1956-12-15-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, thfi onlr Finnish literary weekly in Canaaa •
Publi^hed aniä printed by the Väpaos Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street Westi Sudbury, Ontario.
RegiiBtered at the Post-Office Department, Ottawa[, as
second class matter. . .
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 'sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. •
YHpYSyALTOIHINt :.
1 vuosikerta . . . . . . . . $5.00
6 ^kuukautta 2.75
TiLAUSHlNN.AT:
1 vuosikei-ta . . . - . . . . . $4.00
6 - kuukautta: . . . . . , . . '-2.25
3, kuukautta ...,y.. .l.pO
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE .
l vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 kuukautta $3.00;
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00^ - ICuö--
lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen. •. :• -
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosipitukset, .on ostettava -
kustantajan nimeen: Vapaus PufalishingCoinpanjr Limited.
Toimittaja: K. Salo. '• ' - '
Kustantaja ja painaja: Vapaus . Publishing Company:
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontano.
Asiamiehille myönnetään 15 prösentiVi palkkio. —
Liekkiin aiotut kirjoitukset ^osoitettava;.-. >
F. O. BOX 69 Ä SUDBURY, ONTARIO
LILLY KAJAXUS-BLEXXER:
MUISTELMIA ISÄSTÄNI
Joulukuun 2 pnä tuli kuluneeksi 100 vuotta sii
kun Helsingissä syntyi Robert Kajanus, jonka QSU
suomalaisen musiikkikulttqurin kehittämisessä on ra
\ sm huomattava. Hän toimi vi.me vuosisadan !o
puolella erittäin aktiivisesti"^ säveltäjänä ja kapellim
tarina. Oheellihen muistelma on ^hanen tytt
^ . Lilfy Kajanus-Blennerin.kirjOittama..
T7"ESÄLLÄ 1896 asuimme Järyöss*^ Porkkalan saaristo^
. ja aivan aavalla merellä. Siellä kävivät taiteilija
Järnefelt rouvineen sekä Lilli mamman • veli Matti
joka oh meidän lasten suuri ihastus. Hän viihtyikin
samme ja kertoi satuja loppumattomiin —^ eniten eläimistä'
mielikuvituksellisista matkoista, kuuhun ja planeetoille.
Bobby Gimby johtaa .omaa
tanssiorkesteriaan, joka esim-i
tyy CBC.n "Happy Gang"-
ohjelmassa. Hän esiintyy
myöskin CBC:n television
''Juliette"'- okjelmanumerassa
joka viikko.
KIRJEENVAIHTOA iii
Seuraava Liekin numero oh jouluixumexx),^.jpss^. Liekin
ystävät toivottavat sukulais.lletih, tuttayiUeen; jai.kaikille ystävilleen
rauhallista ja iloilta joulua, sekä onnekasta uutta
vuotta. Mikäli olemme konttorista .s^iaTieet tietää,, onkin
jouluonnitteluja saapunut runsaalla:, .i;\itg:l]av Joten Liekin
joulunumero tulee siinä suhteessa olemaan onnistunut. '
Koska Liekki sai juuri päättyneen"ievityskan^anjan ah-kana
lähes neljäsataa uutta tilaajaa ja luonnollisesti huomattavasti
'ienemfnän uusia lukijoita, on erittäin tervehdittävä
asia se,'että he nyt Liekin jouluhumerossa;julkaistavista on-niteluistä
näkevät Liekin ystäväjoukonrol^van.^hyvin laajan.
Varmaahkin "he silloin tuntevat vielä suuremmassa määrässä
tyydytystä sen johdosta, että ovat liittyneetr^Liekin perhe-kuntaan.
v - ; ^
Tässä yhteydessä katsommekin sopivaksi lausua kaikki
levityskampanjan aikana Liekin perh^unta^n — tUaajiksi ^
ja lukijoiksi liittyneet tervetulleiksi jbukkbomme.^ Olkaa
kuin kotonanne, nauttikaa kaikestauiinkä Liekis^' katsotte
sen arvoiseksi, lausukaa mielipilfeenne Sellaisen johdosta mistä
ette pidä ja kirjoittakaa silloin tällöin itsekin jotakin, minkä
ajattelette sellaiseksi mistä tulisi krjöittaa ja yleefnsä milloin
alatte tuntea kirjoittamisen ja luomisen halua.- Tervetuloa
Liekin perhekuntaan!
