Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 26, 1956

              SE aikoi marraskuun 22. päivän aa­musta.
Siihen asti oli Riitta ollut vil­pitön
kihlattu — niin ainakm minusta
näytti — rakastunut, sydämellinen ja
lempeä, vaikkakin joskus hieman oiku­kas.
Hän ei sietän>t kiusan tekoa, mut­ta
jos ei sitä tehnyt, niin hän oli mitä
suloisin Mutta tuona aajmuna hän sa­noi
rauhallisin ilmein minulle:
— Lasse, pelkään, että olemme sit­tenkin
erehtyneet Me emme voi koskaan
elää yksimielisinä ja sovussa
— Miksi niin? kysyin ja lisäsin va­rovasti:
— Olenko ehkä tehnyt jotakin
vääryyttä sinua kohtaan? Jos asia on
täten; öd se tapahtunut tiedottomasti,
usiio minua!
— Lasse, aloitti hän jälleen^— luon-teenime
perusominaisuudet leivät al­kuunkaan
sovi yhteen, en tarkoita päi­vittäisiä
pieniä erimielisyy ksiämme.
Meidän kohtalomme ovat niin erilailla
suuntautuneita Täällä on kirjoitettu..
Ja niin hän vetäisi käsilaukustaan erään
tunnetun naisten lehden alkaen lukea:
— Joulukuun toisella puoliskoilla syn^
t)Tieet ihmiset —- sinä olet syntynyt 31.
päivänä joulukuuta — ovat syntyneet
Oinaksen merkeissä ja ovat itsqpäisiä,
työteliäitä, rahanhimoisia. He kaivavat
I rahaa joka paikasta tarmokkaalla toi­minnallaan.
Heidän päänsä on täynnä
ideoita, niistä riittäisi vaikka kahdek­salle
ihmiselle. He haluavat toimia ai­na
oman päänsä mukaan, ovat hermos­tuneita,
huoiestuneita asiain menosta. •
He ovat innostuneita maalaukseen, ru­nouteen
ja m.uihin taiteisiin. Pohjal­taan
he ovat hyviä ihmisiä, mutta riite­levät
vanhempiensa, puolisonsa ja ys-
! täviensä kanssa, kärsivät vatsavaivois­ta.
"Kultaisia kuukausia" heille ovat
helmikuu, kesäkuu, lokakuu . . .'Kat­sos
Lasse, sinä olet sellainen.
Hymyilin murtuneena. — En todel­lakaan
sanoisi: itsepäisiä, hermostuneita
ja minullahan, ei kokkaan ole pennin
pyörylää, kuinka sitten on sen rahan
kaivamisen laita? Ja lisäksi en osaa
piirtää minkäänlaista olentoa.
Hän käänsi lehteä kärsimättömästi ja
jatkoi: — Minä sitävastoin olen synty­nyt
Skorpioonin. merkeissä, toisin sa­noen
21. päivänä marraskuuta. Kuule­han
mitä-täällä sanotaan: Täthän aikaan
syntyneet naiset ovat kauniita, intohi­moisia
ja osaavat arvostaa itseään, hy­vät
älyn lahjat. Vaikkakaan he eivät
opiskele säännöllisesti niin he kykene­vät
sinnikkäällä tahdollaan itseopiske­luun
ja tutkintojen suorittamiseen. Vii­saasti
he ohjaavat asioita . . . Kas niin,
sellainen minä olen! Me kaksi olemme
kaksi täysin yhteensopimatonta luon­netta.
Sanoisin, että ©"lemme kaksi täy­sin
vastakkaista luonnetta!
Kun me rupeamme riitelemään, alkaa
Riitta puhua vaivalloisesti, minä sitä­vastoin
puhun vuolaasti, murteella. Rai­vostunut
en ollut vielä, ainoastaan hiu­kan
pilkallinen. Sanoin hänelle:
— Ja sinäkö uskot tuollaisia lörpö-tyksiä?
— Xe ovat vuosisataisten kokemus­ten
vakuuttamia totuuksia, väitti hän.
— Napoleon pyysi aina erään astrolo­gin
tekemään itselleen horoskoopin, ai­noa
kerta, jolloin hän ei sitä teettänyt,
oli \Va:erloon taistelu.
— Mitä sinulla ja XapoleoniHa on te­kemistä
toistenne kanssa? kysyin ärty­neenä..
— Huomaan, että alat taas ladata
totuttuun tapaan karkeuksiasi, sanoi
hän happamana. Katsoin 'häneen viimei­nen
kerran, pyörähdm kiivaasti kanta-
Päilläni, kävelin tieheni ja huusin vielä
perään:
:—- Sano sille astrologille, että sel­vittää
lähemmin minulle, miksi sano­jan;
että olet kaunis, miksi . . .
