1955-07-09-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K ••fiilis*?'^iJ"^ ii
2;v
• i l
RAUHALLINEN sunnuntaipäivä on
kallbtumassa iltaan^ Ilona, pankkiiri
Bennard Brownin nuori palvelus-vt3^
tö istuu verannan rappusilla. Hän
katselee miten somasti vesi kimaltelee
ulapalla, kun aurinko luo siihen säteenpä,
ilonalla on vapaa sunnuntai, tai
oikeastaan hänellä olisi vapaata koko
^viikko, sillä herrasväki oli matkustanut
viikon kestävälle matkalle. Sen
• ajan olisi Ilona valtiaana Brownin kau-
• niissä kaksikerroksisessa kesähuvilassa.
Verantaa varjostavat tuuheat lehtipuut,
joten siihen eivät auringon kuumat
säteilyt yletä. Hän olisi ollut vapaa
lähtemään kaupungille, mutta seljasta
halua «i tuntunut olevan. Täällä
yksinäisyydessä hän tunsi olevansa vapaa
Ja onnellinen. Vapaus oli hänen
suurin toiveensa — ja nyt oli aikaa ajatella.
Työntouhun keskellä eivät ajatukset
joutaneet olemaan muuta kuin
työssä.
Ilona oU syntynyt ja kasvanut maalla.
Nuorena koulutyttönä hän oli ku-
«vitellut joskus menevänsä kauaksi vieraalle
maalle, missä elämä olisi kuin paratiisissa
ja saisi kulkea hienosti puskeutuneena.
"Näsmä toiveet toteutuivat
pikemnlin kuin hän oli osannut odottaa.
Hän oli vasta 18-vuotvas neitonen, kun
täti tuli vierailulle syntymämaahansa
ja kun hän palasi takaisin lännen kul-
«talaan, seurasi Ilona häntä.
Laivamatka oli hurmaava, kun ilmatkin
sattuivat olemaan aurinkoisia ja
^kauniita. IMeren raikas tuulenhenki
^ i t i kuitenkin huolen viileydestä, jotten
kuumuus ei ahdistanut. Heleän sininen
taivas kuvastui meren tummempaan
"Sineen, antaen matkustajille turvallisen
olon tunteen. Aavalla ulapalla
keinui laiva hiljalleen, niin kuin äiti
olisi lastaan imeen tuudittanut.
Kaikki tuo oli niin uutta Ilonalle ja
•vaikutti mieltä virkistävästi. Kaikkialla
tapasi silmä uutta. Yksin laivan
mukana rannikkovesillä lentävät lokitkin
lisäsivät lämmintä hyvänolon tunnetta.
Saapui sitten päivä, jolloin laiva lipui
satamaan. Eniten kummastutti lionaa
kaupungin vilkaslUke ja tuhannet mainosvalot.
Siihen tuntui Ilonakin se-kaantuvansa,
päästyään tullin lävitse.
Tässä kuohuvassa elämässä havaitsi
Ilona tätinsä olevan kuin kotonaan.
Nyt jälkeenpäin tätä kaikkea miettiessään
Ilonaa nauratti., kuinka hän-oli
silloin päättänyt — auton vilkkaasti
puikkelehtiessa kadun liikenteessä —
ettei koskaan enää lähtisi tuollaiseen
suurkaupungin vilinään, kunhan \'ain
pääsee astumaan turvalliselle maan ke-maralle.
Auto oli seisahtunut*sivukadulle, pienen
kaksikerroksisen talon eteen. Naiset
nousivat silloin autosta, jonka Hanna-
tädin mies Unto ajoi talliin. Sisällä
odotti matkamiehiä herkullinen
päivällinen. Unto oli jäänyt pois työstä
ja valmistanut päivällisen ja asettanut
ruoat lämpimään uuniin odottamaan.
Sen jälkeen hän oli kiiruhtanut satamaan
tulijoita vastaan.
