Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 4, 1952

              '•tm
ml
01
m
m
1 V
MSI
i 1
m
(KAUNOKJRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
UEBKI, the only Finnish Uterary weekly tn Cafiada
FuUiBhed and printed by the Vapaus PuMi^tog Company
Uutted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered ät the Post Office Department, Ottawa, as
iecond class matter.
tJekki ilmestyy ioknlsen viikon lauantaina 12 siinUBena,
•IsSltäen parasta kaunokirjalbsta ja tieteellistä luettavaa.
OIIJlCrSEmfNAT: yHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$350 1 vuosikerta . . . . . . . . . . $4*50
4 kuukautta 2.00 6 kuukautta 2.65
Jkuukautta . . . . . . . . . . 1^
' SUÖHEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .. .^$5.op 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSiHINN^ ^
75 senttiä palstatuumälta. Halvin kUtosamoitus $3.00. Kuo-iemaniimoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä Ju»Sa3steva mujsto-vfirsy
$1.00 ia kiitos $2.00. KirjeenvamtoUmoitukset. $1^0.
SltoiSlrmat^y^tä Umoltuksista. Tilapäisihnoittajien
<m lähetettävä mak^etukät^n.
Aäanyehiile myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kalkki liekiHe tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Lömtea.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Ijlmi-ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Ttoimittaja: J.W. Saari.
f fifiiffcHrp n i n t u t kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. BOX 69 8UDBURT. ONT.
iiskettäin oli Washingtonissa koolla Kansainvälisen Maan­tieteellisen
Seuran konferenssi, johon osallistui 1,100 maan­tieteilijää
36 eri maasta. Konferenssin pääpohdinnan sano­taan
keskittyneen siihen, että pystyykö maapallo elättämään
asukkaansa ja kuinka paljon maailmassa on vielä viljelemät-tpmiä
alueita ja mitä niiden käytäntöön saamiseksi olisi teh-
AIM TERÄVÄINEJS^: ;
PÄÄ pienoinen ovesta pilkistää,
mnä musta on, hymyää stiUy
salaperäisnä hiipijd kiharapdä
kohta syliini painautuu
ja nyrkki likainen aukee:
"Toin äidille kukkasia/"
Sinisilmiin ma katson kirkkaisiin,
lapsen sielua ne heijastaa,
enkä ruusuihin vaihtaisi kalleimpiin,
nyrkki pieni mitä tarjqaa:
voikukkaset, varsia vailla,
ovat äidille aarteita.
Taasen rapuilla riemuisna kiikkuu
pari pienoista leikkijää,
siinä ritarina uljaana liikkuu
kolmivuotias kibarap^, ^
ja pienellä, prinsessalla
sylintäysi on kukkia.
Voi kauhisttts, tyhjä on naapurin ntaa,
mitä ihmeessä nyt minä teen!
Joka ihanan dMio^n lahjoittaa
fihtiritmjo neidolleen^
ja silntänsä loistaa onnesta
*'MarianmUe kukkasia!*'
Ovat kukkaset jääneet unholaan,
jääkiekot ja mailat nyt paukkaa,
pesäpallot ne lentävät ikkunaan,
sisään syyllinen kiireisnä laukkaa:
''Voi, äiti — nyt koeta arvata,
että särkyikö ikkuna?**
Kokouksessa esitetyistä lausunnoista kävi selville, että
i^aapallo, jolla nykyään asuu noin 2,400 miljoonaa asukasta,
kykenee helposti elättämään 13,5^0 miljoonaa ihmistä, mutta
suhen on vielä pitkä tie. Nykyinen elintarvikkeiden tuotanto
niaailmassa tyydyttää tuskin välttämättömimmän tarpeen ja
i^net kansat ovat aliravittuja. Uudisraivausten avulla voi;^
täisiin kuitenkin viljan ja vihannesten tuotanto kaksinker-taistuttaa,
rasvan tuotanto kohottaa nelinkertaiseksi, ja soke­rin
tuotanto jopa viidenkertais^ksikin.
