Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 9, 1950

              ja oH-kauppaa,
ffi.
arim. ja- ia|>..
tyttarefisä
ään a\1oluj.
keskmäisestä
nyöskia isää.-
ti silmiin, sa^
mm kanssa
Olokin tytta-m-
minua, te
ikias-isännäa
insa silmiin,
a ja päättä-la
kiilsivät
i jotain pa-mie-ielä
vilkuta
sqvalle Rii-
«sta. Se oli-ilta.
>oi&a lopun
lekkeriänsä-ien.
Poika
j.liuntaaut-ik^
n- isän .
ap^iistä oli
ntänsä Iqj'
tiskaltanu!
ruoskimaa
an- hiirjaa
maantietä
olais-Kalie,
kaiiputiki- '
lisä rattai-liötipihassa
^
Insä;; josta -
iä kertoi
t3myt kse-
»ansa mu-astaan
ja
pojan S3'a'
tavallista |
itä meni
l ostokset
an tiedus-lliseen
ta-iiiaan
kä-jeutuneea,
;ti vaimo*
t piru se­kin
väis-ikkunasta
Ikoi Ma-isi
täytti
Luittnkia
i ette!"
kanssa",
vuotta siif^
9 Käin Helsingin jiilil^'tio<feQtaMa
Mukan kfertoa eräästä kau-laitaosiUe
omiimisesta piirteestä
Soo vuotta sitten, Qim. nuorten
J e a Olofeja ja: elämästä. Ei ollut
^j^aista järjestötoimintaa; el am^^^
^^jjHista eikä muutakaan, joissa toi-
I joiisi -i^inut saada elämäUeen
si^töä. Päinva^oin täytyi
raueen miesten kuluttaa aikansa l^pa-ja
bordelleissa. •
Km PitkänsiUan pohjoispitoli -viinoe
t^tiasisadan loppupuolella, oli mtiodostu-kortteeriii.:
l^llaislssa ^tapa^iksissa asu­kin
ja isäntäväen suli<le ei
muodostua pysyväksi ja ja&uvaksi.
Varsinian 8Ö^lu\Tiii i<^ulla ja^^^^j^^
Oö-luvun puolivälin Jälkeöi virtasi Hei­sinkin
kaikkialta maaseudulta öuorta
miesväkeä; jorfia täytyi saada jostakin i
edes jonkinlainen asiuito. Nuorten
miesten pitämisesi tuli uusi elinkeioo-haarä.
Monet lesket, jotka olivat jää­neet
yksin ehkeii suurtakin lapsilau­maansa
elättämään, koettivat elatuk-sensa
hankkia Yuokraamalla parihuo-
JiTyöväen kapunginosaksi töeine fteh- ueet ja pitämällä kuaemassakinasukke-
^ ja teoUisuuslaitoksineen, asui ja.
Siiloin ei enää kysytty, oliko uusi
kortteerimies siisti, raitis ja kunnollinen,
-vaan ainoastaan^ saiko liäneltä sovitun
kuukausivuokran, joka tavallisesti oli
5 m. Naiset pääsivät markkaa hal­vemmalla.
Niin joutuivat jonkn täl­laisen
"kortteerimatamin" luokse uSein
sellaisia/m joita jei varsinaisissa
perheis^> olt«' suostuttu pitämään rajun
ja juopottelevan elämän takia. ,
äkijuomien Saanti olikin helppoa.
iellä viidettä tuhatta perhettä - ja kol­atta
tuhatta nuorta iniestä tai -naista,
söBesti kj^vinkin. ahtaissa asunnoissa.
Il ! nuortenmiesten pito olikin- luon-
Kflomaista "Sorkalle'' ja kaupungin
suillekin laitaosien työväen asunnoille.
' Zm nuoret miehet tulivat magltä
|Hebiiikiin> he usein etsivät jonkun su-i
••ujaisen tai muun omaii pitäjänriniehen,
jcka hankki tilapäisasunnon . ja työpai-ian.