Ensiksi naiset olivat kuitenkin kiirehtineet
vähentämään matkatamineita
päältään ja peseytyneet kiireesti. Vasta
sitten he asettuivat pöydän j-mpä-rille.
Unto oli huolehtinut tarjoilusta.
Vihdoinkin kotona,, oli täti huokais-
"sut illalla sänk\yn päästessään. Nythän
ei vuode ainakaan keinunut ja se
nostattikin hyvänolon tuntua. ^Matka
olikin rasittanut tätiä, joka jo eru»en
lähtöään oli pelännyt sitä. Kotimaa
ja läheiset omaiset olivat kuitenkin kutsuneet
niin voimakkaasti, että hän pliät-ti
seurata niiden kutsumusta .
Matkasta ja oleskelusta kotimaassa
oli kuitenkin muodostunut mieltä virkistävä.
Oli tuntunut kuin pyhiinvaellukselta
astua lapsuuden tanhuvilla ja
'lapsuuden kodin kynnyksen ylitse. Ko-titanhuvilla
kulkiessa nousivat monet
unhossa olleet muistot esille. Niiden
n a vapaus
Kirj. AUNE O.
parissa oli niin herttainen viivähtää.
Hannan poissaolon aikana olivat hänen
vanhempansa ehtineet saapua elämänsä
ehtoon kynnykselle. Isän ennen
suora varsi oli painunut kumaraan
ja ädin kepeä käynti hidastunut. Vanhukset
olivatkin siirtyneet talon johdosta
syrjään ja antaneet isännyyden
ainoalle pojalleen. Ajan virran mukana
myöskin elämän, tavat muuttuvat,
eihän maailmassa ole mikään pysyväistä.
Sen tulTr Hannakin huomaa-maan
niistä muutoksista mitä lapsuuden
kodissa oli tapahtunut.
Asuinrakennukset oli veli Hannes uu--
delleen laittanut sisältä ja ulkoa. Kaikki
oli nyt uudenaikaista. Uusi veranta
suurine lasi-ikkunoineen oli viihtyisä
paikka^ fltaistumista varten. Siitä oli
myöskin mukava katsella maalaiskylän
liikennettä.. Etenkin iltaisin oli kylän
nuoriso runsaslukuisena liikkeellä, matkaten
elokuviin ja mikä mihinkin huvituksiin.
Paikkakunnalle näytti i l mestyneenkin
useita huvipaikkoja.
Niissä oli tilaisuus käydä nauttiimassa
henkistä ravintoa työn ja aherruksen
lomassa.
Toista .oli elämä ennen, oli Hanna
ajatellut verannalla istuessaan. Silloin
ei ollut muuta kuin seuratalo, jonne
kokoonnuttiin sunnuntai-iltoina iloa pitämään.
Syntihän..se olisi ollut, todella
anteeksi antamaton synti, jos siihen aikaan
olisi arki-iltoina lähtenyt huvit-teluretkille.
Nykyaikana eivät vanhuksetkaan
ole niin ahdasmielisiä kuin
ennen. Nuoriso on vapaampaa ja onnellisempaa.
Mutta Hanna ajattelee
edelleen, että tuskinpa tämänkään aikakauden
ihmiset ovat onnellisempia
elämässään. Eiköhän ihminen vapauden
olosuhteista nauttiessaankin ole kapinallinen,
kaipaa vain aina uutta ja uutta.
Sellainen on ihmisen mieli, sen aivoitukset
ovat tuntemattomat.
Niin, senhän näki Ilonastakin, Hanneksen
tyttärestä. Tyttö on omassa
seurapiirissään kaikkein vallattomin,
mutta toisinaan kuvastuu hänen sinisissä
silmissään ikävyys. Ehkä tyttö
kaipaa nuoreen elämäänsä jotakin muuta,
jotakin sellaista mitä eivät kotikylän
touhut voi hänelle tarjota. Jospa
IJonan onielessä palaa sellainen tuli kuin
paloi hänenkin mielessään samanikäisenä,
ajattelee Hanna. Eikö hänkin
silloin vaipunut helmaan ja kädet lepäsivät
siinä raUhaUisina. Silloin oli
Ilona tullut havahduttamaan hänet
mietteistään.- ''Täälläkö sinä istut yksin
haaveilemassa?" oli hän sanonut ja
istunut laiskanlinnan käsinojalle käsi
tädin kaulalla.
