1942-08-01-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, ELOKt%^- 1 PÄIYÄNÄ Sivu 11 isiä TEE VVOLFKEIL TARVITSEE HOUSUT S Viime kesäkuun 15 päivänä M.-R. Lfteil lähetti presidentti Rt>ose-lalle San Pedrosta; ^€afifofhfästai lihavan sähkösanoii^iv^^ ' ^ |.'ölen äänestänyt teitä kolme,ker- Lenkä ole pyytänyt minkäänlaisia Lionoäoituksia. Nyt pyydän. Tar- Len kipeästi overhaalit. Olen hiu- % ylipainoinen — 386 paunaa. O-fi ahkerasti työssä rakentaen lai- |u Californian laivatelakalla. En P.a tulla calilornialaiseksi Mahat-t. Gandhiksi. Please, määjcä.tMä lan-Henderson lähettämään-minul-prioriitin vaatteeji saamiseksi .ja Liiamaan.katon housujen hinqaile. |c:iujen tarve suuri." I j2ck E. Doron, sotatyölautakunnan lövaateunitin päällikkö, jolle säh-tiinoraa jätettiin, kirjoitti Wolfkei- Ef pyytäen häntä lähettämään.; mit-tja. Doron sai seuraavan vastauk-fc: - j ' M ä n kirjeenne „ kesäkuun 24 feiväliä, koskien minun työhousupu-i^ si, jaapunut. Tiedustelette josko Efvitsen työvaatteita. Hyvä veli, Eive on suuri. Olen perinv pohjin p-CöDdWon»itu- täU^ ja tarpeen täyden-^t;^ut f itip. I 'En välitä vaikka hotisun lahkeis-olekaan käännettä (cuffs). Tah-p N-ain. elj:ä housuissani pn edusta I uusta eikä ole reikiä peräpuoles-t Lähetän teille muutamia mitto-keli "soundings', kuten me laiv^la p3mme: 59 tuumaa ylärakenteelta pnan kohdalta), 57 tuumaa keski-iivaita (vyötäisiltä) ja lahkeen mit-piisäpuolelta 32 tuumaa. "Kirjeen mukana jlöydätte muita li-ityiäseikkoja kokonaispainosta Ja Uj'^vuudesta. !• Suurkiitos kauniista kirjeestämie. p siitä paljon ilon ja .naurun ai- F^ta |a sillikaa minun lopuksi sa- Is, että tämä on ainoa maa maail-psa missä presidentti ottaa aikaa Nodan asioiden johdosta saJ^ak-pyhdelle kannattajallejen housut. I "-V on Amerika ja olen varmasti-p- iloinen ollessani amerikalainen. p i s t ä voi tapahtua vain täällä, ptäämme maa tällaisena." I^ron on antanut määräyksen Fiiniä Wolfkeilille työhousut. ^J^me eräästä lehdestä paikka-l^^ sa jännittävimmäR uutisen: U^^^^^ leikkausta,, jonka alai-r' oletti joutuvansa Burbankip f malassa, jossa hän oli tarUastuksia F% 8 vuoden ikäinen Knute Pers- P 3-ntU palata kotiinsa varhain ei-r^;°" oa, ja tuossa .yrityksessään f J««tui melkoisiin seikkailuihin. jälkeen kello 3:30aamuyol. P^i^okunnan saram^tusvälinet- VWkadun.kul-r «ajossa on hälyytyslaite 152. ..•Paityään moottorilaitteistaan holk^"^'" "Iissä tulipalo mah- L. P^okunialaiset havaitsivat r P^Jan seisomassa, päällään ly- P ^^»raalaviitta. Kun pojalta r^yedusiella miten hän.yöllä" KT^*^^-'" - kuultiin eitä hän •P^yt sairaalan ikkunasta u- Teepensas, on Camelia nimiselle huonekasville sukua oleva, aina viheriöivä, noin 2 metrin korkuinen (vapaasti kasvaessa jopa 15 m. korkea puumainen) pensas. Villinä, kantalajina pidetty, suurilehtinen teepensas kasvaa Assa-joaissa, Himalajan kaakkoispuolella ja I<)xmais-Kiinan . sisäosisssa. Nykyisin sitä viljellään lukuisina muotoina eri o-sissa subtroopiUisia ja osaksi troopillisia seutuja, eniten Kiinassa