Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 15, 1951

              .. • Iv
. cfvai pluneet eitUji
u\is kulienkin on, euäl
•• syystä, ettei-seil^l
noiden varlkkiidäl
1
1 aikoina saattoi m^i
keitainen, suorakaitet:*
lila kolmiomainen siU'
umpikolmio. XämäH-en
signaalin QQ. Täsä
kuollut tavaliista suii.'
lä viesti on aika hu\rj
iidistelee signaalin näi-ehistöään
vierailemalta
neliä on siihen päte\ij
kitsee riittovaaraa K-olevat
kirput ]ättä\it
ikeutua muun muonaa
• tävät puraisullaan hei
vaväki vaarallisen ta>
itusmerkki.
itsaus, joka esim. Infr
menaikaiseen hautaaa.
aitsevat Yunnan maa­ssa
ja Keski-Afrikasa
lemistaan. Euroopas-
1 surman" nimellä ia
utta nyttemmin on k
ta tai eristetään sellai.
Icsista, muutaman ^•D•
ien vitsaus on kuului*
ää saastuneen juoma-e
teki tuhojaan Egjp-män
tästä, sillä Pieta-evasta,
johon ajautua
:aan kestä kylm>#
leisuuskaan ei ole m
i on malaria.eli horh
inettaessa.se surmaa
;Orkkasääsken {erittä­in
avulla hävittäi ja
in taudin herraisija
^oi esiintyä hvihk€3>
n Tanskassa mahm
siten, €tt'i potilaaHi
un taas joka tom
n hävinnyt Tanska
ä paljon. Mainimi
muutamia tapauksi
i sairastui malaiim
1 vitsaus, xraikhsfä
Troopillisen puna-joka
ihmiseen pai-
5tavan tulehduLm
mkana. Keltakum
n, ja sen ehkaiseai-sena
on muiöea vit-ingen
laajalle levin-isi-
Intiassa ja foh-käsuolinkainen,
jota
euduissa. on aiheut-
Tämä mato ä^ää
luu ihmisten jafis-ja
pureutuu sw^i^
I, aiheuttaa ilmi^
ivittämisen syönaJ-san,
säären, reiden,
onka vuoksi tauö
hikassa tsetse-^^j
an tehm-t
ti ja alkaa lieväsi
m taudin aiheutta-
)ut aivot. aihe-Jttas'
t\Tänä uneliaia"^'
mikä melKäkinc-i
kuin troopil^^
dset.
in aiheutti p3i}^-
i\-nnytti menetxl-ihmisen
ihoon ?l
nia. Sen aihei;tc
keksittiin salv^"
HollanmD ItS-I=-^
T.L^KEVÄRAILENTEINEN - 29-vuo-tias
tenori PMladdphiasta nuaeltä
MarK) Lanza, on nykyään musiimmaa-iman
ihmepoika, ^rjoittaa Jack Quigg
Compass-Iebdere. - IMn kohosi piainoii
kuljettajasta konserttien, girambfoäe?^
j8D ja elokuvan kuninkaaksi. Jyjssrvi
äänensä ja tunteellinen esitystapsaisa
tÄi tästä komeasta, tiunmakiharahiiik-sisesta
nuorukaisesta nuorten tyttöjen
lemmikin. Mutta hänen suosionsa ei lo­pu
tähän. Rouvat, iiikemiehet ja iso­äiditkin
seisovat jonossa päästäkseen,
fojulemaan häntä.
Hänen viimeisin elokuvansa, "The
Creat Caruso", on saavuttanut menes­tystä
kautta maan. Ensimäisen yhdek­sän
viikon ajajia kun sitä esitettiin Ra­dio
City Music Hallissa New Yorkissa,
kävi sitä katsomassa 1,245,000 ihmistä,
saavuttaen kaikkien aik<)5<öi ennätyksen
tuolle teatterille. "
Fänen laulamiaan levyjä "Be My
Love" on myyty noin puolitoista mil­joonaa
kappaletta, joka on "uskomaton"
kokonaisluku, sanoo RCM Victor. Love-
5i€st Ni^t of the Year", anyöhemmin
markiiinoille - laskettu levy, otaksutaan
saavan yli miljoonan i^paleen anene-fein.
Lahzan. kohoava nisiiestyis on saatta-
Qut ymmälle teatteriiiikeälan, sillä hän
näyttää vetävän joukkoja kuten Frank
Sinatra, fin^an keinotekoista kunniake*
hän rakentamista hänen 3m)päri]leen.