Siinä hämärtyvän kesäillan rauhassa
oli täti Hanna alkanut puhella, että
eikö Ilonalla olisi halua lähteä hänen
kanssaan, kun hänelle nyt piakkoin tulee
lähtö takaisin sinne suureen maailmaan
. . . Niin oli sitten käynyt, että
he nyt olivat täällä Hanna-tädin pienessä
kodissa, suurkaupungin syleilyssä.
Tämä koti oli Ilonan mielestä kuin
paratiisi Hän sai asuttavakseen yhden
huoneen, minne hän vei koko maallisen
omaisuutensa, pienen matkalaukun.
Sen sisältö oli vähäinen, vain pieni kokoelma
hänen vaatte,"taan. Pohjalta
lö\tyi kuitenkin Ilonan päiväkirja, josta
hän ci ollut raskinut luopua. Päiväkirjan
hän laittoi huoneensa, piironqiii
laatikkoon. Tämä aarre sisälsi • haltijansa
kaikki pienet salaisuudet ja siksi
se olikin niin rakas omistajalleen.
Seuraavat päivät kyluivat nopeasti.
Vähitellen niistä muodostui viikkoja ja
kuukausia. Naiset tekivät yhdessä kotiaskareet,
siivosi\'at huoneet, pesivät
\-3atteet ja silittivät ne. Täti halusi
opettaa suojatilleen kaiken tämän maan
talousaskareisiin kuuluvan, jotta hän
olisi täysin tietoinen tehtävistään astuessaan
vieraan palvelukseen.
Eivät naiset sentään yksin kodin i l -
mapiuiin sulkeutuneet. Heidät nähtiin
lukemattomissa kauppaliikkeissä ja aina
näiden retkien jälkeen ilmestyi jota-
.kin uutta liinan pieneen vaatevarastoon.
Usein he menivät myöskin elokuviin
aikaansa viettämään. Kun he
-lopulta väsyneinä saapuivat kotiin,
odotti heitä siellä illallisen laittaniinen
sillä tulisihan tädinmies työstä kotiin.
Illallisen jälkeen lähdettiin usein
kaikki yhdessä sedän autolla ajelulle
maaseudulle, tai käymään jossakin huvitilaisuudessa.
Ilona toisinaan ihmet-,
telikin tädilleen tätä elämän juoksua.
— Kyllä me kauniisti Unton kanssa
pysytellään kotona hänen työstä palattuaan,
vain viikon vaihteessa käymme
suomalaisten yhteisissä huvitilaisuuksissa
haaltlla tai muissa heidän jär-jestämissään
kulttuurihommissa. Nyt
kun olemme saaneet sinut vieraaksemme
täytyy meidän toki antaa sinun
nähdä kaakkea mitä tämä suurkaupunki
kätkee poveensa.
— Mutta täti, keskeytti Ilona. Te
olette ostaneet minulle hiin paljon vaät-teitai
ja muuta . . . Milloin minä saan
ne. teille kaikki ipaksetuksi?
— Ne saavat kaikki, olla lahjana
meiltä sinulle.
— Voi täti hyvä! .Kiitos siitä sinulle
ja. sedälle! Tyttö oli kiepsahtanut tätinsä,
kaulaan ja puristi;häntä lujasti
itseään vasten.
— Älähän, purista minua kuoliaaksi,
nauroi täti hyvän tuulisena, irroitellen
itseään Ilonan otteesta.
Kului taas pari viikkoa jaTlona lähti
ensimmäiseen työpaikkaansa. Matkaeväänä
hänellä oli tädin lahjoittama
Miina \Va'llin keittokirja ja sananvaras-tona
englantilais-suomalainen sanakirja.
