1944-11-18-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
MM Sivu 4 LAUANTAINA, M A R R A S K U U N 18 PÄIVÄNÄ
piaan pois loputkin aamiaisestaan, tehdä. Matka siitä paikasta, johon
tä en tiedä. Ei ainakaan meritautia. _ 4)limme *'Far min" kiinnittäneet, ran--
•— On ihmeellistä nähdä, km^^ taiiltaan lienee ollut ainakin kohne
ihmisten mielenkiittto voi silmänrä- kilometriä. Jäällä MH paijOtpvettä ja
päykscssä muuttua. Eilen käyskente- raskasta oli astua. Uutta Aalesundia
limme Tromsan katuja eikä hienoin- *e/ paljoakaan näkynyt, sillä satpj lun-kamr^
ha-jttvcsiliike, ei houkuttelevin- ^ta. Samalla kun oliti päässyt sillan aä-
1944
VIHTORI ROSSI:
ihmisten salaisuuksia ainoastaan kuis- van aallot ja tyttö tanssi lattialla,
•ki feoivasta ifcomati, vaan>:jufistavät Näkö oli yllätys. 'Wawona pani pa
ne suuren yleisön nähtäväksi ja luettavaksi.
'VictoFian ja Vancouverin
KOTIMATKALLA lean ajan tulleen. Kun hän aukaisi
Sanomalehdet ovat pahempia kuin Jcajuutan oven astuaskseen sisälle, niin
Man siirtomaaMparain näyttely 4ai /een ja jäältä sille kiivemyt, ojennet- ijuöruämmät. Ne -eivät löytämiään fonograafista parasta-aikaa soi Tona-parhaiteri
varMStetMkenkäkaHppa o- Min M^si vastani ja lämmn Mäenpu^^
Iisi sdanut meitä päätämtnekääp kftän- risttis ja valoisa: tervetuloa f sanoi mi-tämään.
Nyt oU 'inuuan retkikunnan ntdle, että aUn tervetullut. Se oli 41-
jäsenistäamnnut matka-arkkunsa, jo- rehtprj M...- Knut sen, joka yhdessä
ka oli peräkaftttellay ilmeisestikin ot- Jkomppanian toisen firehtorin, P:
taakseen siitä jotain. Paikalla hänet BrandaUn, kanssa sitten osoitti meille
'piiritti utelias joukko. Asianomaista mitä säteilevihtä vieraanvarmsuutta
mäytti silminnähtävästi iiyvittelevän koko sen pitkän ajan, jonka Kings
'tämä- ödo>£tcmaton mieletrkiinnon Bayssa oleskelimme. Sanon tässä nyt
osoitus ja hän qfkin kiskoa esiin kerta kaikkiaan, että me tuskin ilman
4avarmta loppumattomiin. Ensin Maitten oivaitt miesten apua olisimme
kohosi näkyviin pötkö hammastah- saaneet varustuksiafnme niin maini-naa.
Kaikki kurottivat kaulaansa, toi- .oon^ ja täydelliseen kuntoon kuin lo-nen
toistaan pidemmälle/ nähdi^kseen ,pulta todella saimme.
päivälehdet itebivät Wawonan tunnetuksi.
Kaikkialla hänestä puhuttiin,
«ekä ylhäisissä että ^työläisten piireis-
^ ; ja nyt sattui «iift, että vtällairieh
harvinaisuus odottamatta ilmestyi sellaiseen
yksinäiseen kaupunkiin Ituift
Tastaan Tonavan aalloilla liidelles-sään.
Notkea vartalo viehkeästi su-jttili,
paljaat jalait sipsuttivät musii-Ä^
tahdissa ifcätten huitoessa k
ilmaftisuunnille.
Surmaavia seikkoja löytyy rikkaan
miehen jelämän poluilla lukematon
määrä, mutta hatvoin tällaista. Mac-
Dawsön Landing on.^^^^ lean oli jo matkalle, lähtiessä rakas-sen
nuoret herrat tulivat yllätetyiksi, tunut ja rakkaus yliä kiihoittunut, ja
Sanomälelhdissä ke^rrofetiin, että ih- ^knn hän nyt katseli tanssivaa tyttöä,
edes vilauksdta tämän kumman esineen.