Muuan edustaja väitti, etta käyttämällä äskettäin keksit­tyjä
menetelmiä meriveden suolapitoisuuden poistamiseksi,
sekä "kosmillisen energian saamiseksi auringon ^teilystä voi­taisiin
laajat erämaatkin tehdä hedelmällisiksi. Toiset taas
olivat sitä mieltä, että viljelyskelpoinen maa on suurin piir­tein
käytössä jo kaikkialla maailmassa, joten pääpaino piisi
pantava jo viljelyksessä olevan maan tuotannon parantami­seen.
'"^ ^ ^
'Merkillepantavin seikka tässä konferenssissa oli kuitenkki Maailnianeiinätys Se on
se, että mikäli sen selostuksista käy selville, ei kukaan edus- vaiil sekill
tajista puhunut ja selvittänyt asian todellista laitaa— tai jos
selvlttrkin, ei sitä ole päästetty julkisuuteen. Näistä asioista
Ja sitten taas kerran mä nähdä saan
hetken kauniin ja ihmeellisen:
ruusunnuppuset kuusitoistavuotiaan,
ujonkutUlantakuUkauksent
''Ah, äiti, luuletko — vastaa —
että hän pitää ruusuistaV*
Vasta eilenhän pienoinen kikarapää
oli pdikam — esikoinen —
jä tiinään hän^m^ ennättää,
ikään kahdenkymmenen.
Ja voikukat kultaista viljaa
ovat äidin muistojen.
Kesän vUmeiset poimin ne tänään
ja sisälle maljahan toin
syysiltaa näin )ammittämään,
siten yMkin kUu^
pienen äänen, mi hellästi kuiskaa:
"Toin äidiiUe kukkasia!"
voidaan pohtia ja tehdä suunnitelmia kuinka paljon' tahansa,
mutta ensiksi on tehtävä muutos kaiken nyt tuotettavan tava­ran
ja tarvilikeiden tuotannossa ja jaossa. Nykyisen järjes­telmän
aikana kaikki tuotanto ja samoin jakokin, perustuu
voittoon, eikä ihmisten tarpeisiin. Ellei jostakin tuotteesta
saada määrättyä määrää voittoa, niin sitä lakataan tuotta­masta,
olipa se sitten kuinka tärkeää ihmisille tahansa. Voitto
määrää tuotannossa kaiken.
Maailmassa on vielä paljon alueita, jotka voitaisiin saat­taa
viljelys- ja tuotantokelpoisiksi, mjitta niiden kehittäminen
vaatii rahaa. Rahamiehet laskevat, että jos he sijoittavat ra­haa
jonkin uuden alueen raivaukseen, kestää niin ja niin
kauan aikaa, ennenkuin kiinnityksestä alkaa tulla rahaa ta­kaisin.
Kiinnitetyn rahan korko on niin ja niin suuri, vas­taako
uusi sijoitus tarkoitustaan rahallisesti. Ellei se vastaa,
niin raha sijoitetaan muualle, missä^ hyvän koron saanti on
taattu ilman mitään riskiä. Tällä tavalla on suuria, ihmis­kunnalle
hyödyllisiä uudistuksia jätetty tekemättä, kun ne
er\ät tuota rahoittajille tarpeeksi suuria tai pikaisia voitto-osinkoja.
Luimme äskettäin artikkelin (jonka julkaisemme lähitule­vaisuudessa
Liekissä), joka käsittelee soiden kuivausta ja
viljelykselle saattamista Neuvosto-Virossa. Kolmen viisi-
%'uotiskauden aikana kuivataan Virossa yli miljoona hehtaa­ria
maata ja saatetaan se viljelykselle. Jokainen saattaa kä­sittää,
kuinka paljon tämä työ tuo hyvinvointia maan asuk­kaille.
Suoperäiset maat käsittävät lähes puolet koko Viron
pinta-alasta. Kaikki nykyaikaisimmalJ koneet ja välineet te­kevät
työtä suomailla — eikä voitoksi vajn rahamiehille, vaan
voitoksi koko kansakunnalle.
