Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 24, 1951

              KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
S — XVI vuosikeria Lauaniaina. helmikuim 24 päivänä. 1951
a
c
1 a
o
o
o'
=
^ i i i JL X JL ^
<J S ö 7 8 ©to
8t fi2 B3 J4 ssa6s7
a S j^SOai 22 23 24
^ Nimipäiviä
25— Sunnuntai
26— ^Maanantai
27~Tilstai
— . . . . . . . Tuija
. . . . . . . V . Nestori
. . . . . . . . ^ » . T o r s ti
o 28—Keskiviikko K.nlevalan päivä
1— Torstai AlpO. Alvi
2— Perjantai . . . . . . . . . . v. . v . . Virva
3— r I ^ u a n l a i .....Kauko
o
o
o
1
t ? f r ^ Q B t?0QQPQQP0OO & Q O O P ^ Q M ^ JI_H:
te
tontoolainen leliti
,autaesiripusta
fKorean sensuuri on selvä rau-iesirippu
ja muutos on saatava
ikaan moraalin parantamiseksi,
Iitti lontoolainen sanomalehti
aily Mirror äskettäin.
"Rinta rinnan vapauden puo­lta
taistelevat maat eivät voi
,llia sot^jpäälliköiden mnrs-äavan
ajatuksenvapautta", sanoi
liti. '^Se sensuuri ei ole tur-illisuudelle
välttämät-ön. —Se
n rautaesirippu. Yiksistään Y-moraali
vaatii sensuurin
luuttamista."
lauhan mies sai
aas eron
Ranskan .liallitus on erottanut
miraali Jean Moullecin, joka oli
lime sodan aikana Ranskan va-aan
laivaston pääamiraalina.
ledoitusminisceri Gazierin mu-aan
on erottamisen syynä
Moullecin osallistuminen poli-iikiaan".
Moullec, joka v. 1945 oli Rans-an
laivastoraltuuskunan johta-ana
Wa£hingtonissa, touuluu
pnskan rauhanpuolustajien j ä r -
estöön.
E. I:n maakunta
)ienee
Prince Edward Islandin maa-annan
pääministeri J . Walter
[ones sanoi jokin päivä, sitten.
,tta maakunta pienee jatkuvasti
•iiaan syopj-misen (erosion) ta-
•!a.-..miXa ei tapaOituisi, jos intiaa­nien
olisi annettu olla maakun-lan
rannikoilla..Hän sanoi möan
5>op\Tan rannikoUta. joUta met-
•a on kaadettu.
ienT,n.7^^M^ syöpymi-fSr,
ikai-Tyttä. niin toi-tot
sa^oi ilolla panta-
\an merkille sen, e t t ä oisterit
Pvat palanneet rannikolle suu-j
a että myöskin
'^MMtfc maakunnan lasiteolU-wS^..''^
ten on saatavana e-
P«n-^an kuin näihin saakka.
pääministeri ilmoitti.
^\L^.S i ^ l ?^ ?^-^uo tta Ksaitltaesnt,t koonn
p<wn tullut tuottoisemma^
Viime sr.::nuntai-ilta tarjosi
irtain nair.iiuorikkaan tilaisuu-
;n Sudbur>T. Finnisih-ihaalilla,
m Soon näyttelijät vieraillevat
ällä näyteiniäilä '^Syntipukki",
ivtelinä on mainio naurupilleri
"se esitettiin melko vauhdik-usti
ja livviri.
Näj-telmä-^^sä esiintj-neistä: hen-'
löistä on m-ainittava erikoisesti
ik^i. nimittäin Helga Harju ja
li Lintula.' Mainitsemme iieis-i
.q.ksi. että jo heidän osansakin
:ki heidät mainit^semisen arvoi­ksi.
Molemmat osat ovat ihyvin
ikeat ja sellaiset, e t t ä ne hyvin .
itettyinä ja tulkittuina tulevat
lomion kohteiksi. On todettava,
tä ne esitettiin ja tuEiittiin n i in
Iin ne vain voidaan tulkita.