Maailman tilanne on edelleenkin sellainen*, että monet
ihmiset uskovat olevan vain ajan kysymyksen milloin taas
•alkavat tykit jyristä, jolloin koko maailma saattaisi joutua
kaikkia entisiä sotia kauheamman sodan raadeltavaksi-
Suuri osa maailman ihmisistä käsittää jo, että kelmds
maailman^ta merkitsisr koko maäilmari sivistyksien tuhoamista.
Jfös sota kehittyisi sellaiseksi ^ ja ennen pitkää se
kehittyisi — että toiselta tai toiselta puolelta ryhdyttäisiin
käyttämään atomi- ja vetypommeja taK muita atomiaseita,,
muuttuisi se pian kokonaan^atomisodaksi. Atotnisota ei
yksin hävittäisi nykyistä sukupolvea, jättäisi jälelle jääviä
siiiraiksi ja raajarikoiksi, mutta se myöskin myrkyttäisi koko
maapallon tuhansien vuosien ajaksi sellaiseksi, että inhimillinen
elämä olisi siinä mahdotonta.
Tämän tietävät mahtavat hallitsijat ja heidän neuvon-antajansakin
— ainakin kaiken järjellisyyden mukaan heidän
pitäisi se tietää — mutta kuitenkin he yhäti valmistelevat
tuhoisaa atomisotaa, valmistelevat siitä huolimatta, että
tietävät ihmiskunnan valtavan enemmistön toivovan ja ikävöivän
todellista pysyvää rauhantilaa enemmän kuin mitään
muuta. Nämä uuden sodan valmistelijat, nämä vaikutusvaltaiset
ihmiset, jotka luottavat vain väkivaltaan, ovat suurien
kansojen onnen ja menestyksen suhteen välinpitämättömiä^
Heidän päämääränään on vain heidän ja heitä tukevien
piirien rikkauksien ja vallan lisääminen — niiden lisääminen
oman kansan ja toisten kansojen valtansa alle alistamisen
ja sortamisen avulla, väkivallan avulla. ^
Jos minkään valtakunnan taholta ei pyrittäisi sekaantumaani
toisen valtakunnan sisäisiin asioihin, ei loukattaisi
sen rajoja eikä oikeuksia, ei myöskään mitään sötlanvaaraa
olisi. Kaikki kansat voisivat elää sovussa ja ystävinä keskenään.
Jos viimeksi ei Egyptin asioihin piisi sekaannuttu,
jos sen raJQJen koskemattomuutta ei olisi Joukattu, sen kaupunkeja
ja kyliä pommitettu, ei Keski-»Idän sodanuhkapesä-
]ay — Kiitos vitseistä jä muusta
myös. ' ' ,
Milda — Pian Julkaistaan.
Ester Kaustinen — Yritetään
saada kaikki joulunumeroon. Yritämme
saada aikaa tutkia "sen: toisen
asian.
Olga Selander -r-T Kyllä ne joulunumerossa
näkyy.
Lännen f likka •
edelläk
Elisa Salonen
kuten pyydetty. -
Sirpa Serkku — -Julkaistaan ku--
ten esitetty. Kiitos siitä, että
Liekki taas muistui mieleen.
K. L. — Käytetään kaikki..
Anni-—Joulunumerossa näkyy.
Johannes Savolainen — Saapui
juuri äsken ja käsitellään vuorollaan.
— Muuten, kyllä toimitus,
paha kylläkin, on vastuussa jokaisesta
lehdessä julkaistusta rivistä
— ei kukaan muu.