Nuori mies joutui nyt oiuteen
yin^ristöön jasolmj. uusia^^^^ ^^^^ mai^kaupoista-ja olut-d:,.^
Nuori::inie^:;Olij.|^
5^;:aikku^yofelto^Ä^
laaalta kaupunkiin. Oman- erikoisen
jjaqnon vuokraaminen olisi .'tuosta; en-tiifistä
renki{M)jasta' tuntunut vallan
naiaottömalta,: Hän' oli tyyiy^/ämen,
iiQ: paasi johonkin: perheeseen; a^u--
ilÄein-^"Öi'^i nubr^t-m^jietj^^nuö^ •
Kinaiset asuivat, oleiHvat 5ajna^.huo-ig^
a • isäntäyäkeniä.,'; käpss^:, -• "U[^ia.
hsille "j)€t3t)tiiti" ihipde ^vaiii---!?^tiaik.^
Ulkonaisia Thiikävuuks^^^^ ei nrot^^
siien aikaan, kafvahnait kunh^ sai
sdIäiseQ kodin, jossa "tiinsl v^^autta
lasaiofiakuln kotonaaii". Toiset ko-
DJHjivatpiaE^in johonkin perheeseen,
loi«t mmtttivat vähän p ^ t ä 'korttee­rilta,
toiseen, kunnes rupesiyat, omaa
Ktejattelemaan.
Vaicsinkiii nuorille tytöille, jotlia käu-iin,
tulivat, saattoi hyvä kortteeri
n- Sät-kuolal-iua
pää-sanoia.
anut öl-
EäiTtiS-^
v^ain sil-pahastf.
a isäasä
laa ja
:a kuin
ti" par­kaanpa,
isänsä
naiulis-idin
ja
in hel­isi
vie-
•oa sii-p^
va-tolaJs-ll^
sti muodostua sellaiseksi kodiksi,
lj«sa hän. pääsi ikäänkin peirheen; jäse-
Efisi. Tällainen hyvä asunto, jossa a-j
:#i sai vuosikausia asua kuin perheen
[5senenä, muodostui vasta maalta tul-
[ieille kokemattomille maalaispojille ja
JöiUe sellaiseksi kodiksi, joka oli suo-uudessa
ja oudossa kaupunkilais-
! Gnpäristössä.
Sampin kuin suurin osa vuokralaisis-
;ö muutti hyvin usein talosta taloon,
'Ävat asukitkin usein kortteeria,
\hmi miehet joutuivat muuttamaan
l#aiiasta toiseen ja samalla kertaa
förailisesti myös hankkimaan uuden
pSe sanoi isännän karjaisseen, että
pJjastaa hänelle kotihaasta toinen he-mn.
Manu oli ehtinyt potkaista isän-p
viinalekkerin vierimään mäkeä alas
päin ja Kalle oli vielä sivu men­ossaan
antanut sille ankaran potkua
ä-^noi lekkerin lentäneen saunarannan
^ ä n matkan «määrästä e| tultu
jfekaan tietämään, loskia yöllä hän
PH kotiin ja kävi nukkumaaiii. väen tu-pi^
säokyyu, josta heräsi aamulla torp-'
pJta tuUessa taksvärkkitöihin. Näyt- P ettei isäntä tajunnut e^lUsen päi-l^
hlsi^ mitään, mn pyysi erään j ~ o l e l ! a.
l^n torpparin viemään hänet nel-peea
pitäjään, jossa eräs mustalais-pmen
akka harjoitti noituutta ja
jasti heikkouskoiset kääntyivät hänen
1**^^' ^^"J^en noidan tehoan tepsi-apu
ei auttanut. Toip-
^ tultenkin suostutteH i^ntää mene-
^ -^karjaana-emännän Iiso %oiseeo
lavennukseen, johrni isäntä, oli vas-
^^^J^sesti suostunut. . \
Jatkun.
viinakaupoista- ja miitä. tarjoiltiin annis-keluyhtiön
suurissa"--ravintolölssäy" sen-.
: ajan: "alkoiss^", jo!|tä%-'ka^s§;,s^Qi: väin';
- :"|ii?alaikeiksi"i. ICiiii;--vielä:.maip •
, ettäv: botdellilaitios,,.