Nainen eväineen hän ryhtyi kotiapulaiseksi
Bernard Brownin hienoon
kotiin.
Alku on aina hankalaa, mutta lopussa
kiitos seisoo, sanoo sananlasku. Se piti
paikkansa Hanaankin nähden. Mut-
^\Lu\i i,u.omalaine.n ^amfiaamo
MONTREALISSA
1501 st. Catharine St. W.
Huone 14A
Teen kaikkea alaan kuuluvaa'työtä
Permanentit $6.00 lähtien
ta tyttö yritti parhaansa, yritti
horjumattom^ sisullaan.
Ilona oli jo palvellut kolme
Browifin perheessä. Kylmät tahä
det herrasväki asui kaupungissa
kesän tultua muutettiin maalle,'
rannalla olevaan kesähuvilaan,
seurasi aina uskollisesti mukana,
nestä oli tullut isäntäväen oikea £1
Edellisenä kesänäkin oli Ilona ollut
sin valtiaana huvilassa, kun Broii
perhe oli viipyn)rt kolme kuukautta
roopan matkalla.
Ilona havahtui mietteistään
haukuntaan. Ehkäpä jokin matl
on eksynyt tälle syrjäiselle huvilat
Tyttö nousi ylös rappusilta, möii
sälle ja liikitsi ulko-oven. Eihän
kuka liikkuu ja kiih isäntäsväkikiini
poissa. Ilonaa vähän peloitti yksin (
vaikka seurana olikin talon vaht
Dolly.
(Lähin naapuri oli lahden takana
sinne oli kyrnmenien mmuutin käs
matka lehtimetsän läpi. Siellä
Jvinnea, Ilonan tyttöystävä. Tytq
oli tapana viettää usein yhdessä
iltahetket luonnon helmassa lehtipuid
Tilaukset:
PUHELIN FL. 6246
TAI ILTAISIN R £ . 7-5360
MAIJA SAVOLAINEN
(18-25-2-9)
Matkustok^ ''säästö*
kautena", joUoin far
haita hytfejä sJiata^
halpaan hintaan.
Myöhäiskesäj syksy ja talvi
ovat aikoja, jolloin voitte
valita laivaniie ja hjrttiime
etujenne mukaan.
S&ästökauden laivavuorot Ner
YorSästa Göteborgiin, josta «in-omaiset
yhteydet eri puolille
Suomea:
MOOTtORILINJALAIVAT
Stockholm - Elok 8
Kungsholm Elok. 26
Stockholm ..SyyskS
Kungsholm Syysk2a
Stockholm Syysk. 30
Kungsholm Lokak. 14
Kungsholm Martask. 9
KAKSI SUURTA
JOULURETKIKUNTAA
Kungsholm Jouluk2
Stockholm Jouluk 8
HALIFAXISTA
Syysk. A. Lokak. 1. Jouluk. 9
Kaikki hytit meren puolella
Matkatavaraxine kuljetetaan
suoraan Suomeen.
Kääntykää matka-asiamidieniu^
puoleen tai
SWEDISH AMERICAN
LINE
1255 PhiUips Sq., Montreal 2, Qaa
470 Main St., Winnipeg. a^-
Union Bank Bldg., Calgary M»
MUSTIKOITA
Olkaa irarmat, että lähetätte MARJANNE, oikealle välitysliiMkecUe,
mistä saatte korkeimmat{markkinaldnnat.
ME MAKS.AMRIE CPR:n EXPRESS MONEY OB»ERILL.A JOKA PAH*
PIKAISEN MAKSUN SAADAKSENNE LÄHETTÄKÄÄ
MUSTIKKANNE SUORAAN OSOITTEELLA
ANSPACH
Suosltuksei vt^tte mada mistä hyvänsä Royal Pankista
Kirjoittakaa ja pyytäkää lähetj-steimasin ja tyyny.