ja Japanissa, myös Etu- ja Taka-Intiassa. Jaavalla, - Brasiliassa ja Pohjois-Amerikan etelä- .,<^ispa yan. -JSuixjopassalbri teepöiöas viihtyyjokseenöh hy^fii SiäiHassa. Portugalissa ja -Länsi-Ranskassa, mutta viljelys on täällä vähäinen. Parhaiten teepensas menestyy subtroopUlisessa kosteahkossa ilmanalassa. Teepensas kasvatetaan siemenistä, ii_ 1-vuotisina taimet istutetaan uudelleen ja pidetään sitten leikkelemällä mataU-na. Istutukset ovat tavallisesti etelärinteillä ja muistuttavat karviaismarja-puutarhoja. Lehtiä poimitaan tavallisesti- 3—10 v. vanhoista pensaista. Sato, joka tuottaa keskimäärin noin 3,000 kiloa imodessa hehtaaria kohti (noin 2,640 paunaa eekkeriä kohti), korjataan Kiinassa 3—4 kertaa vuodessa. Nuorista silmuista saadaan hienointa teetä (keisarinteetä eli kukkateetä, jonka korjuu ennen tapahtui keisarin virkamiesten valvonnan alla ja jota ei laskettu kauppaan). Myöhemmin kerätyistä lehdistä saadaan tavallisia tee-lajeja. Vihreä tee, jota Euroopassa vähemmän käytetään, saadaan nopealla kuivauksella: ensin puoU tuntia ulkona, sitten nopeasti sekoittajalla kuumissa paahdinpannuissa, senjälkeen puserta-jualla ja leipomalla bamburuokqpöy-dillä, joiden raoista vesi tippuu pois, ja sitten taas noin 1 tunnin ajan pannussa kuumentamalla. — Musta-tee. joka jon yleisi saadaan hitaalla kuivauksella: l^.h,det pidetään ensinpäivän verran' ,Ufeona. senjälkeen l-rS: vuorokautta kasoissa jonkimlaisen käymisprosessin a-laistna, jolloin lehdet ruskettuvat ja teen aroihi ilmestyy, sitten niitä useita kertoja vuorotellen pyöritellääln ja paahdetaan, kuten vihreää teetä valmistettaessa.^ Valmiina tämä tee on har-mahta\' an mustaa. Mustaa teetä parfymoidaan tuoksuvilla iv-arsinkln Olea fragraiisin) kukilla. Eri teelaatujen sopiva sekoitus tm.s. menettelyt, joilla saadaan erilaisia aronji- ja makuvivah-duksia, on eri kauppahuoneiden salaisuutena. Varsinkin pohjois- ja keski-aasialai-set kansat käyttävät halpaa, alas varis- ^ista tai muuten lakastuneista lehdistä ja oksista pxuistamalla ja eläinten ve-rivettä joukkoon sekoittamalla valmistettua, suurissa palasissa kaupiteltua tiiUteetä. joka tekee aroseutujen huononkin veden 'juomakelpoisöcsl; ^ i : • : Kiinassa teen.käytjtö m hyvin vanha., mutta tuli yleiseksi vasta noin txihjat emotta sitten. sJapalhlssälse dn h^uoretä-pi. Nykyään tee on todellinen kansal-lisjuoma näissä maissa, missä sitä juodaan hjrvin mietona ilman sokeria tai muita mausteita. Sieltä se on levinnyt ympäri maailman. Euroopaan tee tuli 1600-luvun alkupuolella. Tee-nimitys-tä käytetään useille muUlekin juomille, joita valmistetaan erilaisista kasveista samaan tapaan. Esim. Suomessa käytetään vadelma-, mansikka-, mustikka-, porkkana-, yjn. teetä. Koko maailman teen tuotanto on yli puoli miljoonaa tonnia vuodessa ja miljoonista kiloista teen jätteitä valmistetaan ekstraktia, josta sitten eristetään teiiniä. Teen sisältämien kemiallisten aineiden laatu ja määrä on vaihteleva. Tärkein aine sunä on elähdyttävästi vaikuttava koffeuni (teeiini), sitten eräät eetteriset öljyt, joiden määrää eräihin teelajeihin lisätään sekoittamalla hyväntuoksuisia kasvien lehtiä. ' Teen väärentämiseksi siihen usein lisätään toisten kasvien lehtiä, etenkin maitohorsman, rusojuuren, mansikan, kaukaasialaisen mustikan, oratuomen, ruusun ja pajulajien lehtiä. Värjäämällä väärennetään teetä esim. käyttämällä Indigoa, berliinin-sinistä, kurk-kumaa, ferrosulfaattia, grafiittia yjn. Hienojen lajien väärentäminen oikeilla, mutta halvemoulla lajeilla, on .hj-vin tavallista. Usein sekoitetaan tjikeaati teehen myös jo käytettyjä ja uudelleen kuivattuja teelehtiä, joko-sellaisenaan tai värjättyinä. Väärennyksien selville saamiseksi käytetään sekä kemiallisia että mikroskooppisia tutkimusmenetelmiä. KIRJEENVAIHTOA ITnehmi: Nun Imtu odotanmiei' ^ XJ€k H . L a u l u s s a pitäisi säkeistöt (värssyt) olla samalla runomitalla kirjoitettuja, muuten niitä ei voi samalla sävelellä laulaa. Van/tapoika: Mukava olisi, mutta kuka on lähettäjä ? VANHAKSI EL.\NEITÄ ihmisiä tiedetään olleen maailmassa kaikkina aikoina. Englantilainen talonpoika Thomas Parr kuoli 1635 153 vuoden ikäisenä ja hänen poikansa myöskin saavutti 127 vuoden iän. Niin ikään englantilainen Henry Jenkins eli 169 vuoden ikään. -Vähää ennen kuolemaansa hän joutui oikeudessa kertomaan tapauksesta joka oli tapahtunut 140 vuotta aikaisemmin. — Vanhin suomalainen on säilyneitten tietojen mukaan ollut Henrik Eerikinpoika Finne, joka 1684 kuoli Kungsörissä Ruotsissa. Nykyään elävistä suomalaisista lienee vanhin Maria Anderson, joka vielä 1938 eli Helsingissä llO vuoden ikäisenä aika hyvissä voimissa. . --i • • . . • . • Kuinka syöpä parantui Kirj. Tri-ARNE-SUOMINEN (Licensed physician, South Carolina). Vuonna 1928 tuli Etelä-Afrikasta Johanna Brandt, filosofian tohtori, joka oli halukas tiedottamaan amerikalaisille kokemuksistaan syövän parantamisessa. Hän oli potenut vatsasyöpää yhdeksän vuotta, niistä viimeiset kolme vuoteenomana. Paastot eivät tuoneet apua, eikä ruoka järjestelmillä erikoisempia tuloksia saatu. Hän otti pitkiä paastoja useamman kerran, miitta havaitsi, että paastojen päälle käyttämänsä ruoat ei\^t osoittautuneet parhaiten vaikuttaviksi. Kokeiltuaan useammilla hedelmillä hän havaitsi, että viinirypäleet vaikuttivat erikoisen parantavasti "syöpään. ;Hän söi ainoastaan viinirypäleitä viikkoja ja kuukausiakin kerrallaan ja seurauksena oli syövän täydellinen parantuminen. Amerikassa ollessaan hän kirjoitti kirjan "Grape Cure" ja luennoi eri osissa maata. Tämän kirjoittajalla oli tilaisuus tavata tri Brandt Ne\v Jerseyssä man-tereenpoikkijuoksusta palattuaan. Järjestynyt lääkärikunta ei ensin kiinnittänyt mitään huomiota tämän eteläafrikalaisen naisen (hän on valkoihoinen) löytöihin ja havaintoihin. los ja yrittäessään mennä kotiinsa, oli eksynyt, joten hän oli päättänyt an-taa palokunnalle hälyytykscn ja täten kutsua palonsammuttajat viemään itsensä kotiinsa. Poika kuitenkin pa-lautettiin sairaalaan, jossa myöhemmin leikkaus toimitettiin." mutta