Sitten tuli suklaalevy. Mihin
kommentaarioihin se antoi aihetta, sitä
en tiedä, että sttkladlevy herätti ar-veluttavihta
mielenkiintoa. Sitten tuU
tohvelipari. Jos ne olisivat edes olleet
uudet ja siistit, olisin minä vielä käsittänyt,
mtftta se, että nämä vanhat
räsäiset tohvelit, joitten kannatkin ö-divat
Tutussa, saattaivat herättää^ vä-
~hintäkään mielenkiintoa, oli minusta
kerrassaan käsittämätöntä. Lumipyry
lopetti näytännön 'lyhyeen.
. Karhusaarelta ilmoitettiin, että me-
,ri oli jääfMn, joten saatoimme arve-
Päätettivn paikalla, että retkikunnan
osanottajat ttdisivat maikin ja
•asettuisivat asumaan minne vain sopi.
"Hvar der er Jijerterum, er der htis-
-ritm", sanoo sananlasku. Ei ihmettä
-siis, että tiloja löytyi kyllälti, sillä parempaa
ja auliimpaa sydämellisyyttä
ikuin Knutsenin ja. Brandalin saisi
turhaan etsiä.
Nyt oli vain yksi asia, joka mieltäni
painoi, mutta painotkin sangen raskaasti:
Missä ali ''Hobky"? Olin illalla
mennyt ''Farmiin" ja häyskente-kello
oli seitsefnän vai-meellinen
tyttö oli ?kadonnut ja että
itse Mr. Moore halusi hänet kiiljetet-
^.tavaksi luoksensa^ missä ikänä hänet
tavattaisiin. Niinpä kohta ilmestyi
WawonaIle saattajia enemmän kuin
tarpeeksi.
Mutta kaikkien hyvää tarkoittavien
ihmisten ihmeeksi Wawona i l -
mpitti, ettei hän aikonut mennä Mooren
luokse, vaan oli matkalla pohjoiseen,
kotiseudulleen.
Dawsonin rikkain ja huomatuin
mies, Pat Maclean, oli ovelampi tungettelevia
kilpailijoitaan ja salaa luJin
kannella pasi Wawonalle kuljettaa hänet ha-heillä
— kun Uorsen tuli luokseni ja , luamalleen paikalle. Lähtö tapahtui
.Icmatta lähestyä sitä ilman ,pelkoa sanoi tdkond jäissä näkevänsä jotakin varihain aamulla ja he pääsivät matkalle
kylästä huomiota herättämättä.
Tällainen teko ei ollut pieni uhraus
Macleanin puolelta, sillä matkaa oli
yli kaksi sataa mailia. Maineensa
puolesta ei Maclean oUut turhantarkka,
sillä hän oli jo kerinnyt olla kahdesti
naimisissa, molenimista eron
-jäistä. 11 :nä klo 4 aamtdla kuljimme -heinäruan kaltaista; hänen mieles-
Mtvan sen eteläpään ohi. Olimme toi- tään vain Hobby" saattoi siltä näyt-
.vonect ehkä näkevämme "Hobbyn" tää. Aivan oikein — siellä tulla re-siellä,
mutta se toivo petti. Lähetim- putti jään läpi jotakin suurien,raskait-
.7nc Karhusaarelle langattoman sano- ten laatihoittcn tapaista. "Hobbyä"
.man ja^pyysimmc, että sieltä pidet- .itseään ei vielä näkynyt. Syntylpäs
täisiin silmällä "Hobbyä" ja sitten il- laivalla hälinä, sen voin vakuuttaa,
vioitettaisiin meille. Samalla lähetim- Kaikki juoksivat' tnikä minnekin ja ottaen. Kokenut Maclean päätti uh-me
sähkösanoman Kings BayJiin ja Jmusivat: "Hobby" on tullut, "Hob- rautua,-sillä mikä tietää, rfiitä retkei-
J>yysimme heitä ilmoittamaan, mim- by" on tullut!" Kiiruimman kautta lyn aikana voisi tapahtua, kunhan
komennettiin joka mies kannelle ja vain pääsee eroon tytön ympärillä
raikuvien hurraa-huutojen kaikuessa kähertävistä kilpailijoista. Miljoonat
"Hobby" saapui; kiinteän jään reu- ja tyttö, ne molemmat hän saisi kaa-naan
kahdeksan aikaan illalla. Laival- patuksi huvipurteensa ja yksinomai-lä
tapasimme jonkun verran jääsoh- Ja oli kaikki hyvin. Matkan ensimmäi- seeniiOYva.a.nsa.1 niin hän ajatteli.