Hänen äskeistä konserttimatkaansa,
joka oli voittoatuottavin sitten Nelson
Eddyn loistoaikojen kymmenen vuot­ta
sitten, ei manostettu laajasti. Hänen
vetonsa elokuvanimenä ei ollut suuri —
iiän oli esiintynyt vain kahdessa eloku­vassa,
"That Midnight Kiss" ja "Toast
«{ New Orleans",
Kuitenkin joissakin kaupungeissa yh­den
iFian tulot olivat yli kuusituhatta
dollaria. Istuimet myyty useita viikko­ja
etukäteen. Philadelphiassa neljäsa­taa
ihmistä istui näyttämöllä. Pittsbur-gissa
kaksituhatta pilettiä 'myytiin har-joitustilaisuuteen.
Anostelijat antavat hänestä vain
kohtalaisen lausuimon. Yhteinen mieli­pide
on, että hänen äänessään on läm­pöä
ja suurta voimaa, mutta se on tek­nillisesti
raaka ja vaatii enemmän hio­mista.
Käsityksessään, että Lanza on suu-tiassa
oleva sairaala täytyi potilaiden
puutteen vuoksi sulkea kuukautta myö­hemmin,
kun sairaalaan oli saatu salvar-saanilähetys.
Sen jälkeen järjestettiin
poliklinikka, joka pystyi huolehtimaan
taudin ehkäisemisestä.
Edellä on mainittu vain vähäinen osa
troopillisista sairauksista. Paitsi niitä
Ja meilläkin yleisiä tauteja keuhko-, vat­sa-
y.m. taudit) on lukemattomia muita
•vitsauksia. Etelämeren saaristossa esiin­ny
spitaali, riisiä syövissä maissa beri-
^ri; joka kuitenkin parantuu nopeasti
^-vitamiinilla. Jossakin kuumassa erä-
»^aassa saa hietaa pitkin kepsutteleva
fe^-^^ki jalkapohjaansa hietakirppuja, jot-
^ aiheuttavat suuria mätähaavoja ja
l-ulehduksia. Kaikkialla, menemmepä
^•'•hin tahansa, kohtaamme vitsauksia,
nsta kauniit matkakirjat han*oin sano­jat
sanaakan. Pohjoismaalaisilla ei on-
^eKsi ole läheskään niin monta vitsausta
^/"'^[^''PilMsen vyöhykkeen, asukkailla.
-^•<alainen ilmasto on lämpimyy^tensä ja
^osteutensa vuoksi mitä otolfisin kai-
^en^aisten tautia afteuttavien pikkueli-
^^^en olinpaikaksi, kun taas ne pohjoi­sessa
ilmanalassa armottomasti kuole-
^t. ^ V. S.
rimmalla osalta itseoppinut, orvat kriiti­kot
epäilemättä oikeassa, mutta yleisö
on kääntänyt kuurot korvansa heidän
julkeille arvosteluilleen. Mitä yleisön
suosioon tulee, niin Lanzasta nä3rttää tu­levan
"Uusi Caruso".
Kun yllämainittu kirjoittaja kävi ta­paamassa
Lanzaa kaksikerroksisessa
valkoisessa asunnossaan 'Beverly Hiilis­sä
HollyvTOodissa, ilmoitti miespalveli­ja,
että isäntänsä oli äkkiä joutunut vuo­teeseen
kurkkuvian takia. Mrs. Betty
•Lanza, kaunis ruskeatukkainen kahden
tytön äiti, pyysi anteeksi miehensä sai­rauden
vuoksi. "Kipeä kurkku on häntä
aina vaivannut", sanoi hän, "ja kun
häntä vaivaa kurkkukipu, «menee hän
heti vuoteeseen."
Mario oli uupunut, sanoi mrs. Lanza.
Hän työskentelee yötä päivää laulaen le­vyyn
radiota varten ja tehden ennakko-työtä
elokuvia varten.
"Radio-, levy-, konsertti- ja elokuva-
,työn välillä meiilä ei ole ollut lomaa sen
jälkeen kun aseuimme . Hollywo<KJiin",
sanoi hän. "Kerran kun menimme Ho-noluluim
lepäämään, Mario joutui esit­tämään
neljä konserttia- -Hän ei yksin­kertaisesti
voi sanoa ei kenellekään."
