1949-08-27-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'm I sanat 545 seuraava, »alvelleen so^ Itetään sodau janköhtainea h^änä, joUoia ästukseea, se , joka,ihmhwJ en järki saattaiil ^ävä ihminen,] -..aivan samoin] : aivankuin jn. ottu — rikkm-m — kuollut. f rakkaittemmz suutta; epävar-zbnista. z^^^ 5—-ei samien. 1 hiljaisum,jxl. 'keesti kurkulia ikä heidän kas- 2 itkevät ennen *tpi jälkeenpäin, n ruumiin epl jskas väsymys, viha, kuolem, lyöhemmin sat-j toivo, että se n muodossa, at koulussa, tai ä kertovat valin silmin; .isä!, tään palloa — uut ja sisukssi rvovat pistimii silloin kuin on än. voi kestäi aan. tava sääli, kau-imä. illiiden vuosien ä päivän, kuu-luan kuin toivo •at suurimmalla ideUeen kunnes i sanoja; eiso-sinä itse- In lujasti, ettet • voit parhaiten kiila ajatuksesi 7pää ennenkuin ;tcn onnellism-ia muut suuret öissään ja tuo- 3t ja työnjako teestä yksHöili-issa teoBsuuk-o vähäisen kap- Maisenaan hyÖ-ka saa arvoa j'i niin osatuolt^ mti yhteiskm- Ponnistukset pi-heidän yksiiol-^ rkitse mitään." arkien ja kyf^' um rotuhevosii ia ihmisiä." Jerzy ZebrovsfeL: känsä isrunoilijärr on pian mm-i> , . Yksi olemUSonntUrija^änmaan, iiaolen Miljoorur-^milfqonaintäkdeni Ha rakastan, kannan pölon^ -ponnettoman, Uänmaani haudoin itkehmaio^ kuin poika isänsä teilattuna mhde^ Sanat ovat Adam Mi<iiewic2Mn suu^ ren puolalaisen ruirt^l^.-g^^ta satio", josta yUäolevai^^^ce^^ syntyi aikana, ji^bih^Euo^ föli jaettu koloieen suurvallan k e ^ i i ja knin - hätähuuto Jumal^e; runoilija l i ^ ^ Jumalan vastuuseen kansjuj^^ onnesta ja suuri tusfca,ij<^a.^ poloisen kansansa puolesta^ herjaamaan Juxnalsöjkm tsa^^^ nottomaksi tyrannäcsi. Runoilija on itse sih:Qttu Puola ruimiiiUistuneetia. Tämä piirre Mickiewi(:Ä'iUä bii ^yVitf m. Häii on ihiljoohieit ääni^ f> vi. joka kehoittäa täi^eliitin vsqiaudeh puolesta. Vaikka ei mikääii tunne ole vieras hänen runoudeHeeh, oh hän ennenkaikkea taistelun runoilija ja sellaisena hän elääkin Puolan kansan^ • toissa. '• •-, \ ; Mutta Mickiewicz ei ole vain puola- ' lainen runoilija, häiiellä ön merfcityksen-sä myös Puolan rajojen ulkopuolella. Voidaankin sanoa,' että Mickiewicz'in ideologia on kansainvälistä, yleismaailmallista. Vaikka teosten- aifaepiiri on useimmiten puolalainen tai liiettualai-nen, on niillä siitä huolimatta yleisinhimillinen arvonsa . Mickiewicz'in runoudessa prometeus-mainen, vallankumouksellineh sisältö yhtyy tyylin kpruitömUuteen^ L^^^ hänen lyriikkansa titaaninen voima, jonka vertaista harvoin tapaa mäaihnan-kirjaljisuudessa, ei v^immässäkään määrin vahingoita hänen h;^mojensa klassillista luonnetta. Sen vuoksi hyvin laajat lukijapiirit kaislalla maailmassa pystyvätkin ymmärtämään hänen puhettaan ia hänen nmbnsa saattavat jopa "eksyä talonpojan katon alle", kuten runoilija itse unefoil^ - " kas — erotiikasta isänmaarakkauteen, uskonnollisesta ja mystiikan hehkusta. ty>-nen filosofiseen pohdintaan ja samoin on hänen aihepiirinsä hyvin rikas. Hän aloitti klassillisena runoilija^ na. siirtyi sitten voimakkaan romanttiseksi ja lopuksi päättyi realismiin. Romantikko on kirjoittanut "Konrad Wal-lenrodin" ja "Vainajamjiihlan", kun taas '"Herra Tadeusz" on lähtenyt realistin kädestä. EJkä Mickiewicz ollut yksinomaan