Mutta siinähän se koko asian ydin onkin. Kapitalistisissa
maissa tehdään kaikki — tuotanto ja tuotteiden jako • voi-
?7-vuotias "Old Vie" Reves Walsaus-ta,
Keski-Englannista, väittää saavutta­neensa
uuden maailinanennätyksen lip­putangon
huipussa istumisessa. Yli 10,-
000 henkilöä todisti tässä eräänä iltana,
kuinka hän laskeutui maahan istuttuaan
lipputangon huipussa 31 vuorokautta 7
tuntia.
Hänen tietojensa mukaan entinen en­nätys
oli eräällä miamilaisella ja se oli
30 vuorokautta.
ton takia, joka voitto menee muutamien
yksityisten kassaan, kun taas kans^de^
mokratian maissa tuotannosta ja jaosta
tuleva voitto koituu kansan hyväksi.
Kurjuutta ja puutetta ei maailmasta
poisteta niin kauan kuin yksityisvoit-toilu
on määräävänä tekijänä. Vain sil­loin,
kun tuotanto toimii kansojen etu­ja
ja hy\'invointia silmälläpitäen, voi­daan
rohkeasti ajatella sitä, että maa­pallon
asukaslukua voidaan huoletta
lisätä moninkertaiseksi nykyisestä
ilman, että tarvitsee järjestää ai­ka-
ajoittaisia "apuharvennuksia" ih­misten
keskuudessa, nimittäin sotia.
Mutta sitä ennen on maailman kansat
saatava käsittämään se, että rauhano­mainen
työ tähtää varmimmin kaikk^bn
ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuu­teen,
jota ei suinkaan tee riitaisuus, viha
ja sota. — JVVS.
Lauantaina. lokakuun 4 päivänä. 1952
TJ^ffl^^BlA tn^ säilyneitä t^jbjaoa
V veydeksi Itoisen aivastaessa. Tämä '
tus on ylemen monissa niaissa. Vanha tan
peruisin ni^nne^ äjaltay joUoin aivastani^-
kään pikku juttu, vaan vakava asia, kukaties "
uhkaavan taudin oire. No, oli miten oli, aikoi*^
mihen on oppinut torjuntaan muitakin' tei ^
vaaroja toisen toisensa jälkeen. Lääketiede on
kiihtyvällä nopeudella ja aivan viime «vuc
on keksitty joukoitta^ui sellaisia i h i „ _ ^
ei osattu uneksiakaan. Oriko siis kumma, etta 2 ^
ikä esim. Anierijc^ssä pn SO vuodessa kasvanut 49J
teen. Toisin satnoen, lääfce^ede on tuon ajanjakson/
pidentänyt jokaisen syntyneen ikää keskii^jj
Niinpä lääketieteen edistysaskeleet eivät olevain] ^
ja hetkellisesti mielenkiintoisia, vaan niillä on
ti elintärkeä merkitys jokaiselle ihmiselle.
Muistamme vielä sen kovan kohun, jonka sulfa
rättivät: keuhkokuumeen vaarallisuus väheni
^huomattavasti. Vielä suurempaa innostusta synnjtöi
liinin keksiminen 1941 ja sen verrattomat läyttön
det, jotka eiyät sentään olleet rajattomat,
mysiini, josta tuberkyloottiset liiankin toiveikkainäi
suurta apua tautiinsa.
Lääketieteen viinieisimpiä ihmelääkkeitä on am
Sen voima pystyy salaisiinkin tauteihin, joissa jnoi^
^ keistä ei Qllut apua., Aureomysiini tehoaa päterasti^
ruskeuhkokuumeeseen, jortka aiheuttaja — virus~ol
kertaa bakteerejakin pienempi, lavantautiin ja ns. 1
tauteihin, joista pilkkukuume on esiintynyt meilli
vain hyvin harvoin. -
Aureomysiini saavutti erikoista kuuluisuutta vuodeii
teen maissa. Silloin oli Ruotsin 'Kustaa-kuningas a
lustunut ja poti kurkkutulehdusta, joka 91-vuotiaan I
sijan iällä olisi saattanut käydä vaaralliseksi. Aun
hoito auttoi kuitenkin nopeasti, niin että kuningas i
taas harkita jokakesäistä -Rivieran-mat
Uusi ihmelääke, aureomysiini, on antibioottinen aini
mä merkitsee, että sitä valmistetaan eräästä homeesta e
mällä. ^iinä suhteessa se on samanlaista kuin
ja streptomysiini.