Samoin kuin
Julkaistaan
— Entisajan intiaanien ja. nykyajan
sivistyneiden eroavaisuus on siinä, etlä
intiaanit ottivat päänahan yihölHsiltaan,
mutta sivistyneet nylkevät ystävänsä.
~" •
• ' ' ' ' ••' '• - ' " • ' '
kettä olisi olemassa. Jos, Unkari olisi
jätetty rauhaan, jos siellä ei^olisi ulko-valtain
taimesta tehty työtä vuosikausia
vallitsevan kansandemokraattisen
järjestelmän käatiähiiseksi d tilanne olisi
niin uhkaava kuin nyt. Jos siellä olisi
annettu Unkarin kansan itsensä korjata
vallitsevat puutteellisuudet: ja tehdyt
virheet rauhallisin keinoin* ei sen
hallituksen olisi tarvinnut pyytää ulkoa
apua^ eikä kenenkään^^olisi tarvinnut
mennä sinne rauhaa palauttamaan.
Rovasti Armas Tolsa sanoi, että ihmisen
on muututtava. Niin kauan kuin
suunnitellaan kostoa,* tulee väkivalta ja
viha vallitsepiaan ja rauha ei ole turvattu.
Unkarissa ja Unkarin ulkopuolella
suunnittelivat kostoa ne voimat,
jotka yhdessä Hitlerin kanssa tulivat'
lyödyksi toisessa maailmansodassa ja
heidän suunnitelmiensa tuloksena saa
Unkarin kansa nyt kärsiä.
Kun lähestyy joulu, rauhan ja valon
juhla, tulee maailmar^, ihmisten, pienimmästä
lähtien, kohottaa äänensä
rauhan puolesta, kaikkien kansojen
riippumattojnuuden ja itsemääräämisoikeuden
«puolesta. Vain vapaat kansa-i
kunnat voivat menestyksellisesti kehittyä
ja vaurastua. Vain vapaat, rauhaa
rakastavat ihmiset voivat olla onnellisia.
Siksi toimikaamme kaikki ^uhan
\'akiinnuttamisen hyväksi. ^
tä. Hän sai mihut uskbmään; ,fettä ~oliii"ankärilainen p-sessa.
Toiselta puolen oli Matti-enon vaimo, .Anni-täti
kotellut meille aikaisemmin, että nukkuessamme olimme ton'
tuja ja" istuimme salin kattokruunulla näkymättömiriä.
Sinä kesänä isäni oli innostunut maalaamiseen. En pl
häneltä tältä alalta nähnyt muuta kuiri -eräitä lyijykynäpiii
roksia.* Sain istua hänen vieressään ja. "maalata'' minäkin.
Kaksi öljymaalausta isäni teki Järvössä; merimaise '
Toinen kuvaa tyyntä kesäpäivää, toinen ^nyrskyisää m
Xe ovat hyvin yksityiskohtaisesti tehtyjä: Kim nfiyöhemtn
näytimme niitä Gallenille, hän katsoi n.itä kauan ja sa
sitten: "Jos ammattimaalari olisi nämä teiulyt^-voisi: san
että" ne ehkä meidän aikaamme nähden ovat liian yksityisko
täisiä — kuin Kleineh'n maalaukset, mutta jos ovat ama'
rin työtä, niin otan hatun päistähi:' Hän-hämmästyi, k
sai kuulla kenen aikaansaannoksia maalaukset olivat.
• Tuoiia' kesänä isäni löy^i Obbnäsin niemen purjehti"
sämme Porkkalan^ saaristossa ja hän ihastui niin jylhiin k
lioihin'-T- aavan meren ympäröiminä -—-,'etCä--päätti os*
paikan -jos vain mahdollista. Obbnäsm kartano, johon t"
niemi kuului, sijaitsi 3 km, päässä ja isäni meni sinrf
Obbnäsin kartanon ja niemen omistajana oli; sJloin maan
jelijä Rönn. "* **.-;.