Laulajan menestyksestä sanoi mrs.
Lanza: "Hän on niin innostunut, ettei
tiedä tuleeko hän vai meneekö. Hän ei
voi uskoa sitä tapzdituneeksi."
Mrs. Lanza, entinen chicagolainen, sa­noi
tutustuneensa Marioon tämän olles­sa
armeijassa, kun veljensä toi Marion
hänen kotiinsa päivälliselle. Sitten hän
kertoi miten Mario sattui joutumaan lei-rinäyttely-
kiertueeseen.
Hänet oli sijoitettu Texasiin ja Peter
Lind Hayesin viihdykejoukkueen oli
määrä tulia antamaan esityksen. Mario
oli raivoissaan kurkkukipunsa vuoksi.
Silloin pälkähti hänen päähänsä ajatus.
Hän otti, vanhan Caruso-levynsä ja lii­masi
siihen uuden leiman, jossa oli hä-neÄ
oma nimensä. Hän sai ystävänsä
viemään sen Hayesille. Seuraavana
päivänä Mario oli yksi joukkueesta.
Myöhemmin, kertoi mrs. Lanza oli
Hayes kertonut Mariolle, että hänen
äänensä kuulosti paljon paremmalta
persoonallisesti kuin levyllä. "Siitä tuli
suuri pilajuttu heidän keskensä", sanoi
mrs. Lanza. /
Mi^ensä päämääränä, sanoi vaimo,
on ooppera. "Hän pitää kuulijakunnas­ta,
hän tykkää näytellä laulaessaan. Hän
on saanut tarjouksia Metropolitan Oop-perakomppanialta
joka vuosi sitten vuo­den
1944, mutta hänellä on sellainen
kunnioitus oopperaa kohtaan, ettei hän
esiinny ennenkuin on varma olevansa
valmis. Hän ei halua tehdä virheitä
Metropolitan näyttämöllä."
Siihen mennessä Lanza suunnittelee
matkaa ulkomaille. Hänellä on nyky­ään
kymmenen oopperaroolia harjoitel­tavana
ulkomuistista ja hän aikoo mat­kustaa
Italiaan seuraavana talvena an­taen
yhden illan oopperaesityksiä pie­nissä
oopperataloissa.
Mrs. Lanza kertoi, että Mario on
hyvin levollinen muulloin paitsi konsert­tipäivinä.
Silloin hän on hermostunut
ja kiihoittunut. "Hän ei puhu sanaa­kaan
koko päivänä ennenkuin tulee päi­välliselle
kello puoli viisi. Silloin kahvia
ja asteleminen alikaa. Ja puhuu, puhtru,
puhuu. Siinä kaiklu mitä hän teltee
kunnes esirippu nousse!"
Hän suree ainoastaan äänensä vuok­si
kun jotain vikaa on hänen kurkus­saan.
"Silloin hän menee heti vuotee­seen
ja kutsuu lääkärin. Hänen äänen­sä
käy voimakkaammaksi joka hetki.
Voit huomata eron kjmimenen kuukau­den
sisällä. Joskus se värisee niin, että
luulen talon hajoavan hänen laulaes­saan."
Lanzan tarina on epätavallinen —
ryysyiäisestä rikkaaksi. Italialaisten
vanhempien ainoana poikana hän kasvoi
keskellä Philadelphian eteläpuolen tene-menttejä.
Kuusivuotiaasta saakka Ma­rio
jahtasi levykauppaa jonka omisti
naapuri, soittaen ooppera-aarioita. Hän
kuunteli tuntikausia isänsä Cäruso-le-vyjen
kokoelmaa.
Hän ei vakavasti kiinnostunut itse
laulamaan ennenkuin yhdeksäntoista­vuotiaana.
OLen ilman rahaa lauluo-piskelua
varten, hän alkoi laulaa Caru-so-
levyjen mukaan.
Ystävänsä esitteli hänet oopperalau­lajattarelle,
Irene Wiriiamsille, joka vei
g. . ..