Seuraavana päivänä olin tietenkin
^tuvainen ja menin tilanteesean sopi-hymyin
tapaamaan häntä:
— Mennäänldakuvmv ehdotin hänel-
Elokuviinjkipt, vastasi^^W^
Kirj. M : RIYA
hottaen kulmakarvojaan. Tämän päivän
horoskoopissani •sanotaan, että koska
Mars on j-hteydessä Saturnukseen, on
parasta pysytellä sisällä.
Mutta mJtä tekemistä Marsilla
on elokuvan kanssa? tiukkasin. Hän
vastasi:
— Voi, voi, et sinä \-mmärrä tästä
yhtään mitään. Muutamaa päivää myö­hemmin
kävi täten: Ehdotin uloslähtöä.
Pyysin, ettei hän nostaisi melua, jos
lauantaina ei mennä huvittelemaan,
koskas sitten ? Hän »katseli minuun kär­simättömänä,
koetin hymyillä mutta äk­kiä
hän heitti nenäni alle Skorpionin
merkeissä syntyneiden päivähoroskoo-p:
n josta luin: — Vaarallisia päiviä on
varottava maantiellä tapahtuvista hyök­käyksiä,
kavahtakaa niitä, jotka lähes­tyvät
teitä hymyillen!
Ohoo, tokaisin jälleen ärtyneenä.
Oletko ihan tärähtänyt? Luuletko ehkä,
että aion tyrkätä sinut auton alle?
— Minä en usko enää ketään. Horos­kooppi
on ainoa, joka ei ole minua pet­tänyt.
Hengitin syvään rauhoittuakseni ja
aloitin uudelleen hellästi:
— Riitta, Riitta, miksi sinä kiusaat
minua? Tiedät hyvin, että pidän si­nusta.
Etkö lainkaan ajattele, milloin
sanoa minulle "kyllä" ja muutut avio­puolisokseni.
Hän siteerasi muististaan
pöyristyttäviä ajatuksia:
— Sana "kyllä" aukaisee ehkä kul­taisen
taivaanrannan, mutta "ei" on
usein aarteen veroinen.
— Niinkö, todellakin. Sinä loukkaat
minua. Ja niin lähdin. Olin poissa ko­konaisen
viikon ja mietin, miten kaikki
olikaan voinut näin muuttua. Olivatko
tosiaankin hproskpQpit panneet hänen
päänsä sekaisin? Vifkon päästä yrjtin
ta. Sinä olit aivan oikeassa.
— Huomenna., sanoi hän välittämät­tä
lainkaan selityksistäni.
—; Hetkinen vain, sanoin minä, kat­son
horoskoopista. Siis torstai . . . minä
olen oinas, ahaa, kas tässä. Näin siinä
sanotaan: Uusi naistuttavuus, rohkeutta
\ ^ i n , Venus on suosioUinne, 7. 14. 49
ovat voitollisia numeroita.
— Multa smä pilailet, kuului Riitan
ääni hermostuneena.
— En todellakaan, Riitta. Leikki on
kaukana. Tähän on todellakin kirjoi­tettu
. . .
— Ja siellä luvataan uusi naistutta­vuus?
Ehkä se on Pika-baarin tyttö?
— Mutta Riitta, vastustin minä ar­vokkaasti.
Seuraavan lauantain iltana ilmestyi
Riitta kotiovelleni juhlapukuisena. Hän
ke^hoitti minua valmistautumaan ulos
lähtöä varten.
— Hetkin vain, peräsin, "horos­kooppi
sanoo . . . Mutta Riitta vastasi:
— Olen lukenut jo horoskoopin ja
se sanoo, ettet saa vetää es"ile vanhoja
riitoja ja että minun täytyy pyytää an­teeksi.
Ja se päättyy vakuuttaen: Sinun
ovellesi kolkuttaa onni, älä jää silloin
Ihailemaan kuuta!
— Se ei ole totta, sanoin suuttuneena.
— Sinä käytät toista horoskooppia.
Täällä minun lehdessäni sanotaan, että
kaikkien, jotka ovat syntyneet Skor­pioonin
merkeissä on varottava sairauk­sia,
portaita, väen paljouksia ja Oinak­sen
merkeissä syntyneiden täytyy muis­taa,
että susi kulkee usein lammasten >
vaatteissa ja että mennyt onni ei palaa.
Hän nappasi minulta horoskooppini
ja pamautti:
— Se kaikki on roskaa! Mennään
tanssimaan! Hän haki takkini.. Kun
hän tarttui minua kainalosta,' tunsin
vä marraskuuta. Sitä edellisenä päivänä
sensijaan , . .
—— Mikä pä"vä se oli?
— 21. luonnollisesti,
— Se ei ole totta, mennään.
Kuinka hän oli sanonut, ettei 22.
päivän edellinen päivä ollut 21? Hän
katsoi minuun klikialnsa alta ja ky­syi:
*
— Mikä päivä tänään on?
