Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 4, 1949

              "The wmter*s tale'^ (Talvinen tarina),
"Cymbeline" sekä näytelmakirjailemi- -
sensa ihanan epilogin "The teropest"
(Myrsky), jolla hän kuten Prosperg-luovuttaa
käsistään runoutensa lumo-valtikan.
Nämä näytelmät ovat enimmäkseen
rakennetut aikaisempien näytelmien
pohjalle täi rtiuiden lähteiden mukaan.
Niinpä on Hofinshedin kronikka antanut
hänelle aiheet hänen Englannin historiaa-esittäviin
näytelmiinsä, sekä Kuningas
Leariin, Macbethiin ja Cyrabelitieen;
hänen antiikkisia aiheita käsittelevät
näytelmähsä ovat etupäässä ammenne­tut
Plutarkhoksen elämäkertakuvaiiksis- ^
ta, jotka Sir Thomas Northin kääntä­minä
olivat ilmestyneet englanninkie­lellä;
italialaisista novelleista hah on
saanut aiheet Venetsian kauppias, Ro­meo
ja Julia, Paljon melua tyhjästä,
Loppi! hyvä, kaikki hyvä, Loppaisaatto
ym. häytelmiin, samaten kuin hänen
kaikille muillekin häytelmilleen on ta­vattu
lähteitä ja esikuvia ajan vilkkaas­sa
ja runsaassa näytelmä- ja novellikir-jallisuudessa.
Hän ainoastaan järjeste­lee
ja muuttelee aiheitaan, muokkaillen
ja kehitellen niitä näyttämön vaatimus­ten
mukaisiksi, mutta samalla valaen
niihin kaikkiin vahaisen. kaunq[>uhei^
suutensa hurman: ja kultaisen kuivarik^-
I Kauneuskuntngattaria
• o o o o o e o o o o o o o pj^j^ o o o ooQO0Q0QQPQQQQQ0PQQQ99Q99Qff0'g90 ftftl? O ftV
, Vene lähegtyi nopeasti rantaa. Lap­set
juoksivat sitä vastaan. Pian he
näkivät jo tulijat; Isä istui perässä ja
Pekka souti. Myötätuuli oli vieFä hy­vänlainen,
vaikka se vähitellen näytti­kin
tyyntyvän. Hely huusi heti kun
tunsi tulijat:
" Täällä me olemme terveinä, mutta
emme päässeet pois, kun vene karkasi
yölläU' ;
Isä vastasi: "Näimme veneen toisella
rannalla kierrellessämme pitkin ranto­ja.
Silloin minä sanoin, että ainoa mah­dollisuus
on, että lapset ovat Suvisaa-ressa,
siirä sinne on myötäinen tuuli ja
jos he ovat joutuneet sinne, niin vene
on ajelehtinut omille teilleen. Ja niin
liie lähdimme Pekan kanssa suoraan
tänne — ja täälläpä olittekin. Mutta
nyt joutuin veneeseen ja molemmat po­jat
soutamaan j hiin kyllä se matka su­juu
vastaseenkinl"
Pekka oli katsonut vuorotellen toista
ja toista saarella olijaa kiinteästi sil-miin,
vmutta ei sanonut sanaakaypn. ^SLun;
, , ... , . . , 1 • . Lauri istui alahangoille. soutamaan^ sa-kauden
seka elamannäkemyksensa syvän- ^ V,^^
. , . ..... noi Pekka:
inhimillisyyden, paisuttaen siten mista
ne runouden ja mielikuvituksen tenho-ilmestykset,
jommoisina ne jälkimaail­malle
esiintyvät. Hänen lähin näytel-mäkirjallinen
edeltäjä ja henkinen he­rättäjä
oh Christopher Marlowe, joka loi
englantilaisen historiallisen murhenäy­telmän
ja jonka titaanista voimätyyliä
hän kehitteli S3^empään inhimillisyy­teen
jä lämpöiseen luonnollisuuteen, sa­malla
kun hän kehitteli täydellisyyteen­sä
Marlowen englantilaiseen näytelmä­kirjallisuuteen
vakiinnuttaman jambisen
silosäkeen' (blankverse). Erikoisen lei­man
S:n näytelmärunoudelle antaa hä­nen
kuvakielensä värikäs yltäkylläisyys:
hänen henkilönsä niin huvi- kuin mur­henäytelmissä
tulkitsevat tunteensa ja
mielialansa tyhjentymättömällä kuva-rikkaudella.
Ja yhtä rikas on hänen ih-misnäkemyksensä.