joa, mutta käännyimme länttä kohden uen osa oli päättynyt. Laivamme ali- Uudenaikaisessa, sirpssä huvipur-
Ja pääsimme heti siitä criUemmc. vat Kings Bayssa hyvässä turvassa, ressa Wa\vona läht^ liikkeelle aamul-
J2:tcna kuljimme useitten jääsohjo- Kunnia niille, jotka,ovat sen ansain- la varhain. Maclean oli varustanut
Mlain ja kenttäin poikki, joissa oli ai- ncct, retkikunnan letitäjille, kaptce- tarpeita matkaa varten runsaasti. Pu-ni
Holmille, jääluotsiJoJtanssenille ja humattakaan ruoka- ja juomavaras-
"Hobb^n" koko miehistölle. Kerras-saan
mainetyön ke olivat merimatkallaan
suorittaneet!
Seuraavat pi^ivqt olivat täyttä talvea
— pyrysi ja lämpötila oli alle.
moiset jääsuhtcet siellä olivat. Kar-
Jrusaaren luona saimme kaakkoistuulen,
joka päivän kuluessa kiihtyi tid-vianlaiseksi.
Viiden aikaan iltapäiväl-
.van pieniä telejä. "Farm" ei ole liki-
.mainkaan ihantecltinen alus jäissä
kulkua varten ja sekä kapteeni Hage-rup
että jliäluotsi Ncss ansaitsevat
.täyden tunmtstukscu siitä, että he niin
S^arovaisrsti ja suurella huolella kulkivat
uäittt^n joitten läpi. Huolimaton
kapteeni olisi voinut upottaa "Farkuin''
kaltaisen aluksen vähemmissä-
-10°C. Käytimme tilaisuutta nniut-taalcsemmc
kaikki retkikunnan jäsenet
maihin ja majoittuaksemme hiilikin
jäissä kuin mitä me tapasimme, komppanian asemalle asumaan. Len- juutan perällä .aivan kirjakaapin vietoista,
ei hän ollut imohtanut huvi-puojttikaan.
Alukseen oli varattu
metsästykseen ja kalastukseen kuuluvia
välineitä, pyssyjä ja pukimia,
onkia ja uistimia. Löytyi myös kirjasto
kuvitettuine julkaisuineen sekä
ajan kuluksi huvitteluvälineitä korteista
ja tammipelistä lähtien, Ka-täjät
— Riiscr-Larsen, DietricJison, . ''^^^ä, oli komea fonograafi-kaappi ja
Horgcn, Omdal -yntiä Ellsivorth ja sen hyllyillä levyjä lukematon mää-
Ranim, saivat oman kodikkaan pikku
majansa. Zapjfe ja minä majoituimme Purren miehistöön kuului kapteeni,
tirehtöörien rakennukseen ja loput koneenkäyttäjä ja insinööri. Ja seu-sairashuoncescen.
Nikkariverstas rai-' ^ ^ ^ ^ i Wawonalle Maclean oli varus-
Ilma pysyi enimmäkseen sokeana kaiken
pi-ivää. Klo 10 illalla — näköalan
Jictkcksi selitessä —' saimme maan
tuntua. Se oi i Kings Bayn QuaHe
Hoock. Kahden aikaan pääsimme
jään reunaan ja kävimme siihen kiinni.
"Knut Skaaluren", pieni höyry,
•jolla molemmat tirchtorit Brandal ja
Knutscn olivat tulleet, oli jo täällä.
Kings Bay oli ollut sulana koko talven.
Vasta parina viimeisenä päivättä
oli meri alkanut jäätyä —,26°C pakkasessa.
Me tietysti pidimme tätä hyvin
huonona onnena, koska näytti siltä,
ettemme nyt pääsisikään kivikiili'
komppanian siltaan kuormaamme
.purkamaan. Myöhemmin saimme kuitenkin
kokea, ettei ^e suifikaan ollut meitä rantasiltaan pääsemästä, olisi
onnettomuus, että Kings Bay jäätyi, voinut käydä haitalliseksi, ellei "Skaä-
.vaan ensimmäinen ja suurin onnen- lurenin" kapteeni Jensen huhtik. 15:-
potkauksemme. ' nä olisi pifkästvnvt odotukseen ja
J^y~" foan aarnnpäivällä päättänyt koettaa murtaa sitä. Yritys pitkin ja illalla olUnme"iaikki"^iilZ
Jahdin maihin kaydakscni herram tt- onmstui mainiosti. Lieneekö "Skaalu- äärrKKn T,.,.I; ^ J - ^ r • • "
vattiin messiksi ja ristittiin "Speilik-si'\
Siellä messipäällikkönime ja e-väitfemme
hoitaja, apteekkarimme ja
huvimcstarimme hallitsi ja vallitsi.