kun hänen kirjoituksiaan alettiin julkaista sanomalehdissä, niin silloin lääkärien etuja valvovat elimet (kansan etuja valvovia elimiä terveys asioissa tuskin onkaan) painostivat mielipidettään, että tällä naisella ei ole mitään oikeutta opettaa tautien parantamisasioita omaamatta samoja perustoja kuin amerikalaiset lääkärit, paransi hän syöpää tai ei. Tämä järjestyneen lääkärikunnan painostus muuttui vainoamiseksi, vaikka Johanna Brandt, joka oli uskonnollisista syistä erikoisen uhrautuvainen, ei ottanut maksua ohjeistaan. Hän palasi Etelä-.^^frikaan. Vaikka silloin tällöin kuulin tapauksista kuinka syöpää parannettiin eri parantoloissa luonnollisilla menetelmillä, jos se ei nelä ollut mennyt niin pitkälle että rauhasten rakenteeseen olisi vaikutettu, en kuitenkaan henkilökohtaisesti tullut tekemiseen tällaisten tapauksien kanssa ennen kuin vasta viimeisten 5—6 vuoden aikana. Mrs. L. A. \V.. Detroit, Mich., (nimi ja osoite ilmaistaan vakavasti a-siaan kiintyneille) määrättiin leikattavaksi kohtusyövästä. Hän antautui leikattavaksi. Kolmen kuukauden perästä kasvoi syöpä yhtä suureksi kuin ennenkin, samoin tuskalliset kivut. Kauhun valtaamana alkoi nainen etsiä apua niinkuin hukkuva oljenkorresta ja sai käsiinsä kirjan, jonka Johanna -Brandt julkaisi A-merikassa käydessään seitsemän S.\N D\VICH-S.\ARTEN asukas uskoo, että hänen kaatamansa vihollisen voima jacrohkeus siirtyy häneen itseensä. . vuotta aikaisemmin. Oltuaan viinirypäleillä kuusi viikkoa parantui syöpä ja kivut sekä tuskat ovat nyt olleet poissa kuusi vuotta. Kuitenkin on hän varmuuden \ruoksi joka talvi pari viikkoa viinirypäleillä eräässä etelän parantolassa. Vointinsa on.aina hyvä. Johanna Brandt saa siitä kiitokset. Mutta nyt viime talvena tulin huomaamaan, että saadaan sitä tuloksia appelsiineillakin, jos ne ovat puussa kypsyneitä. Kysymyksessä oleva potilas on nainen, jota haluttiin leikata jo kymmenen vuotta sitten. Viimeiset kolme vuotta oli potilas tuntenut tuskallisia kipuja ja tämän vuoden alussa oli kasvi (uterine fibroid tu-mor) 5—6 tuumaa läpimitaten, täydellisen tarkastuksen tehneen lääkärin lausunnon mukaan. Potilasta neuvoin heti jättämään kaikki kiihoit-lavat nautintoaineet ja aloittamaan ensin lyhkäsiä hedelmämehukuureja, että elinvoima virkeneisi. Siihen auttoivat myöskin muut luonnolliset hoidot, auringonkylvyt, lepo, y.m. Kolmen kuukauden aikana potilas lisäsi vesihoitoa ja oli jonkun kerran Floridan oransseilla (tree ripened) yli kaksi viikkoa ilman mitään n^uuia ruokaa. Helmikuusta kului aikaa huhtikuun loppuun ennenkuin minkäänlaisia varmoja paraiuiusmerkke-jä alkoi ilmaantua. Toukokuun puolivälissä oli kolmen ja puolen kuukauden hoidon tuloksena täydellinen parantuminen. (Potilas .on suostunut vastaamaan kyselykirjeisiin jotka koskevat kasvien parantamista, n>ak-sutla. Osoite on: Mrs, E. S. JBox 286, Summerville, S. C ) . t I.: 'm •A 1
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 1, 1942 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1942-08-01 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki420801 |