Mikä ihana ja vaih­televa
sarja mitä moninaisimpia nais-luonteita,
joille kaikille on yhteistä vain
sanoinkuvaamaton na^isellinen sulo, mi­kä
runisaus rehevän koomillisia ihmisil-mestyksiä,
mikä määrä kohtalon ikival-lan
alla särkyviä, kärsimyksissään jär­kyttävään
suuruuteen kasvavia ihmisvai-heita.
Huvinäytelmissä, valoisan ke­veissä,
runsaissa, rehevissä kuin keväi­nen
luonto, murhenäytelmissä, joisla
elämän ankaruus ja ongelmallisuus saa
jähmetyttävän ilmaisunsa, ja näiden mo­lempain
ohella kappaleissa, joissa onnes-
"Hely, etkö halua soutaa minun pa­rina,
niin oleinme pikemmin perillä?"
"Oikein mielelläni", vastasi Hely ja
asettui Pekan viereen istumaan 7Jä otti
toisen airon. Näin alkoivat yhteen tah­tiin
kaikki kolme vedellä pitkin vedoin
ja vene h)rppeli aallolta aallolle. Mat­ka
sujui hyvin.
Kotirannalla olivat koko talon asuk­kaat
heitä vastassa ja kyselyn tulva al­koi
jo ennenkuin vene oli kunnolla ehti­nyt
rantaan. Veneestä noustaessa Pek­ka
salaa kuiskasi:
"Oliko hauska olla kahden?" ^
Hely punastui, mutta ei sanonut mi--
tääri. Hän hyppäsi ensimmäisenä laitu­rille
ja alkoi emännille jä lapsille kertoa
matkastaan valittaen samalla kovaa näl­käänsä.
Äiti torui:
"Pitäisi sitä jo isojen lasten vähän
ymmärtää katsoa millainen ilma on tu­lossa
ja kääntyä takaisin ajoissa.' (Kyllä
täällä oli piitka yö^ kiin sai olla tuskassa
teidän tähtenne." ' '
"Emmehän me huomanneet ennenkuin
ulkönilmä'yllätti jasittien oh
niin kbva, etteriime uskaltaneet riivetä
telien hänen maineensa kuitenkin alkoi
kasvaa, aluksi Englannissa, ja sitten 18:-
nnella vuosis. varsinkin Saksassa, jossa
"Sturm und Drang"rkauden henkinen
elpymiskausi, samoin kuin romantiikan
herääminen h5rvin suuressa määrässä
tapahtuivat hänen hengessä ja välittö­män
vaikutuksen alaislina. Saksa^ onkin
englanninkielisen maailman ohella';ömis-tanut
hänet melkein kuin karisalliseksi
runoilijakseen, varsinkin sen jälkeen kun
A. W. Sdilegelin kuuluisat jä niestaril-liset
käännökset lopullisesti koteuttivat
hänen teoksensa Saksan kirjallisuuteen.
19 rnnellä vuosis. vihdoin häneii nimen­sä
on levinnyt koko sivistyneen maail­man
tietoisuuteen uudemman kirjaili-:
suuden suurimpana runoilijanimenä. v -
Shakespearen eläessä ilmestyi hänen
näytelmistään ainoastaan noin/puolet
painosta, ja nekin useiminät ainoastaan
yritteliäiden kirjankustantajien häpis-telypainoksina.
V. 1623 ilmestyi kahden
Blackfriars-teatterin näyttelijän, Hemin-gen
ja Condellin toimesta ensimmäinen
ta raskaat mielialat sulosanaisina ja kuu- painos S:n koottuja näytelmiä. Tähän
manhehkuvina väreilevät ja vellovat, n.s,. foliopainokseen eivät kuitenkaan si-kaikissä
näissä hän antaa yhtä runsaasti säily kaikki S:n näytelmät, ja mukaan
ja auliisti rikasta itseään. Ja niinpä sa- otetutkin ovat usein suoraan ja korjaa­ma
henki, joka on luonut ikuisen Fals- mattomina painetut hyvin turmeltuneis-taffin
ehtymättömästi kumpuavina iloi- ta teatterikäsikirjoituksista tai epähio-suuksineen.
neuvokkuuksineen, mehe- tettavista erikoispainoksista, joten pai-heisiinsa
nähden, ja sonettien peitettyjen
viittauksien avulla on koetettu selvitellä
hänen hämärään jääneitä persoonallisia
suhteitaan.
Shakespeare joutui 17 :nnellä vuosis. tiinsa ja Helylle alkoi arkinen, ikävä
Englannin vallankumouksen nijfrskyis-i^^ä. Tänä kesänä olfc äiti tavallista
sä osittaiseen unhoitukseen, mutta vähi- vähäpuheisempi j ä H d y oli huorhioinut;
venettä kääntämään", puolusteli Lauri­kin.
Äidin sunnuntairuokä oli valniiina
pöydällä ja lapset söivät suuralla ruo­kahalulla
seikä viilit että juuätokeitöt.