GEO. C. ANSPACH CO., LIMITED
Ontario Food Market. Qaeensway. Toronto 14, Ontario
(25-2-9-16-23-30-6-1
Sivu 10 Lauantaina, heinäkuun 9 paJ^väna.
-. ; ... : V - .. • . i; K - :. - ' "li:'..
1S5S
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 9, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-07-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550709 |
Description
| Title | 1955-07-09-10 |
| OCR text | K ••fiilis*?'^iJ"^ ii 2;v • i l RAUHALLINEN sunnuntaipäivä on kallbtumassa iltaan^ Ilona, pankkiiri Bennard Brownin nuori palvelus-vt3^ tö istuu verannan rappusilla. Hän katselee miten somasti vesi kimaltelee ulapalla, kun aurinko luo siihen säteenpä, ilonalla on vapaa sunnuntai, tai oikeastaan hänellä olisi vapaata koko ^viikko, sillä herrasväki oli matkustanut viikon kestävälle matkalle. Sen • ajan olisi Ilona valtiaana Brownin kau- • niissä kaksikerroksisessa kesähuvilassa. Verantaa varjostavat tuuheat lehtipuut, joten siihen eivät auringon kuumat säteilyt yletä. Hän olisi ollut vapaa lähtemään kaupungille, mutta seljasta halua «i tuntunut olevan. Täällä yksinäisyydessä hän tunsi olevansa vapaa Ja onnellinen. Vapaus oli hänen suurin toiveensa — ja nyt oli aikaa ajatella. Työntouhun keskellä eivät ajatukset joutaneet olemaan muuta kuin työssä. Ilona oU syntynyt ja kasvanut maalla. Nuorena koulutyttönä hän oli ku- «vitellut joskus menevänsä kauaksi vieraalle maalle, missä elämä olisi kuin paratiisissa ja saisi kulkea hienosti puskeutuneena. "Näsmä toiveet toteutuivat pikemnlin kuin hän oli osannut odottaa. Hän oli vasta 18-vuotvas neitonen, kun täti tuli vierailulle syntymämaahansa ja kun hän palasi takaisin lännen kul- «talaan, seurasi Ilona häntä. Laivamatka oli hurmaava, kun ilmatkin sattuivat olemaan aurinkoisia ja ^kauniita. IMeren raikas tuulenhenki ^ i t i kuitenkin huolen viileydestä, jotten kuumuus ei ahdistanut. Heleän sininen taivas kuvastui meren tummempaan "Sineen, antaen matkustajille turvallisen olon tunteen. Aavalla ulapalla keinui laiva hiljalleen, niin kuin äiti olisi lastaan imeen tuudittanut. Kaikki tuo oli niin uutta Ilonalle ja •vaikutti mieltä virkistävästi. Kaikkialla tapasi silmä uutta. Yksin laivan mukana rannikkovesillä lentävät lokitkin lisäsivät lämmintä hyvänolon tunnetta. Saapui sitten päivä, jolloin laiva lipui satamaan. Eniten kummastutti lionaa kaupungin vilkaslUke ja tuhannet mainosvalot. Siihen tuntui Ilonakin se-kaantuvansa, päästyään tullin lävitse. Tässä kuohuvassa elämässä havaitsi Ilona tätinsä olevan kuin kotonaan. Nyt jälkeenpäin tätä kaikkea miettiessään Ilonaa nauratti., kuinka hän-oli silloin päättänyt — auton vilkkaasti puikkelehtiessa kadun liikenteessä — ettei koskaan enää lähtisi tuollaiseen suurkaupungin vilinään, kunhan \'ain pääsee astumaan turvalliselle maan ke-maralle. Auto oli seisahtunut*sivukadulle, pienen kaksikerroksisen talon eteen. Naiset nousivat silloin autosta, jonka