Xiin, rakas messi päällikkö, sinä voitit
kaikkien sydämet iloisella, rattoisalla
olemuksellasi. Minulle olit arvaamattomaksi
ja korvaamattomaksi avuksi
veivollisuudenrakkaalla, tunnollisella
työlläsi.
Äsken muodostunut jää, joka esti
tanut mtakalle iäkkään naisen, joka
myöskin toimitti kokin virkaa.
Jääköön matkan varrella tapahtuneet
seikkailut vähille puheille,
mennään suoraan lopputulokseen joka
tapahtui vähää ennen Alert Bay-hin
iuloa.
Wawona soitteli fonograafia kajuutassa,
miehet häärivät alhaalla, kapteeni
ohjauspyörän ääressä ja kokki-vaimp"\
eittiössä. Nyt katsoi Mac-sukkelaan
ja voitiin vähän ajan kuluttua
kiinnittää rantasiltaan. "Farm"
ja "Hobby" tulivat perässä sen uomaa
rchtöörien luona vierailla ja kuullak- rcn" koskaan niin itseään hämmästy-
^sctji, mitä he voisivat hyväksemme nyt. Se nimittäin mursi väylän sangen
ääressä. Tuuli puhalsi pohjoisesta,
pakkasta oli.
Jatkuu.
tunsi >hän sydäna-lansa paisuvan.
Kun \Vawona lopetti tanssinsa, tahi
oikeastaan kun fonograafi lopetti
soittonsa, oli rakastuneen miehen sydän
niin täynnä, että hän ähki ja
puhki Ja änkytti kuin kipeä ainakin.
Ei kunnon sanaa suusta tullut, niin
tyttö oli miehen lumonnut.
. Nähtyään sanattoman miehen sisällä,
tuli tytölle hätä. Säikähtynee- -
nä hän hypähti Macleanin kimppuun
ja hoki:
*"Mitä on tapahtunut? Mitä on tapahtunut?
. , ." Ja hetken hengitet-tyään
kysyi hän uudelleen: '-Mitä on
väärin?"
"Kaikki on väärin . . ."
"Emmekö pääse perille?" kysyi
Wawona.
"Pahempaa, paljon pahempaa!"
huokaili mies.
"Miten on käynyt — miten ou
käynyt?" hoki pelästynyt t y t tö hätäisenä.
'
Macleanin mielestä kosiminen oli
joutunut aivan hullulle tolalle, ja kun
hän yritti päästä asian oikeaan alkuun,*
sotkeutui hän vielä pahemmin.
Ponnistustensa lopulla hän tarttui
päähänsä ja värisevin huulin mumisi
' vain:
"Miriä . . . minä . .
WaWona luuli miehen päälä hui-jToaavan.
Hän tiesi intiaanien parannuskeinoja
sellaiseen ja hän pä:.!ti
käyttää niitä. -
"Tulkaa tänne, tulkaa tänne! . . .
tuohon noin!" Ja Wa\vona veti Macleanin
mukaansa ja asetti pitkälleen
topatulle patjalle ja juoksi itse ulos
ovesta. Kun hän hetken perästä palasi,
uinui sairas silmät ummessa hoitajatarta
odotellen. Wawona toi kädessään
majjakon täynnä suolasta merivettä
-ja yhdellä posauksella läis-käytti
veden vasten sairaan kasvoja.
Tosiaan! Mies ei tiennyt hetkeen,
^ mistä alussa oli ollut kysymys. Mut-
^ ta niin pian kun hän pääsi tolkulleen,
;Päätti hän edelleen tekeytyä sairaaksi.
Myöskin hyväsydäminen kokki-vaimo
otti osaa isäntänsä huonoon
vointiin. Hän sekoitti keittiössä pari
ruokalusikallista resiiniöljyä sitruu-naveden
kanssa ja pakoitti sairaan ottamaan
sen.
Sairasvuoteellansa Macleanilla oh
mainio tilaisuus päiistä Uiheisiin sun-teisiin
rakastamansa tytön kanssa.
Varovaisuuden vuoksi ei hän uskaltanut
sairauttaan valittaa, sillä hän poikasi
intiaanien parannustapoja. Haa
•vain makaili vuoteella ja puheli !cm-
,peällä äänellä. Ulan hämärtyessä hän
kutsui \Va\vonan luoksensa, silitti kariesta
ja aiyan yksinkertaisesti ka vi
suoraan asiaan:
"Minä rakastan sinua."