Description
Title | 1942-08-01-11 |
OCR text | LAUANTAINA, ELOKt%^- 1 PÄIYÄNÄ Sivu 11 isiä TEE VVOLFKEIL TARVITSEE HOUSUT S Viime kesäkuun 15 päivänä M.-R. Lfteil lähetti presidentti Rt>ose-lalle San Pedrosta; ^€afifofhfästai lihavan sähkösanoii^iv^^ ' ^ |.'ölen äänestänyt teitä kolme,ker- Lenkä ole pyytänyt minkäänlaisia Lionoäoituksia. Nyt pyydän. Tar- Len kipeästi overhaalit. Olen hiu- % ylipainoinen — 386 paunaa. O-fi ahkerasti työssä rakentaen lai- |u Californian laivatelakalla. En P.a tulla calilornialaiseksi Mahat-t. Gandhiksi. Please, määjcä.tMä lan-Henderson lähettämään-minul-prioriitin vaatteeji saamiseksi .ja Liiamaan.katon housujen hinqaile. |c:iujen tarve suuri." I j2ck E. Doron, sotatyölautakunnan lövaateunitin päällikkö, jolle säh-tiinoraa jätettiin, kirjoitti Wolfkei- Ef pyytäen häntä lähettämään.; mit-tja. Doron sai seuraavan vastauk-fc: - j ' M ä n kirjeenne „ kesäkuun 24 feiväliä, koskien minun työhousupu-i^ si, jaapunut. Tiedustelette josko Efvitsen työvaatteita. Hyvä veli, Eive on suuri. Olen perinv pohjin p-CöDdWon»itu- täU^ ja tarpeen täyden-^t;^ut f itip. I 'En välitä vaikka hotisun lahkeis-olekaan käännettä (cuffs). Tah-p N-ain. elj:ä housuissani pn edusta I uusta eikä ole reikiä peräpuoles-t Lähetän teille muutamia mitto-keli "soundings', kuten me laiv^la p3mme: 59 tuumaa ylärakenteelta pnan kohdalta), 57 tuumaa keski-iivaita (vyötäisiltä) ja lahkeen mit-piisäpuolelta 32 tuumaa. "Kirjeen mukana jlöydätte muita li-ityiäseikkoja kokonaispainosta Ja Uj'^vuudesta. !• Suurkiitos kauniista kirjeestämie. p siitä paljon ilon ja .naurun ai- F^ta |a sillikaa minun lopuksi sa- Is, että tämä on ainoa maa maail-psa missä presidentti ottaa aikaa Nodan asioiden johdosta saJ^ak-pyhdelle kannattajallejen housut. I "-V on Amerika ja olen varmasti-p- iloinen ollessani amerikalainen. p i s t ä voi tapahtua vain täällä, ptäämme maa tällaisena." I^ron on antanut määräyksen Fiiniä Wolfkeilille työhousut. ^J^me eräästä lehdestä paikka-l^^ sa jännittävimmäR uutisen: U^^^^^ leikkausta,, jonka alai-r' oletti joutuvansa Burbankip f malassa, jossa hän oli tarUastuksia F% 8 vuoden ikäinen Knute Pers- P 3-ntU palata kotiinsa varhain ei-r^;°" oa, ja tuossa .yrityksessään f J««tui melkoisiin seikkailuihin. jälkeen kello 3:30aamuyol. P^i^okunnan saram^tusvälinet- VWkadun.kul-r «ajossa on hälyytyslaite 152. ..•Paityään moottorilaitteistaan holk^"^'" "Iissä tulipalo mah- L. P^okunialaiset havaitsivat r P^Jan seisomassa, päällään ly- P ^^»raalaviitta. Kun pojalta r^yedusiella miten hän.yöllä" KT^*^^-'" - kuultiin eitä hän •P^yt sairaalan ikkunasta u- Teepensas, on Camelia nimiselle huonekasville sukua oleva, aina viheriöivä, noin 2 metrin korkuinen (vapaasti kasvaessa jopa 15 m. korkea puumainen) pensas. Villinä, kantalajina pidetty, suurilehtinen teepensas kasvaa Assa-joaissa, Himalajan kaakkoispuolella ja I<)xmais-Kiinan . sisäosisssa. Nykyisin sitä viljellään lukuisina muotoina eri o-sissa