Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 2, 1955

              Kaiho Vilkunan kultalöytö
Kalliovuorilta ;
(Jatkoa)
"l^IHREÄ kulta" kutsui pohjolan-
' kasvattia luokseen. Kaiho oli kar­tanossa
ollessaan ollut miesten mukana
metsässä hakkaamassa rakennustarpei­ta,
halkoja, aitatarpeita ja mitä kaikkea
metsästä otettiinkaan. Siis metsätyö
ei ollut hänelle aivan tuntematonta. Si­täpaitsi
hän nuorempana piti paljon
metsätyöstä. Sahan sihinä, kirveen
' 'kalske ja puun kaatuva romahdus piti
tekijän mielen vireessä. Varsinkin ke-vätaikana,
kun aurinko lämmitti rais­kion
rinnettä ja pihka pursusi kaadet­tujen
puitten rungoista, oli kuin olisi
uinut terveyden lähteessä.
Oli kevät ja miehiä otettiin kämpil­le
"piilapuita" — kuorittuja paperipui­ta
— tekemään. Kaiho sai "sipin" Abi-tibi
Pulp & Paper Co. kämpälle lähelle
Nipigon järveä. Kämppä oli uusi.
Miesten asunnot tyydyttävän siistit ja
vain kuusi tai kahdeksan miestä samas­sa
huoneessa. Ruokakin keskinkert^-
sen hyvä, hakattava metsä vartevaa,
melko tiheää, eikä ollut paljon lahoa­kaan.
'Kokonaisuudessaan kämppäkomento
näytti lupaavalta. Elämän mukavuuk­sia
sellaisia kuin pesuhuone, vaatteit­ten
kuivaushuone, väljät asunto-olot,
hjrvin valmistettu ruoka sekä huvipuo-lena
kerran viikossa esitetyt liikkuvat
kuvat, olivat kämppäolojen yksitoik­koista
elämää rikastuttamassa. Pato-laitostyömaahan
verrattuna se oli tois­ta
luokkaa. Kaiho oli tyytyväinen
ikämppäkomentoon ja kohtaloonsa. Ku­vitteli
viihtyvänsä kämpällä ja ansait-sevansakin
dollareita aika rutkasti:
Työskentely kämpällä oli alussa siis
lupaavaa, imutta sitten tapahtui odot­tamatonta.
Jota lämpimämmäksi päi­vät
tulivat, sitä kiusallisemmaksi ja
sietämättömämmäksi elämä kävi. Tuli
kiusallisten kärpästen aika. Niitä hyök­kääviä
veren imiöitä oli miljoonia. Jos
olit hetkenkin paikallasi, niin niitä
asettui peitteeksi kasvollesi sekä käsil­lesi.
Kaiho oli tietoinen sääskistä, mä­käräisistä
ja koppiaisista, mutta hänellä
«i ollut harmaata aavistustakaan mus­tista
kärpäsistä. Mustan kärpäsen
purema on siksi paljon imyrkyllinen,
että nostattaa ihon punaisille kupuloil-le,
jotka kutisevat ja kihelmöitsevät ai­van
kamalasti. <Kaiho sai perusteelli­sesti
kokea näitten pikkuvihollisten pu-lemien
vaikutukset.
Ainoa keino pitää kärpäset loitolla
oli tervata niskansa, kasvonsa sekä kä­tensä.
Tervavoide — rasva sekoitettiin
tervan joukkoon — oli keksityistä kär-päsmyrkyistä
ehdottomasti pai^hainta
pitämään nämä viheliäiset verenimijät
loitolla, mutta silläkin piti melko usein
tuhria kasvonsa sekä^ niskansa. Kaihoa
Susutti sydän}uuria myöten. Hän ter­vasi
itseään kuin uittomies saappai­taan
ja oli "piilakauden'* loppuun, mut­ta
sen päätöksen hän teki, että ellei it­seään
tervaamatta Canadassa tule toi­meen,
niin Cunard-linja vie vanhaan-maahan.
Miehet kämpiltä lähtivät kuka kun­nekin.
Farmarit menivät kotiinsa, jot­kut
miehistä Nipigoon, mutta suurin
osa kuitenkin Port Arthuriin. Kaiho
meni muiden mukana viimeksimainit-tuun.