JKaikki näytelmän osat olivat
"vissä käsissii. mutta jo niiden
enne asettaa ne' -v^hän enem-an
taka-ahille kuin kaksi yllä-ainittua
osaa: Muiden osien
ittajät onnistuivat tehtävissään
elkoi.?en h\"\ia. vaikka joissain
hdissa ilmeni epävarmuutta eh-
1 roolin muistamattomuuden
:|kia. .
[Muuten tämä vierailu oli haus-j
piristyshetki ja katsomo tun-
•11 olleen iliyvin tyytyväinen.
(äytelmän loputtua ojensi Airia
rskanen Näytelmäsem-anmie
lolesta kukka vihkon Soon näyt-hjöille
— ja he sen todella an*
itsivatkin.
•*Pohjolan kuningafcir" on tänä vuonna Helen
£.undy oikealla. Män sai tämän vuoden ku-nin^^
attaren tittelin Pohjois-Manitoban tur-kispyydystäjien
juhlassa The Pasissja. Va-senunalla
on mrs. W. A. Cos. Joka kruunattiin
"kuninirattareksi" v. 1921 Hudson Bayn koira-ajokilpailujen
aikana.
Tavallisessa puheessa nimite­t
ä ä n usein influenssaksi pieni-kuumeista
yskää j a nuhaa. Sanan
varsinaisessa mielessä influenssa
kuitenkin merkitsee tautia, jossa
äkillisesti nousee kova kuume ja
samalla ilmenee yleisiä oireita,
kuten väsjonjstä, ruokahalutto­muutta,
päänsärkyjä, selän ja raa­jojen
särkyä jne. Taudin alussa
saattaa myöskin esiintyä vatsa­oireita
ja taudin jatikuessa siihen
liittyy hengitysteiden oireina ys­kää,
nuhaa, kiurkunkähe3rt;tä ja
ankarissa tapauksissa keuhko­kuumekin
tai muita, jälkitauteja.
Influenssa harvoin pysähtyy
yksityisiin hajatapauksiin; taval­lisempaa
on, että se kerran tul­tuaan
paikkakunnalle saa aikaan
jouikkotartuntoja, jolloin saman­aikaisesti
monet sairastuvat. Se
siirtyy nopeasti henkilöstä henki­löön
j a leviää paikkakunnalta toi­selle.
Se noudattaa samoja reit­t
e j ä kuin ihmiset matkustavat ja
imestjT aina ensiksi vilkasliikkei­sille
seuduille.
Kaikkein useimmat ihmiset
ovat tälle taudiUe alttiita j a voi­vat
sairastua uudelleen, vaikka
ovatkin sen aikaisemmin pote­neet.
Taudin voimakkuus on k u i ­tenkin
eri vuosina hyvin erilaista
j a onkin väitetty, että ankarat
influaassaepidemiat esiintyisivät
vain kerran ktmkin miespolven
aikana. Taudin vaarallisin levit­t
ä j ä on ihminen; joka vasta on
saanut tartunnan. Tauti tarttuu
suun, n e n ä n ja nielun eritteiden
välitykseUä sairaan henkilön ys­kiessä,
aivastaessa tai hengittäes­s
ä lähellä toista ihmistä. Kvux
asianlaita on nain, ymmärtää hy­vin,
e t t ä taudin saapuessa jolle­k
i n (paikkakunnalle aina. o n ole­massa
ihmisiä, jotka ovat sopivia
sitä levittämään. Taudin levit­täjänä
toimii jokainen, joka jo
itse on sairastunut, mutta ei ehdi
tai malta olla eristettynä vuotees­saan
vaan Uikkuu muiden joukos­sa.
Vaasinkin tilaisuuksissa, jois­sa
on koolla paljon ihmisiä, cn
aina mahdollista saada tartunta
leviämään.