subtroopiUisia ja osaksi troopillisia seutuja, eniten Kiinassa ja Japanissa, myös Etu- ja Taka-Intiassa. Jaavalla, - Brasiliassa ja Pohjois-Amerikan etelä- .,<^ispa yan. -JSuixjopassalbri teepöiöas viihtyyjokseenöh hy^fii SiäiHassa. Portugalissa ja -Länsi-Ranskassa, mutta viljelys on täällä vähäinen. Parhaiten teepensas menestyy subtroopUlisessa kosteahkossa ilmanalassa. Teepensas kasvatetaan siemenistä, ii_ 1-vuotisina taimet istutetaan uudelleen ja pidetään sitten leikkelemällä mataU-na. Istutukset ovat tavallisesti etelärinteillä ja muistuttavat karviaismarja-puutarhoja. Lehtiä poimitaan tavallisesti- 3—10 v. vanhoista pensaista. Sato, joka tuottaa keskimäärin noin 3,000 kiloa imodessa hehtaaria kohti (noin 2,640 paunaa eekkeriä kohti), korjataan Kiinassa 3—4 kertaa vuodessa. Nuorista silmuista saadaan hienointa teetä (keisarinteetä eli kukkateetä, jonka korjuu ennen tapahtui keisarin virkamiesten valvonnan alla ja jota ei laskettu kauppaan). Myöhemmin kerätyistä lehdistä saadaan tavallisia tee-lajeja. Vihreä tee, jota Euroopassa vähemmän käytetään, saadaan nopealla kuivauksella: ensin puoU tuntia ulkona, sitten nopeasti sekoittajalla kuumissa paahdinpannuissa, senjälkeen puserta-jualla ja leipomalla bamburuokqpöy-dillä, joiden raoista vesi tippuu pois, ja sitten taas noin 1 tunnin ajan pannussa kuumentamalla. — Musta-tee. joka jon yleisi saadaan hitaalla kuivauksella: l^.h,det pidetään ensinpäivän verran' ,Ufeona. senjälkeen l-rS: vuorokautta kasoissa jonkimlaisen käymisprosessin a-laistna, jolloin lehdet ruskettuvat ja teen aroihi ilmestyy, sitten niitä useita kertoja vuorotellen pyöritellääln ja paahdetaan, kuten vihreää teetä valmistettaessa.^ Valmiina tämä tee on har-mahta\' an mustaa. Mustaa teetä parfymoidaan tuoksuvilla iv-arsinkln Olea fragraiisin) kukilla. Eri teelaatujen sopiva sekoitus tm.s. menettelyt, joilla saadaan erilaisia aronji- ja makuvivah-duksia, on eri kauppahuoneiden salaisuutena. Varsinkin pohjois- ja keski-aasialai-set kansat käyttävät halpaa, alas varis- ^ista tai muuten lakastuneista lehdistä ja oksista pxuistamalla ja eläinten ve-rivettä joukkoon sekoittamalla valmistettua, suurissa palasissa kaupiteltua tiiUteetä. joka tekee aroseutujen huononkin veden 'juomakelpoisöcsl; ^ i : • : Kiinassa teen.käytjtö m hyvin vanha., mutta tuli yleiseksi vasta noin txihjat emotta sitten. sJapalhlssälse dn h^uoretä-pi. Nykyään tee on todellinen kansal-lisjuoma näissä maissa, missä sitä juodaan hjrvin mietona ilman sokeria tai muita mausteita. Sieltä se on levinnyt ympäri maailman. Euroopaan tee tuli 1600-luvun alkupuolella. Tee-nimitys-tä käytetään useille muUlekin juomille, joita valmistetaan erilaisista kasveista samaan tapaan. Esim. Suomessa käytetään vadelma-, mansikka-, mustikka-, porkkana-, yjn. teetä. Koko maailman teen tuotanto on yli puoli miljoonaa tonnia vuodessa ja miljoonista kiloista teen jätteitä valmistetaan ekstraktia, josta sitten eristetään teiiniä. Teen sisältämien kemiallisten aineiden laatu ja määrä on