Port Arthur on ollut Canadan suo­malaisten
henkisen kulttuurin keskus.
Kaupungin tuhatlukuisten suomalais­ten
asukasten lisäksi oh laaja farmialue
asukkaineen antanut edellytyksiä nnn
lyysillisen kuin henkisenkin kulttuurin
liarrastuksille.
Harrastuksista ensitilalle on asetetta-
# KILPAKIRJOITUS
^ KIRJ. AGRICOLA
va työläisten toiminta. Pyrkimyksiensä
ja toimintojensa ohella työläiset ovat
rakentaneet Port Arthuriin Canadan
suomalaisten suurimman ja komeim­man
työväentalon. Työn Temppelin,
jonka seinien sisällä on luennoitu, pu­huttu,
esitelmöity, väitelty, voimistel­tu,
laulettu, soitettu, näytelty, sanalla
sanoen: harrasettu niitä rientoja, jot­ka
kasvattavat ja valistavat työläisiä.
Lisäksi Port Arthurissa alettiin julkai­semaan
ensimmäistä suomalaista työ-
,yäenlehteä Canadassa jo vuosisatamme
alkuaikoina. Sen vaikutus syvien rivien
"h(enkisen ylösnousemuksen" sytyttä­jänä
oli eittämättömästi huomioitava
seikka. ^
Muita työväenliikkeestä ulkona ole­via
'hyveitten" harrastajaryhmiä ja voinnin kohottaminen, sitä ei
maassa, huomioi Kaiho. Lahjarunsaat
syntymäpäivä-, nimipäivä, tupaantu-liais-
ym. kekkerit olivat hänelle uutta.
Tällaiset '"hyväntahdon" kekkerit ovat
elävöittäviä, jos ne kohdistuvat myös­kin
puutteessaolevien matalan majan
asukkaisiin, samaten kuin "ylemmillä
oksilla" oleviinkin.
Sielujensa autuudesta huolehtivia
ryhmäläisiä Kaiho ihmetteli. Hänen
ymmärryksensä mukaan maallinen kor­pivaellus
puutteineen, kurimuksellisine
elämäntapoineeii on heille kaikille sa­manlainen.
Miksikä ei näillä pienillä
ryhmillä voisi olla sama kokoushuone,
kirkko, sama ohjaaja, sama^^hteinen
matka, kun kerran aikovat samasta
portista sisään käydä? Nyt ryhminä
riitelevät keskenään kuin fariseukset,
että kuka heistä suurin olisi.
Entä sitten muut seurat? Suomi-seu-tot
ynnä muut? Mitä kaikkea sisältyy
niiden ohjelmaan ja pyrkimyksiin? On­ko
pyrkimyksenä kansalaistemme hen­kisten
hyvitten ja taloudellisen hyvin-laiho
myös työväenliikkeeseen kuuluvia on
Port .Arthurissa ollut ja on lukematto­mia.
Seurakuntia useampia. Lisäksi
Suomi-seura, Kansallisseura, Kansan­vallan
liitto, Punainen Risti, Suoma­lainen
historiaseura, itsenäisiä laulu­kuoroja,
C..T. K. Liitto, C. S. Järjestö,
kaksi osuuskauppaa (punainen ja pink-kinen),
voimistelu- ja urheiluseurat
(punainen ja pinkkinen) ja mitä kaik­kia
seuroja, kerhoja ja ryhmiä lie­neekin.
Kaupunkiin saapuessaan Kaiho
päätti jonkin aikaa lepäillä ja jos mah­dollista,
jäädä kaupungin asukkaaksi­kin,
jos työtä sattuisi saamaan. Uteliaa­na,
tiedon- ja taidonhaluisena hän si-vustakatselijana
tarkkaili suomalaisten
rientoja. Kyseli sekä uteli eri ryhmien
ja seurojen toimintaa, tarkoitusperiä ja
niiden ^vaikutusta kansalaistensa kult­tuurin
kunnaille ohjaamisessa.