Hanna- tädin mies Unto ajoi talliin. Sisällä odotti matkamiehiä herkullinen päivällinen. Unto oli jäänyt pois työstä ja valmistanut päivällisen ja asettanut ruoat lämpimään uuniin odottamaan. Sen jälkeen hän oli kiiruhtanut satamaan tulijoita vastaan. Ensiksi naiset olivat kuitenkin kiirehtineet vähentämään matkatamineita päältään ja peseytyneet kiireesti. Vasta sitten he asettuivat pöydän j-mpä-rille. Unto oli huolehtinut tarjoilusta. Vihdoinkin kotona,, oli täti huokais- "sut illalla sänk\yn päästessään. Nythän ei vuode ainakaan keinunut ja se nostattikin hyvänolon tuntua. ^Matka olikin rasittanut tätiä, joka jo eru»en lähtöään oli pelännyt sitä. Kotimaa ja läheiset omaiset olivat kuitenkin kutsuneet niin voimakkaasti, että hän pliät-ti seurata niiden kutsumusta . Matkasta ja oleskelusta kotimaassa oli kuitenkin muodostunut mieltä virkistävä. Oli tuntunut kuin pyhiinvaellukselta astua lapsuuden tanhuvilla ja 'lapsuuden kodin kynnyksen ylitse. Ko-titanhuvilla kulkiessa nousivat monet unhossa olleet muistot esille. Niiden n a vapaus Kirj. AUNE O. parissa oli niin herttainen viivähtää. Hannan poissaolon aikana olivat hänen vanhempansa ehtineet saapua elämänsä ehtoon kynnykselle. Isän ennen suora varsi oli painunut kumaraan ja ädin kepeä käynti hidastunut. Vanhukset olivatkin siirtyneet talon johdosta syrjään ja antaneet isännyyden ainoalle pojalleen. Ajan virran mukana myöskin elämän, tavat muuttuvat, eihän maailmassa ole mikään pysyväistä. Sen tulTr Hannakin huomaa-maan niistä muutoksista mitä lapsuuden kodissa oli tapahtunut. Asuinrakennukset oli veli Hannes uu-- delleen laittanut sisältä ja ulkoa. Kaikki oli nyt uudenaikaista. Uusi veranta suurine lasi-ikkunoineen oli viihtyisä paikka^ fltaistumista varten. Siitä oli myöskin mukava katsella maalaiskylän liikennettä.. Etenkin iltaisin oli kylän nuoriso runsaslukuisena liikkeellä, matkaten elokuviin ja mikä mihinkin huvituksiin. Paikkakunnalle näytti i l mestyneenkin useita huvipaikkoja. Niissä oli tilaisuus käydä nauttiimassa henkistä ravintoa työn ja aherruksen lomassa. Toista .oli elämä ennen, oli Hanna ajatellut verannalla istuessaan. Silloin ei ollut muuta kuin seuratalo, jonne kokoonnuttiin sunnuntai-iltoina iloa pitämään. Syntihän..se olisi ollut, todella anteeksi antamaton synti, jos siihen aikaan olisi arki-iltoina lähtenyt huvit-teluretkille. Nykyaikana eivät vanhuksetkaan ole niin ahdasmielisiä kuin ennen. Nuoriso on vapaampaa ja onnellisempaa. Mutta Hanna ajattelee edelleen, että tuskinpa tämänkään aikakauden ihmiset ovat onnellisempia elämässään. Eiköhän ihminen vapauden olosuhteista nauttiessaankin ole kapinallinen, kaipaa vain aina uutta ja uutta. Sellainen on ihmisen mieli, sen aivoitukset ovat tuntemattomat. Niin, senhän näki Ilonastakin, Hanneksen tyttärestä. Tyttö on omassa seurapiirissään kaikkein vallattomin, mutta toisinaan kuvastuu hänen sinisissä silmissään ikävyys. Ehkä tyttö kaipaa nuoreen elämäänsä jotakin muuta, jotakin sellaista mitä eivät kotikylän touhut voi hänelle tarjota. Jospa IJonan onielessä palaa sellainen tuli kuin paloi hänenkin mielessään samanikäisenä, ajattelee Hanna. Eikö hänkin silloin vaipunut helmaan ja kädet lepäsivät siinä raUhaUisina. Silloin oli Ilona tullut havahduttamaan hänet mietteistään.