Wawona ei ymmärtänyt rakkaus-sanan
merkitystä, vaikka lienee han
Joskus kuullut sitä mainittavan, mut-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 18, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-11-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki441118 |
Description
| Title | 1944-11-18-04 |
| OCR text | MM Sivu 4 LAUANTAINA, M A R R A S K U U N 18 PÄIVÄNÄ piaan pois loputkin aamiaisestaan, tehdä. Matka siitä paikasta, johon tä en tiedä. Ei ainakaan meritautia. _ 4)limme *'Far min" kiinnittäneet, ran-- •— On ihmeellistä nähdä, km^^ taiiltaan lienee ollut ainakin kohne ihmisten mielenkiittto voi silmänrä- kilometriä. Jäällä MH paijOtpvettä ja päykscssä muuttua. Eilen käyskente- raskasta oli astua. Uutta Aalesundia limme Tromsan katuja eikä hienoin- *e/ paljoakaan näkynyt, sillä satpj lun-kamr^ ha-jttvcsiliike, ei houkuttelevin- ^ta. Samalla kun oliti päässyt sillan aä- 1944 VIHTORI ROSSI: ihmisten salaisuuksia ainoastaan kuis- van aallot ja tyttö tanssi lattialla, •ki feoivasta ifcomati, vaan>:jufistavät Näkö oli yllätys. 'Wawona pani pa ne suuren yleisön nähtäväksi ja luettavaksi. 'VictoFian ja Vancouverin KOTIMATKALLA lean ajan tulleen. Kun hän aukaisi Sanomalehdet ovat pahempia kuin Jcajuutan oven astuaskseen sisälle, niin Man siirtomaaMparain näyttely 4ai /een ja jäältä sille kiivemyt, ojennet- ijuöruämmät. Ne -eivät löytämiään fonograafista parasta-aikaa soi Tona-parhaiteri varMStetMkenkäkaHppa o- Min M^si vastani ja lämmn Mäenpu^^ Iisi sdanut meitä päätämtnekääp kftän- risttis ja valoisa: tervetuloa f sanoi mi-tämään. Nyt oU 'inuuan retkikunnan ntdle, että aUn tervetullut. Se oli 41- jäsenistäamnnut matka-arkkunsa, jo- rehtprj M...- Knut sen, joka yhdessä ka oli peräkaftttellay ilmeisestikin ot- Jkomppanian toisen firehtorin, P: taakseen siitä jotain. Paikalla hänet BrandaUn, kanssa sitten osoitti meille 'piiritti utelias joukko. Asianomaista mitä säteilevihtä vieraanvarmsuutta mäytti silminnähtävästi iiyvittelevän koko sen pitkän ajan, jonka Kings 'tämä- ödo>£tcmaton mieletrkiinnon Bayssa oleskelimme. Sanon tässä nyt osoitus ja hän qfkin kiskoa esiin kerta kaikkiaan, että me tuskin ilman 4avarmta loppumattomiin. Ensin Maitten oivaitt miesten apua olisimme kohosi näkyviin pötkö hammastah- saaneet varustuksiafnme niin maini-naa. Kaikki kurottivat kaulaansa, toi- .oon^ ja täydelliseen kuntoon kuin lo-nen toistaan pidemmälle/ nähdi^kseen ,pulta todella saimme. päivälehdet itebivät Wawonan tunnetuksi. Kaikkialla hänestä puhuttiin, «ekä ylhäisissä että ^työläisten piireis- ^ ; ja nyt sattui «iift, että vtällairieh harvinaisuus odottamatta ilmestyi sellaiseen yksinäiseen kaupunkiin Ituift Tastaan Tonavan aalloilla liidelles-sään. Notkea vartalo viehkeästi su-jttili, paljaat jalait sipsuttivät musii-Ä^ tahdissa ifcätten huitoessa k ilmaftisuunnille. Surmaavia seikkoja löytyy rikkaan miehen jelämän poluilla lukematon määrä, mutta hatvoin tällaista. Mac- Dawsön Landing on.