taueilija. Hän oli myös julkaisija ja sanomalehtimies, "La Tribune des Peu-ples"'-] ehden toimittaja: iLisäksi hän toimi klasilliseii filologian professorina Lausanessa ja'slaavilaisen filologian professorina Pariisissa. Hän oli innokas politiikko — todellinen demokraatti, joka terävästi arvosteli tsaarivaltaa ja länsimaista pseudoliberalismiä. Hän oH toisaalta historianfilosofi, joka omasi suuret medion lahjat ja improvisatio- ^yvyn. Eräänä elämänsä ajankohtana ^än oli uskonnollinen mystikko, toisena taas toiminnan mies, joka organisoi armeijoita: hän nwri. muodosti puolalaisen ^egionan, joka auttoi italialaisia heidän vapaustaistelussaan Itävaltaa vas- Jaan ja suunnitteli samanlaista iegionaa "lyös Turkkiin Krimin sodan puhjetessa v. 1855, kuoleman kuitenkin katkaistessa tämän suimnitelman toteuttamisen. Middewic'issä yhtyi runoilija, val-lankumoukseUinen opettaja, tiedemies, politiikko, sanomalehtimies, sotilaallinen organisaattori ja mahtava profeetta yhdeksi suureksi persoonalisuudeksi. Ei ole ihme, että kaikkialla maailmassa Mickiewicz'in muistoa jdhlitaan tämän hänelle omistetun vtioden aikana, jcAIoiaon^kuliinut iSOvuottahänen syntymästään. Useissa i ^ -—lähinnä släa^nlaisissa, mutta myös Ranskassa; Sveitsissä, Italiassa,. Turkissa ym. — runoilijasta on jiUkaistu muistelmateok- -sia ja hsmen kuniakseen on järjestetty juhlia, luentoja jne, , APAM MIcklEW^ : Adam Mickiewic2'in nimi ei ole Suomessa aivan tiintematiKi. Hänen teoksiaan önilniestynyt Eino Kaliman,Otto Manii^n,^^ l^inp Silvahnon jä V. K. Trastin suomennoksina. Varsinkin vii-niemainitiin ansioksi on luettava Mic-kiewtcz'm tunnetuksi tekeminen iässä jmaassa. Trast oH ensimmäinen, joka kiinnitti huomiota Mickiei??Icz'iri runouteen, ja jo niin varhain kuin 1899 ilmestyi hänen suomentamansa sonetti "Leuralle" ("Joulutoverissa"). Trast on niinikään kääntänyt runoilijan suurimmat teokset sekä kirjoittanut hänen elämäkertansa. Mitä sitten Mickievvicz'in rikkaasti runollisesta perinnöstä on Suomen kirjallisuuteen otettu? Muutamia sonetteja ja pieniä runoja, joista useimmat on julkaistu "Päivässä"(1909—1911) ja "Slaavilaisen Kirjallisuuden kultai-ses& ai kirjasi". Erikseen on ilmestynyt kaksi runollista novellia liettualaisista sankareista "Grazyna" ja "Konrad Wal-lenrod", jotka ovat romanttisluontoisia, sekä suuri jklassillinen eepos "Herra Tadeusz" puolalaiiien "iliadi yhtyneenä Don Quijoteen". Valinta on oikea. Mutta moni Mic-kiewicz'in teos on Suomessa vielä tun- . tematon. Niihin kuuluu ennenkaikkea "Vaina-jainjidilat", romanttinen draama, suuri sekä mittasuhteiltaan että taiteellisella arvoltaan. Ranskalainen kirjailijatar George Sand on tästä runoelmasta lausunut: "Ne ovat sellaisia kuvia, joita ei Byron, Goethe eikä Dante olisi voinut saada syntymään. Siionin profeettain, heidän kyyneleittensä ja valitustensa ajoista saakka ei yksikään ääni ole kohonnut seHaiseUavo^ laulamaan hiin suuresta aiheesta kuin k ä i ^^ . häviö."