Tämä pikku tyttö on yksi tuhansista yli koko Catiadan, joka
kuuntelee vakituisesti Canadan Yleisradion lähettämää lasten­tarha-
ohjelmaa maanantaista perjantaihin klo JO. JS op. Tällä oJi-jclmalla
on omat sääyitönsä. Pienten kuuntelijoin käsien ja kas­vojen
tulee olla puhtaat ennen ohjelman alkamista ja heidän tulee
istua jakkaralla tai matolla radion lähellä. Nuket ja pienet leik-kicläimet
saavat myöskin olla lähellä. Kuvassa on radiota ti juuri
sanonut: "Sulkekaa silmänne ja kuunnelkaa hiljaista musiikkia."
Pikku kuuntelija on rwudattanut annettua kehoitusta.
hänet konserttitoimiston johtajan, Wil­liam
Huffin luo. Huff kehoitti häntä
harjoittelemaan vielä, mutta Mario me­ni
työhön isoiseen muuttamaan piano­ja
trokiJia.
Eräänä päivänä kuljettaessaan pianoa
Philadelphian musiikki^tatemiaan, hän
kohtasi Huffin jälleen. Huff esitteli hä­net
seuralaiselleen ja p>'ysi häntä laula­maan.
Huffin ystä\^, edesmennyt Ser­ge
Koussevitzky, oli niin paljon kiinnos­tunut,
että kutsui hänet Berkshiien mu­siikkijuhlaan,
jossa hän voitti ensimmäi­set
aploodinsa.
I^an ensi esiintymisensä jälkeen Nevr
Vorkissa, Mario kutsuttiin armeijaan.
Hän palveli lähes kolme vuotta esiin­tyen
erinäisille sotilasosastoille. Kun
hän sai eron armeijasta v. 1945, öii hän
melkein rahaton.
Entinen RCA Victorin varapresidentti
Jim Murray muisteli: - =
"Hän painoi kolmesataa paunaa —
sata paunaa enemmän kuin nyt. Hän
kertoi että häntä vaivaa katarri niin pa­hoin,
että joinakin päivinä hän ei voi
laulaa."
Murray teki sopimuksen hänen kans­saan
ja se oli aika hyvä kauppa — Lan­galle.
Hän sai kolmetuhatta dollaria
boonusta ja sopimus määri&teli, että hän
voi työskesut^lä ainoastaan silloin
"kun" ja "jos" tuntee olevansa valmis.
Kävi niin, ettei hän laulanut levyihin
kolmeen vuoteen.
Lanza yritti. Hän kävi läälcärissä ka­tarrinsa
vuoksi. Hän oli erikoisruoka­valiolla
ja voimisteli vähentääkseen pai­noaan.
Hän opiskeli Enrico Rosatin
johdolla New Yorkissa. Vähitellen hä­nen
voimansa kasvoi.
Hän teki konserttimatkoja. Eräänä
kesänä hän lauloi Jan Pearcen sijasta tä­män
ottaessa lomaa radionäytännöstä.
Hän sai tarjouksia Höllywoodista, mut­ta
hylkäsi ne. Ne eivät olleet kyllin
suuria.
Kun hän esiintyi ensi kerran Holly­wood
Bowlissa v. 1947, öii edustajia
läsnä enimmistä isoista studioista. Lanza
sai suunnattomat aploodit (vaimonsa
sanoi niiden kestäneen kaksitoista mi­nuuttia).
Sen jälkeen studioitten tar­joukset
olivat paljon suurempia.
tullu.
Ei kylyväjä oo ikänä viisahaksi
— Leikkooaikana .se köyhän lihakin
maksaa,
— Mitä pölläälet, sanoo isäntä savul­le,
kun kytyä poltti.
— Menisin minäkin loikkoolle. mutta
taitaas ihimiset nauraa, sanoo ^Fännikön
porvari.
— Aikaanen laiho antaa myöhääsen
ravinnon.
— Ei oo t^häätöntä mettumaaria eikä
jvn-ätööntä Jaakoon päivää.
— Leviät on maakunnan hartiat.
— Naurattaa kun naurihit kukkii,
mutta sitte vasta, kun ne suuhun tuk­kii.
— Kun minä ja isäntä veisasimma,
jotta pois makiat maailmasta, niin piru
vei maltahat saunasta,-sanoo vanha Ka-leija.
— Meiir on kuus hyv^ää hevoosta ia
suati seitsemäs, jolla meirän leivät uuni-hin
ajetahan, sanoo Lauruusen poijat.
— Miäs on miäs, vaikka sen panoo
äestämähänki.
— Syksyllä sanotaan, että kj^ll' on,
kyir on, keväällä sanotaan keli' on,
keir on.