^^^^ lean oli jo matkalle, lähtiessä rakas-sen nuoret herrat tulivat yllätetyiksi, tunut ja rakkaus yliä kiihoittunut, ja Sanomälelhdissä ke^rrofetiin, että ih- ^knn hän nyt katseli tanssivaa tyttöä, edes vilauksdta tämän kumman esineen. Sitten tuli suklaalevy. Mihin kommentaarioihin se antoi aihetta, sitä en tiedä, että sttkladlevy herätti ar-veluttavihta mielenkiintoa. Sitten tuU tohvelipari. Jos ne olisivat edes olleet uudet ja siistit, olisin minä vielä käsittänyt, mtftta se, että nämä vanhat räsäiset tohvelit, joitten kannatkin ö-divat Tutussa, saattaivat herättää^ vä- ~hintäkään mielenkiintoa, oli minusta kerrassaan käsittämätöntä. Lumipyry lopetti näytännön 'lyhyeen. . Karhusaarelta ilmoitettiin, että me- ,ri oli jääfMn, joten saatoimme arve- Päätettivn paikalla, että retkikunnan osanottajat ttdisivat maikin ja •asettuisivat asumaan minne vain sopi. "Hvar der er Jijerterum, er der htis- -ritm", sanoo sananlasku. Ei ihmettä -siis, että tiloja löytyi kyllälti, sillä parempaa ja auliimpaa sydämellisyyttä ikuin Knutsenin ja. Brandalin saisi turhaan etsiä. Nyt oli vain yksi asia, joka mieltäni painoi, mutta painotkin sangen raskaasti: Missä ali ''Hobky"? Olin illalla mennyt ''Farmiin" ja häyskente-kello oli seitsefnän vai-meellinen tyttö oli ?kadonnut ja että itse Mr. Moore halusi hänet kiiljetet- ^.tavaksi luoksensa^ missä ikänä hänet tavattaisiin. Niinpä kohta ilmestyi WawonaIle saattajia enemmän kuin tarpeeksi. Mutta kaikkien hyvää tarkoittavien ihmisten ihmeeksi Wawona i l - mpitti, ettei hän aikonut mennä Mooren luokse, vaan oli matkalla pohjoiseen, kotiseudulleen. Dawsonin rikkain ja huomatuin mies, Pat Maclean, oli ovelampi tungettelevia kilpailijoitaan ja salaa luJin kannella pasi Wawonalle kuljettaa hänet ha-heillä — kun Uorsen tuli luokseni ja , luamalleen paikalle. Lähtö tapahtui .Icmatta lähestyä sitä ilman ,pelkoa sanoi tdkond jäissä näkevänsä jotakin varihain aamulla ja he pääsivät matkalle kylästä huomiota herättämättä. Tällainen teko ei ollut pieni uhraus Macleanin puolelta, sillä matkaa oli yli kaksi sataa mailia. Maineensa puolesta ei Maclean oUut turhantarkka, sillä hän oli jo kerinnyt olla kahdesti naimisissa, molenimista eron -jäistä. 11 :nä klo 4 aamtdla kuljimme -heinäruan kaltaista; hänen mieles- Mtvan sen eteläpään ohi. Olimme toi- tään vain Hobby" saattoi siltä näyt- .vonect ehkä näkevämme "Hobbyn" tää. Aivan oikein — siellä tulla re-siellä, mutta se toivo petti. Lähetim- putti jään läpi jotakin suurien,raskait- .7nc Karhusaarelle langattoman sano- ten laatihoittcn tapaista. "Hobbyä" .man ja^pyysimmc, että sieltä pidet- .itseään ei vielä näkynyt. Syntylpäs täisiin silmällä "Hobbyä" ja sitten il- laivalla hälinä, sen voin vakuuttaa, vioitettaisiin meille. Samalla lähetim- Kaikki juoksivat' tnikä minnekin ja ottaen. Kokenut Maclean päätti uh-me sähkösanoman Kings BayJiin ja Jmusivat: "Hobby" on tullut, "Hob- rautua,-sillä mikä tietää, rfiitä retkei- J>yysimme heitä ilmoittamaan, mim- by" on tullut!" Kiiruimman kautta lyn aikana voisi tapahtua, kunhan komennettiin joka mies kannelle ja vain pääsee eroon tytön ympärillä raikuvien hurraa-huutojen kaikuessa kähertävistä kilpailijoista. Miljoonat "Hobby" saapui; kiinteän jään reu- ja tyttö, ne molemmat hän saisi kaa-naan kahdeksan aikaan illalla. Laival- patuksi huvipurteensa ja yksinomai-lä tapasimme jonkun verran jääsoh- Ja oli kaikki hyvin. Matkan ensimmäi- seeniiOYva.a.nsa.1 niin hän ajatteli. joa, mutta käännyimme länttä kohden uen osa oli päättynyt. Laivamme