- • Ehkä sittenkin sopivampi suomennettavaksi on "Piiolah kansan ja puolalaisen pyhiinvaelluksen kirja", kaksiosainen suoranaiseen raaniatua tyyliin kirjoitettu runoelma, joka käsittelee räit> simaista sivistystä antiikin ajasta 18=h-nien ja 19:iinen "vuosisatojen vaäiteeseeh saakka; jälksmmsunen osa sisältää myös "rukouksia ja evankeelisist> legendoja" poliittisista aiheista ja oli tai^tetta . Ranskassa oleville puolalaisiUe «ni^^^ gränteille. HtiomionarvoinJen on erikoisesti ea- -siäimäihen osa, koska se yleisluontoisen na historian fUosofiaiiä u&omaalaiselle on mietenfkiintbisempi. Tämä pieni teos o n ^ e ä kokonaisuiis, t i^ ^^eatas(>iIlen Ja ideoIo^^seiAin^^i^ Mick^^oeios oli ensisijassa: runoilija, jä häneltä puuttuu nykyalkaiseu^ histo-. rioitsijan täsmäilkyy^ jä tarickuusl Mutta hänellä oli.sensijaan jotakin, mitä :ei tavallisesti ole tiedemiehillä: näkemyksen lahja ja synteettinen havaintokyky. "Sivistyskriisin" ansiosta ön historian filosofia viime aikoina pääss3rt kovasti muotiin ja sitä käsitteievien teosten lukumäärä oli kaikissa maailman maissa paisumistaan pdsunut. Mutta eikö todella tunnu ironialta, että näiden modernien kirjailijoiden valtavien teosten tuhansilta sivuilta — jotka ovat lisäksi hyviii metafysillisia —• -josfkus löytää vähemmän sisältöä kuin muutamalta sivulta Mickiewicz'in "Kansan kirjaa", joka on äärettömän yksinkertaista ilmaisultaan jä taiteellista kie-leltään. • ^'iKansan -kirja" on kirjoitettu Pariisissa 1832 ja jö 1833 se käännettiin ranskan, englannin ja saksan kielille; ennen pitkää siitä tuli Mickiewicz'in käännetyin teos. Tämä teps, joka jo Micikiewicz'in eläessä herätti vastakaikua ulkomailla saaden jopa itsensä paavi Gregorius XVI:n lausumaan siitä arvostelunsa, ei ole menettänyt ajankohtalaisuuttaän tänäkään päivänä. Jos kaikki muut on mennyt, mutta toivo jäänyt, silloin on vartnad, että aurinko paistaa vielä huomennakin. — Wagner. Syksyn ja talven tullen ei kalastuksesta ole muuta kuin vain muistoja^ Nämä muistot usein synnjrttäyät juttuja, joiden silittäjät lopulta itsekih uskovat niihin. Että emme jäisi pahasti kalajuttujen kerronnassa jälkeen^ kerromme täsM pari, yhden hyvän jä toisen vähän lievemmän. ^ :^ - Skotlantilainen oli kalastamassa ja kalat ^ v ä t välittäneet Ikääkään hänen madoistaan, vaikka ne olivat läiavia ja iyvin virkeitä; -MiÄellä ÖU whiskypul-iö, jösta hän aina siUoin tällöin otti pie-nen napanterin. Kun kalat eivät huolineet'madosta, keksi skotti idean. Hän kasteli suurimman mädön whiskyläsissa, pani madon onkeen ja heitti ongen veteen.- Melkeia heti luin tunsi aika • nykäisyn. Nostettuaan ongen, hän hw>nt£^i madon iskeytyneen 14 paUaahpalnoisenrkuhan kurkkuun kiinni. Chicagolainen lääkäri tri George Ap-felbadi onki kerran järvessä, jossa oli runsaasti kälöjä. Hän näki, kuinka isot black bassit kävivät nuuskimassa hänen matosyöttiään, mutta eivät käyneet kiinni. Tohtori keksi idean. Hänellä oli mukanaan tabletteja, pieniä benzedrine-tab-lettejä. Hän pani lasin puolilleen vettä ja pudotti tabletin lasiin. JSfiin piäm kuin tabletti oli sulanut, kastoi hän madon liuoK^een. Mato tuli heti niin virkeäksi ja eläväiseksi, että se teki kaikenlaisia akrobaattiliikkeitä ja jatkoi liikkeitään vielä koukussakin. Seurauksena oli, että muutaman minuutin perästä tohtori veti useita 1 toiset viidenkin paunan pain6isia. Kuinka tärhieitä yksir tyisseikat ovat Sir William Osler, maailmankuulu brittiläinen lääkäri, pyrki aina korosta-maan lääkärikokelaille sitä, että. heidän täytyy kiinnittää