Uhrautuvaisuus oman asiansa eteen
on täällä runsaampaa kuin synnyin-tullut
tietämään. On kaunista muistaa
synnyinmaataan, omaisiaan ja elämän-huolien
vaikeuksissa heitä auttaakin,
jos ovat avuntarpeessa, mutta on
kaunista myöskin oman sekä kanssa
veljien etujen takia sulautua tohnimaan
sen maan työläisten rientoihin jossa
asuu ja leipänsä ansaitsee. Se on suo-rastaan
velvollisuus, tuumi Kaiho itsek­seen.
Nämä vanhat, vuosikymmeniä
.Canadassa olleet heimoveljet ja -siskot
eivät ole jaksaneet omaksua roomalais­ten
käytännöllbtä elämänohjetta;
"Missä viihdyt, siellä on isänmaasi!"
Kaiho oli kansainvälinen ajatuksil-taan
jo Suomesta lähtiessään. Nyt hän
tapasi työläisten taloudellista kansain-välistä
toimintaa kannattavan ryhmän
C. T. K. Liiton — Canadan teollisuus-työläisten
kanna tusliitto — toiminnassa
Työn Temppelissä, joka oli ryhmän
hallussa ja toimintapaikkana. C. T.
K. L. oli Maailman teolUsuustyöläisten
järjestö» alaorgani, jonka säännöissä
sanotaan: "Loukkaus yhtä vastaan on
loukkaus kaikkia vastaan . . ja
"Taistelu työntekijän ja työnantajan
välillä tulee jatkumaan niin kauan kun­nes
työläiset tulevat ottamaan tuotan­non
omiin käsiinsä . . . " ,"
'ISiinäpä on tii-vlistettynä järjesty-neitten
työläisten päämäärä kristallin
kirkkaana", sanoi Kaiho innostuneena.
Keskustellessaan työläistoveriensa
Olkaa varmat, että lähetätte OMAKJANNE, oikealle välltysliikikeelle,
inistä saatte korkeimmat|inarkkinaluimat.
ME MAKSAMME CPR:n EXPRESS MONEY ORI>EBILLA JOKA PÄIVÄ
PIKAISEN MAKSUN SAADAKSENNE LÄHETTÄKÄÄ '
MUSTIKKANNE SUORAAN OSOITTEELLA
ANSPACH
Suositukset voitte saada mistä hyvänsä Royal Pankista
Kirjoittakaa ja pyiytäkää lähetysleilm^in ja t j ^ y.
GEO. C. ANSPACH CO., LIMITED
Ontario Food Maricet, Queensway, Toronto 14, Ontario
(25-2-9-16-23-30-6-13-20)
CANADAN SUOMALAISILLE
ÄÄNILEVYJEN
O S T A J I L L E
esittelemme nyt kaksi uutta laulajatarta
MISS THORA NEIL
JA
MISS AINO HEIKKINEN
jotka ovat laulaneet "Fennia"-levylle. Miss
Thora Neil on laulanut neljä laulua ja yhdessä
Thora Neil ja Aino Heikkinen ovat laulaneet
kaksi duettoa. MISS THORA NEIL
F 114 Sarallinen Tango, Thora Neil
Orjanruusii, valssi, Thora Neil
F 115 Sä et ^tyyneltä niä, tango Thoxa Neil
Jää hyrästi, armas, valssi. TboxA Neli
F 116 LUJui knkka, tangoduetto. Thora NeU ja
Aino Heikkinen
Ensi kerran kun sna suutelin, valssi­duetto,
Thora Neil Ja Aino Heildcinen
* Molemmat laulajattaret ovat hyvin
tumiettuja Canadan suomalaisen mu-siikkiväen
keskuudessa, sillä Thora Neil
ja Aino Heikkinen ovat esiintyneet mo­nissa
laulu- ja soittojuhlissa sekä suoma­laisten
konserteissa.
* Miss Thora Neil*in laululahjat tunne­taan
kautta laajan maan, sillä hän on
esiintynyt Canadan johtavimman nais­kuoron
TV- ja radio-ohjelmissa.
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja Yhdysvalloissa.
• HINTA $1.25
(OSTAJAN MAB^SBrPAVA IiÄHETTnaKULDT)
Posti- ja expressitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä.
TILATKAA OSOiErraJEU*A:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
BOX 69 — SUDBTOY. ONTABIO
Sivu 8 Laoantaina. heinäkaun 2 paivana. 1955