ali- Uudenaikaisessa, sirpssä huvipur- Ja pääsimme heti siitä criUemmc. vat Kings Bayssa hyvässä turvassa, ressa Wa\vona läht^ liikkeelle aamul- J2:tcna kuljimme useitten jääsohjo- Kunnia niille, jotka,ovat sen ansain- la varhain. Maclean oli varustanut Mlain ja kenttäin poikki, joissa oli ai- ncct, retkikunnan letitäjille, kaptce- tarpeita matkaa varten runsaasti. Pu-ni Holmille, jääluotsiJoJtanssenille ja humattakaan ruoka- ja juomavaras- "Hobb^n" koko miehistölle. Kerras-saan mainetyön ke olivat merimatkallaan suorittaneet! Seuraavat pi^ivqt olivat täyttä talvea — pyrysi ja lämpötila oli alle. moiset jääsuhtcet siellä olivat. Kar- Jrusaaren luona saimme kaakkoistuulen, joka päivän kuluessa kiihtyi tid-vianlaiseksi. Viiden aikaan iltapäiväl- .van pieniä telejä. "Farm" ei ole liki- .mainkaan ihantecltinen alus jäissä kulkua varten ja sekä kapteeni Hage-rup että jliäluotsi Ncss ansaitsevat .täyden tunmtstukscu siitä, että he niin S^arovaisrsti ja suurella huolella kulkivat uäittt^n joitten läpi. Huolimaton kapteeni olisi voinut upottaa "Farkuin'' kaltaisen aluksen vähemmissä- -10°C. Käytimme tilaisuutta nniut-taalcsemmc kaikki retkikunnan jäsenet maihin ja majoittuaksemme hiilikin jäissä kuin mitä me tapasimme, komppanian asemalle asumaan. Len- juutan perällä .aivan kirjakaapin vietoista, ei hän ollut imohtanut huvi-puojttikaan. Alukseen oli varattu metsästykseen ja kalastukseen kuuluvia välineitä, pyssyjä ja pukimia, onkia ja uistimia. Löytyi myös kirjasto kuvitettuine julkaisuineen sekä ajan kuluksi huvitteluvälineitä korteista ja tammipelistä lähtien, Ka-täjät — Riiscr-Larsen, DietricJison, . ''^^^ä, oli komea fonograafi-kaappi ja Horgcn, Omdal -yntiä Ellsivorth ja sen hyllyillä levyjä lukematon mää- Ranim, saivat oman kodikkaan pikku majansa. Zapjfe ja minä majoituimme Purren miehistöön kuului kapteeni, tirehtöörien rakennukseen ja loput koneenkäyttäjä ja insinööri. Ja seu-sairashuoncescen. Nikkariverstas rai-' ^ ^ ^ ^ i Wawonalle Maclean oli varus- Ilma pysyi enimmäkseen sokeana kaiken pi-ivää. Klo 10 illalla — näköalan Jictkcksi selitessä —' saimme maan tuntua. Se oi i Kings Bayn QuaHe Hoock. Kahden aikaan pääsimme jään reunaan ja kävimme siihen kiinni. "Knut Skaaluren", pieni höyry, •jolla molemmat tirchtorit Brandal ja Knutscn olivat tulleet, oli jo täällä. Kings Bay oli ollut sulana koko talven. Vasta parina viimeisenä päivättä oli meri alkanut jäätyä —,26°C pakkasessa. Me tietysti pidimme tätä hyvin huonona onnena, koska näytti siltä, ettemme nyt pääsisikään kivikiili' komppanian siltaan kuormaamme .purkamaan. Myöhemmin saimme kuitenkin kokea, ettei ^e suifikaan ollut meitä rantasiltaan pääsemästä, olisi onnettomuus, että Kings Bay jäätyi, voinut käydä haitalliseksi, ellei "Skaä- .vaan ensimmäinen ja suurin onnen- lurenin" kapteeni Jensen huhtik. 