huomionsa pienempienkin seikkoihin. Luennoidessaan kerran yliopiston lääketieteellisessä pppijaostos-sa hän korosti taas juuri tätä seikkaa. Hän otti pulpetiltaan pienen pullon. "Tässä pullossa on nestettä, joka. on suurimerkityksellinen erään taudin sei-villesaamiseksi potilaassa", sanoi hän. Samalla hän tipautti pullosta pisaran sormelleen ja pisti sormen suuhunsa. "Nyt", jatkoi hän, "pankaa tämä pullo kiertämään ja tipauttakaa tippa ainetta sormenne päähän ja koettakaa löytää vastaus, mikä tauti on kysymyksessä." Kun pullo oli tehnyt kiertokulkunsa palautettiin se eri Oslerille. .Lääkärinko-kelaat eivät kuitenkaan päässeet selville, mihin tautiin tämä neste vaikutti. "Hyvät herrat", sanoi taas tri Osler. "Nyt minä toivon, että te ymmärrätte, mitä minä tarkoitan puhuessani yksityiskohdista. Jos te olisitte katsoneet tarkoin, olisitte te huomanneet, että minä tipautin nestettä keskisormeni päähän ja pistin sitten etusormeni suuhuni." Keskiviikkona lokakuun 12 p:nä esittää Canadan Yleisradio (CBC) Toronton studiosta ensimmäisen erikoisen radih-oopperan nimeltään "Peter Grimes", jonka on säveltänyt nuori brittiläinen säveltäjä, Benjamin Britten. Kuvassa nähdään harjoituksety joissa on osa kuorosta ja orkesterista näkyvissä. Musiikin neuvonantajana on vasemmalla oleva Geoffrey Waddington. Irlannissa korkein kuolevaisuus Maailman terveysjärjestö on julkaissut tietoja maailman eri maiden kuole-vaisuusprosenteista ja sanoo, että ihmisten kuolevaisuus on alhaisin Hollannissa, missä v. 1947 kuoli 8,1 henkilöä tuhatta henkilöä kohti. Irlannissa kuoli sannana vuonna 14,9 ihmistä kutakin 1,000 henkilöä kohti. LAUANTAINA, ELOKUUN 27 PÄIVÄNÄ, 1949 SIVU.^ .1
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 27, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1949-08-27 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki490827 |
Description
Title | 1949-08-27-03 |
OCR text |
'm
I sanat
545 seuraava,
»alvelleen so^
Itetään sodau
janköhtainea
h^änä, joUoia
ästukseea, se
, joka,ihmhwJ
en järki saattaiil
^ävä ihminen,]
-..aivan samoin]
: aivankuin jn.
ottu — rikkm-m
— kuollut.
f rakkaittemmz
suutta; epävar-zbnista.
z^^^
5—-ei samien.
1 hiljaisum,jxl.
'keesti kurkulia
ikä heidän kas-
2 itkevät ennen
*tpi jälkeenpäin,
n ruumiin epl
jskas väsymys,
viha, kuolem,
lyöhemmin sat-j
toivo, että se
n muodossa,
at koulussa, tai
ä kertovat valin
silmin; .isä!,
tään palloa —
uut ja sisukssi
rvovat pistimii
silloin kuin on
än. voi kestäi
aan.
tava sääli, kau-imä.
illiiden vuosien
ä päivän, kuu-luan
kuin toivo
•at suurimmalla
ideUeen kunnes
i sanoja; eiso-sinä
itse-
In lujasti, ettet
• voit parhaiten
kiila ajatuksesi
7pää ennenkuin
;tcn onnellism-ia
muut suuret
öissään ja tuo-
3t ja työnjako
teestä yksHöili-issa
teoBsuuk-o
vähäisen kap-
Maisenaan hyÖ-ka
saa arvoa j'i
niin osatuolt^
mti yhteiskm-
Ponnistukset pi-heidän
yksiiol-^
rkitse mitään."
arkien ja kyf^'
um rotuhevosii
ia ihmisiä."
Jerzy ZebrovsfeL:
känsä isrunoilijärr on pian mm-i>
, . Yksi olemUSonntUrija^änmaan,
iiaolen Miljoorur-^milfqonaintäkdeni
Ha rakastan, kannan pölon^
-ponnettoman,
Uänmaani haudoin itkehmaio^
kuin poika isänsä teilattuna mhde^
Sanat ovat Adam Mi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-08-27-03