vaihteleva. Tärkein aine sunä on elähdyttävästi vaikuttava koffeuni (teeiini), sitten eräät eetteriset öljyt, joiden määrää eräihin teelajeihin lisätään sekoittamalla hyväntuoksuisia kasvien lehtiä. ' Teen väärentämiseksi siihen usein lisätään toisten kasvien lehtiä, etenkin maitohorsman, rusojuuren, mansikan, kaukaasialaisen mustikan, oratuomen, ruusun ja pajulajien lehtiä. Värjäämällä väärennetään teetä esim. käyttämällä Indigoa, berliinin-sinistä, kurk-kumaa, ferrosulfaattia, grafiittia yjn. Hienojen lajien väärentäminen oikeilla, mutta halvemoulla lajeilla, on .hj-vin tavallista. Usein sekoitetaan tjikeaati teehen myös jo käytettyjä ja uudelleen kuivattuja teelehtiä, joko-sellaisenaan tai värjättyinä. Väärennyksien selville saamiseksi käytetään sekä kemiallisia että mikroskooppisia tutkimusmenetelmiä. KIRJEENVAIHTOA ITnehmi: Nun Imtu odotanmiei' ^ XJ€k H . L a u l u s s a pitäisi säkeistöt (värssyt) olla samalla runomitalla kirjoitettuja, muuten niitä ei voi samalla sävelellä laulaa. Van/tapoika: Mukava olisi, mutta kuka on lähettäjä ? VANHAKSI EL.\NEITÄ ihmisiä tiedetään olleen maailmassa kaikkina aikoina. Englantilainen talonpoika Thomas Parr kuoli 1635 153 vuoden ikäisenä ja hänen poikansa myöskin saavutti 127 vuoden iän. Niin ikään englantilainen Henry Jenkins eli 169 vuoden ikään. -Vähää ennen kuolemaansa hän joutui oikeudessa kertomaan tapauksesta joka oli tapahtunut 140 vuotta aikaisemmin. — Vanhin suomalainen on säilyneitten tietojen mukaan ollut Henrik Eerikinpoika Finne, joka 1684 kuoli Kungsörissä Ruotsissa. Nykyään elävistä suomalaisista lienee vanhin Maria Anderson, joka vielä 1938 eli Helsingissä llO vuoden ikäisenä aika hyvissä voimissa. . --i • • . . • . • Kuinka syöpä parantui Kirj. Tri-ARNE-SUOMINEN (Licensed physician, South Carolina). Vuonna 1928 tuli Etelä-Afrikasta Johanna Brandt, filosofian tohtori, joka oli halukas tiedottamaan amerikalaisille kokemuksistaan syövän parantamisessa. Hän oli potenut vatsasyöpää yhdeksän vuotta, niistä viimeiset kolme vuoteenomana. Paastot eivät tuoneet apua, eikä ruoka järjestelmillä erikoisempia tuloksia saatu. Hän otti pitkiä paastoja useamman kerran, miitta havaitsi, että paastojen päälle käyttämänsä ruoat ei\^t osoittautuneet parhaiten vaikuttaviksi. Kokeiltuaan useammilla hedelmillä hän havaitsi, että viinirypäleet vaikuttivat erikoisen parantavasti "syöpään. ;Hän söi ainoastaan viinirypäleitä viikkoja ja kuukausiakin kerrallaan ja seurauksena oli syövän täydellinen parantuminen. Amerikassa ollessaan hän kirjoitti kirjan "Grape Cure" ja luennoi eri osissa maata. Tämän kirjoittajalla oli tilaisuus tavata tri Brandt Ne\v Jerseyssä man-tereenpoikkijuoksusta palattuaan. Järjestynyt lääkärikunta ei ensin kiinnittänyt mitään huomiota tämän eteläafrikalaisen naisen (hän on valkoihoinen) löytöihin ja havaintoihin. los ja yrittäessään mennä kotiinsa, oli eksynyt, joten hän oli päättänyt an-taa palokunnalle hälyytykscn ja täten kutsua palonsammuttajat viemään itsensä kotiinsa. Poika kuitenkin