Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 24, 1954

              HCy.MOMI
AAAV 5AAAPS0M
ANO r UAVE
A 8AMA.MA?
WEf?E .
STARVIHC
^ j ? i 6 H T - a r r JU5T
AS/V\ALLOME/-lT^
ALMOST MEALTIME
AMO MCHHEf? DOESMT^
WAHT VOU TO
SPOIL VOUC?
OlMMER /
"TMAT OIO ITI
\f MYI?TLE HADMT
ME^4TlO^JED fOOOr
ro MAVE MADE fT/^
NOW ILL HAVE
TO HAVE A
SAi?Dir4E o;?
THE SNACK/
, "^OSaALlCE/CANTVOU EAT
SÖMETHINS ELSE ^ I CANT
^ TAIS TlAAE O F VEAg -
OONT
LOOK AT ME, ,
ti
Mi:;
!tO-
^1
WELL-EVEt7>'
0WE _
SNACK- tAA
MOT 60IMG TO
SE AMTlSOCIAL.
0 0 '
W H \ L E T»4E NIOTT f?EALLV
7
REFRIGE(?ATOl? \S\\I HUW6RV
0PE^4,SEE1FT^4E(?E•5 )'( A SlQE OF
MV OF Tk4AT LIVEf? / 1 BEEF WOULO
SPt^EAD LEFT./h \ 00 MET(LL
\( OlMMERlS
BUT,
A^f^s.9A^ALTzf
ALLI \WAWTEO
WA9 OMe
VITAMIN
TABLET^-
THATS
FIMAL-At?
NJOL0.
v ou
WAIT Tl LL
DlNhJEt?"
ITME,
, ^ O M E OM.JUMlOl?/
'^MAVSE TMEVLLTf?iM
DO\^/^4 TMAT f?OAST
BONiE TOVVHERE
; \T'S ECONOMICALLV
V FEASIBLE T O LET
' IS MAVE » T ' --^
I wOL'LOs»r VVANTTN^^
TO APPtAie ova?eAGE(?. 7
Birr »F I tiAO A SAUCEt? )
CF .\MLv:,ITw<iMK r -Sv
CCalO TCA5? IT TO
^.2
k V
WE
60LLV«M0M
MAVE
f
6ET
TMESE DlSMES,
CLeA^4EO UP.'
IT'S ALMOST
TIME rOQ
I DONJTV.
Kh40WWNAT
VOU SAlO. 8UT
' I Kh40W IT
MEANS r?l(SMT
DOWN TO TWE i\M.ISHEO
(Ai
1,
n,
o
o
1/
0>pr. l954^Kinf: Ftsfurts Sv«Wt«c. If.r V — '
, r
FROFESSORI
Palvelija: — Lä&k&ri on nyt tuUut tei­tä
katsomaan.
Professori: — Sano hänelle herran n i -
m e ^ . että en \'Oi ottaa häntä >-astaan,
sillä minähän olen sairas.
KOTONA TOISEKSI P.^RAS
V a i m o : — Jaa, sinä t u l e t siis t~akais:n
k v t i i n K o t o n a o n k u i t e n k i n aina paras.
M i e s : — N i i n . k u n k a i k k i muut p , n k ai
o n j o s u l j e r t u.
H Y V Ä KEKSINTÖ
— P&ivällisuni on sentään ihana kek-
— E^n tiennytkään, että pidät tapai^&i
nukkuA päivällisimta.
— E n minä pidä. m u t t a m u i j a p.taä ..
MOLEMMIN P I O L IN
— Ei sinulle ole hauska lainata rjlha.^.
Muistatko, miten katuin sain p>Ttäa e n ­nenkuin
maksoin viime lainasi?
— Niin. mutta muistatko, kuinka kauan
minä «ain p y y t i i . ennenkutn l a i n an sain?
KUN OSAA
Kiljunen oli haastanut naaptirinsa o i ­keuteen
sj-yttäen, että naapuri oli sanonut
häntä siaksi.
Tuomari: — T u n n u s t a a k o s y y t e t t y , että
on solvaamut n a a p u r i a c u i s a n o m a l l a tätä
s i a k s i ?