Jokaisen, joka haluaa välttää
influenssa-tartunnan levittämis­tä,
on otettava huomioon seuraa­vaa:
Influenssan tullessa paikkakun­nalle
on jokaisen terveen ihmisen
kiinnitettävä huomiota omaan
henkilökchtaiseen terveydenhoi­toonsa.
Joka on väsynyt, on altis
vastaanottamaan tautia.. Tässä
tarkoituksessa on vältettävä tar­peetonta
valvomista. Raitis ilma
vastustaa t ä t ä niinkuin muitakin
hengitystietartimtoja. Usein on
nähty, e t t ä henkilöt, jotka liikku­vat
paljon ulkona, eivät ole alt­tiita
sairastxunaan, vaikka olisi­vatkin
paljon influenssasairaiden
parissa, jopa näiden hoitajina.
Edelleen on jokaisen pukeudutta­va
ilman mukaan ja jalat oh p i ­dettävä
lämpiminä ja kuivina.
Yskiessä ja aivastaessa on aina
pidettävä nenäliina tai h ä t ä t i l a s ­sa
käden selkäpuoli suim edessä.
Ei ole kateltava ketään, jolla on
influenssaa. Terveiden ja sairai­den
on pestävä kätensä aterian
edellä. E i ole käytettävä samoja
pyyhinliinoja. juomalaseja tai
muita tarve-esineitä, kuin influ-enssasairas.
Sairastuneen on välttämättä
mentävä vuoteeseen ja pysyttävä
shnä ainakin 2 päivää kuumeen
laskeutumisen jälkeenkin. Se cn
pasras keino keiöikokuumeen es­tämiseksi,
joka on influenssan ta­vallisimpia
jälkitauteja. Moni
keuhkokuume saa alkunsa siitä,
e t t ä asianomainen luulee olevansa
terve heti kun lämpö hieman ale­nee
ja lähtee töihin.
Influenssapotilas menettää ruo­kahalunsa
ja tulee hyvin väsy­neeksi.
Malloin taudin alussa i l ­menee
vatsaoireita, on tietysti
paasto palkollinen, mutta muuten
on influenssapotilaankin jTritettä-vä
syödä. Taudin ensimmäisenä
päivänä on usein tapana käyttää
n.s. hikoilukuiu*ia, tässä tarkoi­tuksessa
käytettäväksi juomaksi
on kuumennettu maito sopivinta,
siihen voi lisätä lasillista kohti
noin puoli teelusikallista puhdis­tettua
soodaa ja lisätä kärjellä
suolaa. Marjamehuista on musta
viinimarjamehu sopivinta. Alko­holi
ei ole tarpeeUista. onpa usein
suorastaan haitallistakin, näin
etenkin sillein kun keuhkokuxune
cn uhkaamassa.
Ruoaksi sopii tavallinen kuume­potilaan
ruoka. Sen -tulee sisäl­t
ä ä riittävästi nestettä, mutta sen
tulee sisältää myöskin ravintoa,
joten vellejä ja liemiä on mah­dollisuuksien
mukaan höystettävä
niin, että sairaskin käyttää oman
päivittäisen osuutensa ruoka-ai­neista.
Koska influenssa, johon
ei mitään jälkitauteja liity, kui­tenkin
aina on lyhj^aikainen tau­t
i , voimme sanoa, e t t ä varsinaista
ruokavalicta ei tarvita. Usea
kuumepotilas kaipaa jotain ha­panta
juotavaa, jolloin voi käyt­t
ä ä sitruunamehua, Grape-me-hua.
karpalo- t a i puolukkamehua.
Vahvoja lääkkeitä, kuten n.s.
angiina- ja keuhkokuumetahlet-teja
ei ole otettava omin i ^ i n.
Tabletit, jotka sisältävät kiniiniä
aivan pienissä annoksissa, ovat
taudin alusa. j a sen dhkäiS3;ssä
hjrvin suositeltavia.