pa-lautettiin sairaalaan, jossa myöhemmin leikkaus toimitettiin." mutta kun hänen kirjoituksiaan alettiin julkaista sanomalehdissä, niin silloin lääkärien etuja valvovat elimet (kansan etuja valvovia elimiä terveys asioissa tuskin onkaan) painostivat mielipidettään, että tällä naisella ei ole mitään oikeutta opettaa tautien parantamisasioita omaamatta samoja perustoja kuin amerikalaiset lääkärit, paransi hän syöpää tai ei. Tämä järjestyneen lääkärikunnan painostus muuttui vainoamiseksi, vaikka Johanna Brandt, joka oli uskonnollisista syistä erikoisen uhrautuvainen, ei ottanut maksua ohjeistaan. Hän palasi Etelä-.^^frikaan. Vaikka silloin tällöin kuulin tapauksista kuinka syöpää parannettiin eri parantoloissa luonnollisilla menetelmillä, jos se ei nelä ollut mennyt niin pitkälle että rauhasten rakenteeseen olisi vaikutettu, en kuitenkaan henkilökohtaisesti tullut tekemiseen tällaisten tapauksien kanssa ennen kuin vasta viimeisten 5—6 vuoden aikana. Mrs. L. A. \V.. Detroit, Mich., (nimi ja osoite ilmaistaan vakavasti a-siaan kiintyneille) määrättiin leikattavaksi kohtusyövästä. Hän antautui leikattavaksi. Kolmen kuukauden perästä kasvoi syöpä yhtä suureksi kuin ennenkin, samoin tuskalliset kivut. Kauhun valtaamana alkoi nainen etsiä apua niinkuin hukkuva oljenkorresta ja sai käsiinsä kirjan, jonka Johanna -Brandt julkaisi A-merikassa käydessään seitsemän S.\N D\VICH-S.\ARTEN asukas uskoo, että hänen kaatamansa vihollisen voima jacrohkeus siirtyy häneen itseensä. . vuotta aikaisemmin. Oltuaan viinirypäleillä kuusi viikkoa parantui syöpä ja kivut sekä tuskat ovat nyt olleet poissa kuusi vuotta. Kuitenkin on hän varmuuden \ruoksi joka talvi pari viikkoa viinirypäleillä eräässä etelän parantolassa. Vointinsa on.aina hyvä. Johanna Brandt saa siitä kiitokset. Mutta nyt viime talvena tulin huomaamaan, että saadaan sitä tuloksia appelsiineillakin, jos ne ovat puussa kypsyneitä. Kysymyksessä oleva potilas on nainen, jota haluttiin leikata jo kymmenen vuotta sitten. Viimeiset kolme vuotta oli potilas tuntenut tuskallisia kipuja ja tämän vuoden alussa oli kasvi (uterine fibroid tu-mor) 5—6 tuumaa läpimitaten, täydellisen tarkastuksen tehneen lääkärin lausunnon mukaan. Potilasta neuvoin heti jättämään kaikki kiihoit-lavat nautintoaineet ja aloittamaan ensin lyhkäsiä hedelmämehukuureja, että elinvoima virkeneisi. Siihen auttoivat myöskin muut luonnolliset hoidot, auringonkylvyt, lepo, y.m. Kolmen kuukauden aikana potilas lisäsi vesihoitoa ja oli jonkun kerran Floridan oransseilla (tree ripened) yli kaksi viikkoa ilman mitään n^uuia ruokaa. Helmikuusta kului aikaa huhtikuun loppuun ennenkuin minkäänlaisia varmoja paraiuiusmerkke-jä alkoi ilmaantua. Toukokuun puolivälissä oli kolmen ja puolen kuukauden hoidon tuloksena täydellinen parantuminen. (Potilas .on suostunut vastaamaan kyselykirjeisiin jotka koskevat kasvien parantamista, n>ak-sutla. Osoite on: Mrs, E. S. JBox 286, Summerville, S. C ) . t I.: 'm •A 1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-08-01-11