En ollut mukana tällä matkalla'mutta isäni kertoi 1
nistään. Hän kertoi kysyneensä, oliko" niemen eteläosa
' ddllis^esfi myytävänä. Hän tahtoi ostaa s.en.--: Isäntä puoltaan:
''Onko hän tullut hulluksi ^ -Eihän sleUä ole muu
kuin' kallioita — mahdoton palkka, eikä sitä kehtaa kenel
kään myydä. Ennenaikaaui siellä vielä .oli evähän metsä:
rnutta palo vei senkin. Ei; ei kaiq)asta hritääl»,'tuje.'' '.'Mut
isäni mielestä se oli kaunein paikka mitä^rhän oli kos'-
nähnyt. Ja pitkien puheiden jälkeen isäntä sanoi; '*Xp, ot
kaa se sitten!'^ 'Mikä on hinta?"
mk, niin kuulostaa joltakin!"
Kauppa tuli tehdyksi Ja keväällä 1897 gilkoi rakennusty"
Isäni teki itse piirustukset muinaissuomalaiseen tyyliin, Y
tavissaan Gällen-Kallelassa ja Pekka Haiosessä hänellä o
hyvät neuvonantajat. Myöhemmin Eliel Saarisen piirust
ten mukaan rakennettu gräniittisauna on vielä nytkin puo'"
valmiina ranrialla!
Ensimmäisenä kesänä kannettiin enimmäkseen kiviä}
lastuja joka päivä. Aino-sisajeni oli niin pieni; jä heikko, etti
hänelle annettiin pikkuinen kori, mutta minä sain suuren
vanhanaikaisen torikorin. K»et vietiin vuorenirinteelle läfr
sipuolelle taloa, jonne isäni rakensi terasseja. _;Koko perhe oi
aina auttamassa kun isoja kiviä väännettiin ja kierrettiin
alustaksi. Lauantaina tuli usdn vieraita ja/heidätkin patt
tiin töihin, Jos oh kaadettava jokin vanha ^kuivunu^^
isäni sitoi sen ympärille ^paksiminuoran, jonka toinen pää sidottiin
toisen puun ^tai suuren kiven ympärille. Kirveellä
isä hakkasi juuret poikki^ja sitten kaikkien' meidän piti m
pua nuoralla kunnes puu^atui.
''Nö, patmaain 1,
•Sopivalla säällä laskettiin kalaverkot ja pitkäsiima me:
relle rantojen ja kallioiden väliin. Sellaisia kaloja kuifl
sieltä sai tuskin enää onkaan monessa paikassa: säynäita
ja ahvenia, suuria haukia Ja ankeriaita.
Isäni oH innostunut kalastaja, hän opetti meitä paikkaa
maan verkkoja. Hän osasi vaikka mitä eikä sietänyt kiiulla-
"En minä osaa", tai ^'en miriä vi tsi" lai "'en-minä tie*
Ihmisen pitää osata kaikkea, oli isäni 'mielipide, 'Mil*
ette tiedä, ottakaa selkoa'kysykää!"
Hän opetti ottaniaan koukunkin varovasti kalan suusta,
ettei se tuottaisi kärsimyksiä kalalle, jä hän opetti ottamaa»
kalan hengiltä silmänräpäyksessä. Kun eh tahtonut tätf
viimeistä tehdä, hän sanoi: "Sinä syöt^kaläa, annatko jonkun
toisen tappaa sen puolestasi?. T^et'paremmin jos teet
tämän ikävän' ja siirullisen asian toistenkin puolesta." P
hän lisäsi: "Sinä voit sen tehdä menettämättä sääliä elämä»
kohtaan."— Niin-on. Mikä on vaikeaa, se on oikein.
^ Uimisestammekin isä piti huolta.* Hän mittasi veden Iän»*
mön ensimmäistä uimista varten, alkukesällä, mutta kun kef'
ran olimme, olleet vedessä, piti jatkaa jbkä aamu riippui»^'*
ta säästä. Jos varovaisesti-pisU yarp^Ä^ tai sormen^^ ens"
veteen, saii kuulla: '^Mit^^^ koketeieraatj; mars «^'"^
tai kuuli hyvin ivalUsen'^0]e.varovainen; vdit kastua."
