimisto ottaa myös selvää Nappuloitten ohjeena on sanat "ikävä",
vissien hammastahnojen menestyksen tai "hyvin ikävä", "neutraalinen", "hyvin
epäonnistumisen salaisuudet kuin mp^^ hyyä"4a "erinomainen". Erikoiset lait-nien
aamiaisruokienkin ja auttaa niitten teet kuljettavat tiedot heti keskukseen,
valmistajia tekemään ne populaareiksi.> jossa ne heti merkkiintyvät tutkiain pa-
RKO osti Gallupilta idean ensimmäi- pereihin.
seksi, sitten aurasivat Disney, Selznick, Ja kun kuvasta on näillä ennakkoval-
Columbia sekä sittemmin Goldwyn- ja mistuksilla saatu mahdollisimman hyvät
tähdet, kuten esim. Greta Gar- Universal-yhtiöt. tiedot, uhrataan sen mainostamiseen
enää kelpaa sellaisenaan, Hä- Gallupin, toimistolla on palvelukses- suuria sunmiia asian varmistamiseksi,
ii ilmestyttävä uudenlaisena olen- saan 1,650 henkilöä, joista suurin osa Muutamia kritiikin huonoiksi arvos-aayttämölle,
luoda' jotain uutta^ on kenttäkuulustelijoita. telemia filmejä on suurella ilmoittami-fflyhtiöt
tekevät työtään puhtaas-äisessa
mielessä ja heille on tär-
|tietää, mistä ihmiset pitävät, so.
?^ee yleisöön." Tiedetään kul-
[Jjälla olevan omat näyttämölliset
iteensa, mutta tuo ihastus
muuttuu, uusiintuu.ja laskee.
Isäntä ryhtyi makselemaan eläinlääkärille palkkiota
seuraava keskustelu:
Kalliiksihan se tällainen sairasmatka tulee, aloitti
iri. — Yhteensä tässä tulee matkaa satakuusikym-
'^ometriä jalkaisin,
>ä tietenkin, kalliiksihan se tulee, sanoi lappa-
Paljon olisi tässä ajas^ kerinnyt tehdä muuta työtä
Qut näillä vaivoilla.
•Joainakin. Paljon olisi kerinnyt.
Ja etelän ihmiset laskevat aikaa rahassa.
Jovain laskevat aikaa rahassa.
^'>'n minäkin tässä laskeskelen, että minun pitäisi
|eteldn laskujen mukaan, puhui eläinlääkäri, — ottaa
^nakin yhtä paljon kuin luo lehmä maksaa, ja kun
n'" V3»ha, se tuskin riittäisikään, vaan minun pitäisi p keituritkin, eläinlääkäri lopetti viitaten kädellään
^ohtf n, jotka olivat mäkättäen tulleet siihen pihalle
"^uvonpitoammc seuraamaan.
lappaUincn sanonut mitään,
•^^•tähän tuota, alkoi taas eläinlääkäriystäväni, — että
^'ttaisikaah mitään maksua. Itsekseenhän tuo
* parantunut.- Mitähän jos minä ensi keväänä eksyn
^J^Qtscnta valokuvaamaan ja satfliu tulemaan huonot
-^oisinkohan minä sellaisessa tapauksessa yöpyä ja
^päivää teillä.
Lappalainen ja vuohet painivat päänsä kallelleen. He
näyttivät ensin tavattomasti tuumivan, mutta sitten yhtäkkiä
kirkastui:
— Ole sie meillä koko kesän, sanoi lappalainen
Yhdestä ja toisesta sairasmatkasta tuli puhe myöhemmin
kun pibin ääressä istuessamrae koetimme keksiä keinoa sel-viytyäks^
mme siitä, että valtio verotuksessaan käyttää kuin
lapinmarkkasysteemiä • • • ^
— Jos sinä olisit siitäkin sairasmatkasta ottanut edes
kohtuullisesti . . . ryhdyin minä jälkiviisaana neuvomaan
tulevaisuuden varalta,
— Mitä sinä piAut, kiivastui ystäväni. Minäkö olisin
ruvennut virkamiehenä tinkimään kuin kauppias. Ethän lap­palainenkaan
tinkinyt I ^
Hm.~ Ei ystäväni kokemusteni perusteella taida olla ai­noa
lapiirvirkamies, hiukan niin ja näin boheemi.
Olen siellä pohjoisessa nähnyt nimismiesten auttavan il­maiseksi
ihmisiä neuvoillaan, joista etelässä saisi lakimiehille
maksaa suuret rahaf. Lääkärit työskentelivät vielä viime tal­venakin
huoneistoissa, joissa saattoi olla toistakymmentäkin
astetta pakkasta, terveyssisaret ja sairaanhoitajattaret jou­tuvat
tehdessään sairaskäyntimatkoja erämaan taloihin jopa
uimaan rannoiltaan jäätyneitten jokien yli.