; lääkärintarkastuksen äjaln.eii; p|K>4^^--:
• 'tlo.j;PÄittl3;ni|ii 5%P4>ö^
saiy;^v^;S0Hrr?^::--rotta.:sitl^; •yaroi^ 'et-''
; elväfe j<3»uituiieet. ..il?ai|ot#cse.|i::;-"••k^äah r
joukkooni; ". ' '
\ . Nuoria, •kokemattomia tj^tojä-iihka-
. sf; -vaasa, joutaavfe^r^eilihyf^afe kynsiin,.
vaikkakin "parempien*' ihii?|&t^/%i|^|^^^^
siiQ-tuo!t!ii^.'^*Ä.pe!r^ viSe -
oliva;.fe-m«ka^^ siyistyiieeEQ)||;'Ja "Ijloiin-
; -piä'^ kum;-suomalaistytöt joit£^^;-enim- .
ntäkseen otettiin kolmannen luol^ta-
•iöihifi'.-;; Kun i^n;-itottui^sa;na5_s^^^^^
d^^ttiin bordelleista^ njin he iayallisestr
"tapkastusnaisina" harjoittivat amma-.
tiaaH: kaduilla, eritoten. Puxiavuör^ ja
Ruoholahden seuduilla^:
Kuten mainittiin, ei nuorilla siihen
aikaan ollut mi»kääiilaista tilaisuutta
henkisiin harrastuksiin. JCaupunginkir- -
ja-stopecustettUn vasta 1880-luvun alus­sa,
eikä yhdistystoimintaa ollut, ennen-
•kuin. - Helsingin-- ly-, perustettiin samal­la
vuosikjOTmenellä, mutta sehän oli
aikaihmisten aikaansaannos, eikl nuo-xiila
oHut siellä mitään tekemistä.
Toiselta puolen on mainittava, että
iyöaika oli ylen pitkä, 10—12 tuntmen.
TäUmset vehkeet, ktden kuvassa näkyvSl, ov€i-erik'€nsem:^ym--mma-rem.
varsinkin stikdMplUy mimmMritammsiaeräästä k&ketlmä.
..ä
•;.:;Sibyll^t-ovat j<^,'hamara ;mu|ija^
:^dessä. -kysyne^t-öi^kkdentk^-^i^
•^•raoftaakseeö" ilHft|^;-taIevaisuiid$ii--;j^
kohtalon peittäi^-ääesiri^p^^^^ ovat
tehneet :ennustamilta',", todellisen.^.tai--
>teen>---i--iatekkaai^;taiteehl']^^^ -mei-
-^dän valistuneeksi-väitetyllä'•Ä^
1a:;juoksevaifc; lukemattomat-ihmfe^ en-austa|
attarieh- luopa,;^kaka;-"saadak^eia:-
-tietää • rakastamansa imiäen: silmien-, vä--
; my -kuka ystävänsä epäillyn-usköllisuu-' -
den. Syyt ovat möninaisiay mutta j^-
leeasa ne pyörivät salaisen, kiihkeän
rakkauden ympärillä.
Opetamix^ nyt teidät itse ennusta-maari
korteilla. Oheisesta taulukosta
näettö korttien merkityksen. Kun pak­ka
on hyvin sekoitettu, asetetaan köir-niin
että työstä tultua kernaasti men­tiin
levolle, ellei painuttu perheellisten
•miesten seurassa tillrkkaan-'oluelle.
Nykyisin on nuorilla miehillä tilaisuus
osallistua monenlaiseen järjestötoimin­taan,
ammatilliseeii; raittius- ja m<ufuhun
toimintaan.
Ko.
ICopstaileTia.
kasvaa Eiisii^Bt^Bissa-
EdnKHitonissa 95 kadun ja" 115 .Ave­nuen
ktilmassa okvan talon pihamaalla
kasvaa kaksi nuorta pihlaja^,. joi^, oli
punaiset marjat ja valkoiset kukat sa­moissa
oksissa samalla kertaa elokuun
tit neljään riviin. N.s. keskuskortti on
ennustamisen avain. Toisten korttien
asema siihen nähden määrää niiden mer­kityksen,
mitä lähempänä keskuskort-tia
jokin kortti on, sitä läheisempi on
sen ilmoittama, tapahtuma ja tietysti
päinvastoin. Yleisenä sääiitönä ph hyvä
muistaa, että punaiset kortit tuovat
onnea.