Ukonilmalla kun salaniätTJcjivät ristiin rastiin^
Sivu 2
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 15, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-12-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki561215 |
Description
| Title | 1956-12-15-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, thfi onlr Finnish literary weekly in Canaaa • Publi^hed aniä printed by the Väpaos Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street Westi Sudbury, Ontario. RegiiBtered at the Post-Office Department, Ottawa[, as second class matter. . . Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 'sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. • YHpYSyALTOIHINt :. 1 vuosikerta . . . . . . . . $5.00 6 ^kuukautta 2.75 TiLAUSHlNN.AT: 1 vuosikei-ta . . . - . . . . . $4.00 6 - kuukautta: . . . . . , . . '-2.25 3, kuukautta ...,y.. .l.pO SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE . l vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 kuukautta $3.00; ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00^ - ICuö-- lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. •. :• - Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosipitukset, .on ostettava - kustantajan nimeen: Vapaus PufalishingCoinpanjr Limited. Toimittaja: K. Salo. '• ' - ' Kustantaja ja painaja: Vapaus . Publishing Company: Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontano. Asiamiehille myönnetään 15 prösentiVi palkkio. — Liekkiin aiotut kirjoitukset ^osoitettava;.-. > F. O. BOX 69 Ä SUDBURY, ONTARIO LILLY KAJAXUS-BLEXXER: MUISTELMIA ISÄSTÄNI Joulukuun 2 pnä tuli kuluneeksi 100 vuotta sii kun Helsingissä syntyi Robert Kajanus, jonka QSU suomalaisen musiikkikulttqurin kehittämisessä on ra \ sm huomattava. Hän toimi vi.me vuosisadan !o puolella erittäin aktiivisesti"^ säveltäjänä ja kapellim tarina. Oheellihen muistelma on ^hanen tytt ^ . Lilfy Kajanus-Blennerin.kirjOittama.. T7"ESÄLLÄ 1896 asuimme Järyöss*^ Porkkalan saaristo^ . ja aivan aavalla merellä. Siellä kävivät taiteilija Järnefelt rouvineen sekä Lilli mamman • veli Matti joka oh meidän lasten suuri ihastus. Hän viihtyikin samme ja kertoi satuja loppumattomiin —^ eniten eläimistä' mielikuvituksellisista matkoista, kuuhun ja planeetoille. Bobby Gimby johtaa .omaa tanssiorkesteriaan, joka esim-i tyy CBC.n "Happy Gang"- ohjelmassa. Hän esiintyy myöskin CBC:n television ''Juliette"'- okjelmanumerassa joka viikko. KIRJEENVAIHTOA iii Seuraava Liekin numero oh jouluixumexx),^.jpss^. Liekin ystävät toivottavat sukulais.lletih, tuttayiUeen; jai.kaikille ystävilleen rauhallista ja iloilta joulua, sekä onnekasta uutta vuotta. Mikäli olemme konttorista .s^iaTieet tietää,, onkin jouluonnitteluja saapunut runsaalla:, .i;\itg:l]av Joten Liekin joulunumero tulee siinä suhteessa olemaan onnistunut. ' Koska Liekki sai juuri päättyneen"ievityskan^anjan ah-kana lähes neljäsataa uutta tilaajaa ja luonnollisesti huomattavasti 'ienemfnän uusia lukijoita, on erittäin tervehdittävä asia se,'että he nyt Liekin jouluhumerossa;julkaistavista on-niteluistä näkevät Liekin ystäväjoukonrol^van.