Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 8, 1957

              mi
j
1^'
1
i
mi:
Rjght Around HOME with MYRTLE
THE
SPECIAL
Of
T>IATU6E$475FO(?Tt*
FlSH,F(?E00lEAMÖ$5.00
0UTA1H'PÄPE(?S/
/f / WHEKI THE EAaV 0ME5
•ÄF |7)'^>vA^'TBmKJ'
VOUILTIPTHEÖAS/TH'
UmRAPPEDJ
ALWAVd
PROFIT
2
m
W£LL/l,MySELf.
CDMSiOEeTrilSTriiMö
A eiT 0ISH014EST
AMD .
VOUTDLDAAEMSU
CftUfiHTTHÄrÄBBrr
StÄMPOMlT?
af /
7
THAf ITM
HE HOOKS
'EAA,JUSTAS L0W6
AS HE'^IN^1ES-'
UP/
Vi
Aa^ONio/i
ALON(SEMCÖÖ^f:'*'^^
BÄfT/7
OOhfTUXKAT
M E / - I «AOTO
TOOFEirMVAUOVVAtJCE
TD 6ET-ID<SO
FISHIM' IN THE,
PLACE/
WWAL1
-0.—.—a*
'V^FKST ETIMEI?/ ifs
A^LAkfeEI?IE
«nilTEflSH/
SPAWN1MV.
LMIIB?, 6UTH0V!/'il V
ONE 800 MILES 1
IF TWArs you,
FtJEOOIE-iSEOCÖE
JUST a t t EO FROM
THE FISH MAI? I^
TOTHLL^OUTMÄT
vou LEFryouj?
TÄÖOE BOX OM
TM' a)UhiTBf2
ISAAC
W4LTOJ.
IHOEEO
1^
VALMISTAUTUNEET HYVIN
Pre^dentti saapui vierailulle pikku­kaupunkiin.
Asemalla j a katujen välisil­l
ä oli paljon lapsia, jotka huusivat kuo­rossa
tervehdyksen presidentille.
Ihmetellen kysyi presidentti:
Onko tSssS kaupungissa todella näin
paljon lapsia?
— Kyllä, herra presidentti, me olem­me
jo kauan tehneet valmisteluja tätä
suurta tapahtumaa varten, vastasi por­mestari.
-
KEHOITVS APULAISILLE
. Kirjakauppias Kutsui kokoon kaikki
apulaisensa j a sanoi:
— Olen tilannut. 300 kpl. kirjaa "Mitä
nuoren äidin tulee-^elää*\ Ja nyt po­jat,
minä luotan teihin, että joka ainoa
kappale tulee myydyksi.
s-'.
E I TÄHÄN IHENNESS^
~> TSUä paikkakunnalla ei o!e suin­kaan
koskaan syntynyt suurta miestä,
huomautti matkailija i>ilkallisesti pikku­kaupunkilaiselle.
E i tietfilkseni, kaikki tSällS ovat
tähiin asti syntyneet pleninS lapsina,
vastasi paikkakuntalainen.
LÄÄKÄRIN NEUVO
—Tohtori ei siis pidä välttämättömä­nä,
että jäisin joksikin päiväksi sän­kyyn?
— E n lainkaan, mutta joksikin yöksi
^ o i n tällöin ~« se e i olisi pahitteeksi.
A A S I N JUOMAA "
Raittiuspuhuja: ~ Kuvitelkaapa, että
minä vien aasilleni sangollisen vettä ja
toisen sangollisen olutta. Kumpaa luu­lette
aasin juovan?
Ääni salista: — Varmasti vettä!
Puhuja: — J a miksi se juo vettä?
Ääni:—Koska se on aasi.
SOPIMUKSEN mUKAAN
— Minusta, näyttää, e t t ä Jussi on käy­nyt
minun. tupajkkaiaatikollani, sanoi
iSän^.,, ; ;."r-. •'•-r;'- '
— Joo, kyllä iooinä, mutta i s ^ t ä h än
sanoi sopimusta tehdessä, että talon,
omaisuutta tulee käsitellä kuin omaan­sa.'
.
SUURI LOUKKAUS
— Sanonko sinuUe minkälainen ihmi­nen
sinä oikein olet? •
Älä veikkonen- Jos nin teet nostan
kunnianloukkausjutun sinua vastaan.
OLI LIIAN PfENt
' Petteri ahmi jo kolmatta palasta
omenapiirakkaa kun äiti huomautti:
— Tunsin kerran pojan joka kupli,
kun §öi liian paljon omenapiirakkaa.
— E i hän .syönyt liian paljon kakkua,
mutta poikaoli liian pieni, vastaiä Pet­teri.
SOPPA J A JSEILABI
Vanha merimies tilasi. raviötol
päivälliseni HäncOle tuotiöj;
soppa annos. Merimies •sek^V^„^"
kaUaan soppaa ja kysyi. ^ t » | M ^
on. Kun tarjoilija vasjtääS ^
soppaa, sanoi merimies: J? M»
— Sittenhän minä olen s e U ^ ^ «I
vuotta sopassa aivan huomaamaani-
OTA VÄIN MUKAASI;
— Kas niin tyttöseni, s^P^X
pappa* tiäputtaen ^^^^^Ml^^^; ,^
olaHe. Eaineri on juuri pyytäni
täsL " ' •• -.
— Voi. voi Isä, nyyhkytti tytär.
niin vaikea jättää äitiä. .
— Ota h ä n e t mukaasi, ow P*»* * '
kehoitti isä.
— Sellaisesta ei koskaa^T^V
keaa kasvissyöjää, joka ei pysty
tamaan lihan Jioukutuksia.
Sira li T^nunnlatna^ iDMalcaim 8 pälTäna 1957