- ''Täälläkö sinä istut yksin haaveilemassa?" oli hän sanonut ja istunut laiskanlinnan käsinojalle käsi tädin kaulalla. Siinä hämärtyvän kesäillan rauhassa oli täti Hanna alkanut puhella, että eikö Ilonalla olisi halua lähteä hänen kanssaan, kun hänelle nyt piakkoin tulee lähtö takaisin sinne suureen maailmaan . . . Niin oli sitten käynyt, että he nyt olivat täällä Hanna-tädin pienessä kodissa, suurkaupungin syleilyssä. Tämä koti oli Ilonan mielestä kuin paratiisi Hän sai asuttavakseen yhden huoneen, minne hän vei koko maallisen omaisuutensa, pienen matkalaukun. Sen sisältö oli vähäinen, vain pieni kokoelma hänen vaatte,"taan. Pohjalta lö\tyi kuitenkin Ilonan päiväkirja, josta hän ci ollut raskinut luopua. Päiväkirjan hän laittoi huoneensa, piironqiii laatikkoon. Tämä aarre sisälsi • haltijansa kaikki pienet salaisuudet ja siksi se olikin niin rakas omistajalleen. Seuraavat päivät kyluivat nopeasti. Vähitellen niistä muodostui viikkoja ja kuukausia. Naiset tekivät yhdessä kotiaskareet, siivosi\'at huoneet, pesivät \-3atteet ja silittivät ne. Täti halusi opettaa suojatilleen kaiken tämän maan talousaskareisiin kuuluvan, jotta hän olisi täysin tietoinen tehtävistään astuessaan vieraan palvelukseen. Eivät naiset sentään yksin kodin i l - mapiuiin sulkeutuneet. Heidät nähtiin lukemattomissa kauppaliikkeissä ja aina näiden retkien jälkeen ilmestyi jota- .kin uutta liinan pieneen vaatevarastoon. Usein he menivät myöskin elokuviin aikaansa viettämään. Kun he -lopulta väsyneinä saapuivat kotiin, odotti heitä siellä illallisen laittaniinen sillä tulisihan tädinmies työstä kotiin. Illallisen jälkeen lähdettiin usein kaikki yhdessä sedän autolla ajelulle maaseudulle, tai käymään jossakin huvitilaisuudessa. Ilona toisinaan ihmet-, telikin tädilleen tätä elämän juoksua. — Kyllä me kauniisti Unton kanssa pysytellään kotona hänen työstä palattuaan, vain viikon vaihteessa käymme suomalaisten yhteisissä huvitilaisuuksissa haaltlla tai muissa heidän jär-jestämissään kulttuurihommissa. Nyt kun olemme saaneet sinut vieraaksemme täytyy meidän toki antaa sinun nähdä kaakkea mitä tämä suurkaupunki kätkee poveensa. — Mutta täti, keskeytti Ilona. Te olette ostaneet minulle hiin paljon vaät-teitai ja muuta . . . Milloin minä saan ne. teille kaikki ipaksetuksi? — Ne saavat kaikki, olla lahjana meiltä sinulle. — Voi täti hyvä! .Kiitos siitä sinulle ja. sedälle! Tyttö oli kiepsahtanut tätinsä, kaulaan ja puristi;häntä lujasti itseään vasten. — Älähän, purista minua kuoliaaksi, nauroi täti hyvän tuulisena, irroitellen itseään Ilonan otteesta. Kului