^hyvin laajan. Varmaahkin "he silloin tuntevat vielä suuremmassa määrässä tyydytystä sen johdosta, että ovat liittyneetr^Liekin perhe-kuntaan. v - ; ^ Tässä yhteydessä katsommekin sopivaksi lausua kaikki levityskampanjan aikana Liekin perh^unta^n — tUaajiksi ^ ja lukijoiksi liittyneet tervetulleiksi jbukkbomme.^ Olkaa kuin kotonanne, nauttikaa kaikestauiinkä Liekis^' katsotte sen arvoiseksi, lausukaa mielipilfeenne Sellaisen johdosta mistä ette pidä ja kirjoittakaa silloin tällöin itsekin jotakin, minkä ajattelette sellaiseksi mistä tulisi krjöittaa ja yleefnsä milloin alatte tuntea kirjoittamisen ja luomisen halua.- Tervetuloa Liekin perhekuntaan! Maailman tilanne on edelleenkin sellainen*, että monet ihmiset uskovat olevan vain ajan kysymyksen milloin taas •alkavat tykit jyristä, jolloin koko maailma saattaisi joutua kaikkia entisiä sotia kauheamman sodan raadeltavaksi- Suuri osa maailman ihmisistä käsittää jo, että kelmds maailman^ta merkitsisr koko maäilmari sivistyksien tuhoamista. Jfös sota kehittyisi sellaiseksi ^ ja ennen pitkää se kehittyisi — että toiselta tai toiselta puolelta ryhdyttäisiin käyttämään atomi- ja vetypommeja taK muita atomiaseita,, muuttuisi se pian kokonaan^atomisodaksi. Atotnisota ei yksin hävittäisi nykyistä sukupolvea, jättäisi jälelle jääviä siiiraiksi ja raajarikoiksi, mutta se myöskin myrkyttäisi koko maapallon tuhansien vuosien ajaksi sellaiseksi, että inhimillinen elämä olisi siinä mahdotonta. Tämän tietävät mahtavat hallitsijat ja heidän neuvon-antajansakin — ainakin kaiken järjellisyyden mukaan heidän pitäisi se tietää — mutta kuitenkin he yhäti valmistelevat tuhoisaa atomisotaa, valmistelevat siitä huolimatta, että tietävät ihmiskunnan valtavan enemmistön toivovan ja ikävöivän todellista pysyvää rauhantilaa enemmän kuin mitään muuta. Nämä uuden sodan valmistelijat, nämä vaikutusvaltaiset ihmiset, jotka luottavat vain väkivaltaan, ovat suurien kansojen onnen ja menestyksen suhteen välinpitämättömiä^ Heidän päämääränään on vain heidän ja heitä tukevien piirien rikkauksien ja vallan lisääminen — niiden lisääminen oman kansan ja toisten kansojen valtansa alle alistamisen ja sortamisen avulla, väkivallan avulla. ^ Jos minkään valtakunnan taholta ei pyrittäisi sekaantumaani toisen valtakunnan sisäisiin asioihin, ei loukattaisi sen rajoja eikä oikeuksia, ei myöskään mitään sötlanvaaraa olisi. Kaikki kansat voisivat elää sovussa ja ystävinä keskenään. Jos viimeksi ei Egyptin asioihin piisi sekaannuttu, jos sen raJQJen koskemattomuutta ei olisi Joukattu, sen kaupunkeja ja kyliä pommitettu, ei Keski-»Idän sodanuhkapesä- ]ay — Kiitos vitseistä jä muusta myös. ' ' , Milda — Pian Julkaistaan. Ester Kaustinen — Yritetään saada kaikki joulunumeroon. Yritämme saada aikaa tutkia "sen: toisen asian. Olga Selander -r-T Kyllä ne joulunumerossa näkyy. Lännen f likka • edelläk Elisa Salonen kuten pyydetty. - Sirpa Serkku — -Julkaistaan ku-- ten