S y y t e t t y : — Sitä e n o l e s a n o n u t , v a an
F>äinvastoin s a n o i n , että en o l e k o s k a an
nähnyt n o i n s u u r t a s i k a a j a se c n t o t t a,
e n ole k o s k a a n näihnyt n o i n s u i i r t a s i k a a,
S>Tte k \ i m o t : i i n a i h e e t t o m a n a.
EI T I E N N YT
A i t i : — Minä o l e n k u u l l u t , et.ta clette
k o s i n u t tytärtäni. M i k s i ette kysyn%-t m i ­n
u l t a ensin?
'Vä\-ynalku: — E n minä tiennj- t . että t e ­k
i n o l i t t e r a k a s . u n u t m i n u u n.
SrCRI \'IRKA
— M i n u n p i k a a n l o n o n n i s t u n u t k a u -
p u n R i s s s . H S n k i r j o i t t i saaneensa siellä
v i r a n , mikä p u u — p i r u s i se n y t olikaa::!?
— O l i k o se h a m p u u s i?
— J o o . a i \ ' a n o i k e i n , h a m p u u s i k s i .se o n
siellä päässyt.
VOI NTITÄ AIKOJA
V a n h a k o n t r i n t a t m a r i k e r t o o : — J o o .
p o j a t , k u n ^ t ä G r a n d T r u n k i n r a t a a e n - .
n e n t e h t i i n , n i i n meillä c l i K u j a s e n J a k in
k a n s s a u r a k k a tehdä 10 m a i l i a rautatietä.
No, s e n k u n t e i m m e vain, Jäkii k u l ki
edellä ratapölkkyjä p a n e m a s s a p a i k o i l l e en
j a hänen jäljessään t u l i n minä j a a s e t in
k i s k o t p a i k o i l l e e n j a m i n u n jäljessäni t u li
j u n a . , .
K O E T T A K O O N P . A V.AIN
--- Tuo n i r s . J o p e l o n l e n i n k i o n h ä n e l le
n i i n r u u m i i n m u k a i n e n k u i n hänen oma
nahkanpa
— E i . m u t t a p a l j o n t i i v i i m p i k i n.
— Mitä 5:illa t a r k o i t a t?
— S i t ä . " t t ä n a r i a s s a a n hän vei i s t u a,
m u i t a k o c ' t a k o o n ] a tuossa lenLr. r l s s a is­tua
m i n se repeää h e t i.
POVARIEL.A
— T u l e n j u u r i p o v a n l t a . H ä n sanoi, e t ­tä
t u l e v a i s u u t t a o n h e l p p o p o v a t a , m u t ta
menneis^As o n s i t ä v a i k e a m p a a . Hän oIi.'^i
mielellään t a l i t o n u t tietää, missä hän o l i
o l l u t v i i m e yönä
LAATU MÄÄRÄÄVÄ
Professori luennoi n a i s y l i o p p i l a ^^
— Voimme siis todeta, että mjeöei»^
huomattavasti isommat aivot toJJi^.
s e l l a . Miidcä johtopäätöksen sii5
me tästä teiidä?
N a i s y l i o p p i l a s : — Sen, että -
p a u k s e s s a l a a t u o n m ä ä r ä ä v ä n ä , eiiw
EI TÄYDELLINEN
— T e s i i s väitätte, e t t ä nuna Oie.^ •
d e l l i n e n i d i o o t t i?
— Enhän toki h a l u a sitä vaittaa
k u k a p a meistä aiv^an täydelhnen oi
KOULrSS.4 ^
o p e t t a j a : — K u k a voi s^'^-""^-^!. ^
k o i t u k s e e n lehmännahkaa vo.<«»a -
tässalinö'
t ä ä ?
O p p i l a s :
lehmää keossa.
Sillä voidaan a i n a ' ' -
OLI P A K KO
— Olet o l l u t kihloussxi i
n v t aiot p u r k a a kihlaukseesi- ^
— E i tässä m u u k a a n a u t a \W'J
k o t i i n m a a l t a ensi viiki 1:.^
Lauantaina, Imlilikuun 24 paiTinä« 1954