(Miksi he eivät palaa sieltä etelään, jossa he ovat syntyneet
ja jossa elämä on helpompaa ja elanto maksaa vähemmän?
Ehkä .siksi, että he tuntevat olevansa kutsutut olemaan La­pissa
koko kesän — talvenkin, ja ehkä koko eFämänsä.
L A U . \ N T A I N A , JOULLTCUUN 4 PXIVÄNX, 1948 SIVU 3
sella pelastettu tappiosta. iSellainen
oli mniT "Duel in the Sun". Englantilai­nen
erinomainen filmi "Great Expecta-tions"
ei menestynyt kun sitä ilmoitet-tiin
liian >^än.
vGallupin instituutissa tutkitaan myös
radio-ohjelmia, näyttelijäin esityksiä jo­pa
kirjauutuuksiakin. -
Valheen Taake
(Jatkoa ensimniäiseltä sivulta)
pasivat he Jonesin hyvin omituisessa ti­lassa.
Hänen oikea kätensä oli puris­tettuna
rintaa vasten eikä hän pystynyt
liikuttamaan sitä.
Jones puolustautui: — Miten minä
voisin olla syyllinen, kun olen tässä ti­lassa?
Hän selitti heränneensä eräänä aamu­na
kolme viikkoa aikaisemmin käsi jäy­kistyneenä
rinnalle. Hän oli halvaantu­nut
yöllä.^^^i, lääkärin puoleen hän *i
ollut kääntynyt, sillä hän oletti parane­vänsä-
itsestään vähitellen.
Jos voitiin tdistaa, että Jones oli hal­vaantunut
ennen pahoinpitelytapausta,
oli hän ilmeisesti syytön, mutta päinvas­taisessa
tapauksessa oli syytä pitää hän­tä
pahoinpitelijänä. Lamaantuminen
saattoi johtua hermojärkylyksestä, jon­ka
hän oli saanut tekonsa tehtyään. Voi­tiin
myös olettaa, että hän vain teesken­teli
halvaantunutta päästääkseen va­paaksi
vastuusta.
Suostuiko Jones erääseen kokeeseen
todistaakseen viattomuutensa? Kyllä
vain, hän ei ollut niitä mithiä, jotka pel­käsivät
totuutta.
Tarkan lääkäkrintutkimuksen jälkeen
anettiin hänelle 'totuuden seerumia'. Jo­nesia
kehoitettiin hitaasti laskemaan sa­dasta
alaspäin. Hän aloitti: 100 — 99
— 98 — 97 . , , Ei kestänyt kauankaan,
ennen kuin hänen äänensä alkoi kuulua
puuromaiselta ja numerot alkoivat hyp-f)
elehtiä sekaisin hänen, huuliltaan. Hä­net
valtasi miellyttävän uneliaisuuden
tunne.
Hän vaipui yhä syvempään hypnoot-^
tiseen uneen. Halvaantunut käsivarsi
alkoi hitaasti laskeutua alas. Lopuksi
putosi tuolin käsinojalle. Hän alkoi
mutista ja vääntelehtiä istuessaan. Hän
oli joutunut sellaiseen tilaan, jota lää­kärit
nimittävät delirantiseksi unitilak­si.
I
Nyt. alkoi lääkäri kehitellä asiaa se­littäen
seuraavasti: — Olette eräässä ta­lossa
numerossa 34 X-kadun varrella
(liiketoverin asunto). Eräällä seinällä
on sohva. Sitä paitsi on huoneessa kaksi
nojatuolia ja pöytä. Päydällä on suuri
lukulamppu.
—= ,\ivan Jiiin, olen liikekumppanini
kotona, sanoi Jones.
— Kertokaa, mitä tämän jälkeen ta­pahtui
huoneessa.
Jones avasi silmänsä levälleen. Hro
tuli kosteaksi hiestä ja hänen hengityk­sensä
tiheni-
— Se roisto. Miksi hänen piti tehdä
se. Hän tietää, että minun on pakko
elää. Hän on rikkonut sopimuksen,
mutta minua hän ci silla onnistunut lan­nistamaan.
Sekavin sanoin hän sitten selitti liike-toverinsa
petollisen menettelyn. Häa
huusi ja rukoili. Hän hypähti tuolilta
ja alkoi kulkea edestakaisin Huoneessa,
Hän heristi nyrkkejään ja karjui. Sitten
hän äkkiä vaipui kokoon ja alkoi nyyh­kyttää.
Sen jälkeen oli pitkän aikaa
täysin hiljaista.
Mutta sitten hän kokosi itsensä uudel­leen
ja nyt kuului hänpn äänensä terä­vänä
sähinänä: — Kyllä löylytän sinut.