Tietysti on oleinassa useampia, jär­jestelmiä,
mutta tämä on tunnettujen
®ennustajattarien käyttämä. Sen avulla
voitte viettää monta hauskaa, hetkeä ys-tävienne
seurassa, mutta, imti^sfökäa
asia:' älkää naurako! ;]Kuolemanvakava
h3nny- kuuluu yhti hyym asiaah kuin
kortit. Se, mitä korteista naettej riip­puu
teidän kyistänne. Ja jos M .
tunnelman pysyvän seurassa koÄ^^alla, nainen
=• • • <8--.:i]|<?inea\'ti|pal|t-u;m^- lä^l^äiviiiac •
- -• 7--v(k6ski!^d"rty3;.-.älapjLiolÄ ' pie- ^',
•-:GLiii»-:--., •'•
;-:-7j,('k^kus%ortln, ..yläpuolella):,—
. i t y t t ö - ^ - ' ' , - - • •- •
• • ässä-: (h^rtt^bouvan^ .ylsp.-). -«skolliaen .
• * 'ystävä. '",,
ässä-^^.{-herttarouvan • alap.) klhlaais,
häät, lisää lapsia aviopareille
.- rouva-- kavala^ henkilö.-
sotilasr onnea
10-pitkä matka
-• 9-vieräskäjmti,-.lyhyt:'matka. - •
. 8-' tärkeä,kesku£leM,
7- (herttarquvaB:. alap.) .kyyneleitä
; 7-r. (hert-tarouvan;.yläp,)., este.
. ' RUUTU"
assa- kirje
kuningas- nuoren miehen keskuskortti
rouva- nuoren' naisen keskuskortti
sotilas- onnea /
f O-paljon rahaa
9-^ viranylennys tai palkankorotus
8- uutinen
7- (keskuskortin yläp.) lapsi ja rahaa
' .PATA- - '
ässä- (herttarouvan alla) kuoleman­tapaus
ässä- {h. rouvan, tai kuninkaan yläp.)
onnettomuus, sairaus
kuningas- (keskuskortin yläp.) . tum
m,a.mies , ..
rouva- (keskuskortin yläp.) tumma
KUMFI FÄKEMPI
Eräässä vanlaanajan taistelussa täytyi
i^&mentin peräytyä. iUpunkantaJa, jonka
suojana oli feouraliinen miehiä, el liuo-mannutka^
Mi peräytymistä, vaan jäi pai-koUieeat
ja hlnen vartlomielienaiä taisteli­vat
vimmatusti.
Hetken perästä tuli rykmentistä sana
lipunkantajalle:
"Tno heti lif^u rykmenttiin!"
iipunkantftja ISSietti takaisin seuraa­van
sanoman:
'"Tuokaa beti ryismentti lipua luo!"
on parempi välttää vakavia ja, kohja-loyLaita
asioita. Ne. pilaavat hyvin hel­posti
illan, vaikka niihin suhtauduttai­siin
naurulla.
.Ns. keskuskortti"!mä,äjrää,koko ennus-tuk^
n kulun; ;^iin kaikki kortit on
sekoitettu ja ladottu neljpn riviin, riip­puu
korttien; ilmaisemien tapausten lä-
Iieisyys.;siltä,. kuinka.-- föh^lä .kesk-u.skort-tianeovat.
' -HERTTA'
ässä- koko perheen keskuskortti
kuningas- miehen, keskuskortti -
rouva- naisen keskuskortti
sotilas- hyviä uutisia
1*0- häät
sotamies- j*oku ajattelee, herttaroup^^
10- kutsu johonkin tilaisuuteen
9- petos.•
8-harmia,, sairautta
7- (kesli^skortln alap.) mielipaha
7" (keskuskortin yläp,) erehdys
IS-, tiiijama» |>iirie¥€ne. - m
'B-ri-tannlan laivastoon kuuluva ko­mentaja
J. R. James'sanoi, että häneltä
paasi 18^ tuuman pituinen purjevene
irti-kokeillessaan- sillä.-Englannifi' ranni­kolla-
ja • myöhemmin sama. purjevene
löydettiin St. Marguerite-siu^-Merissa
JRanskan puolella. •
LAU.ANTAINA, SYYSKUUN 9 PÄIVÄNÄ, 1950'
1 i f
i ii
C3
o 8 ,
* »»/n
V 1
U i
MM'