15:- potkauksemme. ' nä olisi pifkästvnvt odotukseen ja J^y~" foan aarnnpäivällä päättänyt koettaa murtaa sitä. Yritys pitkin ja illalla olUnme"iaikki"^iilZ Jahdin maihin kaydakscni herram tt- onmstui mainiosti. Lieneekö "Skaalu- äärrKKn T,.,.I; ^ J - ^ r • • " vattiin messiksi ja ristittiin "Speilik-si'\ Siellä messipäällikkönime ja e-väitfemme hoitaja, apteekkarimme ja huvimcstarimme hallitsi ja vallitsi. Xiin, rakas messi päällikkö, sinä voitit kaikkien sydämet iloisella, rattoisalla olemuksellasi. Minulle olit arvaamattomaksi ja korvaamattomaksi avuksi veivollisuudenrakkaalla, tunnollisella työlläsi. Äsken muodostunut jää, joka esti tanut mtakalle iäkkään naisen, joka myöskin toimitti kokin virkaa. Jääköön matkan varrella tapahtuneet seikkailut vähille puheille, mennään suoraan lopputulokseen joka tapahtui vähää ennen Alert Bay-hin iuloa. Wawona soitteli fonograafia kajuutassa, miehet häärivät alhaalla, kapteeni ohjauspyörän ääressä ja kokki-vaimp"\ eittiössä. Nyt katsoi Mac-sukkelaan ja voitiin vähän ajan kuluttua kiinnittää rantasiltaan. "Farm" ja "Hobby" tulivat perässä sen uomaa rchtöörien luona vierailla ja kuullak- rcn" koskaan niin itseään hämmästy- ^sctji, mitä he voisivat hyväksemme nyt. Se nimittäin mursi väylän sangen ääressä. Tuuli puhalsi pohjoisesta, pakkasta oli. Jatkuu. tunsi >hän sydäna-lansa paisuvan. Kun \Vawona lopetti tanssinsa, tahi oikeastaan kun fonograafi lopetti soittonsa, oli rakastuneen miehen sydän niin täynnä, että hän ähki ja puhki Ja änkytti kuin kipeä ainakin. Ei kunnon sanaa suusta tullut, niin tyttö oli miehen lumonnut. . Nähtyään sanattoman miehen sisällä, tuli tytölle hätä. Säikähtynee- - nä hän hypähti Macleanin kimppuun ja hoki: *"Mitä on tapahtunut? Mitä on tapahtunut? . , ." Ja hetken hengitet-tyään kysyi hän uudelleen: '-Mitä on väärin?" "Kaikki on väärin . . ." "Emmekö pääse perille?" kysyi Wawona. "Pahempaa, paljon pahempaa!" huokaili mies. "Miten on käynyt — miten ou käynyt?" hoki pelästynyt t y t tö hätäisenä. ' Macleanin mielestä kosiminen oli joutunut aivan hullulle tolalle, ja kun hän yritti päästä asian oikeaan alkuun,* sotkeutui hän vielä pahemmin. Ponnistustensa lopulla hän tarttui päähänsä ja värisevin huulin mumisi ' vain: "Miriä . . . minä . . WaWona luuli miehen päälä hui-jToaavan. Hän tiesi intiaanien parannuskeinoja sellaiseen ja hän pä:.!ti käyttää niitä. - "Tulkaa tänne, tulkaa tänne! . . . tuohon noin!" Ja Wa\vona veti Macleanin mukaansa ja asetti pitkälleen topatulle patjalle ja juoksi itse ulos ovesta. Kun hän hetken perästä palasi, uinui sairas silmät ummessa hoitajatarta odotellen. Wawona toi kädessään majjakon täynnä suolasta merivettä -ja yhdellä posauksella läis-käytti veden vasten sairaan kasvoja. Tosiaan! Mies ei tiennyt hetkeen, ^ mistä alussa oli ollut kysymys. Mut- ^ ta niin pian kun hän pääsi tolkulleen, ;Päätti hän edelleen tekeytyä sairaaksi. Myöskin hyväsydäminen kokki-vaimo otti osaa isäntänsä huonoon vointiin. Hän sekoitti keittiössä pari ruokalusikallista resiiniöljyä sitruu-naveden kanssa ja pakoitti sairaan ottamaan sen. Sairasvuoteellansa Macleanilla oh mainio tilaisuus päiistä Uiheisiin sun-teisiin rakastamansa tytön kanssa. Varovaisuuden vuoksi ei hän uskaltanut sairauttaan valittaa, sillä hän poikasi intiaanien parannustapoja. Haa •vain makaili vuoteella ja puheli !cm- ,peällä äänellä. Ulan hämärtyessä hän kutsui \Va\vonan luoksensa, silitti kariesta ja aiyan yksinkertaisesti ka vi suoraan asiaan: "Minä rakastan sinua." Wawona ei ymmärtänyt rakkaus-sanan merkitystä, vaikka lienee han Joskus kuullut sitä mainittavan, mut- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-11-18-04