esitetty. Kiitos siitä, että Liekki taas muistui mieleen. K. L. — Käytetään kaikki.. Anni-—Joulunumerossa näkyy. Johannes Savolainen — Saapui juuri äsken ja käsitellään vuorollaan. — Muuten, kyllä toimitus, paha kylläkin, on vastuussa jokaisesta lehdessä julkaistusta rivistä — ei kukaan muu. Samoin kuin Julkaistaan — Entisajan intiaanien ja. nykyajan sivistyneiden eroavaisuus on siinä, etlä intiaanit ottivat päänahan yihölHsiltaan, mutta sivistyneet nylkevät ystävänsä. ~" • • ' ' ' ' ••' '• - ' " • ' ' kettä olisi olemassa. Jos, Unkari olisi jätetty rauhaan, jos siellä ei^olisi ulko-valtain taimesta tehty työtä vuosikausia vallitsevan kansandemokraattisen järjestelmän käatiähiiseksi d tilanne olisi niin uhkaava kuin nyt. Jos siellä olisi annettu Unkarin kansan itsensä korjata vallitsevat puutteellisuudet: ja tehdyt virheet rauhallisin keinoin* ei sen hallituksen olisi tarvinnut pyytää ulkoa apua^ eikä kenenkään^^olisi tarvinnut mennä sinne rauhaa palauttamaan. Rovasti Armas Tolsa sanoi, että ihmisen on muututtava. Niin kauan kuin suunnitellaan kostoa,* tulee väkivalta ja viha vallitsepiaan ja rauha ei ole turvattu. Unkarissa ja Unkarin ulkopuolella suunnittelivat kostoa ne voimat, jotka yhdessä Hitlerin kanssa tulivat' lyödyksi toisessa maailmansodassa ja heidän suunnitelmiensa tuloksena saa Unkarin kansa nyt kärsiä. Kun lähestyy joulu, rauhan ja valon juhla, tulee maailmar^, ihmisten, pienimmästä lähtien, kohottaa äänensä rauhan puolesta, kaikkien kansojen riippumattojnuuden ja itsemääräämisoikeuden «puolesta. Vain vapaat kansa-i kunnat voivat menestyksellisesti kehittyä ja vaurastua. Vain vapaat, rauhaa rakastavat ihmiset voivat olla onnellisia. Siksi toimikaamme kaikki ^uhan \'akiinnuttamisen hyväksi. ^ tä. Hän sai mihut uskbmään; ,fettä ~oliii"ankärilainen p-sessa. Toiselta puolen oli Matti-enon vaimo, .Anni-täti kotellut meille aikaisemmin, että nukkuessamme olimme ton' tuja ja" istuimme salin kattokruunulla näkymättömiriä. Sinä kesänä isäni oli innostunut maalaamiseen. En pl häneltä tältä alalta nähnyt muuta kuiri -eräitä lyijykynäpiii roksia.* Sain istua hänen vieressään ja. "maalata'' minäkin. Kaksi öljymaalausta isäni teki Järvössä; merimaise ' Toinen kuvaa tyyntä kesäpäivää, toinen ^nyrskyisää m Xe ovat hyvin yksityiskohtaisesti tehtyjä: Kim nfiyöhemtn näytimme niitä Gallenille, hän katsoi n.itä kauan ja sa sitten: "Jos ammattimaalari olisi nämä teiulyt^-voisi: san että" ne ehkä meidän aikaamme nähden ovat liian yksityisko täisiä — kuin Kleineh'n maalaukset, mutta jos ovat ama' rin työtä, niin otan hatun päistähi:' Hän-hämmästyi, k sai kuulla kenen aikaansaannoksia maalaukset olivat. • Tuoiia' kesänä isäni löy^i Obbnäsin niemen purjehti" sämme Porkkalan^ saaristossa ja hän ihastui niin jylhiin k lioihin'-T- aavan meren ympäröiminä -—-,'etCä--päätti os* paikan -jos vain mahdollista. Obbnäsm kartano, johon t" niemi kuului, sijaitsi 3 km, päässä ja isäni meni sinrf Obbnäsin kartanon ja niemen omistajana oli; sJloin maan jelijä Rönn. "* **.