Seuraavana alähiuna lähti Laiiri taas ko-vyyksineen,
tai pimeästi katalan ja ko­van
Jagon, tai joka on hahmoitellut
viattoman alttiin Destemonan ja kuu-maverisesti
puhtaan Julian, sama henki
on aarteistostaan lahjoittanut ihmiskun­nalle
m\'^ös sielunsa ongelmien verkos­sa
nääntyvän Hamletin, kunnianhimonsa
mustiin s\^'änteihin takertuvan Mac-bethin,
kohtalonsa tyrmistävässä kovuu­dessa
vaikeroivan Learin, ^Miehekkään
Otheloon, joka sortuu oman kuuma­verisen
kuntoisuutensa uhrina.
Näytelmiensä ohella Shakespeare on
kirjoittanut kaunopuheiset ja värikyl-
Iäiset lyyrilliset kertovat runoelmat "Ve-nos^
on hyvin epätäydellinen, Foliopai-nos
ilmestyi uudelleen kolme kertaa sa­malla
vuosisadalla. Myöhemmin niitä
on tarkistettuna ja parannettuna ilmes­tynyt
lukuisasti, vuoteen 1862 men­nessä
jo 262 painosta. Ja siitä lähtien
edelleen.
Käännöksinä ovat S: n näytelmät il­mestyneet
melkein kaikilla sivistyskie-
^iettä hän itkeskeli usein salaa yksin jää­tyään.
Tyttö oli monen monta kertaa
yrittäitiyt kyisyä, oliko äiti sairas vai mi­kä
häntä vaivasi, mUtta ennenkuin hän
ehti kysyniystääh laustiä, bil äiti aina
ennättänyt pikaisesti toiiriittää tehtäväk­si
jotain, ikäähkuih peläten tytön kyse­levän
sellaista, johon häh ei halua vas­tata.
Niinpä saikin Hely vain tyytyä
miettimääh kysyrnystä, mikä äitiä vai­vaa.
Sitten eräänä iltana, kun äiti istui
aitan portailla varjossa imettäen pieno­kaistaan^,
kutsiir hän Hel3mi luokseen ja
kehoitti istuihaan vierelleeh. Kun tyttö
jäi kuitenkin seisomaan hänen eteensä,
sanOi hän:
"No, iätiihan toki hetkeksi ja kuunte­le,
mitä 'Mhulla on sanomista, äläkä
Ole kuin uhissaahkulkija ja niistään piit­taamaton."
"Minäkö kuin unissakulklja, äidistä-häh
sopisi piarenimih iiiih sähöa, koska
et näytä välittävän meistä paljon hiii-tään.
Anjakin saa olla omilla teillään
kaiket päivät ja ^ivelän täti sanoi ja
ihmetteli, mikä lie emännälle tullut mie­tittäväksi,
mutta hyvin ajatuksissaan
hän aina vaan kulkee."
"Onpahan tässä ollut miettimistä. On
noussut mieleen jos jonkinlaista, kun
olen ajatellut sinun tulevaisuuttasi. Si­nunhan
pitää mennä ensi syksynä rippi-^
koulun takia kirkolle ja me olemme
tuumineet isän kanssa, että saat olla
siellä koko talven, koska kauppias .Aho*
ön luvannut ottaa sinut kauppaansa har­joittelijaksi.
Jospa sitten myöhemmin
ilmest3nsi parempia toimia kunhan al­kuun
pääset.. Raskaatahän tuo sinun
poismenosi minusta tuntuu, mutta kun
tiedän, että et täälläl^än voi jatkuvasti
nus and Adonis" jä "Lucrece^ sekä il-
Suomeksikin ovat S:n kaikki 36 näytel­mää
kokonaisuudessaan käännettyinä
Paavo Cajanderin suurenmoisena elä-hiäntyönä;
hänen käännöksensä on an­tanut
näille nä3rtelmille suomeksikin nii-man
hänen toimenpidettään julkaistun den alkuperäisen, elokkaasti rikkaan,
sönettikokoelman. Tämä väkevästi F>er- vuolaan ja kuvatuoreen sekä näyttäihöl-soonallinen
sonettikökoelma, jossa hänen lisesti niin hyvin tarmokkaan ja sattu-mieskohtaiset
mielialansa suorimmin ja van ku^n upean ja juhlivankin kieliasun,
välittömimmin ovat ilmaistut, on anta- Paavo Cajanderin "Runoelmissa" on si­nut
aihetta hj'vin monenlaisiin selityk- täp>aie;i julkaistu noin 30 Shakespearen
siin ja olettamuksiin hänen elämän\»ai- sonetin suomennos. V. K—^I.