31. joulukuuta, vastasin ja l i ­säsin
hurmaavin hymyin: — Se on
minun syntymäpäiväni. Hän suuteli
minua ja sanoi:
— Todellak-n.
Jäin hetkiseksi seisomaan aivan tyl­sistyneenä,
sitten huusin:
— Riitta, 21. niarraskuuta oli sinun
syntymäpäiväsi ja minä unohdin sen!
Senkö vuoksi tämä kaikki oikuttelu ja
kujeilu?
Riitan silmistä pisti esiin syyllisyys.
Olin ollut tahditon. Sinä iltana laadim­me
kuitenkin omasta takaa oman horos-kooppimme,
jonka mukaan Oinas-ihmi­sen
tuli yrittää parhaansa voidakseen
saada takaisin hukkaan mennyttä ai­kaa
ja Skorpioni-:hmis«n tuli pitää vaa­rin
tiellään hymyilevästä onnesta. Se
d i järkevin horoskooppi, johon olimme
koskaan tutustuneet. Mutta olimme sen
rhyös laatineet itse itseämme varten.
uudelleen ajatellen, että nuo oikut ja
päähänpistot olivat jo menneet ohi. Sa* heltyväni ja sanoin:.
noin: — Mennäänkö elokuviin Riitta?
Tähän hän vastaäi nopeasti: — Minun
horoskoopissani sanotaan . . .
— Tapaturmako jälleen horoskoo­pissasi?
letkautin.
— Minun horoskoopissani sanotaan,
että tulee olla varovainen ja iltatunneil-la
on vaarallista liikkua, eräs uhkaus on
vältettävissä.
— Minäkö olin se vaaran uhka? Hä­visin
horisontista. Rajoituin seuraavina
päivinä seuraamaan 'häntä kauempaa,
kun hän poistui toimistosta. Muutamaa
päivää myöhemmin menin jälleen ta­paamaan
häntä ja ebdotin ostolcsille
menoa. Hän näytti hieman epävarmalta
ja sanoi sitten, että Venuksen ja Satur­nuksen
kohdatessa hän ei saattanut-lähteä,
koska Oinaksen merkeissä (siis
minun!) syntyneiden henkilöiden täy­tyi
karttaa naisväen lähentelyjä ja että
Skorpioni-ihmisten (hänen) piti pysyä
järkähtämättä omissa mielipiteissään.
Kysyin hieman ivallisesti, että mitä
horoskooppi sanoi hänelle seuraavasta
sunnuntaista, mutta sain vastaukseksi
vain ylsimielisen olankohautuksen.
Tehtäväkseni jäi ainoastaan poistumi­nen
mahdollisimman arvokkaasti. Tämä
osoittautuikin olevan taktillisesti täy­sin
oikein, sillä parin päivän kuluttua
hän soitti minulle pyytäen ostoksille.
Tavatessamme toisemme tunnustin kui­tenkin
avoimesti:
Merkuriuksen ja Marsin kohda­tessa
on parempi olla lähtemättä. Hän
näytti yllättyneeltä ja seuraavana päi­vänä
soittaessaan minulle hän kysyi,
että olinko kostonhaluinen. Rauhallise­na
selitin hänelle:
En lainkaan, Riitta rakas, Katsos,
en uskonut sinun horoskooppeihisi ja
osoittaakseni ne perättömiksi olen al­kanut
tutkia niitä ja olen todellakin on­nistunut
pääsemään p^riUe niiden arvos-
Riitta, sinä aloit oikutella 22. päi-
Lady Godiva ratsastaa
vain peruukki päässä
Uusi Lady Godiva ratsastaa jälleen
Cross Keyn kylän läpi Nevvportin lähel­lä
ensi kuussa puettuna ainoastaan pit­kään
peruukkiin. Hänet vakuutetaan
5,000 punnasta yleisön taholta mahdol­lisesti
tulevaa "pahoinpitelyä" varten,
ilmoittaa näytelmän järjestäjä. Vakuu­tuksen
tekemiseen on järjestäjä sysän­nyt
suunnitellun ratsas.usmatkan ai­heuttamat
"voimakkaat tunteet". Mut­ta
me haluamme Godivan, jolla ei ole
vaatteita, hän sanoi. Lady Godiva saa
palkkioksi 25 puntaa.
Oikea Lady Godiva ratsasti aikanaan ,
lOOO-luvuIla alastomana Coventry n lä­pi
vapauttaakseen kaupungin ankaris­ta
veroista.
Kolmen vuoden ikäinen Skawn Ross tykkää vielä ratsastamisesta leikkihevo-sdla,
mutia Aan osaa myöskin jo käyttää vallan mainiosti härkäruoskaa, jollet.
Aän näytöksissä lyö savukkeen äitinsä Joan Rossin suusta.
Sivu 7