-;. En ollut mukana tällä matkalla'mutta isäni kertoi 1 nistään. Hän kertoi kysyneensä, oliko" niemen eteläosa ' ddllis^esfi myytävänä. Hän tahtoi ostaa s.en.--: Isäntä puoltaan: ''Onko hän tullut hulluksi ^ -Eihän sleUä ole muu kuin' kallioita — mahdoton palkka, eikä sitä kehtaa kenel kään myydä. Ennenaikaaui siellä vielä .oli evähän metsä: rnutta palo vei senkin. Ei; ei kaiq)asta hritääl»,'tuje.'' '.'Mut isäni mielestä se oli kaunein paikka mitä^rhän oli kos'- nähnyt. Ja pitkien puheiden jälkeen isäntä sanoi; '*Xp, ot kaa se sitten!'^ 'Mikä on hinta?" mk, niin kuulostaa joltakin!" Kauppa tuli tehdyksi Ja keväällä 1897 gilkoi rakennusty" Isäni teki itse piirustukset muinaissuomalaiseen tyyliin, Y tavissaan Gällen-Kallelassa ja Pekka Haiosessä hänellä o hyvät neuvonantajat. Myöhemmin Eliel Saarisen piirust ten mukaan rakennettu gräniittisauna on vielä nytkin puo'" valmiina ranrialla! Ensimmäisenä kesänä kannettiin enimmäkseen kiviä} lastuja joka päivä. Aino-sisajeni oli niin pieni; jä heikko, etti hänelle annettiin pikkuinen kori, mutta minä sain suuren vanhanaikaisen torikorin. K»et vietiin vuorenirinteelle läfr sipuolelle taloa, jonne isäni rakensi terasseja. _;Koko perhe oi aina auttamassa kun isoja kiviä väännettiin ja kierrettiin alustaksi. Lauantaina tuli usdn vieraita ja/heidätkin patt tiin töihin, Jos oh kaadettava jokin vanha ^kuivunu^^ isäni sitoi sen ympärille ^paksiminuoran, jonka toinen pää sidottiin toisen puun ^tai suuren kiven ympärille. Kirveellä isä hakkasi juuret poikki^ja sitten kaikkien' meidän piti m pua nuoralla kunnes puu^atui. ''Nö, patmaain 1, •Sopivalla säällä laskettiin kalaverkot ja pitkäsiima me: relle rantojen ja kallioiden väliin. Sellaisia kaloja kuifl sieltä sai tuskin enää onkaan monessa paikassa: säynäita ja ahvenia, suuria haukia Ja ankeriaita. Isäni oH innostunut kalastaja, hän opetti meitä paikkaa maan verkkoja. Hän osasi vaikka mitä eikä sietänyt kiiulla- "En minä osaa", tai ^'en miriä vi tsi" lai "'en-minä tie* Ihmisen pitää osata kaikkea, oli isäni 'mielipide, 'Mil* ette tiedä, ottakaa selkoa'kysykää!" Hän opetti ottaniaan koukunkin varovasti kalan suusta, ettei se tuottaisi kärsimyksiä kalalle, jä hän opetti ottamaa» kalan hengiltä silmänräpäyksessä. Kun eh tahtonut tätf viimeistä tehdä, hän sanoi: "Sinä syöt^kaläa, annatko jonkun toisen tappaa sen puolestasi?. T^et'paremmin jos teet tämän ikävän' ja siirullisen asian toistenkin puolesta." P hän lisäsi: "Sinä voit sen tehdä menettämättä sääliä elämä» kohtaan."— Niin-on. Mikä on vaikeaa, se on oikein. ^ Uimisestammekin isä piti huolta.* Hän mittasi veden Iän»* mön ensimmäistä uimista varten, alkukesällä, mutta kun kef' ran olimme, olleet vedessä, piti jatkaa jbkä aamu riippui»^'* ta säästä. Jos varovaisesti-pisU yarp^Ä^ tai sormen^^ ens" veteen, saii kuulla: '^Mit^^^ koketeieraatj; mars «^'"^ tai kuuli hyvin ivalUsen'^0]e.varovainen; vdit kastua." Ukonilmalla kun salaniätTJcjivät ristiin rastiin^ Sivu 2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-12-15-02