Ei taitanut olla kokonaan perätöntä vanha puhe i
'home kirkastaa 2^tä'^ joka tapauksessa hometta on i
keskiajalta lähtien käytetty lääkeaineena. Lout
paikan päälle sidottiin haude, joka oli valmistettu
homehtuneesta lei^^tä. Epäilyttävää on, mahtoiko I
hoitomenetelmä tuoda apua, joka tapauksessa home
vähitellen lääketieteen harjoittajilta.
Mutta kun penisilliiniä vuosikymmen sitten valmiä
homeesta, homesienet nousivat ennenkuulumattomaan j
niaan. Alkoi oikea homeiden ajojahti ja sitä jatkuu 1
vanakin. ' Tpivottayästi yhtä pätevin tuloksin kuin
asti. •
Muuan etevä ho^meiden tuntija tri Benjamin M.
työskentelee Lederleh laboratorioissa Pearl Riverisä!
Yorkin lähellä. Hän kohdisti tutkimuksensa erääseen!
sukuun, hienolta nimeltään Actinomycetes. Eiköhän 1
mahtaisi. löytyä jotakin hyödyllistä, hän arveli ja ry-htjij
paasti tutkimaan eri puolilta maailmaa haalittuja ji
maanäytettä. Niistä hän apulaisineen alkoi etsiä sie"
ja, jotka tehoaisivat sellaisiinkin bakteereihin, joihin]
ni ja streptomysiini eivät pysty. Hyödyttömien sie
jen kitkeminen .hyödyllisten joukosta oli suunnaton l
sillä vaikka yli 3,400 kantaa osoittautuikin lupaavikäj
saasti kymmenen kertaa niin monta kantaa tutkittiin ja^
tiin joko hyödyttöminä tai toisintoina.
Näin alustavasti, hyväksytyt homelajit joutuivat si«
kempiin kokeisiin. Ne pantiin laboratoriossa!:
lyksiin ja tärkkaatiin, pystyivätkö ne estämään 0:
kasvamista, jokainen homelaji, joka osoitti tällaisia»
suuksia, pääsi yhä uusiin ja uusiin kokeisiin.
Home N:o 377, jdis3^hytti kullanväristä ^^^^^^
lautui varmimmaksi ja tehokkaimmaksi. Se saininiff
mysiini, mikä muodostettim latinan sanasta auK"^" _^
kreikan sanakamyce 'home'. Pian sen arvo
taakin kalliimmaksi.
HämmästyttäVimmät tulokset on aureomysi^»
nut viruskeiihkoktiumeen lääkkeenä. Tämä S#Ö«^
kuUinen tauti saattaa alkaa vaatimattomalla J
äkillisellä, korkealla kuumeella, se on vaatinut piti^J
misajan eikä mikään tunnettu lääke ole täysm
ben. Mutta sen jälkeen kun potilaalle annetaan in^^
aureomysiinitabletteja, korkeakin kuume h»^'^^...^^-
dessa, parissa, tuskallmen yskä katoaa P°^^.?^^i
leen viikossa. Muita vaivoja, joista ^"^^^^^^f^^^
meen pikaisen lopun ,ovat m.m. silmä-, iho-lehdukset
sekä lavantauti, pilkkukuume, papukaij
neekerisankkeri. , ^ ^
A^ureomysiinin suurimpia etuja on se,
käyttää tablettema, joita nautitaan """"^'"^^jSeiti^
raanhoitökuntaa ei silloin tarvita antamaan ^
esim. penisilliiniä käytettäessä. Toinen etu ^°
teerien ainakaan vielä ole todettu pystv^vän ke ]