taas pari viikkoa jaTlona lähti ensimmäiseen työpaikkaansa. Matkaeväänä hänellä oli tädin lahjoittama Miina \Va'llin keittokirja ja sananvaras-tona englantilais-suomalainen sanakirja. Nainen eväineen hän ryhtyi kotiapulaiseksi Bernard Brownin hienoon kotiin. Alku on aina hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo, sanoo sananlasku. Se piti paikkansa Hanaankin nähden. Mut- ^\Lu\i i,u.omalaine.n ^amfiaamo MONTREALISSA 1501 st. Catharine St. W. Huone 14A Teen kaikkea alaan kuuluvaa'työtä Permanentit $6.00 lähtien ta tyttö yritti parhaansa, yritti horjumattom^ sisullaan. Ilona oli jo palvellut kolme Browifin perheessä. Kylmät tahä det herrasväki asui kaupungissa kesän tultua muutettiin maalle,' rannalla olevaan kesähuvilaan, seurasi aina uskollisesti mukana, nestä oli tullut isäntäväen oikea £1 Edellisenä kesänäkin oli Ilona ollut sin valtiaana huvilassa, kun Broii perhe oli viipyn)rt kolme kuukautta roopan matkalla. Ilona havahtui mietteistään haukuntaan. Ehkäpä jokin matl on eksynyt tälle syrjäiselle huvilat Tyttö nousi ylös rappusilta, möii sälle ja liikitsi ulko-oven. Eihän kuka liikkuu ja kiih isäntäsväkikiini poissa. Ilonaa vähän peloitti yksin ( vaikka seurana olikin talon vaht Dolly. (Lähin naapuri oli lahden takana sinne oli kyrnmenien mmuutin käs matka lehtimetsän läpi. Siellä Jvinnea, Ilonan tyttöystävä. Tytq oli tapana viettää usein yhdessä iltahetket luonnon helmassa lehtipuid Tilaukset: PUHELIN FL. 6246 TAI ILTAISIN R £ . 7-5360 MAIJA SAVOLAINEN (18-25-2-9) Matkustok^ ''säästö* kautena", joUoin far haita hytfejä sJiata^ halpaan hintaan. Myöhäiskesäj syksy ja talvi ovat aikoja, jolloin voitte valita laivaniie ja hjrttiime etujenne mukaan. S&ästökauden laivavuorot Ner YorSästa Göteborgiin, josta «in-omaiset yhteydet eri puolille Suomea: MOOTtORILINJALAIVAT Stockholm - Elok 8 Kungsholm Elok. 26 Stockholm ..SyyskS Kungsholm Syysk2a Stockholm Syysk. 30 Kungsholm Lokak. 14 Kungsholm Martask. 9 KAKSI SUURTA JOULURETKIKUNTAA Kungsholm Jouluk2 Stockholm Jouluk 8 HALIFAXISTA Syysk. A. Lokak. 1. Jouluk. 9 Kaikki hytit meren puolella Matkatavaraxine kuljetetaan suoraan Suomeen. Kääntykää matka-asiamidieniu^ puoleen tai SWEDISH AMERICAN LINE 1255 PhiUips Sq., Montreal 2, Qaa 470 Main St., Winnipeg. a^- Union Bank Bldg., Calgary M» MUSTIKOITA Olkaa irarmat, että lähetätte MARJANNE, oikealle välitysliiMkecUe, mistä saatte korkeimmat{markkinaldnnat. ME MAKS.AMRIE CPR:n EXPRESS MONEY OB»ERILL.A JOKA PAH* PIKAISEN MAKSUN SAADAKSENNE LÄHETTÄKÄÄ MUSTIKKANNE SUORAAN OSOITTEELLA ANSPACH Suosltuksei vt^tte mada mistä hyvänsä Royal Pankista Kirjoittakaa ja pyytäkää lähetj-steimasin ja tyyny. GEO. C. ANSPACH CO., LIMITED Ontario Food Market. Qaeensway. Toronto 14, Ontario (25-2-9-16-23-30-6-1 Sivu 10 Lauantaina, heinäkuun 9 paJ^väna. -. ; ... : V - .. • . i; K - :. - ' "li:'.. 1S5S |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-07-09-10