Iillä. Ruotskisi ne ovat ilmestyneet C. ^ olla, vaan on jonnekin mentävä, niin
Hagbergin nerokkaasti tulkitsemina, parempihan on jo nuorena mennä yrittä­mään.
Jaav mutta minun piti puhua,
että muista aina ölla joka pmkassa niin,
ettet liikaa luota ihmisiin. Ei varsin­kaan
herraspoikitn, sillä he kyllä katse­levat
mielellään sievää tyttöä, voivat­pa
vakuuttaa rakastayansakin, mutta
siihen ei ole luottamista. Omasta sää­dystään
he Omansa valitsevat ja jätta-
\'ät aivan huoletta kauniin rakastettunsa
^jfeuiseen suruun. Tällaiselta surulta
tahtoisin sinut säästää, kuhhah vaan
heti ällissä koetat väittää liäiittäijöitä.
jotka v ^n tuntieilla leikki>^
, halpana köyhän tytön rakk;
Hely oli istuutunut äidin
raskivelle ja kunneDut aiv
neenä neuvoja, samalla ollei
tä ,että hänen unelmansa
paremmin kuin hän oli usl
voakaan. — Hän pääsee
pian yrittämään omin neu\
joka häheile, kOrjiien läpse
tuo monta yilät)^tä! Ja äit
vojaan: ' \
"Ole ama rehellinen kaik(
ihmisen elinehto. Jos josi
siltä, ettei voi aivan suoraan
on parenipi olla toimimatt£
tää viekkautta. Äläkä ko:
muotoasi muuttamaan toisen
se on, minkä luoja on anta
aikana kyllä_ ihmiset töhri\
porsliininuken näköiseksi, ri
laisia maalauksia sinulle es
ole rohkea ja kieltäydy niisti
siitä vain olisi ajan mittaj
sillä maalit pilaaVat ihon.'^
'^'Jbs nyt lähden pitkäksi
niin etkö, äiti, kertoisi vä
ja kodistasi. Emmehän t
sukulaisistasikaan. E i koska;
meillä käynyt, eikä meillä o
kaan kuten muilla lapsilla.'
' " ^ ^ ^ m t Ä i S a i i n i ^^
sid^iiläisifa mU^
minun syntyessä, isäni oi
siihen aikaan jä kerran mi
ollessani häh oh käynyt
Sitten my<diemmin kUuluii
eirään laivan niukänä. Isän
nut kasvattanut ja koulutta
tin keskikoulukurssin ja sitt
tedkkihar^ ittutt;
siirt iheno keskesytti kaikki
vaisfuuden suuniiitelmät, jc
kin oli aikanaan." ^
' "Et ole köskääh mainini
missä nuorena olit asumassa
"Mitäpäs Ä väliä, oi
pieni ranäikkbkäupuhki. ]
sinne koskaan meihe, sillä
kaukana täältä j ä kun Siell
j^tääh
väliä on mikä kaupunki se
"Etkö ole ikävöinyt sint
ainakin tul^e hyvin ikävä
koille.. Oi, täällä on ollut n
että nyt melkein tuntuu k
aisikäah täältä minhekään!'
"Hyvä täällä oh jo mi
vaikka myöntää täytyy, ett
vää vuotta vietin äijussa, j
olisi ollut niin kovin kärsiväl
niin en olisi kestänyt tätä
mää. Nyt var^^määhkaäh ei
elää maailman, pauhinassa
" ^ t t e Ä minä luulen, e
jon kärsinyt täällä ollessasi.
si te asetuitte tänne korpeei
"No, joskus ehkä joudut
imääh.. Nyt en halua niitä
lostaa, eikä se ole tarpeellis
voisin vään, että sinä löy
massa paremman onnen ku
äitisi on saavuttanut. Et
rä vielä näiden sanojen mer
han vielä viaton lapsi, mutl
tulla päivä, jolloin näistä pi
viää sinulle hyvin paljon
mennään nyt nukkumaan,
ovat jo levolla."
He astelivat kumpikin
miettien oinia mietteitään
ajatukset askartelivat tulev
voituksissa, äidin taas men
toissa.'—-Miksi piti minun
niaäksi muodostua vain t;
raadannaksi, airkielähiäksi,-:
kaan ole ollut juhlaa eloni
Anna hyvä kohtalo josku<
juhlatunnelmaa minunkin
huokasi ajatuksissaan tän
kärsivä nainen laskeutuessa
viereen levolle, miehen jota 1
ti, mutta ei rakastanut.
Täriiä syksy oli h3r\'ih kj
va aina matraskuulle saakk
teii äkkiä satoi lumen aii
maahan. Ihmiset hätäilivi
SIVU 4 L.AUANTAINA, K E S Ä K L X ^ " 4 PÄI\?ÄNÄ, 1949