Canadan osuustounintaliiton
vuosikokous pidetään Reginassa
Sask. maaliskuun 6—7 p n ä j a s i i ­n
ä tarkkaillaan erikoisesti osuus-toiniintaliikkeeh
saavutuksia t ä ­män
vuosisadan ensimmäisellä
puoliskolla ja näiden saavutus­ten
perusteella tehdä iin summi-telnna
tulevaa toimintaa silmäl­l
ä p i t ä e n .
Vuosikokouksen puheenjohta­jana
toimii Canadan Osuustoi-niintaliitoii
px-esidentti A. W.
Friesen. Kokoukseen odotetaan
saapuvan edustajia kaikista maa­kunnista
ja edustajille jaetaan
yksityiskohtaiset selostukset l i i ­ton
viimevuotisesta toiminnasta.
Kokouksessa csiintj^y puhuja­na
mm. yhdysvaltalainen osuus-toimintamies
John Carson. joka
nykyään toimii YhdysvaltainJiit-tohallituksen
kauppakomissionin
jäsenenä Washingtonissa. M i ­käli
tiedetään, käsittelee h ä n pu-hees-
saan erikoisesti monopoliyh-tymäky.
symystä. jota h ä n on tut­kinut
pitemm.Hn aikaa ja jonka
kysymyksen kanssa hän nykyi­sessä
vivassaankin joutuu teke­misiin
joka päivä. Tämä on var­sin
mielenkiintoinen aihe kokouk-
Ben edustajille.
HaMsi olla varma
kuolemastaan
KuolemaiLsyiden tutkija Joe
Morrison sanoi äskettäin Deca-turissa
Alabaman valtiossa, ettei
ole epäilystäkään, etteikö 56-
vuotiaan Charlie Vaughnin kuo­lema
ollut selvä itsemurha.
Charlie oli ampunut itseään
kolme kertaa rintaan, ottanut
myrkkyä, leikannut ranteensa
partaveitsellä, hengittänyt eet­t
e r i ä j a lopuksi h i r t t ä n y t Itsensä
P5Theliinalla, Sitä ennen h ä n oli
ostanut hautapaikan.
"Kraimimraakkt" ja
eli 106 vuotiaaksi
Itävaltalainen Franz Feichin-ger.
joka kerran viheriässä nuo-rimdessaan
julistettiin terveydel­lisistä
syistä sotapalvelukseen
kelpaamattomaksi, kuoli äsket­t
ä in 106 vuoden ikäisenä.
Kultakala maistui
kovin hyvältä
Eräs reginalainen äiti oli e-r
ä ä n ä päivänä juuri vaihtamas-ssa
vettä kiiltakala-astiaan i>e-suhuoneessa,
kun piUielin soL
Palattuaan puhelimesta ei hän
löytänyt kuin yhden kultakalan,
vaikka niitä oh ollut kaksi. Vas­taus
kalan katoamiseen löytyi
pian. sillä perheen 2Vi-vuotias
t y t ä r tunnusti syöneensä kalan
ja vakuutti vielä, e t t ä se oli mais­tunut
erikoisen hj-vältä.
Lääkärit varoittavat
yskänlääkkeestä
Käiksi chicagolaista lääkäriä cn
julkaissut varoituksen, ettei ke­nenkään
pitäisi käyttää "Anti-histamines"-
nimistä yskänlääket­t
ä missään muodossa, sillä tämä
lääke — loka ei mainittujen l ä ä ­k
ä r i e n mielestä ole mikään lääke
— ei paranna yskää, mutta sen
sijaan se on vaarallista.
Chicagossa sanotaan aivan l y ­hyen
ajan kuluessa kuolleen kah-d
e k ^ n lasta, joille on pillerien
muodossa aimettu edellämainit­tua
lääkettä.
Jokaisen elämä vaatii ponnis­tusta,
kenenkään elämä ei oi©
vapaata tuskasta, aniharvat p ä ä ­sevät
vastoinköjyinisistä. ~ Me*»
rimee.